Riistaeläinten sairaudet

Luonnonvaraisten eläinten tautitutkimuksessa korostuvat eläinten ja ihmisen välillä tarttuvat taudit eli zoonoosit. Myös muiden eläintautien esiintymistä ja uusien epidemioiden ilmaantumista pyritään seuraamaan. Eviran nettisivuilla voi ilmoittaa kuolleena löytyneistä tai sairaista villieläimistä.

Virusten aiheuttamat taudit

Afrikkalainen sikarutto (ASF)

Afrikkalainen sikarutto on helposti leviävä vakava sikaeläintauti, jonka aiheuttaa asfivirus. Tautia ei voida eläinten oireiden perusteella erottaa klassisesta sikarutosta. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen.

Itämisaika on yksittäisissä eläimissä 5-15 vuorokautta. Käytännön olosuhteissa kliiniset oireet saattavat kuitenkin ilmetä tilalla vasta useita viikkoja viruksen tarttumisen jälkeen tai vielä tätä myöhemminkin, jos kyseisen viruskannan taudinaiheutuskyky on lievä. ASF voi esiintyä akuutissa, subakuutissa ja kroonisessa muodossa.

Akuutissa muodossa ensioireena on yleensä korkea kuume (yli 40 °C), johon liittyy apatia, ruokahaluttomuus, nopea ja vaikeutunut hengitys sekä silmä- ja sierainvuoto.

Sioilla on motorisia häiriöitä ja ne painautuvat toisiaan vasten. Oireena voi myös olla luominen. Joillakin sioilla voi esiintyä oksentelua ja ummetusta, toisilla taas veristä ripulia.

Eläimellä on ihonalaista turvotusta tai verenpurkaumia erityisesti kehon ääreisosissa ja korvissa. Eläin saattaa vaipua koomaan ennen kuolemaa, joka seuraa 1-7 vuorokauden kuluessa kliinisten oireiden ilmenemisestä.

Tilan sairastuvuus- ja kuolleisuusaste voi olla 100 prosenttia.

Rabies

Rabies (eläinten raivotauti, vesikauhu) on keskushermostosairaus, jonka aiheuttaja kuuluu rhabdovirusten lyssavirus -sukuun. Raivotautiviruksesta tunnetaan useita virustyyppejä. Lepakkoraivotautia aiheuttavat EBLV-1 ja EBLV-2 – virustyypit

Kaikki nisäkkäät (mukaan lukien naudat ja hevoset) voivat saada tartunnan ja levittää sitä edelleen myös ihmiseen. Itämisaika tartunnasta raivotaudiksi vaihtelee eläimillä muutamasta päivästä useaan kuukauteen.

Tartunnan saanut eläin voi levittää tartuntaa edelleen jo joitakin päiviä ennen varsinaisten oireiden puhkeamista. Oireiden alettua rabies johtaa eläimen kuolemaan kahden viikon kuluessa.

Myyräkuume eli nefropatia epidemica

Myyräkuumeen aiheuttaja kuuluu hantavirusten ryhmään. Muualla maailmassa tämän ryhmän virukset aiheuttavat hyvinkin vakavia verenvuotokuumeita.

Myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuumetauti, jonka aiheuttaja on puumalavirus. Ihmiset saavat tartunnan yleensä metsämyyrän eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä.

Tartunta saadaan punaruskeasta metsämyyrästä (ei muista myyristä tai hiiristä) ja sen virtsan saastuttamasta maaperästä hengittämällä pölyä.

Usein tartunta saadaan asumusten ulkorakennuksista. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen. Myyräkuume on siis eläinperäinen infektio eli zonoosi.

Sairastapausten määrän on raportoitu kulkevan myyräpopulaation vaihtelujen mukaan siten, että tapauksia on eniten, kun myyrien määrä nousee tai on huipussaan.

Myyräkuume aiheuttaa elinikäisen immuniteetin, joten sen voi sairastaa vain kerran elämässään.

Puutiaisaivokuume (TBE)

Puutiaisaivokuumeena tunnetun taudin TBE:n (Tick-Borne Encephalitis) aiheuttaa on arbovirus, joka tunnetaan myös Kumlinge-viruksena. Virusta kantavat puutiaiset (punkit).

Arboviruksen reservuaareina luonnossa toimivat lähinnä pienjyrsijät, joista punkit saavat tartunnan. On arvioitu että noin 2 % pienjyrsijöistä kantaisi virusta.

Virus voi tartuttaa useita eläinlajeja puutiaisen välityksellä. Virustartunnan seurauksena arbovirusta voi erittyä mm. vuohen ja lampaan maitoon. Eläimille virus aiheuttaa yleensä vain oireettoman tartunnan. Koirilla on kuitenkin raportoitu mm. keskushermosto-oireita ja taudin johtaneen kuolemaan. Suomessa tautia ei ole koskaan todettu eläimillä.

Bakteerien aiheuttamat taudit

Jänisrutto (tularemia)

Jänisrutto eli tularemia on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama tartuntatauti. Pohjoismaissa F. tularensis-bakteerin reservuaarina pidetään pienjyrsijöitä ja jäniksiä. Bakteeri voi säilyä kuukausia elinkykyisenä maaperässä, vedessä ja eläinten raadoissa.

Koska bakteeri tarttuu tavallisimmin vertaimevien hyönteisten välityksellä, jänisruttotapaukset ilmenevät lähinnä heinä-lokakuun aikana, kun hyönteisten määrä on suurimmillaan. Lisäksi tautitapausten määrään vaikuttaa jänis- ja myyräkantojen vahvuus.

Francisella tularensis -bakteeri aiheuttaa nisäkkäillä kuumeisen taudin, jota kutsutaan tularemiaksi eli jänisrutoksi. Bakteeria on tavattu yli 200 eri eläinlajilla. Näihin eläimiin kuuluu myös kaloja, matelijoita, lintuja ja hyönteisiä.

Kotieläimemme eivät ole kovin herkkiä taudinaiheuttajalle, joten esim. metsästyskoiran mahdollisuus saada tauti on erittäin pieni. Kissat ovat kuitenkin bakteerille herkempiä.

Borrelioosi

Borrelioosi on  Borrelia-sukuun kuuluvan spirokeettabakteerien aiheuttama tauti. Borreliat lisääntyvät erityisesti pienten jyrsijöiden ja valkohäntäpeuran veressä. Näiden ”varastoeläinten” esiintymistiheys vaikuttaa ratkaisevasti taudin esiintymiseen.

Borrelia voi aiheuttaa ihmiselle infektiotaudin, jota kutsutaan borrelioosiksi tai Lymen taudiksi. Tauti tarttuu punkinpuremasta. Borrelia-tapausten määrä on noussut 2000-luvulla. Tartuntoja on todettu selvästi eniten Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla, missä ilmaantuvuus on kansainvälisestikin erittäin suuri.

Borrelioosia on todettu monilla eläinlajeilla kuten koirilla, kissoilla, hevosilla, naudoilla ja lampailla, kuitenkin eniten koirilla ja hevosilla. Borrelioosi ei ole Suomessa lakisääteisesti vastustettava eläintauti. Tauti ei leviä sairastuneista eläimistä ilman punkin välitystä eteenpäin.

Loisten aiheuttamat taudit

Toksoplasmoosi

Toksoplasmoosi on Toxoplasma gondii -loisen aiheuttama tartuntatauti. T. gondii on yksisoluinen alkueläin, joka lisääntyy pääisäntänä toimivien kissaeläinten suolen limakalvon soluissa.

Väli-isäntinä voivat toimia ihminen, koti- ja villieläimet sekä linnut. Toksoplasmalla on kaksi erilaista elinkiertoa; pääisännän eli kissaeläimen suolessa tapahtuva suvullinen lisääntymien ja väli-isännissä tapahtuva suvuton lisääntyminen.

Ihminen voi saada toksoplasmatartunnan joko suoraan loisookystia erittävän kissan ulosteista tai kissan ulosteiden saastuttamien kasvisten tai maaperän välityksellä. Tartunnan voi saada myös syömällä huonosti kypsennettyä, kudoskystia sisältävää lihaa.

Toksoplasmatartunta on ihmisillä tavallinen, vaikka itse kliinistä sairautta tavataan harvemmin. Raskauden aikana toksoplasma voi läpäistä istukan aiheuttaen syntyvän lapsen synnynnäisen toksoplasmoosin.

Huonosti kypsennetty liha voi sisältää toksoplasmaloisen kudoskystia. Kissan ulosteiden saastuttamina toksoplasmaloiskystia voi päätyä mm. kasviksiin. Koteloituneet loiset kuolevat kuumennettaessa (+65° C) tai pakastettaessa.

Trikinelloosi

Trikinelloosin aiheuttavat Trikinellasuvun sukkulamatojen toukat. Trikiinit eli trikinellat ovat lihaa syövien nisäkkäiden loisia, joita esiintyy lähes kaikkialla maailmassa.

Trikinellatartunnan saanut eläin tai ihminen kantaa tartuntakykyisiä toukkia lihaksissaan vuosia tartunnan jälkeen. Luonnossa trikinellat leviävät, kun lihaa syövät eläimet pyydystävät toisiaan tai syövät raatoja.

Trikinellojen toukat aikuistuvat isäntäeläimen suolistossa. Aikuismuotojen tuottamat toukat kulkeutuvat suolistosta veriteitse elimistön eri osiin, ensisijaisesti poikkijuovaisiin lihaksiin, mutta joskus myös esimerkiksi sydämeen ja keskushermostoon.

Lihassolussa toukat kiertyvät spiraalille ja niiden ympärille muodostuu kapseli. Nämä kapseloituneet toukat voivat säilyä tartuntakykyisinä useita kuukausia, jopa vuosia.

Ihminen saa trikiinitartunnan syötyään huonosti kypsennettyä, trikinellan tartuntakykyisiä toukkia sisältävää sian, karhun tai muun eläimen lihaa tai lihatuotetta.

Syömisen jälkeen trikiinin toukat vapautuvat suolistossa ja kypsyvät aikuisiksi madoiksi. Naarasmatojen synnyttämät toukat hakeutuvat poikkijuovaiseen lihakseen, minne ne kapseloituvat. Oireiden vaikeusaste riippuu toukkien määrästä. Tartunta voi olla oireeton.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s