Ilves – Lynx lynx (Eurasian Lynx)

ilves-2Ilves on kissaeläin. Sillä on sulavat liikkeet, hyvä kuuloaisti, tarkka näkökyky ja kyky liikkua hämärässä metsässä lähes äänettömästi. Yksin, äänettömästi illan varjoissa ja yön pimeydessä liikkuen, ilves säilyttää salaperäisyyttään ja mystisyyttään.

Ilveksen leuat ovat kuten kissaeläinten yleensäkin, lyhyet ja voimakkaat. Kulmahampaat ovat pitkät ja terävät ja ne sopivat hyvin saaliin kiinnipitämiseen. Raateluhampaat puolestaan ovat kehittyneet lihan paloitteluun sopiviksi välineiksi.

Pituus: 80-110 cm
Häntä: 16-23 cm
Korkeus (säkä): 65-75 cm
Paino: 15-29 kg

Ilveksen elinikä on noin 17 vuotta, mutta on raportoitu jopa 24 vuotta vanhoista eläimistä.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on merkinnyt Ilveksen elinvoimaiseksi lajiksi. Mikä merkitsee sitä että laji on runsaslukuinen ja elinvoimainen ei näin ollen ole millään tavalla uhanalainen laji.

Ilveksen ruokavalio

Ilves on lihansyöjä ja syö pääosin vain itse tappamiaan nisäkkäitä ja lintuja. Suurpedoistamme ilves on tässä suhteessa kaikkein petomaisin. Aikuisen ilveksen päivittäinen ravinnon tarve on 1,2 – 2 kg.

Norjalaisten tutkimusten mukaan naaras ilves on valikoivampi pyydystäjä. Kotieläimiin kohdistuvien vahinkojen takana on yleensä uros ilves.

Saalisvalikoimaan kuuluvat erikokoiset eläimet pikkujyrsijöistä poroihin ja peuroihin.

Jänikset ja muut pikkunisäkkäät ovat ilveksen pääravintoa – ja isommista nisäkkäistä valkohäntäpeurat, sekä metsäkauriit. Porot poronhoitoalueella ovat ilvekselle tärkeitä saaliseläimiä. Myös metsäkanalinnut jäävät tämän nopean saalistajan kynsiin.

Isommat saaliseläimet ilves tappaa puremalla kurkkuun. Jos tilaisuus sattuu kohdalle, nappaa ilves saaliikseen myös oravan, majavan, ketun taikka kissan.

Haaskoihin ilves turvautuu varsin vähäisessä määrin.

Saalistus

Kissaeläinten tyypilliseen tapaan saalistaa ilveskin. Ensiksi se hiipii matalana ja huomaamattomasti saaliinsa lähelle – ja tekee loppuvaiheessa rajun yllätyshyökkäyksen mahtavilla loikillaan! Jos saalis ei heti tässä vaiheessa jää ilveksen kynsiin, voi seurata lyhyt ja raju takaa-ajo.

Pitkään takaa-ajoon ei sprintterin ominaisuuksin varustettu ilves kykene ja siihen se siksi ryhtyykin harvoin.

Saalistamisessa ilvekselle tärkeä aisti on kuulo – kuuloaistinsa avulla se paikantaa saaliinsa. Näköaisti ilveksellä on kohtuullisen hyvä, kun taas hajuaisti on heikompi, kuin muilla suurpedoillamme. Suurissa saaliseläimissä kaulassa siisti purentajälki, paisteista on monesti syöty vain osa. Ilves peittää joskus saaliinsa, mutta ei palaa sille yhtä varmasti kuin karhu.

Jäätyneen lihan raatelemisessa ilveksellä on vaikeuksia. Muihin suurpetoihimme verrattuna ilveksen puruvoima on heikko – ja siksi se joutuukin talvella saalistamaan kaiken aikaa uutta, elävää saalista. Ilveksen tappamista suuremmista nisäkkäistä, kuten poroista, jääkin sen jäljiltä jäätyvää lihaa muille pedoille, kuten ahmalle.

Ilves on  menestynein suurpeto suomalaisessa metsässä vaikka saaliseläimiä ei ole yhtä runsaasti kuin Afrikan savannilla. Etelä-suomessa ilves löytää helposti sopivaa saalista mm. valkohäntäpeurojen ruokailupaikojen läheisyydestä. Jäniskannat ovat romahtaneet ilveksen ylestymisen myötä.

Ilves vaatii melko laajan reviirin 20 – 100 neliökilometriä, niitä tavataan lähes joka puolelta Suomea. On arvioitu, että Suomen metsissä elää yli 3 000 ilvestä.

Pennut

Ilvesemo synnyttää keväällä 1-3 poikasta kalliolohkareen tai puun alle. Naaras huolehtii poikasistaan yksin. Pennut syntyvät sokeina, silmät avautuvat kahden viikon ikäisenä ja kolmiviikkoisina ne lähtevät kävelemään. Kuukauden ikäisinä aloittavat kiinteän ruuan syömisen. Emo imettää pentuja 3-5 kuukautta.

Emo jättää pennut seuraavana talvena kiima-aikaan, pennut voi seurata emoa vielä muutaman viikon tai kuukauden.

Naaraat saavuttavat sukukypsyyden 21-24 kuukauden ikäisinä ja urokset noin 30 kuukauden ikäisinä.

Yksilöiden tunnistaminen

Vanhastaan ilvekset on kansan parissa luokiteltu kolmeen tyyppiin tämän pilkullisuuden mukaan – tällä luokittelulla ei ole tieteellistä pohjaa.

– ”Kissailveksellä” pilkkuja on selässä selvästi erottuvina ja kolmessa rivissä.

– ”Kettuilveksellä” pilkkuja on ainoastaan jaloissa ja säärissä.

– ”Susi-ilveksellä” selkeät täplät puuttuvat – sillä on epäselviä laikkuja muualla paitsi selässä, jossa musta väri sulautuu kahdeksi pitkittäisjuovaksi.

Jäljet

Ilveksen jälki muistuttaa suurennettua kissanjälkeä. Jäljessä on näkyvissä neljä varvasta, ja liikkuessaan ilves vetää terävät kyntensä tassun sisään lukuun ottamatta joitakin poikkeustapauksia.

Varvaspolkuanturat ovat suhteellisesti pienemmät kuin koiraeläinten jäljissä, eivätkä ne ole aivan jälkipainauman reunoilla. Ne sijoittuvat kissaeläimille tyypilliseen tapaan tasaiseen kaareen, jolloin jälki  on pyöreämpi kuin koiraeläimillä.

Lumessa ilveksen jälki näyttää ulkoreunaltaan hieman epämääräiseltä polkuanturoiden tuuhean karvoituksen johdosta.

Ilveksen jäljen pituus on keskivarpaiden etummaisesta reunasta keskianturan takareunaan 7–9 senttiä. Lumessa jäljen ulkoreunojen mukaan mitattuna pituus voi ilveksellä olla jopa 12 senttiä, sillä karvoitus suurentaa jäljen kokoa.

Ilves astuu yleensä tarkasti edellä kulkeviin jälkiin.

Metsästys

Ilves on rauhoitettu, mutta sitä voidaan metsästää poikkeuslupien avulla.

IUCN Red List – Ilves on merkitty elinvoimaiseksi lajiksi. Mikä merkitsee sitä että laji ei ole enään uhanalainen. Ilves Lynx lynx (Eurasian Lynx).

http://www.lhnet.org/eurasian-lynx/

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s