Elävänä pyytävillä loukkuilla ja heti tappavilla raudoilla suoritettu pyynti on metsästyslain mukaan metsästystä. Tämä tarkoittaa sitä, että metsästystä suorittavalla henkilöllä tulee olla voimassa oleva metsästyskortti ja metsästyslupa alueelle.
Poikkeuksena on vieraspetojen pyynti. Metsästyslainsäädäntö muuttui 2019 niin, että minkin ja supikoiran pyynti ei enää edellytä suoritettua metsästäjätutkintoa eikä maksettua riistanhoitomaksua.
Loukkupyyntiin tulee kuitenkin olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa.
Lailliset pyydykset voi merkitä tiedoilla pyynnin laillisuudesta, luonossaliikkujat ovat yhä tiedostavampia ja kiinnostuneempia ympäristössä tapahtuviin asioihin ja niiden laillisuuteen.
Metsästyslain 31§ pyynnin häiritseminen, laillisen metsästyksen estäminen tai vaikeuttaminen saattamalla pyyntiväline toiminta-kunnottomaksi tai häiritsemällä muulla tavoin pyyntiä on kielletty.
Pyydysten merkillä voidaan osoittaa pyydyksen laillisuus ja käyttötarkoitus sekä oikeudet ja estää pyydysten tarpeeton vahigoittaminen. Oikeustapauksissa pitää pystyä osoittaamaan pyydysten laillisuus. Merkillä varustettuihin pyydyksiin kohdistuu hyvin vähän ilkivaltaa.
Elävänäpyytäviä yleisloukuja, käytetään mm. supin, ketun, mäyrän ja muiden pienpetojen pyydystämiseen.
Loukut on sijoitettava siten, että ne voidaan tarkistaa mahdollisimman helposti, sillä elävänäpyytävätloukut on koettava vähintään kerran vuorokaudessa. Loukut voidaan tarkistaa esimerkiksi asuinrakennuksesta kiikarien avulla tai paljain silmin.
Riistakamera ja muut tekniset välineet ovat tulleet avuksi.
Maastoon sulautettu loukku
Tärkeintä on, että pyydys on sijoitettu oikeaan paikkaan. Paikkaan, jossa saaliseläimet kulkee usein on reviirin reuna-alueet jota ne merkitsevät virtsallaan.
Huolellisesti maastoon sulautettuun loukkuun pienpedot menevät todennäköisemmin. Pedot liikkuvat mielellään pusikoissa, joten ne löytävät helpommin ryteikköiseen paikkaan sijoitetun loukun kuin avoimelle asetettuun pyydykseen.
Loukun verkkopohja on hyvä peitettävä karikkeella, silloin loukun pohja tuntuu luonnollisemmalta supikoiran tai ketun jalkoihin. Supikoira ja kettu välttää paljaan verkkopohjan päällä kävelyä.
Pienpedot liikkuvat yleensä yöaikaan, joten loukku kannattaa tarkistaa aina aamuisin, jotta eläin joutuisi olemaan loukussa mahdollisimman vähän aikaa. Eläin lopetetaan ampumalla sitä pienikaliiberisella aseella päähän.
Totutteluruokinta
Saaliseläimillä on lajityypilliset tavat, joihin on hyvä tutustua.
Totutteluruokinta on tärkeä osa kaikkea loukku- ja rautapyyntiä. Metsästysasetuksen 11. pykälän mukaan elävänäpyytävän ja muun pyyntilaitteen on oltava sellainen, että eläin mahtuu siinä seisomaan ja makaamaan luonnollisessa asennossa vahingoittamatta itseään.
Joskus supiloukkuun on eksynyt ilves tai karhu, yleensä vaapaana juossut koira. Niitä ei voi pitää niinä tavanomaisina saaliseläiminä, joita varten pyydys on viritetty.
Supikoiran ja ketun loukkupyynti kannattaa keskittää kulttuuriympäristöihin, asutuksen ja peltojen lähelle. On tärkeää totuttaa supikoirat ja ketut löytämään ravintoa pyyntipaikoilta jo kesällä.
Loukku lukitaan laukeamattomaksi ja eläimet voivat hakea syötit loukusta vapaasti. Pyyntiajan alettua loukku viritetään ja loukkuruokailuun tottuneet eläimet jäävät saaliiksi.
Supikoiria voidaan myös pyytää loukuilla niiden pannoittamista varten.
Pannoitetun yksilön liikkeitä on mahdollista seurata ja näin löydetään uusia pesäluolastoja, joista on mahdollista esimerkiksi luolakoiria apuna käyttäen saada poistettua muita supikoirayksilöitä.
Pannoitetun yksilön löytäessä puolison, seuranta mahdollistaa myös sen saaliiksi saamisen. Tätä menetelmää on käytetty Ruotsissa jo usean vuoden ajan.
Yleisloukut
Yleisloukun rakennusohje
Kanu-loukku
Kanu-loukun rakennusohje
Lisää aiheesta:
Hirvikota 