Kalenteri
Arkisto
-
Artikkelit
- Vaelluskalojen kutupaikat ovat kunnostusten tarpeessa – toimiva kutusoraikko tuottaa pienpoikasia
- Borrelioosi – Suomessa esiintyy ainakin kolmea erilaista Borrelia-alalajia
- Kolopesijät tarvitsevat onkalon
- Muuttolintu saa jo munassa hormonikylvyn, joka valmistelee aikuisen linnun muuttoa
- Kun linnunpöntön tekee syksyllä – se on sopivan hajuton keväällä
- Metsänhoito | Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi
- Riistamiehet rientävät metsäkanalintujen avuksi – Saippuan katku suojaa pesän se karkottaa ketut ja supit
- Talitintti panostaa suhteeseen – rakkaus päihittää ruoan
- Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt
- Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehitykseen
- Puutiainen puree koiraa – Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti
- Metsänhoito | Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua – huonointa on loppusyksy
- Puutiainen on eläinmaailman selviytyjä – Punkki liikkuu myös kaupunkien puistoissa ja pihoilla
- Talitiainen valitsee naapurinsa samanmielisten joukosta
- Tutkimuksen mukaan kirjosieppo häätää tiaisen pesästään
- Kalan käyttöä tulisikin lisätä tuntuvasti – Kalan syönti on ikivanha juttu ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Suden tappamasta tai vahingoittamasta koirasta voi saada korvausta – kaikissa tapauksissa korvausta ei saa
- Tiaispönttö tuo kaupungissa varmimmin kesäasukkaan – muista naapurisopu
- The 4 Best Powders for .30-06 | Reviews 2023
- Top 5 Underrated Deer Cartridges | American Hunter
- 11 Best Rifle Cartridges for Whitetail Deer | Field & Stream
- Pihapiireissä liikkunut karhu lopetettiin Nurmeksen Höljäkässä
- Vauhkoontunut hirvi juoksenteli Turussa Kupittaalla – Metsästäjä ampui hirven Vasaramäessä
- 308 vs 30-06 vs 300 Win Mag – They’re all great cartridges with different strengths and weaknesses
- Metsästyskoirat | Noutajan kouluttaminen metsästyskoiraksi – hanki hyvä käyttölinjan pentu
- Basic Cartridge Selection – Cartridge selection always comes first | Hunting In Australia
- Metsästäjän kannattaa hakea aselupaa jo ennen kesää – poliisin sähköisen asioinnin kautta
- An Ode to the .223 Remington
- Head to Head: .223 Remington vs. .22-250 Remington | American Hunter
- Why do people say 5.56 or .223 Remington is basically a 22LR?
- Lintujen pesimärauha alkaa 15.4.
- Kutupuuhissa suuret kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä – Koolla on väliä | Helsingin yliopisto
- Kalasaalis pannulle tuoreeltaan
- Savukala palkitsee kärsivällisen herkkusuun – näin savustat lohen onnistuneesti
- Koirasi on pentususi
- Kalojen kutuaika on menossa
- Supikoira on Suomessa jo yleisempi eläin kuin kettu
- Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa
- Lahnan kutuaika kestää useita viikkoja
- Majavat ovat luonnon insinöörejä
- Kalan savustaminen – Kesän kalaherkut
- Kala on kaamosajan voimaruokaa – myös mielialaa kohentava vaikutus ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Kanadan- ja euroopanmajava kanta pysynyt vakaana – päällekkäisiä esiintymisalueita yhä enemmän | Luonnonvarakeskus
- Hauen kutuaika
- Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä 7.–9.6.2024
- Kevät on koiranpennun hankinnan aikaa – opi tunnistamaan pentutehtailija
- Kuhan kutuaika – toukokuun puolivälin ja kesäkuun lopun välille
- Kesä on savustamisen parasta aikaa
- Väärä rotuvalinta voi kostautua – ”Koirat eivät tule sellaisina pentulaatikosta, vaan niiden kanssa tulee tehdä paljon töitä”
- Intiaanit kutsuvat suomalaisia nimellä ´he-jotka-saunovat-paljon´ – madoodoowiniwag
- Viirupöllön poikanen tuli pihaan: pöllönpoikaseen ei kannata koskea, äkäinen emo on aina lähellä – Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa.
- Ville Haapasalo ihmeissään: Siinä on jotain väärin, kun Suomessa ei osata laittaa syötävästä kalasta ruokaa
- Koira rakastaa piiloleikkiä hajuilla — Nose work on uusi koiraharrastus, jossa nuuskutus on tärkeintä
- Ahvenen kutu
- Made on kylmien vesien salaperäinen kala – kutu ajoittuu sydäntalveen
- ”Taivaallinen tuoksu keittiössä” – tämä klassikkoherkku on täydellistä arkiruokaa – riista lisää keiton ruokaisuutta ja syventää makua
- Näin valmistat täydellisen savukalan – onnistumisen vaikuttaa kalan tuoreus
- Koulutatko sinäkin koiranpentuasi väärin? – Pennun koulutuksessa tehdään usein tahattomia virheitä
- Trikiinitauti eli trikinoosi – koteloituneet toukat voivat säilyvä elossa jopa yli 20 vuotta
- Vieraslaji | Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)
- Nuolihaukka saa pääskyset paniikkiin
- Perhoset ovat erikoisia hyönteisiä
- Sausage Recipes | Meats and Sausages
- Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin
- Låt köttet mogna till minst 40 dygnsgrader | Svensk Jakt
- Hur du skapar mört kött | Svenska Jägareförbundet
- Peipposet karkottaa punkit kemiallisesti, käyttämällä pesässä tupakantumpeja
- Tuulen vaikutus ampuma tarkkuuteen – How to Shoot in the Wind with a Mil Dot Scope | YouTube
- Peurasta syntyy verratonta riistaruokaa
- Lihassa on runsaasti ravintoaineita luonnostaan – liha parantaa naisten raudan saantia
- The best gundog breeds from overseas | The Field
- Kokeile tyhjiöpakkaustapaa vakuumikoneella, se lisää säilyvyyttä
- Pentu saapui taloon – ja tuhosi kaiken! 5 virhettä, jotka uusi koiranomistaja tekee helposti
- Metsänhoito: Raivaussahan huolto | YouTube
- Uusien perunoiden aromi säilyy vakumoituna pakkasessa
- Riistalinnusta saa monta herkkua
- D-vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini joka vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn
- Villisikapata
- Siellä missä on savua – on myös makua!
- Kuhan kutuaika
- Riistan paloittelu – Lubbe visar hur det kan gå till | YouTube
- Kävely pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta
- Muuttolinnut: This bird has flown – Unravelling the mysteries of bird migration | New Scientist
- Mehukaan liha- ja grilliruoan salaisuus on marinadissa
- What to Consider When Choosing a Vacuum Sealers | Field & Stream
- Metsästyskoirat | Pennun valinta pentueesta
- Grillattua kalaa kahdeksalla eritavalla
- Metsänhoito: Tiede ja käytäntö todistavat – toukokuu on mainiota aikaa tarttua raivaussahaan
- Moottoriveneiden runko määrittää veneen ominaisuudet
- Harjuksen kutuaikainen kevätrauhoitus alkaa 1. huhtikuuta
- Lihan prosessointi on ihmisen kehityksen merkittävimpiä edistysaskeleita, sanovat tutkijat – mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen
- Väitös: Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin – Ilmastonmuutoksella vaikutus oraviin
- Grilli sopii monen ruokalajin valmistamiseen | Grillaamisen opas
- Liha on ravitsemuksellisesti hyvä ja monipuolinen elintarvike
- Ruoka: Hevosenliha on ensiluokkaista – rasvaprosentti on hyvin alhainen
- Emokarhu hakee alkukesällä asutuksesta ”ihmiskilpeä” pentujen suojaksi – ihmiskohtaaminen jää silti yleensä vain karhun tietoon
- Hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut 2000-luvulla
- Kuivasärki on kevään herkkua – Tuulinen ja kuiva kevätilma vauhdittaa prosessia
- Lämminsavustus
- Kalan graavaus – todella yksinkertaista
- Grillipihveihin makua – mureuta liha marinoimalla se vakuumilaitteen avulla
- How to Butcher a Deer: A Step-by-Step Guide | Field & Stream
- Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – neljäntenä haahka
- Kyyn hyödyllisyys voi yllättää – Pienjyrsijä kantaa 8-25 punkkia
- Muuttohaukan erityisominaisuudet saalistuksessa
- Tervavene – Tervatalonpojat soutivat tyrskyissä henkensä uhalla
- Muuttolinnut muuttavat tapojaan ilmaston lämpenemisen myötä – tarvitaan 35 sukupolvea
- Muuttolinnut suunnistavat hajuaistin ja magneettikenttien avulla
- Lepakoiden muutto
- Ilmasto vie lintuja eri suuntiin
- Hanhien kevätmuutto ennätysvauhdissa – linnut valtaavat pellot Hämeessä
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää
- Miksi on muuttolintuja – Why Migratory Birds? | World Migratory Bird Day
- Ahmat yllättävä apu vihatun supikoiran hävittämisessä – ”Tulee häviämään poronhoitoalueen eteläpuolelta”, sanoo kokenut petotuntija
- Muuttolinnut muuttavat kesäisin pohjoiseen tauteja pakoon
- Lintujen ikä, koko ja sukupuoli vaikuttavat muuton ajoitukseen
- Lintujen kevätmuutto jatkuu vielä – Arktisia vesilintuja on nähty
- Vieraslaji: Amerikanmajava
- DNA paljastaa euroopanmajavan uivan uusille alueille
- Missä ovat muuttolintujen naaraat? – Ei hätää, koiraat valtaavat vain jo pesäpaikat
- Kalojen joukkokuolemat havahduttivat lintukannan hoidossa – Punasotka katoaminen yritetään estää nyt kalastamalla
- Euroopanmajava on levittäytymässä myös Auranmaalle
- Muuttolintujen bongaaminen on helppoa, kun muistaa nämä asiantuntijan vinkit
- Valkoposkihanhien kanta kasvanut 1,3 miljoonaan lintuun, joka johtanut muuttoreittien levittäytymiseen – Hanhipeltokokeilu alkaa
- Valkoposkihanhipopulaatioiden muuttoreitit talvehtemisalueen lisääntymisalueen välillä
- Saappaat jalassa: Mikko Malin ei ahdistu kyttyrälohen mahdollisesta noususta Kymijokeen
- Lintujen päämuuttoreitit
- Peltosirkun kansainvälinen tutkimus Ranskassa – selvitti peltosirkkujen kannan, muuttoreitit ja talvehtimisalueet
- Muuttolinnut odottavat vielä Baltiassa ja Ruotsissa — Lintujen talviruokintaa kannattaa vielä jatkaa
- Itämeren saarilla näkee hyvin muuttolintuja keväisin ja syksyisin – Moni pikkulintu karttaa suurien vesialueiden ylitystä viimeiseen asti
- Kevään majavajahti yrittää ehkäistä vesivahinkoja metsässä
- Vesilintujen kevätmuutto noudattaa jäänlähdön aikataulua
- Supikoira on tullut Suomeen jäädäkseen – tehopyynnistä hetkellinen hyöty
- Suomen metsien häviäminen huolestutti jo 1600-luvulla – 1900-luvun alussa metsiä hakattiin 50 miljoonaa kuutiometriä
- Majavan metsästyksellä ehkäistään tulvavahinkoja
- Majavan metsästyksestä jousella
- Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun, Lapissa tavattu vain euroopanmajavaa
- Pihka
- Fokus på tajgafästingen under årets fästingsäsong – analys av TBE-virus| Allt om Jakt & Vapen
- Halverad jakt på gråsäl – yrkesfiskarbas rasar | Jaktjournalen
- Skyddsjakt på varg efter ponnyattack i Stockholm | Jakt & Jägare
- Ylöjärvellä liikkuu yksi tai useampi karhu talojen pihoilla – ”puhtaasti häirintälupa”
- Suomen metsät ovat järeytyneet sadassa vuodessa, vanhojen puiden määrä on ennallaan
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää – Näin metsäpaloja sammutettiin ennen
- Siitepölytilanne ilmassa tänään ja ennuste | Norkko
- Telkät saapuu siivet viheltäen
- Työohje | Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä
- Nyt on koittanut supikoiran tehometsästyksen aika – pienpetokannat ovat aivan valtavat
- Metsästyskoirat | Pennusta luolakoiraksi
- Asiantuntija neuvoo, mikä on maksimikorkeus puupinolle – vyöryvissä puissa on hengenvaaralliset voimat
Avainsanat
- Afrikkalainen sikarutto
- Ahma
- Ahmakanta
- Alfapari
- Alkuperäislaji
- Ampuma-ase
- Ampuma-aseet
- Ampuma-aselaki
- Ampumaharjoittelu
- Ampumakoe
- Ampumarata
- Asedirektiivi
- Aseenkäyttö
- Aseet
- ASF
- Borrelioosi
- DNA-analyysi
- DNA-näytteet
- DNA-tutkimus
- Elinympäristö
- Ely-keskus
- Euroopan Unioni
- Evira
- Hanhet
- Haulikko
- Haulikkorata
- Hirvi
- Hirvieläimet
- Hirvieläinjahti
- Hirvieläinkolari
- Hirvieläintiheys
- Hirvieläintuotto
- Hirvieläinvahingot
- Hirvijahti
- Hirvikanta
- Hirvikivääri
- Hirvikoira
- Hirvitalousalue
- Hirvitiheys
- Hirvituhot
- Hirvivahingot
- Hyönteiset
- Ilmasto
- Ilves
- Ilvesjahti
- Ilveskanta
- Ilvestilanne
- Jahtiporukka
- Jahtipäivä
- Jousimetsästys
- Jälkihavainnot
- Jäätilanne
- Kaatolupa
- Kalakanta
- Kalastus
- Kaliiperi
- Karhu
- Karhujahti
- Karhukanta
- Karhunjälki
- Karhunkaatolupa
- Karhun kiintiömetsästys
- Karhunmetsästys
- Karhutilanne
- Karhuvahingot
- Kettu
- Kevätmuutto
- Kiima-aika
- Kivääriammunta
- Kiväärirata
- Kiväärit
- Koira
- Koiranhoito
- Koirarotu
- Kotieläimet
- Koulutus
- Lihankäsittely
- Liikenneturvallisuus
- Linnustus
- Linnut
- Loukkupyynti
- Luke
- Lumijälki
- Luonnonvarainen laji
- Luontokuvaus
- Luvat
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Maanomistajat
- Mehiläispesät
- Merimetso
- Metso
- Metsokanta
- Metsä
- Metsähallitus
- Metsäkanalinnut
- Metsäkanalintukanta
- Metsäkananlinnunmetsästys
- Metsänhoito
- Metsänomistajat
- Metsästys
- Metsästyskivääri
- Metsästyskoira
- Metsästysrikos
- Metsästysseurat
- Metsästäjäliitto
- Metsästäjät
- Metsästäjätutkinto
- Ministeriö
- Muuttolinnut
- Muuttoreitti
- Oikeuslaitos
- Ongelmasudet
- Pantasusi
- Patruunat
- Pelastuslaitos
- Pentue
- Pesimäalue
- Pesintä
- Pesäpaikka
- Pesäpönttö
- Petohavainnot
- Petolinnut
- Petovahingot
- Petoyhdyshenkilöt
- Peurajahti
- Peurakanta
- Pienpedot
- Pihapiiri
- Pihasusi
- Poikaset
- Poikkeuslupa
- Poliisi
- Politiikka
- Poronhoitoalue
- Punkki
- Riista
- Riistakamera
- Riistakannanhoito
- Riistakeskus
- Riistakolmiolaskenta
- Riistalaskenta
- Riistaliha
- Riistanhoito
- Riistanhoitoyhdistys
- Ruotsi
- Saaliit
- Saimaannorppa
- Salametsästys
- Sorsalinnut
- Sorsastus
- SRVA
- Sudenhoitosuunnitelma
- Sudenjälki
- Sudenmetsästys
- Sudet
- Suojelutoimenpiteet
- Supikoira
- Supikoirakanta
- Susi
- Susialue
- Susijahti
- Susikannan hoitosuunnitelma
- Susikanta
- Susilauma
- Susipelko
- Susireviiri
- Susitilanne
- Susivaara
- Susivahingot
- Suurpedot
- Syysmuutto
- Taimikko
- Taimikko vahingot
- Taimikonhoito
- Talviuni
- Tautitilanne
- Tautivaara
- Teerikanta
- Turvallisuus
- Tutkijat
- Tutkimus
- Vahingot
- Valkohäntäpeura
- Valkohäntäpeurakanta
- Valkoposkihanhi
- Valkoposkihanhikanta
- Vasat
- Venäjä
- Vesilinnustus
- Vesilinnut
- Vesistö
- Vieraslaji
- Vieraslajit
- Villisika
- Villisikahavainnot
- Villisikajahti
- Villisikakanta
- Villisikalauma
- Villisikasaaliit
- Villisikatilanne
Avainsana-arkisto: Hyönteiset
Perhoset ovat erikoisia hyönteisiä
Perhosille on kehittynyt erikoisia toimintamalleja löytää parittelukumppani ja pitää laji hengissä muuttuvassa maailmassa. Seuraavassa muutamia erikoisuuksia. Savumainen tuoksu houkuttaa. Havumittarin nimeksi sopisi paremmin savumittari. Keskikesällä lentävä perhonen ei kykene vastustamaan savunhajua. Se lentää herkästi nuotiolle, savustuspöntölle ja myös tupakansavulle, jolloin … Lue loppuun
Mehiläiset ovat marjastajan paras kaveri! Mehiläispesä voi kaksinkertaistaa alueensa sadon heikkona mustikkavuonna
Mehiläiset lisäävät satoa ja parantavat metsämarjojen laatua, sanovat mehiläishoitajat. Mehiläistarhaajat eri maissa ovat myyneet pölytyspalvelua maanviljelijöille ja puutarhureille. Ideana on, että mehiläispölytyksen avulla saadaan suurempi ja parempilaatuinen sato. Viime vuosien tutkimukset tukevat väitettä myös metsämarjojen osalta Luonnonvarakeskuksen ja Kainuun ely-keskuksen … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hyönteiset, Kimalaiset, Kimalaispesä, Mehiläiset, Mehiläispesät, Pölyttäjät, Pölyttyminen
Kommentit pois päältä artikkelissa Mehiläiset ovat marjastajan paras kaveri! Mehiläispesä voi kaksinkertaistaa alueensa sadon heikkona mustikkavuonna
Metsän tärkein kasvi mustikka kaipaa kosteutta ja vähän valoa
Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo tutkii parhaillaan varputason kasvustoja ilomantsilaisessa metsässä. Viime viikolla hän kävi tarkistamassa kolme koeruutua Etelä-Pohjanmaalla. Alavudella, Lapualla ja Nurmossa mustikan kukinta on ohi ja raakileet ensimmäisessä vaiheessa. Raakileita on kohtuullisesti, mutta enemmänkin voisi olla. Pölyttäjiä ei … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hyönteiset, Marjasato, Mustikka
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsän tärkein kasvi mustikka kaipaa kosteutta ja vähän valoa
Tietoa hyttysestä – Munat voivat säilyä maassa jopa vuosia
Hyttysten heimo saattaa silti vetää ihmistä pitemmän korren luonnon selviytymiskamppailussa. Evoluutio on ehtinyt virittää sen aistit huippuunsa. Ihmislaji on vasta muutama miljoona vuotta vanha, kun taas nykyisen kaltaisia hyttysiä on löydetty 79 miljoonaa vuotta vanhasta kanadalaisesta meripihkasta, ja niiden esivanhempia … Lue loppuun
Kategoria(t): Ympäristö
Avainsanat: Hyönteiset, Hyönteislajit, Hyttyset, Muninta, Toukat, Veri
Kommentit pois päältä artikkelissa Tietoa hyttysestä – Munat voivat säilyä maassa jopa vuosia
Metsissämme elää suuri joukko haitallisia lajeja – kalleimpien niistä hintalappu kohoaa yli 50 miljoonaan euroon
Metsänhoidon kannattavuutta nakertavia nisäkkäitä ovat hirvi ja myyrät, jotka syövät vuosittain miljoonien eurojen edestä taimikoita. Suomessa on lähes viisikymmentä tuhatta eliölajia. Puolet lajeista tunnetaan niin hyvin, että niiden yleisyyttä kyetään mittaustiedon puuttuessa edes jotenkin arvioimaan. Kymmenesosa lajeista on uhanalaisia, vaarantuneita … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Avainlaji, Eläinlaji, Elinvoimainen laji, Haitallinen vieraslaji, Hirvi, Hirvieläin, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hoitomenetelmät, Hoitosuunnitelma, Hyönteiset, Hyönteislajit, Hyönteissyöjät, Indikaattorilaji, Kuusenjuurikääpä, Lajisto, Lajitunnistus, Luonnonhoito, Luonnonvarainen laji, Metsämyyrä, Metsänhoito, Metsästettävälaji, Myyräkannat, Myyrälajit, Myyrät, Myyrätuhot, Riistanhoito, Riistanhoitomaksu, Riistanhoitopiiri, Riistanhoitosuunnitelma, Supikoira, Supikoirajahti, Supikoirakanta, Supikoirasaalis, Tuhohyönteiset, Tulokaslaji, Uhanalainen, Uhanalainen laji, Uhanalaiset eläimet, Uhanalaisuus luokitus, Vieraslaji, Vieraslajilaki, Vieraslajiluettelo, Vieraslajit, Vieraspeto, Villisiat, Villisika, Villisika havainnot, Villisikajahti, Villisikakanta, Villisikalauma, Villisikasaaliit, Villisikatilanne, Villisikatuhot, Villisikavahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsissämme elää suuri joukko haitallisia lajeja – kalleimpien niistä hintalappu kohoaa yli 50 miljoonaan euroon
Loppukesällä alkaa hirvikärpässesonki – edes ötökkäkarkotteista ei ole apua suojautumisessa
Hirvikärpäset ovat sitkeitä seuralaisia. Ne jäävät lujasti kiinni hiuksiin ja vaatteisiin koukkupäisten jalkojen ansiosta. Vaikka hirvikärpäset eivät käytäkään ihmisiä isäntinään ja niiden puremat eivät ole kivuliaita, voi niistä saada ikävän vaivan jota kutsutaan hirvikärpäsihottumaksi. Koukkupäisillä jaloilla varustetut hirvikärpäset ovat sitkeitä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvi, Hirvieläinjahti, Hirvieläintuotto, Hirvikanta, Hirvikärpänen, Hirvikärpäset, Hirvitiheys, Hyönteiset, Hyönteislajit
Kommentit pois päältä artikkelissa Loppukesällä alkaa hirvikärpässesonki – edes ötökkäkarkotteista ei ole apua suojautumisessa
Hirvikärpäseen ei vaikuta helle, kuivuus tai pakkanen – hirvikärpänen kiusaa metsässä liikkujaa, mutta tutkimusta hyönteisestä ei tehdä
Hirvikärpäset hyökkäävät juuri nyt metsässäliikkujan kimppuun. Ötökät tunkeutuvat hiuksiin ja ryömivät kauluksesta sisään. Onko näitä joka vuosi aina vain enemmän, kärpäsiä häätävä kulkija miettii. Kysymykseen on vaikea vastata, sillä juuri nyt kukaan ei Suomessa oikeastaan tutki hirvikärpäsiä. Ei, vaikka hirvieläinten … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvikärpänen, Hyönteiset
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvikärpäseen ei vaikuta helle, kuivuus tai pakkanen – hirvikärpänen kiusaa metsässä liikkujaa, mutta tutkimusta hyönteisestä ei tehdä
Seeprakuviolla suojautuminen toimii myös ihmisillä – tutkijat testasivat teoriaa raidallisilla mallinukeilla
Osa lentävistä kiusankappaleista hämääntyy juovista, mutta kaikki eivät niistä piittaa. Kokeissa paljastui, että hevosen saavutettuaan paarma tyypillisesti laskeutui sen iholle. Seepran läheisyydessä näytti kuitenkin siltä kuin hyönteisen lennonohjaus olisi seonnut. Idea alkuperäiskansojen ihomaalauksista Kyllä voisivat. Sen osoittavat ruotsalaisten ja unkarilaisten … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hyönteiset, Kärpäset
Kommentit pois päältä artikkelissa Seeprakuviolla suojautuminen toimii myös ihmisillä – tutkijat testasivat teoriaa raidallisilla mallinukeilla
How mosquitoes zero in on warm bodies – BBC News
Biologists recorded the movement of hungry mosquitoes inside a wind tunnel. The insects were instantly attracted to a plume of CO2, much like a human breath; after sniffing this gas they would also home in on a black spot. Finally, … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hyönteiset, Tutkijat, Tutkimus
Kommentit pois päältä artikkelissa How mosquitoes zero in on warm bodies – BBC News
Säkylästä löytyi harvinainen ajuruohokuoriainen
Ajuruohokuoriainen (Chrysolina cerealis), joka on havaittu tätä ennen Suomesta ainoastaan vuonna 1964. Nyt selvisi, että laji elää yhä Säkylänharjulla, mikä on tosi hieno juttu, koska kyseessä on lajin ainoa Pohjoismaista tunnettu esiintymä”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Sampsa Malmberg Metsähallituksen tiedotteessa. Ajuruohokuoriainen … Lue loppuun
Kategoria(t): Ympäristö
Avainsanat: Hyönteiset, Hyönteislajit, Lajimääritys, Lajitunnistus, Lajituntemus, Luonnonvarainen laji, Luonto, Luontokuvaus, Luontotyyppi
Kommentit pois päältä artikkelissa Säkylästä löytyi harvinainen ajuruohokuoriainen
Tutkija: Hyttysenpurema kutittaa vähemmän, jos hyönteisen antaa imeä verta rauhassa
Jos hyttysen imukärsä jää ihoon, paukama voi olla pahempi, sanoo hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun Ely-keskuksesta. Monella alkaa käsi käydä, kun tuntee hyttysen piston. Hyttysen kannattaisi kuitenkin antaa syödä rauhassa Jos hyttysen imukärsä jää ihoon, se pahentaa oireita. Jos sen antaisi … Lue loppuun
Kategoria(t): Ympäristö
Avainsanat: Hyönteiset, Hyönteissyöjät, Hyttysenpisto, Hyttyset, Lepakot
Kommentit pois päältä artikkelissa Tutkija: Hyttysenpurema kutittaa vähemmän, jos hyönteisen antaa imeä verta rauhassa
Hyttynen pitää punaisesta – nokkela koe paljasti värimieltymykset
Yhdysvaltalaiset ja saksalaiset tutkijat perehtyivät asiaan lennättämällä eri lajien naaraita tuulitunnelissa ja seuraamalla niiden käyttäytymistä hiilidioksidin tuprauksen jälkeen. Hiilidioksidin haistettuaan kaikki tutkitut lajit etsiytyivät tunnelin päässä olevia värillisiä läiskiä kohti, mutta värimieltymykset vaihtelivat. Joitakin kutsui sininen, toisia vihreä, osaa musta … Lue loppuun
Kategoria(t): Ympäristö
Avainsanat: Hyönteiset, Hyönteislajit, Hyttysenpisto, Hyttyset, Tutkijat, Tutkimus
Kommentit pois päältä artikkelissa Hyttynen pitää punaisesta – nokkela koe paljasti värimieltymykset
Räkkä alkaa pian Lapissa, kun lämpö saa sääsket kuoriutumaan – huitominen ja hyttysansat houkuttelevat lisää sääskiä
Sääskien ja mäkäräisten kiivain lentoaika on aluillaan Lapissa. Niiden määrä eri puolilla Lappia voi tänä vuonna olla hyvin vaihteleva. Sääsken munista kuoriutuu hyttysiä vain otollisissa olosuhteissa: tarvitaan kesäisiä lämpötiloja ja kosteutta. Hyttysnaaras munii seisovaan veteen Esimerkiksi lammikoihin tai ojiin. Jos … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hyönteiset, Hyönteissyöjät, Hyttyset
Kommentit pois päältä artikkelissa Räkkä alkaa pian Lapissa, kun lämpö saa sääsket kuoriutumaan – huitominen ja hyttysansat houkuttelevat lisää sääskiä
Saatko hyttysten pistoista jäätävän kokoisia paukamia? Tästä se johtuu
Suurin osa ihmisistä saa hyttysen pistosta pienen paukaman, mutta kaikki eivät ole näin onnekkaita. Kun hyttynen pistää, sen sylkeä kulkeutuu ihon alle. Suurin osa ihmisistä saa pistosta pienen paukaman, mutta kaikki eivät ole näin onnekkaita. Refinery29.com haastatteli ihotautien asiantuntijoita valottaakseen, … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Allergia, Hyönteiset, Hyttysenpisto, Hyttyset
Kommentit pois päältä artikkelissa Saatko hyttysten pistoista jäätävän kokoisia paukamia? Tästä se johtuu
Pyramidikatto suojasi lehmät hyttysiltä – navettaharvinaisuus pelastettiin tuholta
Kainuun alueella harvinainen pyramidikattoinen kesänavetta juontaa juurensa Peräpohjolaan. Perimätiedon mukaan navetan rakenne jäljittelee lappilaista kotarakennelmaa. Miksi vanhassa kesänavetassa on pyramidin muotoinen katto? Kysymys saattaa pälkähtää Väyrylän kylällä Puolankaa kohti ajavan päähän. Kun lehmät tuotiin kesänavettaan sisälle, ilma nousi niistä lähtevän … Lue loppuun
Kategoria(t): Ympäristö
Avainsanat: Hyönteiset, Kansanperinne, Kärpäset
Kommentit pois päältä artikkelissa Pyramidikatto suojasi lehmät hyttysiltä – navettaharvinaisuus pelastettiin tuholta
Hirvikota 