Minkki

Villiminkki on tehokas tappaja

Minkki on peräisin Pohjois-Amerikasta. Tarhaeläimeksi se tuotiin Suomeen 1920 -luvun lopulla. Tarhoista minkit pääsivät karkuun ja levisivät nopeasti Suomen luontoon. Osa kannasta tuli myös Neuvostoliiton puolelta, jonne niitä istutettiin 1940 -luvun lopulla. Urosminkki on 30-50 cm pitkä ja sen häntä voi olla yli 20 cm pitkä. Urosminkki painaa 1-3 kiloa.

minkki-1Minkki sopeutuu melkein millaisiin oloihin tahansa, eikä se ole nirso ravinnon suhteen.

Minkki on myös tehokas tappaja.

Minkki toteutta luontaista vaistoaan, se voi tappaa huvikseen esim. pienen saaren koko lintu populaation.

Minkki on myös tehokas lisääntymään, sillä poikueet ovat isoja.

Minkin_saalisSuomen alkuperäislajistolle villiminkistä ei valitettavasti ole muuta kuin haittaa.

Sen on katsottu syrjäyttäneen aiemmin lajistoomme kuuluvan lähes saman näköisen vesikon. Voimakkaampana lajina minkki estää vesikon palautumisen takaisin Suomen luontoon.

Edesvastuuttomasti turkistarhoilta tahallaan vapautetut minkit ovat vain pahentamassa Minkki_tehokas_tappajaminkkiongelmaa.

Koska minkkikanta lisääntyy nopeasti, voi alueelle pesiytynyt minkki tehdä nopeasti selvää alueen lintupoikueista.
Varsinkin merellä, saaristo luodoilla minkit ovat aiheuttaneet vesilintujen pesinnälle täydellisen tuhon.

Villiminkin metsästys onkin riistanhoidollisesti ja luonnonsuojelun kannalta tärkeää työtä.

Minkin pyydystäminen

Metsästysaika koko maa 1.8. ‒ 31.7.
‒ Naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. ‒ 31.7

Minkkiä pyydystetään pääasiassa heti tappavilla loukuilla.
Minkki_Loukku_opasMinkin rautapyynti kannattaa keskittää sellaisten jokien ja purojen varsille, jotka pysyvät sulana talvellakin.
Raudat sijoitetaan rannan tuntumaan.

Minkin kulkua voi ohjailla erilaisilla puu- tai kivijohteilla, sillä se ei yleensä ylitä matalaakaan estettä vaan lähtee kulkemaan sen vierustaa pitkin.

MinkTrap_guide-magnum-traps-bankPassiivisen pyynnin avulla saadaan valtaosa vuosittaisesta minkkisaaliista. Minkkiä voi pyytää myös elävänä, jolloin loukku on koettava päivittäin.

Minkinloukun malleja on olemassa useita erilaisia. Keinulautaloukun voi jahtimies tehdä itsekin piirustusten avulla, eikä siihen tarvittavat materiaalit paljoa maksa. Tappavat raudat puolestaan laitetaan aina suojakoteloon, jonka läpi minkki kulkee. Suojakotelon päät on tehtävä minkille sopivan kokoisiksi (7 cm), mutta ei liian suuriksi. Näin suuremmat eläimet eivät pääse loukun sisälle.

Kippilautaloukku on myös kohtuullisen tehokas pyydys minkkijahtiin. Siinä laukaisumekanismina toimii sen sisällä oleva kippilauta. Sopiva syötti sijoitetaan loukun takaosaan, kippilaudan alle. Minkki ei ole kiinnostunut kuin tuoreesta kalasyötistä.

Aluksi on syytä varmistaa onko alueella minkkejä. Se onnistuu helpoiten valitsemalla hiekkaranta tai muu alue, josta jälkiä on helppo seurata. Tällaiseen paikkaan käydään viemässä kalasyötti, joka houkuttelee lähialueen minkit tutustumaan siihen tarkemmin .

Syötit laitetaan kivien alle tai muuhun sopivaan paikkaan suojaan linnuilta. Toinen Minkki_loukussakalasyötti tulisi sijoittaa roikkumaan puunoksasta parin metrin korkeuteen.

Syöttipaikan luona käydään joka päivä tutkimassa sen ympärille tulleita jälkiä ja tarvittaessa laitetaan myös uudet syöttikalat paikoilleen. Lähialueella liikkuva minkki tulee syöttipaikalle usein kahden ensimmäisen päivän aikana.

Minkit voi totuttaa loukkuihin ja paikkoihin, joihin sijoitat raudat erilaisilla syöttipaloilla. Syöttien kautta myös loukut tulee hajustettua.

Minkki viihtyy vesistöjen lähellä, joten hyvä paikka loukulle voi löytyä ojan, joen tai puron varrelta. Hyviä paikkoja ovat myös järvien rantakivikot, maantierummut, louhikot, perkuupaikat sekä sillan aluset.

Voit ohjata minkin loukulle asettelemalle sopivan nousulaudan sen eteen. Ojan yli voit myös tehdä kulkusillan, joka johtaa minkin suoraan loukulle.

Rautojen käyttäminen – 10 § (11.4.2013/270)

Riistaeläinten pyydystämisessä saa käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman. Raudat on huollettava säännöllisesti. Raudat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai muille kuin pyydystettäville eläimille.

Rautoja saa käyttää maalla hillerin, kärpän, minkin, näädän ja oravan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen.
Rautojen läpimitta saa olla enintään 20 senttimetriä.

Rautoja saa käyttää veden alla euroopanmajavan, kanadanmajavan, minkin ja piisamin metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 30 senttimetriä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s