Kalenteri
Arkisto
-
Artikkelit
- Vaelluskalojen kutupaikat ovat kunnostusten tarpeessa – toimiva kutusoraikko tuottaa pienpoikasia
- Borrelioosi – Suomessa esiintyy ainakin kolmea erilaista Borrelia-alalajia
- Kolopesijät tarvitsevat onkalon
- Muuttolintu saa jo munassa hormonikylvyn, joka valmistelee aikuisen linnun muuttoa
- Kun linnunpöntön tekee syksyllä – se on sopivan hajuton keväällä
- Metsänhoito | Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi
- Riistamiehet rientävät metsäkanalintujen avuksi – Saippuan katku suojaa pesän se karkottaa ketut ja supit
- Talitintti panostaa suhteeseen – rakkaus päihittää ruoan
- Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt
- Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehitykseen
- Puutiainen puree koiraa – Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti
- Metsänhoito | Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua – huonointa on loppusyksy
- Puutiainen on eläinmaailman selviytyjä – Punkki liikkuu myös kaupunkien puistoissa ja pihoilla
- Talitiainen valitsee naapurinsa samanmielisten joukosta
- Tutkimuksen mukaan kirjosieppo häätää tiaisen pesästään
- Kalan käyttöä tulisikin lisätä tuntuvasti – Kalan syönti on ikivanha juttu ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Suden tappamasta tai vahingoittamasta koirasta voi saada korvausta – kaikissa tapauksissa korvausta ei saa
- Tiaispönttö tuo kaupungissa varmimmin kesäasukkaan – muista naapurisopu
- The 4 Best Powders for .30-06 | Reviews 2023
- Top 5 Underrated Deer Cartridges | American Hunter
- 11 Best Rifle Cartridges for Whitetail Deer | Field & Stream
- Pihapiireissä liikkunut karhu lopetettiin Nurmeksen Höljäkässä
- Vauhkoontunut hirvi juoksenteli Turussa Kupittaalla – Metsästäjä ampui hirven Vasaramäessä
- 308 vs 30-06 vs 300 Win Mag – They’re all great cartridges with different strengths and weaknesses
- Metsästyskoirat | Noutajan kouluttaminen metsästyskoiraksi – hanki hyvä käyttölinjan pentu
- Basic Cartridge Selection – Cartridge selection always comes first | Hunting In Australia
- Metsästäjän kannattaa hakea aselupaa jo ennen kesää – poliisin sähköisen asioinnin kautta
- An Ode to the .223 Remington
- Head to Head: .223 Remington vs. .22-250 Remington | American Hunter
- Why do people say 5.56 or .223 Remington is basically a 22LR?
- Lintujen pesimärauha alkaa 15.4.
- Kutupuuhissa suuret kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä – Koolla on väliä | Helsingin yliopisto
- Kalasaalis pannulle tuoreeltaan
- Savukala palkitsee kärsivällisen herkkusuun – näin savustat lohen onnistuneesti
- Koirasi on pentususi
- Kalojen kutuaika on menossa
- Supikoira on Suomessa jo yleisempi eläin kuin kettu
- Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa
- Lahnan kutuaika kestää useita viikkoja
- Majavat ovat luonnon insinöörejä
- Kalan savustaminen – Kesän kalaherkut
- Kala on kaamosajan voimaruokaa – myös mielialaa kohentava vaikutus ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Kanadan- ja euroopanmajava kanta pysynyt vakaana – päällekkäisiä esiintymisalueita yhä enemmän | Luonnonvarakeskus
- Hauen kutuaika
- Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä 7.–9.6.2024
- Kevät on koiranpennun hankinnan aikaa – opi tunnistamaan pentutehtailija
- Kuhan kutuaika – toukokuun puolivälin ja kesäkuun lopun välille
- Kesä on savustamisen parasta aikaa
- Väärä rotuvalinta voi kostautua – ”Koirat eivät tule sellaisina pentulaatikosta, vaan niiden kanssa tulee tehdä paljon töitä”
- Intiaanit kutsuvat suomalaisia nimellä ´he-jotka-saunovat-paljon´ – madoodoowiniwag
- Viirupöllön poikanen tuli pihaan: pöllönpoikaseen ei kannata koskea, äkäinen emo on aina lähellä – Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa.
- Ville Haapasalo ihmeissään: Siinä on jotain väärin, kun Suomessa ei osata laittaa syötävästä kalasta ruokaa
- Koira rakastaa piiloleikkiä hajuilla — Nose work on uusi koiraharrastus, jossa nuuskutus on tärkeintä
- Ahvenen kutu
- Made on kylmien vesien salaperäinen kala – kutu ajoittuu sydäntalveen
- ”Taivaallinen tuoksu keittiössä” – tämä klassikkoherkku on täydellistä arkiruokaa – riista lisää keiton ruokaisuutta ja syventää makua
- Näin valmistat täydellisen savukalan – onnistumisen vaikuttaa kalan tuoreus
- Koulutatko sinäkin koiranpentuasi väärin? – Pennun koulutuksessa tehdään usein tahattomia virheitä
- Trikiinitauti eli trikinoosi – koteloituneet toukat voivat säilyvä elossa jopa yli 20 vuotta
- Vieraslaji | Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)
- Nuolihaukka saa pääskyset paniikkiin
- Perhoset ovat erikoisia hyönteisiä
- Sausage Recipes | Meats and Sausages
- Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin
- Låt köttet mogna till minst 40 dygnsgrader | Svensk Jakt
- Hur du skapar mört kött | Svenska Jägareförbundet
- Peipposet karkottaa punkit kemiallisesti, käyttämällä pesässä tupakantumpeja
- Tuulen vaikutus ampuma tarkkuuteen – How to Shoot in the Wind with a Mil Dot Scope | YouTube
- Peurasta syntyy verratonta riistaruokaa
- Lihassa on runsaasti ravintoaineita luonnostaan – liha parantaa naisten raudan saantia
- The best gundog breeds from overseas | The Field
- Kokeile tyhjiöpakkaustapaa vakuumikoneella, se lisää säilyvyyttä
- Pentu saapui taloon – ja tuhosi kaiken! 5 virhettä, jotka uusi koiranomistaja tekee helposti
- Metsänhoito: Raivaussahan huolto | YouTube
- Uusien perunoiden aromi säilyy vakumoituna pakkasessa
- Riistalinnusta saa monta herkkua
- D-vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini joka vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn
- Villisikapata
- Siellä missä on savua – on myös makua!
- Kuhan kutuaika
- Riistan paloittelu – Lubbe visar hur det kan gå till | YouTube
- Kävely pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta
- Muuttolinnut: This bird has flown – Unravelling the mysteries of bird migration | New Scientist
- Mehukaan liha- ja grilliruoan salaisuus on marinadissa
- What to Consider When Choosing a Vacuum Sealers | Field & Stream
- Metsästyskoirat | Pennun valinta pentueesta
- Grillattua kalaa kahdeksalla eritavalla
- Metsänhoito: Tiede ja käytäntö todistavat – toukokuu on mainiota aikaa tarttua raivaussahaan
- Moottoriveneiden runko määrittää veneen ominaisuudet
- Harjuksen kutuaikainen kevätrauhoitus alkaa 1. huhtikuuta
- Lihan prosessointi on ihmisen kehityksen merkittävimpiä edistysaskeleita, sanovat tutkijat – mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen
- Väitös: Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin – Ilmastonmuutoksella vaikutus oraviin
- Grilli sopii monen ruokalajin valmistamiseen | Grillaamisen opas
- Liha on ravitsemuksellisesti hyvä ja monipuolinen elintarvike
- Ruoka: Hevosenliha on ensiluokkaista – rasvaprosentti on hyvin alhainen
- Emokarhu hakee alkukesällä asutuksesta ”ihmiskilpeä” pentujen suojaksi – ihmiskohtaaminen jää silti yleensä vain karhun tietoon
- Hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut 2000-luvulla
- Kuivasärki on kevään herkkua – Tuulinen ja kuiva kevätilma vauhdittaa prosessia
- Lämminsavustus
- Kalan graavaus – todella yksinkertaista
- Grillipihveihin makua – mureuta liha marinoimalla se vakuumilaitteen avulla
- How to Butcher a Deer: A Step-by-Step Guide | Field & Stream
- Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – neljäntenä haahka
- Kyyn hyödyllisyys voi yllättää – Pienjyrsijä kantaa 8-25 punkkia
- Muuttohaukan erityisominaisuudet saalistuksessa
- Tervavene – Tervatalonpojat soutivat tyrskyissä henkensä uhalla
- Muuttolinnut muuttavat tapojaan ilmaston lämpenemisen myötä – tarvitaan 35 sukupolvea
- Muuttolinnut suunnistavat hajuaistin ja magneettikenttien avulla
- Lepakoiden muutto
- Ilmasto vie lintuja eri suuntiin
- Hanhien kevätmuutto ennätysvauhdissa – linnut valtaavat pellot Hämeessä
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää
- Miksi on muuttolintuja – Why Migratory Birds? | World Migratory Bird Day
- Ahmat yllättävä apu vihatun supikoiran hävittämisessä – ”Tulee häviämään poronhoitoalueen eteläpuolelta”, sanoo kokenut petotuntija
- Muuttolinnut muuttavat kesäisin pohjoiseen tauteja pakoon
- Lintujen ikä, koko ja sukupuoli vaikuttavat muuton ajoitukseen
- Lintujen kevätmuutto jatkuu vielä – Arktisia vesilintuja on nähty
- Vieraslaji: Amerikanmajava
- DNA paljastaa euroopanmajavan uivan uusille alueille
- Missä ovat muuttolintujen naaraat? – Ei hätää, koiraat valtaavat vain jo pesäpaikat
- Kalojen joukkokuolemat havahduttivat lintukannan hoidossa – Punasotka katoaminen yritetään estää nyt kalastamalla
- Euroopanmajava on levittäytymässä myös Auranmaalle
- Muuttolintujen bongaaminen on helppoa, kun muistaa nämä asiantuntijan vinkit
- Valkoposkihanhien kanta kasvanut 1,3 miljoonaan lintuun, joka johtanut muuttoreittien levittäytymiseen – Hanhipeltokokeilu alkaa
- Valkoposkihanhipopulaatioiden muuttoreitit talvehtemisalueen lisääntymisalueen välillä
- Saappaat jalassa: Mikko Malin ei ahdistu kyttyrälohen mahdollisesta noususta Kymijokeen
- Lintujen päämuuttoreitit
- Peltosirkun kansainvälinen tutkimus Ranskassa – selvitti peltosirkkujen kannan, muuttoreitit ja talvehtimisalueet
- Muuttolinnut odottavat vielä Baltiassa ja Ruotsissa — Lintujen talviruokintaa kannattaa vielä jatkaa
- Itämeren saarilla näkee hyvin muuttolintuja keväisin ja syksyisin – Moni pikkulintu karttaa suurien vesialueiden ylitystä viimeiseen asti
- Kevään majavajahti yrittää ehkäistä vesivahinkoja metsässä
- Vesilintujen kevätmuutto noudattaa jäänlähdön aikataulua
- Supikoira on tullut Suomeen jäädäkseen – tehopyynnistä hetkellinen hyöty
- Suomen metsien häviäminen huolestutti jo 1600-luvulla – 1900-luvun alussa metsiä hakattiin 50 miljoonaa kuutiometriä
- Majavan metsästyksellä ehkäistään tulvavahinkoja
- Majavan metsästyksestä jousella
- Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun, Lapissa tavattu vain euroopanmajavaa
- Pihka
- Fokus på tajgafästingen under årets fästingsäsong – analys av TBE-virus| Allt om Jakt & Vapen
- Halverad jakt på gråsäl – yrkesfiskarbas rasar | Jaktjournalen
- Skyddsjakt på varg efter ponnyattack i Stockholm | Jakt & Jägare
- Ylöjärvellä liikkuu yksi tai useampi karhu talojen pihoilla – ”puhtaasti häirintälupa”
- Suomen metsät ovat järeytyneet sadassa vuodessa, vanhojen puiden määrä on ennallaan
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää – Näin metsäpaloja sammutettiin ennen
- Siitepölytilanne ilmassa tänään ja ennuste | Norkko
- Telkät saapuu siivet viheltäen
- Työohje | Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä
- Nyt on koittanut supikoiran tehometsästyksen aika – pienpetokannat ovat aivan valtavat
- Metsästyskoirat | Pennusta luolakoiraksi
- Asiantuntija neuvoo, mikä on maksimikorkeus puupinolle – vyöryvissä puissa on hengenvaaralliset voimat
Avainsanat
- Afrikkalainen sikarutto
- Ahma
- Ahmakanta
- Alfapari
- Alkuperäislaji
- Ampuma-ase
- Ampuma-aseet
- Ampuma-aselaki
- Ampumaharjoittelu
- Ampumakoe
- Ampumarata
- Asedirektiivi
- Aseenkäyttö
- Aseet
- ASF
- Borrelioosi
- DNA-analyysi
- DNA-näytteet
- DNA-tutkimus
- Elinympäristö
- Ely-keskus
- Euroopan Unioni
- Evira
- Hanhet
- Haulikko
- Haulikkorata
- Hirvi
- Hirvieläimet
- Hirvieläinjahti
- Hirvieläinkolari
- Hirvieläintiheys
- Hirvieläintuotto
- Hirvieläinvahingot
- Hirvijahti
- Hirvikanta
- Hirvikivääri
- Hirvikoira
- Hirvitalousalue
- Hirvitiheys
- Hirvituhot
- Hirvivahingot
- Hyönteiset
- Ilmasto
- Ilves
- Ilvesjahti
- Ilveskanta
- Ilvestilanne
- Jahtiporukka
- Jahtipäivä
- Jousimetsästys
- Jälkihavainnot
- Jäätilanne
- Kaatolupa
- Kalakanta
- Kalastus
- Kaliiperi
- Karhu
- Karhujahti
- Karhukanta
- Karhunjälki
- Karhunkaatolupa
- Karhun kiintiömetsästys
- Karhunmetsästys
- Karhutilanne
- Karhuvahingot
- Kettu
- Kevätmuutto
- Kiima-aika
- Kivääriammunta
- Kiväärirata
- Kiväärit
- Koira
- Koiranhoito
- Koirarotu
- Kotieläimet
- Koulutus
- Lihankäsittely
- Liikenneturvallisuus
- Linnustus
- Linnut
- Loukkupyynti
- Luke
- Lumijälki
- Luonnonvarainen laji
- Luontokuvaus
- Luvat
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Maanomistajat
- Mehiläispesät
- Merimetso
- Metso
- Metsokanta
- Metsä
- Metsähallitus
- Metsäkanalinnut
- Metsäkanalintukanta
- Metsäkananlinnunmetsästys
- Metsänhoito
- Metsänomistajat
- Metsästys
- Metsästyskivääri
- Metsästyskoira
- Metsästysrikos
- Metsästysseurat
- Metsästäjäliitto
- Metsästäjät
- Metsästäjätutkinto
- Ministeriö
- Muuttolinnut
- Muuttoreitti
- Oikeuslaitos
- Ongelmasudet
- Pantasusi
- Patruunat
- Pelastuslaitos
- Pentue
- Pesimäalue
- Pesintä
- Pesäpaikka
- Pesäpönttö
- Petohavainnot
- Petolinnut
- Petovahingot
- Petoyhdyshenkilöt
- Peurajahti
- Peurakanta
- Pienpedot
- Pihapiiri
- Pihasusi
- Poikaset
- Poikkeuslupa
- Poliisi
- Politiikka
- Poronhoitoalue
- Punkki
- Riista
- Riistakamera
- Riistakannanhoito
- Riistakeskus
- Riistakolmiolaskenta
- Riistalaskenta
- Riistaliha
- Riistanhoito
- Riistanhoitoyhdistys
- Ruotsi
- Saaliit
- Saimaannorppa
- Salametsästys
- Sorsalinnut
- Sorsastus
- SRVA
- Sudenhoitosuunnitelma
- Sudenjälki
- Sudenmetsästys
- Sudet
- Suojelutoimenpiteet
- Supikoira
- Supikoirakanta
- Susi
- Susialue
- Susijahti
- Susikannan hoitosuunnitelma
- Susikanta
- Susilauma
- Susipelko
- Susireviiri
- Susitilanne
- Susivaara
- Susivahingot
- Suurpedot
- Syysmuutto
- Taimikko
- Taimikko vahingot
- Taimikonhoito
- Talviuni
- Tautitilanne
- Tautivaara
- Teerikanta
- Turvallisuus
- Tutkijat
- Tutkimus
- Vahingot
- Valkohäntäpeura
- Valkohäntäpeurakanta
- Valkoposkihanhi
- Valkoposkihanhikanta
- Vasat
- Venäjä
- Vesilinnustus
- Vesilinnut
- Vesistö
- Vieraslaji
- Vieraslajit
- Villisika
- Villisikahavainnot
- Villisikajahti
- Villisikakanta
- Villisikalauma
- Villisikasaaliit
- Villisikatilanne
Avainsana-arkisto: Pesäpönttö
Kun linnunpöntön tekee syksyllä – se on sopivan hajuton keväällä
Raakalauta tuoksuu yllättävän voimakkaasti ja on tosi kirkas väriltään. Linnut saattavat vähän vieroksua liian uutta pönttöä hajun ja värin takia. Kun näitä tehdään syksyllä ja laitetaan hyvin tuuletettuun kylmään varastoon odottamaan, niin keväällä siitä on pahimmat hajut jo lähteneet ja … Lue loppuun
Telkät saapuu siivet viheltäen
Maaliskuussa maisema on kauttaaltaan valkoinen, hiljaisuuden katkaisee viuhuva ääni, joka aaltoilee edestakaisin lammen päästä päähän. Sama siipisulkien vihellyksellä telkkä ilmoittaa palanneensa ja olevansa valmis uuteen pesimäkauteen. Telkkä (Bucephala clangula) on kevään varhaisia paluumuuttajia. Muista vesilinnuista yhtä aikaisin saapuvat vain isokoskelot, … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Kevätmuutto, Muuttoaika, Muuttomatka, Muuttoreitti, Pesäpönttö, Pesimäaika, Pesimäalue, Pesintä, Telkänpönttö, Telkkä, Telkkäkanta, Vesilinnut, Vesilintukannat
Kommentoi
Työohje | Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä
Telkkä – Kalevalan sotka – on maailman “suomalaisimpia” lintuja, sillä lajin maailmankannasta liki 60 % pesii Suomessa. Metsästyksen saalistilastoissa telkkä on kolmanneksi runsain vesilintu, heti sinisorsan ja tavin jälkeen. Telkän levinneisyysalue kattaa koko Suomen, ja laji on elinympäristönsä suhteen vaatimaton … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lehtopöllö, Linnut, Pesäpaikka, Pesäpönttö, Pesimäalue, Pesintä, Pienpedot, Pienpetojahti, Pienpetokanta, Poikaset, Reviiri, Reviirilintu, Telkkä, Viirupöllö
Kommentoi
Telkänpönttö siivoamatta? Telkkä alkaa valmistautua pesintäänsä, kun vedet vapautuvat jäistä Etelä-Suomessa jo maaliskuun lopulla
Telkän muninta saattaa aikaisina keväinä alkaa Etelä-Suomessa jo maaliskuun lopulla, mutta tavallisesti telkkä alkaa pesiä vasta huhti-toukokuun taitteessa ja viimeiset pesueet munitaan kesäkuussa. ”Telkänpöntön ehtii suurimmassa osassa Suomea vielä siivota. Telkkä alkaa valmistautua pesintänsä yleensä silloin, kun vedet vapautuvat jäistä”, … Lue loppuun
Ripusta telkille pönttö ‒ autat telkkäpariskuntia
Telkkä on aikaisimpia meille muuttavia vesilintuja. Sitä näkee soitimella jo ensimmäisissä sulapaikoissa. Telkkäkoiras on helposti tunnistettava, sillä se on kokonaan mustavalkoinen, ja sillä on selkeästi erottuva valkea täplä poskessa. Naaras on harmaankirjava ja sillä on ruskea pää. Pistävän keltainen silmä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lintuseuranta, Pesäpaikka, Pesäpönttö, Pesärakentaminen, Ranta-alue, Telkänpönttö, Telkkä, Telkkäkanta, Vesialue, Vesilinnustus, Vesilinnut, Vesilintukannat, Vesilintulaskenta, Vesistö
Kommentoi
Yhden miehen pönttötempaus lähti lapasesta ja nyt telkille on niin paljon koteja, että se vaikuttaa jo pesimäkantaan
Alun perin vuonna 2021 piti tehdä sata pönttöä, seuraavana vuonna tuhat. Kun siihen oli päästy, oli homma levinnyt niin laajalle, ettei voinut enää lopettaa. Virtasen aloittama telkänpönttötempaus lähti isosti lapasesta. Tänä keväänä päästään Virtasen arvion mukaan 3000 telkänpönttöön, kun kaikki … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Kevätmuutto, Linnunpönttö, Massamuutto, Muuttoaika, Muuttoalue, Muuttolinnut, Muuttomatka, Muuttoreitti, Pesäpönttö, Pesimäaika, Pesimäalue, Pesimärauha, Poikaset, Poikastuotto, Poikue, Telkänpönttö, Telkkä, Telkkäkanta, Vesilinnut, Vesilintukannat
Kommentoi
Tiaiset ovat näppäriä ratkomaan ongelmia
Ongelmanratkaisutaidoiltaan pätevimmät tintit munivat eniten munia, eli älykkäimmät yksilöt menestyvät parhaiten. Tiaisten ongelmanratkaisukyky on omaa luokkaansa. Jos siemeniä piilotetaan esimerkiksi kaarnan rakoihin, ne oppivat käyttämään neulasia tai tikkuja siementen kaiveluun. Tiaisilla on tehty kokeita, joissa niiden pitää työntää luukkua oikealle … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Linnunmunat, Linnut, Paikkalinnut, Pesäainekset, Pesäkammio, Pesäpaikka, Pesäpönttö, Pesärakentaminen, Pesimäaika, Pesimärauha
Kommentit pois päältä artikkelissa Tiaiset ovat näppäriä ratkomaan ongelmia
Pöntössä pesijöitä
Tiaisten pönttöjä ei liian korkealle. Jos paikka on rauhallinen, eli ulkopuoliset kulkijat eivät kuristele pönttöön tai häiritse pesintää, pöntön voi asettaa puolentoista metrin korkeuteen. Sinitiaisen pöntön korkeus tulee olla 20–25 cm ja sisätilan halkaisijan vähintään 10–12 senttimetriä. Lentoaukko on 2,8 … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Linnut, Pesäpönttö, Pesimäalue
Kommentit pois päältä artikkelissa Pöntössä pesijöitä
Työhje | Telkänpönttö soveltuu myös pöllöjen pesäpöntöksi – pönttöjen väli vähintään 2 kilometriä
Telkänpönttö soveltuu pienin muutoksin pöllöjen pesäpöntöksi. Rehevissä metsissä ja lehdoissa telkän kokoluokan pöntöissä voi pesiä lehtopöllö. Lehtopöllön pöntöt kannattaa sijoittaa peltojen laidoille tai rehevimpiin metsiin, mielellään koivikoihin. Pöllöillä on iso reviiri Pöllöjen pöntöt ripustetaan 4-6 metrin korkeudelle ja pöllöt ovat … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lehtopöllö, Pöllöt, Pesäkammio, Pesäpaikka, Pesäpönttö, Viirupöllö
Kommentit pois päältä artikkelissa Työhje | Telkänpönttö soveltuu myös pöllöjen pesäpöntöksi – pönttöjen väli vähintään 2 kilometriä
Kuinka lähelle toisiaan voi sijoittaa pöllön pönttöjä?
Pöntöt pitäisi pyrkiä sijoittamaan pöllöjen ihanteelliseen elinympäristöön, joka kaikilla mainituilla lajeilla poikkeaa toisistaan. Kuinka lähelle toisiaan voi sijoittaa helmipöllön, lehtopöllön ja viirupöllön pöntöt? Lehtopöllö ei kaihda asuttujakaan alueita toisin kuin muut kaksi lajia. Lisäksi pöllöt saattavat vaihtaa vuodesta toiseen pesiään, … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Pöllökannat, Pöllölajit, Pesäpönttö, Reviiri, Reviirilintu
Kommentit pois päältä artikkelissa Kuinka lähelle toisiaan voi sijoittaa pöllön pönttöjä?
Lehtopöllö (Strix aluco) – suosii kulttuuriympäristöjä
Suomessa lehtopöllö on tulokaslaji, joka on pesinyt täällä vasta 1800-luvun lopulta alkaen. Euroopan tavallisimman pöllön, lehtopöllön levinneisyys Suomessa rajoittuu Etelä- ja Keski-Suomeen. Yksittäisiä lintuja on tavattu Etelä-Lappia myöten. Lehtopöllö on huuhkajaa pienempi. Pituus 37 – 43 cm, siipien kärkiväli 81 … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lehtopöllö, Pöllöhavainto, Pöllökannat, Pöllölajit, Pöllöt, Pesäkammio, Pesäluolasto, Pesäpaikka, Pesäpönttö, Telkänpönttö
Kommentit pois päältä artikkelissa Lehtopöllö (Strix aluco) – suosii kulttuuriympäristöjä
Ripustusohje | Pesäpönttöjen mittoja ja ripustuskorkeudet
Pesäpönttöjen mittoja Pesäpöntön tärkeimmät mitat ovat lentoaukon koko ja korkeus maasta – pöntön sisäosan läpimitta eli lautapöntössä lyhyemmän sisäsivun pituus. Pesäpöntön mitat ovat lajikohtaisia. Pönttöjä ei kannata sijoittaa minne tahansa, myös lajin reviirillä on vaikutusta pesinnän onnistumiseen. Pienten tiaisten pesimismahdollisuuksien … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Linnut, Pesäpönttö, Pesimäaika, Pesimäalue, Tekopesä
Kommentit pois päältä artikkelissa Ripustusohje | Pesäpönttöjen mittoja ja ripustuskorkeudet
Työohje | Varpuspöllön pesäpöntön rakennusohjeet – Metsänomistajan kaveri ja myyränpyyntikone
Pieni varpuspöllö (Glaucidium passerinum) on linnustomme salaperäisimpiä edustajia. Pääosin hyvin piilottelevaa elämää viettävä varpuspöllö saalistaa lähes itsensä kokoisia saaliseläimiä ja varastoi ne huolellisesti järjestellen pönttöihin ja luonnonkoloihin. Varpuspöllö on reviirilintu, mutta sen reviiri voi olla varsin pieni, 150 hehtaaria. Reviirinsä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Pesäkolo, Pesäpönttö, Pesimäaika, Pesimäalue, Pesintä
Kommentit pois päältä artikkelissa Työohje | Varpuspöllön pesäpöntön rakennusohjeet – Metsänomistajan kaveri ja myyränpyyntikone
Lepakkopönttö tuo avun hyttysongelmaan – Syö yhden yön aikana lähes 3000 hyönteistä
Lepakot eivät viihdy vain harvemmin asutuilla alueilla. Havaintoja on tehty esimerkiksi isojen kaupunkien ydinkeskustoissa talojen ullakoilta. Nahkasiipiiä voi siis bongata lähes missä vain, kunhan alue on vehreä. Se takaa lepakoille riittävän hyönteisravinnon saatavuuden. Lepakko on hyvä hyönteisterminaattori, se voi syödä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lepakot, Pesäkammio, Pesäpönttö, Pesimäalue
Kommentit pois päältä artikkelissa Lepakkopönttö tuo avun hyttysongelmaan – Syö yhden yön aikana lähes 3000 hyönteistä
Tuulihaukastako apu räkättituhojen kanssa taisteleville marjatiloille?
Suomen merkittävimmässä marjanviljelymaakunnassa Pohjois-Savossa ammuttiin viime kesänä poikkeusluvilla lähes 10 000 räkättirastasta. Nyt tarkoituksena on etsiä tuhojen torjuntaan pehmeämpiä keinoja. Voisiko tuulihaukoista olla nykyistä enemmän apua räkättien karkottamisessa. Jo aikaisemmin on havaittu, että lähistöllä pesivä tuulihaukka voi vähentää rastaiden aiheuttamia … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Pesäpönttö, Räkättirastas, Tuulihaukka
Kommentit pois päältä artikkelissa Tuulihaukastako apu räkättituhojen kanssa taisteleville marjatiloille?
Hirvikota 