Minkki (Neovison vison)

Minkki on peräisin Pohjois-Amerikasta. Tarhaeläimeksi minkkejä tuotiin Suomeen 1920 -luvun lopulla. Tarhoista minkit pääsivät karkuun ja levisivät nopeasti Suomen luontoon. Osa minkkikannasta on tullut myös Venäjältä, entisen Neuvostoliiton puolelta, jonne niitä siirto istutettiin 1940 -luvun lopulla.

Villiminkki on tehokas tappaja

Minkki saattaa vaihtaa elinympäristöään vuodenaikojen mukaan. Talvisin minkki pysyttelee mantereella tai suurimmissa saarissa ja siirtyy lintujen pesimäaikana saalistamaan ulkosaariston lintuluodoille. Minkillä ei juuri ole luontaisia vihollisia.

Minkin pitäminen pois alueelta vaatii kuitenkin jatkuvaa kannan seurantaa ja tehokasta metsästystä.

Ulkonäkö ja koko

Villiminkki on väriltään tummanruskea, ja sen pohjavilla on samanvärinen kuin peitinkarvat. Jotkin yksilöt ovat miltei mustia, toiset taas vaaleanruskeita.

Alaleuassa sillä on valkea läikkä, joka voi ulottua kaulaan saakka.

Talvikarva vaihtuu huhtikuusta heinäkuuhun ja uusi talviturkki tulee loka-marraskuussa. Minkin vartalo on muodoltaan pitkä ja kapea.  Luonnonvaraisten urosten ruumiin pituus on

Urosminkki on 30-50 cm pitkä ja sen häntä voi olla yli 20 cm pitkä. Urosminkki painaa 1-3 kiloa. Luonnonvaraisten urosten ruumiin pituus on 30–46 cm, minkä lisäksi hännän pituus on 13–21 cm.

Naaraat ovat huomattavasti pienempiä. Urokset painavat 0,5–1,75 kg ja naaraat yleensä alle kilon. Turkistarhoilla eläimet ovat kuitenkin suurempia.

Aggressiivisena tai kiihtyneenä minkki voi sihistä tai päästää kiljaisun. Kiimassa uros päästää kotkottavia ääniä. Poikasten ääntely koostuu lähinnä vikinästä.

Elintavat ja -ympäristö

Minkin vahvuutena on sen generalistisuus: se pystyy hyödyntämään helposti monenlaista ravintokohdetta ja siirtymään ravinnosta toiseen vaivattomasti.

Poikkeuksellisen eläimen minkistä tekee sen kyky hyödyntää sekä maan että veden riistaa.

Ominaisuus on arvokas etenkin talvella, joka on usein maapedolle niukkuuden aikaa. Talvella minkki siirtyykin vesistöjen äärille kalastamaan.

Villiminkit ovat liikkeellä öisin ja hämärän aikaan.

Yhden päivän aikana minkki tekee taivalta pari kilometriä. Tarhoista maastoutuneet minkit puolestaan liikkuvat usein päiväaikaan.

Vuorokausirytmiin vaikuttaa kuitenkin suuresti ravinnon määrä sekä paikan rauhallisuus, joten ei ole mitenkään harvinaista törmätä minkkiin myös päivisin.

Se ei ole erityisen arka, mutta ei kuitenkaan niin utelias kuin kärppä. Aktiivisuus laskee talvisin.

Koska minkkikanta lisääntyy nopeasti, voi alueelle pesiytynyt minkki tehdä nopeasti selvää alueen lintupoikueista.

Suurimmat tuhot minkki aiheuttaa saaristossa. Tämä koskee myös Tukholman saaristoa. Syynä minkkien aiheuttamille tuhoille on lintujen elinympäristö, jossa eläimet pesimävät ja elävät maan tasossa.

Minkki sopeutuu melkein millaisiin oloihin tahansa, eikä se ole nirso ravinnon suhteen.

Minkki on myös tehokas tappaja. Minkki toteutta luontaista vaistoaan, se voi tappaa huvikseen esim. pienen saaren koko lintu populaation.

Se ui hyvin, kiipeilee hyvin, eikä paljoa arkaile ihmistäkään.

Joissakin tutkimuksissa on havaittu minkin kiertelevän mielellään järvenrantoja syksyisin ennen jäiden tuloa ja keväisin jäiden lähtiessä.

Talvisin minkki suosii tieäkasvuisia kaislikkorantoja, jäiden läpi virtaavia jokia ja majavien patoalueiden tulvaniittyjä. Tällaisissa paikoissa jään alle jää tilaa, eikä minkkiä usein talvella sitten jään päällä juuri nääkkään.

Ravinto

Minkin ravinto koostuu kaloista, sammakkoeläimistä, linnuista ja niiden munista ja poikasista, pikkunisäkkäistä ja äyriäisistä. Se saalistaa vedessä ja maalla ja on tehokas tappaja.

Pystyy tappamaan itseään kookkaampia eläimiä ja tappaa jos mahdollista reilusti yli oman tarpeensa tehden varastoja. Talvisin syö pääasiassa kalaa ja kesäisin varsinkin saaristossa vesilintujen munia ja poikasia.

Minkin saalislajeihin kuuluvat lisäksi mm. ruokki, riskilä, lapintiira, kalatiira, tukkasotka ja punajalkaviklo.

Minkin_saalis

Suomen alkuperäislajistolle villiminkistä ei valitettavasti ole muuta kuin haittaa.

Sen on katsottu syrjäyttäneen aiemmin lajistoomme kuuluvan lähes saman näköisen vesikon. Voimakkaampana lajina minkki estää vesikon palautumisen takaisin Suomen luontoon.

Edesvastuuttomasti turkistarhoilta tahallaan vapautetut minkit ovat vain pahentamassa minkkiongelmaa. Varsinkin merellä, saaristo luodoilla minkit ovat aiheuttaneet vesilintujen pesinnälle täydellisen tuhon.

Villiminkin metsästys onkin riistanhoidollisesti ja luonnonsuojelun kannalta tärkeää työtä.

Lisääntyminen

Minkki on myös tehokas lisääntymään, sillä poikueet ovat isoja.

Minkin kiima-aika ajoittuu alkukevääseen, ja naaras synnyttää viidestä kuuteen poikasta huhti-kesäkuun välisenä aikana.

https://www.sciencemag.org/sites/default/files/styles/inline__450w__no_aspect/public/ca_0818NID_European_Mink_online.jpg?itok=j52MoDde

Poikaset syntyvät karvattomina ja niiden silmät avautuvat noin neljän viikon iässä. Sukukypsyyden minkki saavuttaa syntymäänsä seuraavana kesänä.

Elokuun lopulla minkkiemoa saattaa seurata jopa sitä itseään suurempi poikanen. Urokset kasvavat liki puolta kookkaammiksi kuin naaraat. Ennen syksyä poikaset lähtevät etsimään omia elinalueitaan.

Minkin pyydystäminen

Metsästysaika koko maa 1.8. ‒ 31.7. rauhoittamaton, ei vaadita metsästyskorttia (2019 alkaen) ‒ Naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. ‒ 31.7.

  • Perusvaatimus rihlattu luotiase, E 0 > 100 Joulea
    Kaliiperit: 22 LR, 17 Rem, 17 HMR ja 17 Mach 2
    Ilmakivääri sallittu rakennuksessa.
  • Rauta ja loukkupyynti

Minkkijahdista ovat tähän mennessä vastanneet lähinnä yksittäiset metsästäjät. Metsästysseuroja ei ole oikein saatu sitoutumaan systemaattiseen minkkijahtiin.

Lehtipuhallinkin on otettu aseeksi lintuja tappavan minkin vähentämiseksi. Jos loukku ei riitä ja koirakaan ei saa pakotettua näätäeläintä ulos kolostaan, loukuilla suoritettavaa peruspyyntiä tulee viimeistellä koirin ja puhaltimin. Näin saadaan aikaan minkeistä kokonaan vapaita alueita.

Minkkiä pyydystetään pääasiassa heti tappavilla loukuilla.

Minkki_Loukku_opas

Minkin rautapyynti kannattaa keskittää sellaisten jokien ja purojen varsille, jotka pysyvät sulana talvellakin.
Raudat sijoitetaan rannan tuntumaan.

Minkin kulkua voi ohjailla erilaisilla puu- tai kivijohteilla, sillä se ei yleensä ylitä matalaakaan estettä vaan lähtee kulkemaan sen vierustaa pitkin.

MinkTrap_guide-magnum-traps-bankPassiivisen pyynnin avulla saadaan valtaosa vuosittaisesta minkkisaaliista. Minkkiä voi pyytää myös elävänä, jolloin loukku on koettava päivittäin.

Minkinloukun malleja on olemassa useita erilaisia. Keinulautaloukun voi jahtimies tehdä itsekin piirustusten avulla, eikä siihen tarvittavat materiaalit paljoa maksa. Tappavat raudat puolestaan laitetaan aina suojakoteloon, jonka läpi minkki kulkee. Suojakotelon päät on tehtävä minkille sopivan kokoisiksi (7 cm), mutta ei liian suuriksi. Näin suuremmat eläimet eivät pääse loukun sisälle.

Kippilautaloukku on myös kohtuullisen tehokas pyydys minkkijahtiin. Siinä laukaisumekanismina toimii sen sisällä oleva kippilauta. Sopiva syötti sijoitetaan loukun takaosaan, kippilaudan alle. Minkki ei ole kiinnostunut kuin tuoreesta kalasyötistä.

Aluksi on syytä varmistaa onko alueella minkkejä. Se onnistuu helpoiten valitsemalla hiekkaranta tai muu alue, josta jälkiä on helppo seurata. Tällaiseen paikkaan käydään viemässä kalasyötti, joka houkuttelee lähialueen minkit tutustumaan siihen tarkemmin .

Syötit laitetaan kivien alle tai muuhun sopivaan paikkaan suojaan linnuilta. Toinen Minkki_loukussakalasyötti tulisi sijoittaa roikkumaan puunoksasta parin metrin korkeuteen.

Syöttipaikan luona käydään joka päivä tutkimassa sen ympärille tulleita jälkiä ja tarvittaessa laitetaan myös uudet syöttikalat paikoilleen. Lähialueella liikkuva minkki tulee syöttipaikalle usein kahden ensimmäisen päivän aikana.

Minkit voi totuttaa loukkuihin ja paikkoihin, joihin sijoitat raudat erilaisilla syöttipaloilla. Syöttien kautta myös loukut tulee hajustettua.

Minkki viihtyy vesistöjen lähellä, joten hyvä paikka loukulle voi löytyä ojan, joen tai puron varrelta. Hyviä paikkoja ovat myös järvien rantakivikot, maantierummut, louhikot, perkuupaikat sekä sillan aluset.

Voit ohjata minkin loukulle asettelemalle sopivan nousulaudan sen eteen. Ojan yli voit myös tehdä kulkusillan, joka johtaa minkin suoraan loukulle.

Rautojen käyttäminen – 10 § (11.4.2013/270)

Riistaeläinten pyydystämisessä saa käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman. Raudat on huollettava säännöllisesti. Raudat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai muille kuin pyydystettäville eläimille.

Rautoja saa käyttää maalla hillerin, kärpän, minkin, näädän ja oravan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen.
Rautojen läpimitta saa olla enintään 20 senttimetriä.

Rautoja saa käyttää veden alla euroopanmajavan, kanadanmajavan, minkin ja piisamin metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 30 senttimetriä.

Nylkeminen

Minkki nyljetään tuppeen aloittaen takajaloista, tekemällä viilto takajalasta toiseen peräaukon kautta. Peräaukko jätetään nahkaan ja siitä hännän suuntaan tehdään viiltoa sen verran, että häntäruoto saadaan vedettyä pois.

Takatassujen kynnet jätetään nahkaan. Takajaloista roikuttamalla eläin voidaan nylkeä nahkaa varoen tuppeen. Nahkaan jätetään myöskin korvat, huulet ja silmäluomet. Liika rasva kaavitaan varoen pois ja nahkapuoli puhdistetaan kuivissa koivupuruissa.

Nahka levitetään taanalle aluksi karvapuoli sisäänpäin. Ennen kuin nahka alkaa kuivua se käännetään lopulliseen kuivausasuunsa karvapuoli ulos. Se tulee levittää taanalle tasaisesti kuivumaan ja kammata puhtaaksi. Kuivatut nahkat tulee lähettää ajoissa muokattaviksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s