Koirien suojaaminen jahdissa

Maaseudulla, missä sudetkin liikkuvat kannattaa kotieläimille ja metsästyskoirille rakentaa kunnollinen tarha. Toinen vaihtoehto on ottaa ne yöksi sisätiloihin turvaan.

Tosin pedot liikuvat myös päivällä, silloin kannattaa lähteä jahtiin ilman koiraa tai pitää se kytkettynä. Hyvät suojaliivit antaa koiralle aikaa selviytyä elossa.

Ruotsalaistutkijoiden toteuttamassa kokeessa jossa pantasusille soitettiin koiran haukkumista nauhalta, suurin osa seuratuista susista kääntyi poispäin haukusta (Viltskadecenter 2001).

Mikäli suden ja koiran kohtaaminen on aggressiivinen, ovat koiran selviytymismahdollisuudet vähäiset, noin 80% päättyy koiran kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen (Backeryd 2007).

Koirille tarkoitetut suojavarusteet, kuten liivit ja pannat suojaavat koiraa pistoilta ja viilloilta. Varusteita on hyvin paljon erilaisia, ja käyttökohteita on monia.

Villisika uutena tulokkaana voi olla vaarallinen koiralle. Villisian torahampaat ovat veitsen terävät. Suojattava alue on vatsa ja kyljet.

Kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus seurata verkosta petoyhdyshenkilöiden kirjaamia suurpetohavaintoja osoitteessa riistahavainnot.fi. Ilmoita havaintosi paikallisen petoyhdyshenkilölle.

Sudelle tyypilliset purema alueet

Osa susista tai susilaumoista ei tapa koiria lainkaan, ja jotkut tappavat niitä vain hyvin harvoin. Toisaalta jotkut susiyksilöt tai -laumat näyttävät erikoistuneen koirien saalistukseen (Tikkunen 2013).

Sudet hyökkää hirven kimppuun. Mutta alla olevastakin videosta näkee, ettei susi varsinaisesti hyökkää koiran kimppuun.

Susi ottaa yleensä ensimmäisenä otteen koiran niskasta. Niin koiraemokin opettaa pennuilleen, kuka on lauman johtaja. Koira on laumaeläin sen vaistot koituvat usein koiran kohtaloksi.

Sudelle tyypilliset purema alueet. Lähde: http://www.vargfakta.se

Koiran niska, selkä ja lonkan seutu ovat sudelle yleisimmät purema alueet, kun susi hyökää koiran tai muun pieneläimen kimppuun. Kaulan alue on harvinaisempi (vaalean punainen = harvinaisempi).

Nuoremmilla koirilla on usein refleksin omainen reaktio osoittaa sen alempaa arvoasemaa alistumisesta  selin makuulla tai päätä kääntämällä.

Se on kohtalokas virhe koska susi ei käyttäydy koiran odottamalla tavalla.

Purema ei välttämättä läpäise ihoa, mutta pureman voima voi vahingoittaa lihaksia ja luustoa. Vahingon laajuus havaitaan tutkimuksissa. Lähde: http://www.vargfakta.se

Uusi vaara on villisika ja ilves, silloin suojaa tarvitaan myös vatsan alueella.

Susiliivit ja niskasuojus

Tarkkoja lukumääriä koirien ja susien kohtaamisista tai niiden seurauksista ei kuitenkaan ole, koska erityisesti vapaana liikkuvan metsästyskoiran ja suden kohtaamisen todentaminen on usein vaikeaa.

Susiliiveillä pyritään suojaamaan koira tyypillisiltä kiinnikäymisalueilta.
Vahva niskasuojus jatkuu liiveissä selkää pitkin.

Jo, yli 100 vuotta sitten tiedettiin koiran niskan ja kaulan seudun suojaamisen tärkeys.

Koiraa ei saa päästää metsään ilman suojavarusteita, kun alueella tiedään liikkuvan susia. Usein liivit suojelevat koiraa pahemmilta vammoilta, siihen saakka kun lähellä olevat metsästäjät ehtivät apuun. Tutkapanta auttaa koiran jäljittämisessä.

Koiravahinkojen ehkäisemiseksi on jahti tilanteisiin kehitelty metsästyskoirille erilaisia suojaliivejä, jotka suojaavat koiran selkää, niskaa ja kaulaa susien sekä muiden petoeläinten puremilta. Koiran on pystyttävä liikkumaan luonnollisesti liiveissä.

Ulkoilman yli +10 °C lämpötila voi rajoittaa suojaliivien käyttöä mm. karhujahdissa. Suojaliivi on kuin toppatakki, joka pidättää lämpöä.

Suojavaikutus voidaan saada esimerkiksi sähköiskulla tai voimakkaan makuisilla nesteillä. Fyysistä suojaa tavoitellaan useimmiten kevlar-tyyppisillä vahvoilla kankailla tai metallipiikeillä.

Kaulapannat ovat usein valmistettu jäykästä kevlarista muovista, ja niissä voi olla metallipiikkejä (esim. Dogtech Neck). Piikit estävät sutta puremasta koiraa kaulaan ja jäykkyys suojaa purentavoimalta.

Aktiiviset liivit

Aktiiviset susiliivit antaa pedolle sähköiskun sen purressa liivin läpi. Ruotsissa puolestaan on kehitelty liivi, jonka selkäosassa on metallipiikkejä.

Kehitteillä on  susiliivejä, joiden suoja perustuu voimakkaaseen chilintuoksuiseen kapsaisiinihajusteeseen – susiliivissä on taskuja, joissa on kapsaisiini kapselityynyjä. Suden hyökätessä niiden tarkoituksena on pamahtavan hyökkääjän kuonolle. Kanadassa kapsaisiinia on käytetty karhujen karkottamiseen.

Kevlar suojalevy

Yleisimmin käytetään neopreeniliivejä joiden sisältä löytyy irroitettava kevlar suojalevy. Kyseistä ”elokuvista tuttua” liivimateriaalia käytetään yleisemmin poliiseja suojaavissa luoti-/viiltosuojaliiveissä. Liivin päällyskangas on vahvaa ristiinommeltua nylonia, joka hylkii vettä. Liivi on kelluttava joten se helpottaa koiran uimista.

Saman tyyppisiä suojaliivejä käytetään mm. poliisi ja rauhanturvatehtävissä työskentelevillä koirilla.

Liiveissä on eroja, katso alla olleva liivitesti video.

 

Vahingon korvaus

Suurpetojen aiheuttamat vahingot korvataan, kaikki ymmärtävät sen ettei hyvän metsästys kaverin – koiran merkitystä omistajalleen voida mitata rahassa.

Vahinkoilmoitus tulee tehdä paikalliselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Petovahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131 kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Petojen pihakäynnit ilmoitetaan aina petoyhdyshenkilölle.

Suurpetojen pihakäynneistä on hyvä ilmoittaa hätäkeskukseen sellaisissa tilanteissa, joissa se on peloton ihmistä kohtaan eli eläin ei esimerkiksi väistä, tai se lähestyy ihmistä pelkäämättä. Tai liikkuu taajama-alueella.

Hyvät suojaliivit koiralle

Koiralle suojaliivin pukemisen tulee olla helppoa. Liivit eivät saa liikaa haitata koiran liikumista, ettei notkeasta ja nopeasta eräkaverista tule äärettömän jäykkää ”pökkelöä”.

Koiran pitää pystyä tekemään normaalit tarpeensa liivit päälle puettuna.

Suurin osa koirille tarkoitetuista suojaliiveistä on tehty kevlar-tyyppisestä kankaasta. Kangas on pääsääntöisesti erittäin kestävää, eikä siitä pääse hammas läpi.

Kankaan paksuus ja kerrosten määrä vaihtelevat suuresti, mikä vaikuttaa suoraan myös liivin jäykkyyteen. Jos kerroksia on useita ja kangas on jäykkää, tulee myös suojaliivistä erittäin jäykkä

Suojaliivit eivät saa olla liian jäykkä, koiran pitää pystyä liikkumaan liivit päällään maastossa joustavasti. Jäykkä liivi koiran päälle puettuna väsyttää sitä tarpeettomasti, eikä suoriudu tehtävässä toivotulla tavalla.

Talvella lumi ei saa kertyä suojaliivien sisäpuolelle, koiran liikuessa hangessa. Tämä ei yleensä ole ongelma Etelä-Suomessa metsästättäessä.

Suojaamisen tarve määrittelee hyvän suojaliivin.

Pehmeät ja notkeat suojaliivit (esim. Mithril) on suunniteltu muun muassa ilveksen ja villisian metsästykseen, jossa on tärkeää koiran nopea liike ja liivin vatsan alueen suojaaminen kynsimiseltä ja villisian torahampaiden viilloilta.

Tällainen liivi voi toimia myös suden hyökätessä, jos susi ei saa koirasta kunnolla kiinni ja koira pääsee karkuun.

Villisika jahdissa pitää koiran vatsan seutua suojata torahampailta.  Susi vastaan suojautuessa arat paikat ovat niska, selkä ja lonkan seutu sekä kaula alue.

Esimerkki: Huonosta susiliivistä

Kuvan susiliivi ”istuu huonosti” koiranpäälle, eikä koira pysty toimimaan sen kanssa normaalisti.

Niska (1) ja kaula (2) on hyvin suojattu, mutta kaulaosa nousee liian ylös. Kaulaosan toppaukset vaikeuttavat kuonon käyttämistä.

Koiran normaalia luonnossa liikkumista vaikeuttaa (3 ja 4) liivien vatsaa suojaava osa, jalkojen hiertymä vaara.

Liivien paksut suojatoppaukset (5) jäyksitävät suojaliivejä ja vaikeuttavat koiran normaalia liikkuvuutta sekä lisäävät koiran kehon lämpötilaa.

Suden hyökkäysvideo hirvikoiran kimppuun ruotsissa

Ruotsissa Sunnessa 12.10.2015 kaksi sutta hyökkäsi hirvikoiran kimppuun. Koiralla oli onneksi suojaliivit päällä. Koiralla oli 15-20 haavaa, jotka eläinlääkäri ompeli nukutuksessa. Koiralla on useita lihasvammoja, erityisesti yhdessä jalassa. Onneksi eläinlääkäri oli vain n. 20 minuutin matka.

Video on kuvattu koiran liivikameralla.

Metsästyskoirien suojaaminen susilta; RKTL, 2014

Kartta: Petojen aiheuttamat kotieläinvahingot

 

Huom! Paina kuvan vasemmassa yläkulmassa olevaa neliötä, niin voi valita kalenterivuodet ja tarkastella petovahinkoja päivän tarkkuudella.

Suurpetojen aiheuttamat vahingot

Riistavahinkolaki (105/2009) tuli voimaan 1.12.2009, jolloin luovuttiin aiemmin voimassa olleesta 250 euron omavastuusta.

Lain 11 pykälässä todetaan, että riistaeläimen kotieläimelle ja muulle eläimelle aiheuttamasta vahingosta voidaan korvata enintään tapetun taikka vahingon takia lopetetun eläimen käypä arvo.

Käyvällä arvolla tarkoitetaan lähtökohtaisesti korvattavan eläimen myynti- tai ostohintaa sillä hetkellä, kun se kuolee tai vahingoittuu.

Käypä arvo ei sisällä eläimeltä odotettuja tuottoja eikä siihen sijoitettuja kustannuksia. Eläinten käyvät arvot määritellään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa. Lisää tietoa löytyy asiaa käsittelevästä muistiosta.

Asetuksen liite ei ole eikä voikaan olla tyhjentävä listaus eläimistä, jotka voivat tulla korvattavaksi. Liitettä täydennetään tarvittaessa uusilla eläimillä ja käypiä arvoja päivitetään markkinatilanteen mukaan.

Suurpetovahingoissa erityisesti koiran menetys aiheuttaa paljon mielipahaa, joten koiravahinkojen korvaukset määritellään erilailla kuin tuotantoeläinten.

Linkki: Korvauksen haku lomakkeet.

Korvauksissa huomioidaan esimerkiksi koiran saavuttama menestys. Tässä yksi laskentaesimerkki:

Sekarotuisen koiran perusarvo on 800 euroa ja puhdasrotuisen koiran  perusarvo on 1600 euroa, jonka päälle lasketaan seuraavia lisiä

• vähintään 1,5 vuotta vanhalle metsästyskoiraksi koulutetulle (+2500 euroa),
• jolle on tehty terveystutkimus (+500 euroa),
• joka on saanut näyttelyssä H-arvostelun (+100 euroa),
• ja suorittanut karhunhaukun taipumuskokeen (+500 euroa)
• sekä saanut käyttövalion arvon (+3000 euroa).
• Tällaisen koiran käypä arvo on 8200 euroa.

Arvokas koira samoin kuin muutkin kotieläimet on syytä vakuuttaa.

Markkinoilla on tarjolla vakuutustuotteita myös tuotantoeläintiloille kuten maatilatuotannon vakuutus ja keskeytysvakuutus, joilla voidaan kattaa myös sellaiset villieläinten vahingot, joita riistavahinkolaki ei kata.

On huomattava, että riistavahinkolain korvaus on aina toissijainen, mutta sitä kautta saattaa saada korvauksen, jota oma vakuutus ei välttämättä kata. Mahdolliset vakuutuskorvaukset otetaan korvauksissa vähennyksenä huomioon.

Linkki: Suurpetohavaintojärjestelmä