Kalenteri
Arkisto
-
Artikkelit
- Vaelluskalojen kutupaikat ovat kunnostusten tarpeessa – toimiva kutusoraikko tuottaa pienpoikasia
- Borrelioosi – Suomessa esiintyy ainakin kolmea erilaista Borrelia-alalajia
- Kolopesijät tarvitsevat onkalon
- Muuttolintu saa jo munassa hormonikylvyn, joka valmistelee aikuisen linnun muuttoa
- Kun linnunpöntön tekee syksyllä – se on sopivan hajuton keväällä
- Metsänhoito | Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi
- Riistamiehet rientävät metsäkanalintujen avuksi – Saippuan katku suojaa pesän se karkottaa ketut ja supit
- Talitintti panostaa suhteeseen – rakkaus päihittää ruoan
- Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt
- Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehitykseen
- Puutiainen puree koiraa – Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti
- Metsänhoito | Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua – huonointa on loppusyksy
- Puutiainen on eläinmaailman selviytyjä – Punkki liikkuu myös kaupunkien puistoissa ja pihoilla
- Talitiainen valitsee naapurinsa samanmielisten joukosta
- Tutkimuksen mukaan kirjosieppo häätää tiaisen pesästään
- Kalan käyttöä tulisikin lisätä tuntuvasti – Kalan syönti on ikivanha juttu ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Suden tappamasta tai vahingoittamasta koirasta voi saada korvausta – kaikissa tapauksissa korvausta ei saa
- Tiaispönttö tuo kaupungissa varmimmin kesäasukkaan – muista naapurisopu
- The 4 Best Powders for .30-06 | Reviews 2023
- Top 5 Underrated Deer Cartridges | American Hunter
- 11 Best Rifle Cartridges for Whitetail Deer | Field & Stream
- Pihapiireissä liikkunut karhu lopetettiin Nurmeksen Höljäkässä
- Vauhkoontunut hirvi juoksenteli Turussa Kupittaalla – Metsästäjä ampui hirven Vasaramäessä
- 308 vs 30-06 vs 300 Win Mag – They’re all great cartridges with different strengths and weaknesses
- Metsästyskoirat | Noutajan kouluttaminen metsästyskoiraksi – hanki hyvä käyttölinjan pentu
- Basic Cartridge Selection – Cartridge selection always comes first | Hunting In Australia
- Metsästäjän kannattaa hakea aselupaa jo ennen kesää – poliisin sähköisen asioinnin kautta
- An Ode to the .223 Remington
- Head to Head: .223 Remington vs. .22-250 Remington | American Hunter
- Why do people say 5.56 or .223 Remington is basically a 22LR?
- Lintujen pesimärauha alkaa 15.4.
- Kutupuuhissa suuret kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä – Koolla on väliä | Helsingin yliopisto
- Kalasaalis pannulle tuoreeltaan
- Savukala palkitsee kärsivällisen herkkusuun – näin savustat lohen onnistuneesti
- Koirasi on pentususi
- Kalojen kutuaika on menossa
- Supikoira on Suomessa jo yleisempi eläin kuin kettu
- Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa
- Lahnan kutuaika kestää useita viikkoja
- Majavat ovat luonnon insinöörejä
- Kalan savustaminen – Kesän kalaherkut
- Kala on kaamosajan voimaruokaa – myös mielialaa kohentava vaikutus ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Kanadan- ja euroopanmajava kanta pysynyt vakaana – päällekkäisiä esiintymisalueita yhä enemmän | Luonnonvarakeskus
- Hauen kutuaika
- Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä 7.–9.6.2024
- Kevät on koiranpennun hankinnan aikaa – opi tunnistamaan pentutehtailija
- Kuhan kutuaika – toukokuun puolivälin ja kesäkuun lopun välille
- Kesä on savustamisen parasta aikaa
- Väärä rotuvalinta voi kostautua – ”Koirat eivät tule sellaisina pentulaatikosta, vaan niiden kanssa tulee tehdä paljon töitä”
- Intiaanit kutsuvat suomalaisia nimellä ´he-jotka-saunovat-paljon´ – madoodoowiniwag
- Viirupöllön poikanen tuli pihaan: pöllönpoikaseen ei kannata koskea, äkäinen emo on aina lähellä – Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa.
- Ville Haapasalo ihmeissään: Siinä on jotain väärin, kun Suomessa ei osata laittaa syötävästä kalasta ruokaa
- Koira rakastaa piiloleikkiä hajuilla — Nose work on uusi koiraharrastus, jossa nuuskutus on tärkeintä
- Ahvenen kutu
- Made on kylmien vesien salaperäinen kala – kutu ajoittuu sydäntalveen
- ”Taivaallinen tuoksu keittiössä” – tämä klassikkoherkku on täydellistä arkiruokaa – riista lisää keiton ruokaisuutta ja syventää makua
- Näin valmistat täydellisen savukalan – onnistumisen vaikuttaa kalan tuoreus
- Koulutatko sinäkin koiranpentuasi väärin? – Pennun koulutuksessa tehdään usein tahattomia virheitä
- Trikiinitauti eli trikinoosi – koteloituneet toukat voivat säilyvä elossa jopa yli 20 vuotta
- Vieraslaji | Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)
- Nuolihaukka saa pääskyset paniikkiin
- Perhoset ovat erikoisia hyönteisiä
- Sausage Recipes | Meats and Sausages
- Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin
- Låt köttet mogna till minst 40 dygnsgrader | Svensk Jakt
- Hur du skapar mört kött | Svenska Jägareförbundet
- Peipposet karkottaa punkit kemiallisesti, käyttämällä pesässä tupakantumpeja
- Tuulen vaikutus ampuma tarkkuuteen – How to Shoot in the Wind with a Mil Dot Scope | YouTube
- Peurasta syntyy verratonta riistaruokaa
- Lihassa on runsaasti ravintoaineita luonnostaan – liha parantaa naisten raudan saantia
- The best gundog breeds from overseas | The Field
- Kokeile tyhjiöpakkaustapaa vakuumikoneella, se lisää säilyvyyttä
- Pentu saapui taloon – ja tuhosi kaiken! 5 virhettä, jotka uusi koiranomistaja tekee helposti
- Metsänhoito: Raivaussahan huolto | YouTube
- Uusien perunoiden aromi säilyy vakumoituna pakkasessa
- Riistalinnusta saa monta herkkua
- D-vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini joka vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn
- Villisikapata
- Siellä missä on savua – on myös makua!
- Kuhan kutuaika
- Riistan paloittelu – Lubbe visar hur det kan gå till | YouTube
- Kävely pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta
- Muuttolinnut: This bird has flown – Unravelling the mysteries of bird migration | New Scientist
- Mehukaan liha- ja grilliruoan salaisuus on marinadissa
- What to Consider When Choosing a Vacuum Sealers | Field & Stream
- Metsästyskoirat | Pennun valinta pentueesta
- Grillattua kalaa kahdeksalla eritavalla
- Metsänhoito: Tiede ja käytäntö todistavat – toukokuu on mainiota aikaa tarttua raivaussahaan
- Moottoriveneiden runko määrittää veneen ominaisuudet
- Harjuksen kutuaikainen kevätrauhoitus alkaa 1. huhtikuuta
- Lihan prosessointi on ihmisen kehityksen merkittävimpiä edistysaskeleita, sanovat tutkijat – mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen
- Väitös: Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin – Ilmastonmuutoksella vaikutus oraviin
- Grilli sopii monen ruokalajin valmistamiseen | Grillaamisen opas
- Liha on ravitsemuksellisesti hyvä ja monipuolinen elintarvike
- Ruoka: Hevosenliha on ensiluokkaista – rasvaprosentti on hyvin alhainen
- Emokarhu hakee alkukesällä asutuksesta ”ihmiskilpeä” pentujen suojaksi – ihmiskohtaaminen jää silti yleensä vain karhun tietoon
- Hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut 2000-luvulla
- Kuivasärki on kevään herkkua – Tuulinen ja kuiva kevätilma vauhdittaa prosessia
- Lämminsavustus
- Kalan graavaus – todella yksinkertaista
- Grillipihveihin makua – mureuta liha marinoimalla se vakuumilaitteen avulla
- How to Butcher a Deer: A Step-by-Step Guide | Field & Stream
- Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – neljäntenä haahka
- Kyyn hyödyllisyys voi yllättää – Pienjyrsijä kantaa 8-25 punkkia
- Muuttohaukan erityisominaisuudet saalistuksessa
- Tervavene – Tervatalonpojat soutivat tyrskyissä henkensä uhalla
- Muuttolinnut muuttavat tapojaan ilmaston lämpenemisen myötä – tarvitaan 35 sukupolvea
- Muuttolinnut suunnistavat hajuaistin ja magneettikenttien avulla
- Lepakoiden muutto
- Ilmasto vie lintuja eri suuntiin
- Hanhien kevätmuutto ennätysvauhdissa – linnut valtaavat pellot Hämeessä
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää
- Miksi on muuttolintuja – Why Migratory Birds? | World Migratory Bird Day
- Ahmat yllättävä apu vihatun supikoiran hävittämisessä – ”Tulee häviämään poronhoitoalueen eteläpuolelta”, sanoo kokenut petotuntija
- Muuttolinnut muuttavat kesäisin pohjoiseen tauteja pakoon
- Lintujen ikä, koko ja sukupuoli vaikuttavat muuton ajoitukseen
- Lintujen kevätmuutto jatkuu vielä – Arktisia vesilintuja on nähty
- Vieraslaji: Amerikanmajava
- DNA paljastaa euroopanmajavan uivan uusille alueille
- Missä ovat muuttolintujen naaraat? – Ei hätää, koiraat valtaavat vain jo pesäpaikat
- Kalojen joukkokuolemat havahduttivat lintukannan hoidossa – Punasotka katoaminen yritetään estää nyt kalastamalla
- Euroopanmajava on levittäytymässä myös Auranmaalle
- Muuttolintujen bongaaminen on helppoa, kun muistaa nämä asiantuntijan vinkit
- Valkoposkihanhien kanta kasvanut 1,3 miljoonaan lintuun, joka johtanut muuttoreittien levittäytymiseen – Hanhipeltokokeilu alkaa
- Valkoposkihanhipopulaatioiden muuttoreitit talvehtemisalueen lisääntymisalueen välillä
- Saappaat jalassa: Mikko Malin ei ahdistu kyttyrälohen mahdollisesta noususta Kymijokeen
- Lintujen päämuuttoreitit
- Peltosirkun kansainvälinen tutkimus Ranskassa – selvitti peltosirkkujen kannan, muuttoreitit ja talvehtimisalueet
- Muuttolinnut odottavat vielä Baltiassa ja Ruotsissa — Lintujen talviruokintaa kannattaa vielä jatkaa
- Itämeren saarilla näkee hyvin muuttolintuja keväisin ja syksyisin – Moni pikkulintu karttaa suurien vesialueiden ylitystä viimeiseen asti
- Kevään majavajahti yrittää ehkäistä vesivahinkoja metsässä
- Vesilintujen kevätmuutto noudattaa jäänlähdön aikataulua
- Supikoira on tullut Suomeen jäädäkseen – tehopyynnistä hetkellinen hyöty
- Suomen metsien häviäminen huolestutti jo 1600-luvulla – 1900-luvun alussa metsiä hakattiin 50 miljoonaa kuutiometriä
- Majavan metsästyksellä ehkäistään tulvavahinkoja
- Majavan metsästyksestä jousella
- Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun, Lapissa tavattu vain euroopanmajavaa
- Pihka
- Fokus på tajgafästingen under årets fästingsäsong – analys av TBE-virus| Allt om Jakt & Vapen
- Halverad jakt på gråsäl – yrkesfiskarbas rasar | Jaktjournalen
- Skyddsjakt på varg efter ponnyattack i Stockholm | Jakt & Jägare
- Ylöjärvellä liikkuu yksi tai useampi karhu talojen pihoilla – ”puhtaasti häirintälupa”
- Suomen metsät ovat järeytyneet sadassa vuodessa, vanhojen puiden määrä on ennallaan
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää – Näin metsäpaloja sammutettiin ennen
- Siitepölytilanne ilmassa tänään ja ennuste | Norkko
- Telkät saapuu siivet viheltäen
- Työohje | Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä
- Nyt on koittanut supikoiran tehometsästyksen aika – pienpetokannat ovat aivan valtavat
- Metsästyskoirat | Pennusta luolakoiraksi
- Asiantuntija neuvoo, mikä on maksimikorkeus puupinolle – vyöryvissä puissa on hengenvaaralliset voimat
Avainsanat
- Afrikkalainen sikarutto
- Ahma
- Ahmakanta
- Alfapari
- Alkuperäislaji
- Ampuma-ase
- Ampuma-aseet
- Ampuma-aselaki
- Ampumaharjoittelu
- Ampumakoe
- Ampumarata
- Asedirektiivi
- Aseenkäyttö
- Aseet
- ASF
- Borrelioosi
- DNA-analyysi
- DNA-näytteet
- DNA-tutkimus
- Elinympäristö
- Ely-keskus
- Euroopan Unioni
- Evira
- Hanhet
- Haulikko
- Haulikkorata
- Hirvi
- Hirvieläimet
- Hirvieläinjahti
- Hirvieläinkolari
- Hirvieläintiheys
- Hirvieläintuotto
- Hirvieläinvahingot
- Hirvijahti
- Hirvikanta
- Hirvikivääri
- Hirvikoira
- Hirvitalousalue
- Hirvitiheys
- Hirvituhot
- Hirvivahingot
- Hyönteiset
- Ilmasto
- Ilves
- Ilvesjahti
- Ilveskanta
- Ilvestilanne
- Jahtiporukka
- Jahtipäivä
- Jousimetsästys
- Jälkihavainnot
- Jäätilanne
- Kaatolupa
- Kalakanta
- Kalastus
- Kaliiperi
- Karhu
- Karhujahti
- Karhukanta
- Karhunjälki
- Karhunkaatolupa
- Karhun kiintiömetsästys
- Karhunmetsästys
- Karhutilanne
- Karhuvahingot
- Kettu
- Kevätmuutto
- Kiima-aika
- Kivääriammunta
- Kiväärirata
- Kiväärit
- Koira
- Koiranhoito
- Koirarotu
- Kotieläimet
- Koulutus
- Lihankäsittely
- Liikenneturvallisuus
- Linnustus
- Linnut
- Loukkupyynti
- Luke
- Lumijälki
- Luonnonvarainen laji
- Luontokuvaus
- Luvat
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Maanomistajat
- Mehiläispesät
- Merimetso
- Metso
- Metsokanta
- Metsä
- Metsähallitus
- Metsäkanalinnut
- Metsäkanalintukanta
- Metsäkananlinnunmetsästys
- Metsänhoito
- Metsänomistajat
- Metsästys
- Metsästyskivääri
- Metsästyskoira
- Metsästysrikos
- Metsästysseurat
- Metsästäjäliitto
- Metsästäjät
- Metsästäjätutkinto
- Ministeriö
- Muuttolinnut
- Muuttoreitti
- Oikeuslaitos
- Ongelmasudet
- Pantasusi
- Patruunat
- Pelastuslaitos
- Pentue
- Pesimäalue
- Pesintä
- Pesäpaikka
- Pesäpönttö
- Petohavainnot
- Petolinnut
- Petovahingot
- Petoyhdyshenkilöt
- Peurajahti
- Peurakanta
- Pienpedot
- Pihapiiri
- Pihasusi
- Poikaset
- Poikkeuslupa
- Poliisi
- Politiikka
- Poronhoitoalue
- Punkki
- Riista
- Riistakamera
- Riistakannanhoito
- Riistakeskus
- Riistakolmiolaskenta
- Riistalaskenta
- Riistaliha
- Riistanhoito
- Riistanhoitoyhdistys
- Ruotsi
- Saaliit
- Saimaannorppa
- Salametsästys
- Sorsalinnut
- Sorsastus
- SRVA
- Sudenhoitosuunnitelma
- Sudenjälki
- Sudenmetsästys
- Sudet
- Suojelutoimenpiteet
- Supikoira
- Supikoirakanta
- Susi
- Susialue
- Susijahti
- Susikannan hoitosuunnitelma
- Susikanta
- Susilauma
- Susipelko
- Susireviiri
- Susitilanne
- Susivaara
- Susivahingot
- Suurpedot
- Syysmuutto
- Taimikko
- Taimikko vahingot
- Taimikonhoito
- Talviuni
- Tautitilanne
- Tautivaara
- Teerikanta
- Turvallisuus
- Tutkijat
- Tutkimus
- Vahingot
- Valkohäntäpeura
- Valkohäntäpeurakanta
- Valkoposkihanhi
- Valkoposkihanhikanta
- Vasat
- Venäjä
- Vesilinnustus
- Vesilinnut
- Vesistö
- Vieraslaji
- Vieraslajit
- Villisika
- Villisikahavainnot
- Villisikajahti
- Villisikakanta
- Villisikalauma
- Villisikasaaliit
- Villisikatilanne
Avainsana-arkisto: Hirvitalousalue
Hirvikanta näyttää kääntyneen kasvuun – Pohjois-Pohjanmaalla tilastoitiin maan korkeimmat ja pienimmät vasatuotot
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomen hirvikanta näyttää kääntyneen kasvuun. Hirvikannan koko syksyn 2023 jahdin jälkeen oli noin 84 000 hirveä, missä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna noin kuusi prosenttia. Luken vuosittain tuottama hirven kanta-arvio oli pienentynyt jo useamman vuoden ajan ja … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Emä, Hirvenvasa, Hirvieläimet, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvikolari, Hirvilehmä, Hirvisonni, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Vasa, Vasat, Vasatuotto
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvikanta näyttää kääntyneen kasvuun – Pohjois-Pohjanmaalla tilastoitiin maan korkeimmat ja pienimmät vasatuotot
Hirvenpyyntilupamaksut valuvat muualle kuin hirvivahinkojen korvaamiseen – mihin rahat käytetään?
Hirvenpyyntiluvista kertyy vuosittain enemmän rahaa kuin hirvieläinvahingoista maksetaan korvauksia. Miksi näin ja mihin rahat käytetään? Metsästäjät maksavat kaatamistaan luvanvaraisista hirvieläimistä eli käytännössä hirvestä ja valkohäntäpeurasta pyyntilupamaksua. Saalisruhoista kerättyjen maksujen ensisijainen tarkoitus on korvata maanomistajille hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja sekä vahinkojen ehkäisemisestä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvenhaukku, Hirvenmetsästys, Hirvenvasa, Hirviaita, Hirvieläimet, Hirvieläin, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuhokorvaus, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvikarkote, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Hirvituhokorvaus, Jahtimaat, Jahtipäivä, Jahtiporukka, Kaatoilmoitus, Kaatolaukaus, Kaatolupa, Kaatolupajärjestelmä, Kaatoryyppy, Metsästyskausi, Metsästysoikeus, Pyyntilupamaksu, Taimikko, Taimikko vahingot, Taimikkotuhot
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvenpyyntilupamaksut valuvat muualle kuin hirvivahinkojen korvaamiseen – mihin rahat käytetään?
Uudellemaalle hirven pyyntilupia 25% viime vuotta vähemmän
Hirvenpyyntilupien määrä laski viime vuodesta noin 25 prosenttia ja valkohäntäpeuralupien määrä kasvoi noin 3 prosenttia. Uudellemaalle on myönnetty 2023 – 2024 metsästyskaudelle 1394 hirven ja 13 024 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Uudenmaan viidestä hirvitalousalueesta yhdellä on saavutettu Uudenmaan alueellisen riistaneuvoston asettama hirvitiheystavoite. … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvi, Hirvieläimet, Hirvieläin, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvikolari, Hirvitalousalue, Hirvivahinkoalue, Kaatolupa, Laidunalue, Lupa-alueet, Lupahakemus, Lupapäätös, Lupaprosessi, Metsästyslupa, Metsästyslupaehdot
Kommentit pois päältä artikkelissa Uudellemaalle hirven pyyntilupia 25% viime vuotta vähemmän
Hirvet vievät jo tukitkin – Hirvikanta jakautuu epätasaisesti
Nyt hirvet ovat siirtyneet kuorimaan ainespuukokoisia kuusia laajalta alueelta. Nurmeslainen maanomistaja Juha Lipponen on huolissaan. Aikaisemmin hirvet ovat kalunneet taimikoista männyt ja koivut sekä nitistäneet isoisän ja isän aikanaan istuttamat lehtikuuset, kontortamännyt sekä hybridihaavat. Aikaisemmin kaluttuja kuusia oli yksittäisiä. Tänä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvi, Hirvieläinjahti, Hirvieläintuhokorvaus, Hirvieläintuotto, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Hirvituhokorvaus, Hirvivahinkoalue, Korvaukset, Korvausarvo, Korvausmenettely, Riistaeläinvahinko
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvet vievät jo tukitkin – Hirvikanta jakautuu epätasaisesti
”Siinä ei ole enää mitään mitä kasvattaa” – hirvet syövät kymmenien miljoonien eurojen edestä metsää vuodessa
Osa metsänomistajista kokee hirven uhkana metsäomaisuudelleen ja toivoo, että eläinten määrää verotetaan rajusti. Sen sijaan metsästäjien tavoite on pitää kanta tarpeeksi elinvoimaisena, jotta saalista on myös tulevina vuosina. Hirvien määrään ja sitä kautta niiden aiheuttamiin metsävahinkoihin voidaan vaikuttaa metsästämällä. Näkemykset … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvi, Hirvieläimet, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuhokorvaus, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvilauma, Hirvisaalis, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Hirvituhokorvaus, Hirvituhot, Korvaushakemus
Kommentit pois päältä artikkelissa ”Siinä ei ole enää mitään mitä kasvattaa” – hirvet syövät kymmenien miljoonien eurojen edestä metsää vuodessa
Hirvivahingot kannattaa tarkistaa ja ilmoittaa keväällä ‒ Ilmoitetut vahingot vain jäävuoren huippu
Hirvivahinkokorvauksia maksetaan tätä nykyä vain noin 0,5–2 miljoonaa euroa vuodessa. Hirvivahinkokorvaukset maksetaan metsästyslupamaksuista, joita kertyy valtiolle vuosittain viitisen miljoonaa euroa. Hirvikannan koon lisäksi myös lumen määrä vaikuttaa vuosittaisten hirvituhojen suuruuteen. Vuoden 2021 talvi oli Etelä-Suomessa vähäluminen, ja korvauksia hirvivahingoista maksettiin … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hirvieläintuhokorvaus, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvikanta, Hirvikarkote, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Hirvituhokorvaus, Hirvivahingot, Korvausarvo, Korvaushakemus, Korvausmenettely, Metsävakuutus, Metsäverotus, Riistavahinkolaki, Tarkastus
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvivahingot kannattaa tarkistaa ja ilmoittaa keväällä ‒ Ilmoitetut vahingot vain jäävuoren huippu
Hirvet aiheuttavat vuosittain vahinkoja taimikoille ja metsänomistajille
Korvausta tulee hakea viimeistään kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. Vahinkoilmoitus- ja korvaushakemuslomakkeet jätetään metsäkeskukseen vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Varat tulevat metsästäjiltä kerätyistä maksuista, jotka valtio kerää. Hirvet aiheuttavat vuosittain vahinkoja taimikoille. Eläin mutustelee talvikaudella yleensä mäntyä, mutta herkkua ovat paju, … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hirvi, Hirvieläintuhokorvaus, Hirvieläintuotto, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Hirvituhokorvaus, Hirvituhot, Korvaus, Korvausarvo, Korvaushakemus, Korvausmenettely, Metsäverotus, Taimikko vahingot, Taimikkotuhot
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvet aiheuttavat vuosittain vahinkoja taimikoille ja metsänomistajille
Tiheän hirvieläinkannan alueilla kokeiltiin uusia taimikonhoidon menetelmiä
Uutena menetelmänä kokeiltiin tiheän koivusekoituksen jättämistä kuusentaimikkoon alueilla, joilla on korkea hirvieläintuhojen riski. Taimikonhoidossa poistettiin etukasvuinen lehtipuusto, joka haittaa kasvamaan jätettäviä havupuita. Kuusten sekaan lehtipuita Hirvet saavat lisäravintoa kuusten sekaan jätetystä lehtipuustosta, jolloin ne mahdollisesti syövät vähemmän lähialueiden mäntytaimikoita. Samalla … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hirvenmetsästys, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Istutustiheys, Lehtipuut, Männikkö, Männyntaimi, Raivaussaha, Riistatiheikkö, Taimikonhoito, Taimikonhoitotyö, Taimikonperkaus, Tihentymäalue, Tiheystavoite
Kommentit pois päältä artikkelissa Tiheän hirvieläinkannan alueilla kokeiltiin uusia taimikonhoidon menetelmiä
Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – jatkuvakasvatus vähentää pesäpuiden määrää
Ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa hömötiaiskannan kehityksen on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehityksen kanssa. Oululaisessa tutkimusraportissa ei kerrottu, lisääntyikö hirvieläinten määrä tutkimuksen aikana seuranta-alueella. Metsälinnustomme kannoissa tapahtuvia muutoksia on yleensä vaikea selittää tutkimuksen keinoin, koska mahdollisia vaikuttavia muuttujia on paljon ja … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Avohakkuu, Elinympäristö, Hirvieläimet, Hirvieläin, Hirvieläintuotto, Hirvikanta, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Jatkuvakasvatus, Tiheystavoite, Ympäristövaikutus
Kommentit pois päältä artikkelissa Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – jatkuvakasvatus vähentää pesäpuiden määrää
Pohjois-Karjalassa metsästettiin 1367 hirveä
Suurin muutos metsästettyjen hirvien määrässä tapahtui maakunnan eteläosassa hirvitalousalueella Pohjois-Karjala 4, jossa hirviä kaadettiin 36 % enemmän kuin edellisellä metsästyskaudella. Muilla hirvitalousalueilla muutokset olivat pieniä. Riistanhoitoyhdistyksittäin tarkasteltuna hirviä metsästettiin pääsääntöisesti hieman edellisvuotta enemmän. Ainoastaan Ilomantsissa ja Outokummussa määrä pieneni edellisvuodesta. … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvisaalis, Hirvisonni, Hirvitalousalue, Hirvitiheys
Kommentit pois päältä artikkelissa Pohjois-Karjalassa metsästettiin 1367 hirveä
MTK:n Timo Leskinen metsänomistajan keinot ovat vähissä, jos oma taimikko osuu hirvien talvilaitumeksi – Jopa joka kolmas taimikko
Kangasniemen Kutemajärvellä sijaitseva kymmenvuotias männyntaimikko on paraatiesimerkki siitä, miltä taimikko näyttää sen jälkeen, kun hirvilauma on vuodesta toiseen pitänyt aluetta talvilaidunpaikkanaan. Jokaisen männyn latvakasvain on katkaistu, monesta useaan kertaan. Joukossa on taimia, joiden latvan hirviemä on katkaissut vasalleen. MTK:n kenttäjohtaja … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvi, Hirvieläimet, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvilauma, Hirvisaalis, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Hirvituhokorvaus, Hirvituhot, Hirvivahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa MTK:n Timo Leskinen metsänomistajan keinot ovat vähissä, jos oma taimikko osuu hirvien talvilaitumeksi – Jopa joka kolmas taimikko
Hirvijahtia jäljellä enää neljä viikonloppua – Pohjois-Pohjanmaan tuoreet kaatoluvut
Viimeisen viikon aikana Pohjois-Pohjanmaan metsistä kaadettiin vain 50 hirveä. Jahdin alkuvaiheessa hirviä kaatui enimmillään kuusinkertainen määrä. Hirvijahdin tahti hiipuu loppua kohti. Jahtia on jällellä enää neljä viikonloppua. Viime viikolla aktiivisimmat porukat löytyivät Kiiminki-Ylikiimingin ja Siikajokilaakson riistanhoitoyhdistyksistä. Kiiminki-Ylikiiminki kasvatti käytettyjen lupiensa … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvi, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Jahti, Jahtipäivä, Jahtiporukka, Jahtitorni, Luvat, Metsästys, Riistakannanhoito, Riistanhoito, Riistanhoitoyhdistys
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvijahtia jäljellä enää neljä viikonloppua – Pohjois-Pohjanmaan tuoreet kaatoluvut
Jo sata hirven päätä on toimitettu Ruokavirastoon – päitä tutkitaan harvinaisen TSE-aivorappeumataudin varalta
Keski-Suomesta päitä on lähetetty Ruokavirastolle jo 68 ja Pohjanmaalta 32. Aikuisten hirvien päiden keruu ja toimitus Ruokaviraston tutkittavaksi Keski-Suomesta, Etelä-Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta on onnistunut loppuvuoden aikana hyvin, kertoo riistapäällikkö Olli Kursula Suomen riistakeskuksesta Keski-Suomesta. Keski-Suomessa näytteiden kerääminen on koskenut ainakin … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvikanta, Hirvisaalis, Hirvitalousalue, Näytteet, Riistantutkimus, Ruokavirasto, Tautivaara, TSE-tauti, Tutkija, Tutkijat, Tutkimus, Tutkimusalue, Tutkimuslaitos, Tutkimustulokset
Kommentit pois päältä artikkelissa Jo sata hirven päätä on toimitettu Ruokavirastoon – päitä tutkitaan harvinaisen TSE-aivorappeumataudin varalta
Savukoskelaiset ovat huolissaan hirvikannan pienenemisestä – täysrauhoitusta esitetään
Savukoskella harkitaan vakavasti hirvenpyynnin täysrauhoituksen esittämistä Luonnonvarakeskukselle ja Riistakeskukselle, kertoo Savukosken riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jari Pienimaa. Rauhoituksen pituus olisi kaksi vuotta. Päätös tarvitsee vielä lisää faktaa hirvitiheydestä, Pienimaa kertoo. Savukosken kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kari Kilpimaan mukaan hirvet ovat olleet vähissä tänä syksynä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Erätalous, Hirvi, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvikoira, Hirvitalousalue, Luvat
Kommentit pois päältä artikkelissa Savukoskelaiset ovat huolissaan hirvikannan pienenemisestä – täysrauhoitusta esitetään
Metsänomistajat kantelivat riistakeskuksesta oikeusasiamiehelle – ”tihentymiä ei oteta huomioon kaatolupia jaettaessa”
Kuuden metsänomistajan kantelu koski riistakeskuksen Pohjois-Karjalan aluetoimiston ja riistapäällikön menettelyä sekä Lieksan ja Polvijärven riistanhoitoyhdistyksiä. Metsänomistajat moittivat hirvenmetsästyksen ohjausta Pohjois-Karjalassa ja kantelivat eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelu tuli vireille tämän vuoden toukokuussa, ja oikeusasiamies teki ratkaisun asiassa marraskuun alussa. Pohjois-Karjalan alueen hirvikanta … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvieläin, Hirvieläintuhokorvaus, Hirvieläintuotto, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Hirvituhokorvaus, Hirvituhot, Metsävahingot, Riistakannanhoito, Riistakeskus, Riistanhoito, Riistanhoitoyhdistys, Taimikko vahingot, Taimikkotuhot
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsänomistajat kantelivat riistakeskuksesta oikeusasiamiehelle – ”tihentymiä ei oteta huomioon kaatolupia jaettaessa”
Hirvikota 