Kalenteri
Arkisto
-
Artikkelit
- Vaelluskalojen kutupaikat ovat kunnostusten tarpeessa – toimiva kutusoraikko tuottaa pienpoikasia
- Borrelioosi – Suomessa esiintyy ainakin kolmea erilaista Borrelia-alalajia
- Kolopesijät tarvitsevat onkalon
- Muuttolintu saa jo munassa hormonikylvyn, joka valmistelee aikuisen linnun muuttoa
- Kun linnunpöntön tekee syksyllä – se on sopivan hajuton keväällä
- Metsänhoito | Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi
- Riistamiehet rientävät metsäkanalintujen avuksi – Saippuan katku suojaa pesän se karkottaa ketut ja supit
- Talitintti panostaa suhteeseen – rakkaus päihittää ruoan
- Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt
- Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehitykseen
- Puutiainen puree koiraa – Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti
- Metsänhoito | Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua – huonointa on loppusyksy
- Puutiainen on eläinmaailman selviytyjä – Punkki liikkuu myös kaupunkien puistoissa ja pihoilla
- Talitiainen valitsee naapurinsa samanmielisten joukosta
- Tutkimuksen mukaan kirjosieppo häätää tiaisen pesästään
- Kalan käyttöä tulisikin lisätä tuntuvasti – Kalan syönti on ikivanha juttu ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Suden tappamasta tai vahingoittamasta koirasta voi saada korvausta – kaikissa tapauksissa korvausta ei saa
- Tiaispönttö tuo kaupungissa varmimmin kesäasukkaan – muista naapurisopu
- The 4 Best Powders for .30-06 | Reviews 2023
- Top 5 Underrated Deer Cartridges | American Hunter
- 11 Best Rifle Cartridges for Whitetail Deer | Field & Stream
- Pihapiireissä liikkunut karhu lopetettiin Nurmeksen Höljäkässä
- Vauhkoontunut hirvi juoksenteli Turussa Kupittaalla – Metsästäjä ampui hirven Vasaramäessä
- 308 vs 30-06 vs 300 Win Mag – They’re all great cartridges with different strengths and weaknesses
- Metsästyskoirat | Noutajan kouluttaminen metsästyskoiraksi – hanki hyvä käyttölinjan pentu
- Basic Cartridge Selection – Cartridge selection always comes first | Hunting In Australia
- Metsästäjän kannattaa hakea aselupaa jo ennen kesää – poliisin sähköisen asioinnin kautta
- An Ode to the .223 Remington
- Head to Head: .223 Remington vs. .22-250 Remington | American Hunter
- Why do people say 5.56 or .223 Remington is basically a 22LR?
- Lintujen pesimärauha alkaa 15.4.
- Kutupuuhissa suuret kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä – Koolla on väliä | Helsingin yliopisto
- Kalasaalis pannulle tuoreeltaan
- Savukala palkitsee kärsivällisen herkkusuun – näin savustat lohen onnistuneesti
- Koirasi on pentususi
- Kalojen kutuaika on menossa
- Supikoira on Suomessa jo yleisempi eläin kuin kettu
- Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa
- Lahnan kutuaika kestää useita viikkoja
- Majavat ovat luonnon insinöörejä
- Kalan savustaminen – Kesän kalaherkut
- Kala on kaamosajan voimaruokaa – myös mielialaa kohentava vaikutus ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Kanadan- ja euroopanmajava kanta pysynyt vakaana – päällekkäisiä esiintymisalueita yhä enemmän | Luonnonvarakeskus
- Hauen kutuaika
- Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä 7.–9.6.2024
- Kevät on koiranpennun hankinnan aikaa – opi tunnistamaan pentutehtailija
- Kuhan kutuaika – toukokuun puolivälin ja kesäkuun lopun välille
- Kesä on savustamisen parasta aikaa
- Väärä rotuvalinta voi kostautua – ”Koirat eivät tule sellaisina pentulaatikosta, vaan niiden kanssa tulee tehdä paljon töitä”
- Intiaanit kutsuvat suomalaisia nimellä ´he-jotka-saunovat-paljon´ – madoodoowiniwag
- Viirupöllön poikanen tuli pihaan: pöllönpoikaseen ei kannata koskea, äkäinen emo on aina lähellä – Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa.
- Ville Haapasalo ihmeissään: Siinä on jotain väärin, kun Suomessa ei osata laittaa syötävästä kalasta ruokaa
- Koira rakastaa piiloleikkiä hajuilla — Nose work on uusi koiraharrastus, jossa nuuskutus on tärkeintä
- Ahvenen kutu
- Made on kylmien vesien salaperäinen kala – kutu ajoittuu sydäntalveen
- ”Taivaallinen tuoksu keittiössä” – tämä klassikkoherkku on täydellistä arkiruokaa – riista lisää keiton ruokaisuutta ja syventää makua
- Näin valmistat täydellisen savukalan – onnistumisen vaikuttaa kalan tuoreus
- Koulutatko sinäkin koiranpentuasi väärin? – Pennun koulutuksessa tehdään usein tahattomia virheitä
- Trikiinitauti eli trikinoosi – koteloituneet toukat voivat säilyvä elossa jopa yli 20 vuotta
- Vieraslaji | Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)
- Nuolihaukka saa pääskyset paniikkiin
- Perhoset ovat erikoisia hyönteisiä
- Sausage Recipes | Meats and Sausages
- Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin
- Låt köttet mogna till minst 40 dygnsgrader | Svensk Jakt
- Hur du skapar mört kött | Svenska Jägareförbundet
- Peipposet karkottaa punkit kemiallisesti, käyttämällä pesässä tupakantumpeja
- Tuulen vaikutus ampuma tarkkuuteen – How to Shoot in the Wind with a Mil Dot Scope | YouTube
- Peurasta syntyy verratonta riistaruokaa
- Lihassa on runsaasti ravintoaineita luonnostaan – liha parantaa naisten raudan saantia
- The best gundog breeds from overseas | The Field
- Kokeile tyhjiöpakkaustapaa vakuumikoneella, se lisää säilyvyyttä
- Pentu saapui taloon – ja tuhosi kaiken! 5 virhettä, jotka uusi koiranomistaja tekee helposti
- Metsänhoito: Raivaussahan huolto | YouTube
- Uusien perunoiden aromi säilyy vakumoituna pakkasessa
- Riistalinnusta saa monta herkkua
- D-vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini joka vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn
- Villisikapata
- Siellä missä on savua – on myös makua!
- Kuhan kutuaika
- Riistan paloittelu – Lubbe visar hur det kan gå till | YouTube
- Kävely pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta
- Muuttolinnut: This bird has flown – Unravelling the mysteries of bird migration | New Scientist
- Mehukaan liha- ja grilliruoan salaisuus on marinadissa
- What to Consider When Choosing a Vacuum Sealers | Field & Stream
- Metsästyskoirat | Pennun valinta pentueesta
- Grillattua kalaa kahdeksalla eritavalla
- Metsänhoito: Tiede ja käytäntö todistavat – toukokuu on mainiota aikaa tarttua raivaussahaan
- Moottoriveneiden runko määrittää veneen ominaisuudet
- Harjuksen kutuaikainen kevätrauhoitus alkaa 1. huhtikuuta
- Lihan prosessointi on ihmisen kehityksen merkittävimpiä edistysaskeleita, sanovat tutkijat – mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen
- Väitös: Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin – Ilmastonmuutoksella vaikutus oraviin
- Grilli sopii monen ruokalajin valmistamiseen | Grillaamisen opas
- Liha on ravitsemuksellisesti hyvä ja monipuolinen elintarvike
- Ruoka: Hevosenliha on ensiluokkaista – rasvaprosentti on hyvin alhainen
- Emokarhu hakee alkukesällä asutuksesta ”ihmiskilpeä” pentujen suojaksi – ihmiskohtaaminen jää silti yleensä vain karhun tietoon
- Hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut 2000-luvulla
- Kuivasärki on kevään herkkua – Tuulinen ja kuiva kevätilma vauhdittaa prosessia
- Lämminsavustus
- Kalan graavaus – todella yksinkertaista
- Grillipihveihin makua – mureuta liha marinoimalla se vakuumilaitteen avulla
- How to Butcher a Deer: A Step-by-Step Guide | Field & Stream
- Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – neljäntenä haahka
- Kyyn hyödyllisyys voi yllättää – Pienjyrsijä kantaa 8-25 punkkia
- Muuttohaukan erityisominaisuudet saalistuksessa
- Tervavene – Tervatalonpojat soutivat tyrskyissä henkensä uhalla
- Muuttolinnut muuttavat tapojaan ilmaston lämpenemisen myötä – tarvitaan 35 sukupolvea
- Muuttolinnut suunnistavat hajuaistin ja magneettikenttien avulla
- Lepakoiden muutto
- Ilmasto vie lintuja eri suuntiin
- Hanhien kevätmuutto ennätysvauhdissa – linnut valtaavat pellot Hämeessä
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää
- Miksi on muuttolintuja – Why Migratory Birds? | World Migratory Bird Day
- Ahmat yllättävä apu vihatun supikoiran hävittämisessä – ”Tulee häviämään poronhoitoalueen eteläpuolelta”, sanoo kokenut petotuntija
- Muuttolinnut muuttavat kesäisin pohjoiseen tauteja pakoon
- Lintujen ikä, koko ja sukupuoli vaikuttavat muuton ajoitukseen
- Lintujen kevätmuutto jatkuu vielä – Arktisia vesilintuja on nähty
- Vieraslaji: Amerikanmajava
- DNA paljastaa euroopanmajavan uivan uusille alueille
- Missä ovat muuttolintujen naaraat? – Ei hätää, koiraat valtaavat vain jo pesäpaikat
- Kalojen joukkokuolemat havahduttivat lintukannan hoidossa – Punasotka katoaminen yritetään estää nyt kalastamalla
- Euroopanmajava on levittäytymässä myös Auranmaalle
- Muuttolintujen bongaaminen on helppoa, kun muistaa nämä asiantuntijan vinkit
- Valkoposkihanhien kanta kasvanut 1,3 miljoonaan lintuun, joka johtanut muuttoreittien levittäytymiseen – Hanhipeltokokeilu alkaa
- Valkoposkihanhipopulaatioiden muuttoreitit talvehtemisalueen lisääntymisalueen välillä
- Saappaat jalassa: Mikko Malin ei ahdistu kyttyrälohen mahdollisesta noususta Kymijokeen
- Lintujen päämuuttoreitit
- Peltosirkun kansainvälinen tutkimus Ranskassa – selvitti peltosirkkujen kannan, muuttoreitit ja talvehtimisalueet
- Muuttolinnut odottavat vielä Baltiassa ja Ruotsissa — Lintujen talviruokintaa kannattaa vielä jatkaa
- Itämeren saarilla näkee hyvin muuttolintuja keväisin ja syksyisin – Moni pikkulintu karttaa suurien vesialueiden ylitystä viimeiseen asti
- Kevään majavajahti yrittää ehkäistä vesivahinkoja metsässä
- Vesilintujen kevätmuutto noudattaa jäänlähdön aikataulua
- Supikoira on tullut Suomeen jäädäkseen – tehopyynnistä hetkellinen hyöty
- Suomen metsien häviäminen huolestutti jo 1600-luvulla – 1900-luvun alussa metsiä hakattiin 50 miljoonaa kuutiometriä
- Majavan metsästyksellä ehkäistään tulvavahinkoja
- Majavan metsästyksestä jousella
- Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun, Lapissa tavattu vain euroopanmajavaa
- Pihka
- Fokus på tajgafästingen under årets fästingsäsong – analys av TBE-virus| Allt om Jakt & Vapen
- Halverad jakt på gråsäl – yrkesfiskarbas rasar | Jaktjournalen
- Skyddsjakt på varg efter ponnyattack i Stockholm | Jakt & Jägare
- Ylöjärvellä liikkuu yksi tai useampi karhu talojen pihoilla – ”puhtaasti häirintälupa”
- Suomen metsät ovat järeytyneet sadassa vuodessa, vanhojen puiden määrä on ennallaan
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää – Näin metsäpaloja sammutettiin ennen
- Siitepölytilanne ilmassa tänään ja ennuste | Norkko
- Telkät saapuu siivet viheltäen
- Työohje | Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä
- Nyt on koittanut supikoiran tehometsästyksen aika – pienpetokannat ovat aivan valtavat
- Metsästyskoirat | Pennusta luolakoiraksi
- Asiantuntija neuvoo, mikä on maksimikorkeus puupinolle – vyöryvissä puissa on hengenvaaralliset voimat
Avainsanat
- Afrikkalainen sikarutto
- Ahma
- Ahmakanta
- Alfapari
- Alkuperäislaji
- Ampuma-ase
- Ampuma-aseet
- Ampuma-aselaki
- Ampumaharjoittelu
- Ampumakoe
- Ampumarata
- Asedirektiivi
- Aseenkäyttö
- Aseet
- ASF
- Borrelioosi
- DNA-analyysi
- DNA-näytteet
- DNA-tutkimus
- Elinympäristö
- Ely-keskus
- Euroopan Unioni
- Evira
- Hanhet
- Haulikko
- Haulikkorata
- Hirvi
- Hirvieläimet
- Hirvieläinjahti
- Hirvieläinkolari
- Hirvieläintiheys
- Hirvieläintuotto
- Hirvieläinvahingot
- Hirvijahti
- Hirvikanta
- Hirvikivääri
- Hirvikoira
- Hirvitalousalue
- Hirvitiheys
- Hirvituhot
- Hirvivahingot
- Hyönteiset
- Ilmasto
- Ilves
- Ilvesjahti
- Ilveskanta
- Ilvestilanne
- Jahtiporukka
- Jahtipäivä
- Jousimetsästys
- Jälkihavainnot
- Jäätilanne
- Kaatolupa
- Kalakanta
- Kalastus
- Kaliiperi
- Karhu
- Karhujahti
- Karhukanta
- Karhunjälki
- Karhunkaatolupa
- Karhun kiintiömetsästys
- Karhunmetsästys
- Karhutilanne
- Karhuvahingot
- Kettu
- Kevätmuutto
- Kiima-aika
- Kivääriammunta
- Kiväärirata
- Kiväärit
- Koira
- Koiranhoito
- Koirarotu
- Kotieläimet
- Koulutus
- Lihankäsittely
- Liikenneturvallisuus
- Linnustus
- Linnut
- Loukkupyynti
- Luke
- Lumijälki
- Luonnonvarainen laji
- Luontokuvaus
- Luvat
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Maanomistajat
- Mehiläispesät
- Merimetso
- Metso
- Metsokanta
- Metsä
- Metsähallitus
- Metsäkanalinnut
- Metsäkanalintukanta
- Metsäkananlinnunmetsästys
- Metsänhoito
- Metsänomistajat
- Metsästys
- Metsästyskivääri
- Metsästyskoira
- Metsästysrikos
- Metsästysseurat
- Metsästäjäliitto
- Metsästäjät
- Metsästäjätutkinto
- Ministeriö
- Muuttolinnut
- Muuttoreitti
- Oikeuslaitos
- Ongelmasudet
- Pantasusi
- Patruunat
- Pelastuslaitos
- Pentue
- Pesimäalue
- Pesintä
- Pesäpaikka
- Pesäpönttö
- Petohavainnot
- Petolinnut
- Petovahingot
- Petoyhdyshenkilöt
- Peurajahti
- Peurakanta
- Pienpedot
- Pihapiiri
- Pihasusi
- Poikaset
- Poikkeuslupa
- Poliisi
- Politiikka
- Poronhoitoalue
- Punkki
- Riista
- Riistakamera
- Riistakannanhoito
- Riistakeskus
- Riistakolmiolaskenta
- Riistalaskenta
- Riistaliha
- Riistanhoito
- Riistanhoitoyhdistys
- Ruotsi
- Saaliit
- Saimaannorppa
- Salametsästys
- Sorsalinnut
- Sorsastus
- SRVA
- Sudenhoitosuunnitelma
- Sudenjälki
- Sudenmetsästys
- Sudet
- Suojelutoimenpiteet
- Supikoira
- Supikoirakanta
- Susi
- Susialue
- Susijahti
- Susikannan hoitosuunnitelma
- Susikanta
- Susilauma
- Susipelko
- Susireviiri
- Susitilanne
- Susivaara
- Susivahingot
- Suurpedot
- Syysmuutto
- Taimikko
- Taimikko vahingot
- Taimikonhoito
- Talviuni
- Tautitilanne
- Tautivaara
- Teerikanta
- Turvallisuus
- Tutkijat
- Tutkimus
- Vahingot
- Valkohäntäpeura
- Valkohäntäpeurakanta
- Valkoposkihanhi
- Valkoposkihanhikanta
- Vasat
- Venäjä
- Vesilinnustus
- Vesilinnut
- Vesistö
- Vieraslaji
- Vieraslajit
- Villisika
- Villisikahavainnot
- Villisikajahti
- Villisikakanta
- Villisikalauma
- Villisikasaaliit
- Villisikatilanne
Avainsana-arkisto: Lajituntemus
Lajiston muutokset eivät ole luontokatoa – Lajistomuutokset ovat seurausta kasvuympäristön muutokselle
Helsingin Sanomat kertoi (23.3.) Itämerta uhkaavasta luontokadosta koko sivun jutulla. Tällainen liioitteleva sanankäyttö on ollut tyypillistä viime vuosien luonnonsuojelulle. Ei luonto katoa, kun lajisto muuttuu. Lajistomuutokset ovat luonnon keino vastata ympäristömuutoksiin. Aikaisemmin riitti, kun puhuttiin Itämeren rehevöitymisestä eikä tässä nytkään … Lue loppuun
Kategoria(t): Ympäristö
Avainsanat: Elinvoimainen laji, Ilmastonmuutos, Indikaattorilaji, Lajimääritys, Lajisto, Lajistomuutos, Lajiston muutos, Lajituntemus, Luonnonsuojelu, Luontokato, Maastopalo, Metsäkatoasetus, Metsäpalo, Niukkalajinen, Paloalue
Kommentoi
Black Bear vs Brown Bear | Field & Stream
Black bears and brown bears sometimes share the same territory, and because they can react very differently when encountered, it’s a good idea to be able to quickly determine which species you’re dealing with when hunting or hiking in bear … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Eläinlaji, Elinvoimainen laji, Karhu, Karhukanta, Karhunjälki, Karhutilanne, Kynnet, Lajimääritys, Lajitunnistus, Lajituntemus, Tassun jäljet
Kommentit pois päältä artikkelissa Black Bear vs Brown Bear | Field & Stream
Koiran koulutus on oikean käytöksen vahvistamista | Koiranomistajan peruskurssi
Koirat toistavat sellaista käytöstä, joka osoittautuu niille itselleen hyödylliseksi ja kannattavaksi. Kouluttajan tehtävä onkin miettiä, miten koiran saisi ymmärtämään mitä halutaan ja miten siitä tehtäisiin myös koiralle kannattavaa. Kouluttamisen pääperiaate on yksinkertainen: aina kun koira tekee jotain, mitä haluat sen … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Koira, Koulutus, Lajituntemus, Metsästäjät, Riistakannanhoito, Riistanhoito
Kommentit pois päältä artikkelissa Koiran koulutus on oikean käytöksen vahvistamista | Koiranomistajan peruskurssi
Jousimetsästys ei ole hätäisen hommaa – ”Meni pari vuotta, että sain saaliin”
Jousimetsällä saalis voi tulla jopa muutaman metrin päähän, mutta silti kaato jää tekemättä. Tammikuinen aamu alkaa hiljalleen valjeta lumisessa metsässä Maskun Lemussa. Hento tuulenvire heiluttaa havupuiden oksia. Pian hiljaisuus rikkoontuu koiran haukuntaan. Jousimetsästäjä Aleksi Pennanen tarkkailee tilannetta metsän reunasta. Ollaan … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Ampumaharjoittelu, Ampumaharrastus, Jouset, Jousiammunta, Jousimetsästys, Kyttäysjahti, Lajituntemus, Nuolet
Kommentit pois päältä artikkelissa Jousimetsästys ei ole hätäisen hommaa – ”Meni pari vuotta, että sain saaliin”
Säkylästä löytyi harvinainen ajuruohokuoriainen
Ajuruohokuoriainen (Chrysolina cerealis), joka on havaittu tätä ennen Suomesta ainoastaan vuonna 1964. Nyt selvisi, että laji elää yhä Säkylänharjulla, mikä on tosi hieno juttu, koska kyseessä on lajin ainoa Pohjoismaista tunnettu esiintymä”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Sampsa Malmberg Metsähallituksen tiedotteessa. Ajuruohokuoriainen … Lue loppuun
Kategoria(t): Ympäristö
Avainsanat: Hyönteiset, Hyönteislajit, Lajimääritys, Lajitunnistus, Lajituntemus, Luonnonvarainen laji, Luonto, Luontokuvaus, Luontotyyppi
Kommentit pois päältä artikkelissa Säkylästä löytyi harvinainen ajuruohokuoriainen
Suomessa ja Ahvenanmaalla rauhoitetut perhoslajit
Toisaalta perhosten keräilyllä on luonnonsuojelun kannalta kielteisiäkin vaikutuksia. Parnassius apollo Uhanalaisten lajien esiintymispaikalle asetetut rysät tai helposti kerättävien päiväaktiivisten perhosten, kuten päiväperhosten ja punatäplien keräily voi vaarantaa koko perhosesiintymän elinvoimaisuuden. Isoapollo (apollo) – Parnassius apollo SPS_Rauhoitetut-perhoset – SPS_Rauhoitetut-perhoset.pdf.
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Lajituntemus, Päiväperhoset, Uhanalainen laji, Yöperhoset
Kommentit pois päältä artikkelissa Suomessa ja Ahvenanmaalla rauhoitetut perhoslajit
Eteläsuomalaiset metsälintuyhteisöt yksipuolistuvat
Monet metsiemme lintulajit ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Juuri ilmestyneen tutkimuksen mukaan eteläsuomalaisen talousmetsäalueen lintujen kokonaisparimäärä väheni noin 18 prosenttia 22 vuoden aikana. Lajien populaatioiden pieneneminen johtui osalla lajeista, kuten pajulinnulla ja punakylkirastaalla, ensisijaisesti ilmastonmuutoksesta ja osalla, esimerkiksi peipolla ja vihervarpusella, … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Avainlaji, Hyönteislajit, Ilmasto, Lajituntemus, Linnut, Lintulajit, Luonnonvarainen laji, Metsälinnut, Metsänhoito, Taantuminen, Talousmetsä, Uhanalainen laji
Kommentit pois päältä artikkelissa Eteläsuomalaiset metsälintuyhteisöt yksipuolistuvat
What is biodiversity and why does its loss matter? | Natural History Museum
Biodiversity is the name we give to the variety of all life on Earth. Bacteria to baboons, plants to people – the range of life on our planet is incredible. All living things exist within their own communities, or ecosystems … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Avainlaji, Biodiversiteetti, Eläinlaji, Elinvoimainen laji, Elinympäristö, Haitallinen vieraslaji, Hyönteislajit, Indikaattorilaji, Kalalajit, Lajituntemus, Luonnonvarainen laji, Perinnebiotooppi
Kommentit pois päältä artikkelissa What is biodiversity and why does its loss matter? | Natural History Museum
Rengastus on linnulle lyhyt stressi mutta tutkijalle pitkä ilo
Rengastus on halpa ja tehokas keino seurata lintujen elämää. Urpiaisia tuli Suomeen jo syksyllä laumoittain, ilmeisesti hyvinkin pitkien matkojen päästä. Siksipä niitä on tänä talvena riittänyt massarengastukseen asti – toisin kuin monia muita pikkulintulajeja. Muita lintuja on todella heikosti. Täällä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lajituntemus, Linnut, Lintulajit, Merilinnut, Metsäkanalinnut, Rengastaminen, Rengastus, Sorsalinnut, Vesilinnut
Kommentit pois päältä artikkelissa Rengastus on linnulle lyhyt stressi mutta tutkijalle pitkä ilo
Anni keräilee eläinten luita, harrastus saa jopa asiantuntijoiden ajatukset solmuun – säännöt ovat tiukat – laitonta se ei ole
eläinten luiden keräämiseen liittyy paljon rajoituksia. Esimerkiksi kuolleena tavattua rauhoitettua eläintä ei saa noin vaan ottaa luonnosta. Ysiluokkalainen Anni Jääskeläinen, 15, näki somessa kuukausia sitten harrastajien laittamia kuvia eläinten luista. Joillain oli seinällä isojakin kalloja, esimerkiksi hirven päitä. Joukossa oli … Lue loppuun
Kategoria(t): Ympäristö
Avainsanat: Eläinkanta, Eläinlaji, Evoluutio, Lajimääritys, Lajitunnistus, Lajituntemus, Laki, Luonnonsuojelulaki, Luuranka, Luuranko, Luusto, Luut, Metsästyslaki, Vieraslajilaki
Kommentit pois päältä artikkelissa Anni keräilee eläinten luita, harrastus saa jopa asiantuntijoiden ajatukset solmuun – säännöt ovat tiukat – laitonta se ei ole
Kuka kuppaa iholla? – Tunnista laji – kerää koko sarja
Hyttyset (Culicidae) ovat kaksisiipisten hyönteisten heimo, johon kuuluu monia verta imeviä lajeja. Puhekielessä hyttysiä kutsutaan usein nimellä sääsket tai itikat. Tieteellisesti kaikki hyttyset ovat sääskiä, mutta kaikki sääsket eivät ole hyttysiä: sääsket (Nematocera) ovat kaksisiipisten (Diptera) alalahko, jonka eräs heimo … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hyönteiset, Hyttyset, Lajituntemus, Tutkijat
Kommentit pois päältä artikkelissa Kuka kuppaa iholla? – Tunnista laji – kerää koko sarja
Sorsat voi erottaa vain valoisalla – Hämärässä se on vaikeaa kokeneelle lintuharrastajallekin
Hämärässä sorsalinnut voi erottaa vain lentotavasta tai äänestä. ”Eivät ne tosin paljon ääntele”, lintuasiantuntija ja luontokuvaaja Jari Peltomäki sanoo. Lisäksi useat lajit lentävätkin samaan tyyliin. Jopa tuhannet rauhoitetut linnut pääsevät hengestään. Arvio saattaa kuulostaa äkkiseltään paljolta, mutta Riista- ja kalatalouden … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lajitunnistus, Lajituntemus, Sorsajahti, Sorsalinnut, Sorsastus, Tunnistaminen, Vesilinnut, Vesilintukannat
Kommentit pois päältä artikkelissa Sorsat voi erottaa vain valoisalla – Hämärässä se on vaikeaa kokeneelle lintuharrastajallekin
Miksei norsu räjähdä? Suurten eläinten fysiikka on luonnon keskisuuri ihme – mutta pienet vasta kummajaisia ovat
Jos norsun aineenvaihdunta toimisi yhtä kiivaasti kuin päästäisen tai hiiren, se syttyisi spontaanisti palamaan, Noticing-blogi huomauttaa. Siinä missä hiiri painaa noin 20 grammaa, painaa aikuinen urosnorsu noin 5000 kilogrammaa. Toisin sanoen norsu painaa noin 250 000 kertaa hiiren verran. Norsun tai … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Eläinlaji, Lajimääritys, Lajituntemus
Kommentit pois päältä artikkelissa Miksei norsu räjähdä? Suurten eläinten fysiikka on luonnon keskisuuri ihme – mutta pienet vasta kummajaisia ovat
”Ilman karjaa olisimme ongelmissa” – Salon Rekijoella tutustuttiin Luonnonlaidunpäivän kunniaksi perinnelaitumien merkitykseen
Karjatilalliset ottavat turhaan syyllisyyttä elinkeinostaan. Ilman karjaa olisimme ongelmissa, toteaa Luonnon- ja riistanhoitosäätiön luonnonlaidunasiantuntija Eriika Lundström. Tämä on valtakunnallisesti todella merkittävä ja mieletön laidunkokonaisuus, avaa Lundstöm. Korvenojan tilan laitumilla on laiduntanut eläimiä jo 200 vuoden ajan. Osa laitumista on vuokralla, … Lue loppuun
Kategoria(t): Ympäristö
Avainsanat: Karjankasvatus, Karjatalous, Laidunnus, Laiduntaminen, Lajisto, Lajituntemus, Nautakarja, Ympäristövaikutus
Kommentit pois päältä artikkelissa ”Ilman karjaa olisimme ongelmissa” – Salon Rekijoella tutustuttiin Luonnonlaidunpäivän kunniaksi perinnelaitumien merkitykseen
Kri-kri – kreetalainen villivuohi
Kri-kri (myös kreetalainen villivuohi) (Capra aegagrus creticus) on uhanalainenja harvinainen villivuohen (Capra aegagrus) alalaji. Kri-krin sarvet ovat kaartuvat. Kri-kritä tavataan vain Kreikalle kuuluvalla Kreetan saarella sekä muutamilla sen edustan pienillä asumattomilla saarilla, kuten Iraklionin edustan Díalla ja Néa Kydonían edustan … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Lajituntemus
Kommentit pois päältä artikkelissa Kri-kri – kreetalainen villivuohi