Avainsana-arkisto: Kimalaispesä

Pölyttäjien väheneminen on vakava ihmiskuntaa uhkaava vaara – vaarassa ovat niin kasvintuotanto kuin ruokaturvakin

Kasvien ja pölyttäjähyönteisten jo liitukaudella kehittynyt yhteistyö on elintärkeää maapallon ruokaturvalle. Kukkakasvit ilmaantuivat maapallolle liitukaudella, noin sata miljoonaa vuotta sitten. Jotkut hyönteiset ryhtyivät käyttämään niiden siitepölyä ravintonaan ja tulivat siinä sivussa pölyttäneeksi eli hedelmöittäneeksi kasvin. Pikkuhiljaa hyönteisten ja kasvien yhteistyö … Lue loppuun

Kategoria(t): Ympäristö | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Keväällä mökin lattialla kömpivää kimalaista ei saa missään nimessä tappaa – menetys näkyy heti marjasadossa kun pölytysvoimaa jää käyttämättä.

Yhdenkin kimalaiskuningattaren menetys tarkoittaa 10–20 kilon menetystä marjasadossa – sen verran pölytysvoimaa jää syntymättä. Rovaniemen korkeudella juuri kimalaiskuningattaret tekevät suurimman osan ainakin mustikan pölyttämisestä. Ilman kimalaisia mustikkasato jää pieneksi Kimalaiskuningatar tekee pesän yleensä vanhaan myyrän koloon, johon se rakentaa erittämästään … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Pahin mahdollinen: Suomen talveen + 5 °C – Mustikat pölyttävä kimalainen on pulassa

Suomalaisen mustikan pääasiallinen pölyttäjä kimalainen on pulassa. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan talvien lauhtumisella voi olla ankea vaikutus kimalaisyhdyskuntiin. Ilmaston lämpeneminen sotkee kimalaiskuningattarien talvehtimista, mikä vaikuttaa suoraan siihen, millaiset yksilöt selviävät perustamaan seuraavan kesän yhdyskuntia. Suuret kuningattaret selviytyvät lämpötilan noususta pieniä paremmin. … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Näin erotat ampiaisen, mehiläisen ja kimalaisen

Ampiainen, mehiläinen, ja kimalainen sekoitetaan puheessa usein toisiinsa, vaikka ne kaikki ovat eri lajeja, ja ulkomuodoltaan selvästi erilaisia. Kaikki nämä lajit kuuluvat pistiäisten (Hymenoptera) lahkoon ja myrkkypistiäisen (Aculeata) ryhmään. Mehiläinen ja kimalainen kuuluvat edelleen mesipistiäisten lahkoon. Mesipistiäiset (Apidae) ovat mettä … Lue loppuun

Kategoria(t): Ympäristö | Avainsanat: , , | Kommentoi

Villimehiläisillä on krooninen asuntopula – mustikkasato on ollut keinopesän ympärillä runsaampi

Puurakenteiden ja lahopuiden koloissa pesivä myrkkypistiäinen kelpuuttaa pesäkseen myös keinopesän. Myrkkypistiäiset ovat tärkeitä marjojen ja kukkakasvien pölyttäjiä. Esimerkiksi mustikkasato on ollut keinopesän ympärillä runsaampi kuin muualla. Kolopesivillä myrkkypistiäisillä on jatkuva asuntopula. Villimehiläisiin kuuluvat myrkkypistiäiset ovat tottuneet pesimään puurakenteissa ja lahopuissa, … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Rakenna hyönteishotelli – Lisäät marjasatoa

Nikkaroi hyönteishotelli hyödyllisille ötököille. Hyönteiset pitävät tuholaiset kurissa ja osallistuvat pölytystalkoisiin. Ripusta hyönteishotelli aurinkoiselle, tuulelta ja sateelta suojaisalle paikalle. Sijainti on paras, kun suunta on etelään, lounaaseen tai kaakkoon ja lähellä on siitepölyä tai mettä tuottavia kasveja. Ripusta mökki puuhun, … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , ,

Suomeakin vaivaa pölytysvaje, sanoo tutkija – maailman ruokahuolto on vaarassa, kun yhä useampia pölyttäjiä uhkaa sukupuutto

Tarhamehiläiset eivät mitenkään ehdi siirtää maailman kaikkien ruokakasvien siitepölyä. Apuun tarvitaan villejä mesipistiäisiä, mutta niistä on pula. Suomenkin satoja pienentää pölytysvaje. Pölyttäjät kiertävät kukasta kukkaan ja pyörittävät ekosysteemejä Ilman niitä olisimme pulassa: yli kolmasosa maailman tärkeimmistä ruokakasveista ja melkein 90 … Lue loppuun

Kategoria(t): Ympäristö | Avainsanat: , , , ,