Ampumatekniikka

Oikean pituinen tukki aseessa

Oikea ampumatekniikka alkaa aseen valinnasta. Aseen perän – tukin on oltava käyttäjälleen sopiva. Väärän mittainen tukki haittaa ampuma suoritusta ja ampumatekniikan hallinnasta tulee vaikeaa.

Muutama peukalosääntö tukin mitoittamiseen

tukki-oikea-pituus-text

Tukki on oikean mittainen kun aseen perä on kyynärtaipeessa, liipasin sormi liipasin kaarella ranne suorana.

Aseen ”poskituntumaa” on myös testattava, tähtäin korkeuden ym. soveltumista käyttäjän mittoihin.

Jos aseen tukki on liian korkea, menevät laukaukset yli ja vastaavasti matala tukki vie ali. Tukin pituus ja sivutaivutus vaikuttavat niin ikään tähtäyslinjaan ja aseen asettumiseen ampuma-asentoon.

 

Tähtäimet aseessa

Tähtäin on tärkein osa asetta. Oikean ampumatekniikka perustuu tähtäämiseen ja tähtäimen säätämiseen – aseen kohdistamiseen.

tahtaimet

Harrastuksen mukaan valitaan tähtäin tai lajin säännöt määrää sen.
Jokaisella tähtäimellä on oma tekniikkansa joka vaatii harjoittelua ja tekniikan omaksumista.

Aloittelija vaatii vähän opastusta aseen oikeaan kohdistus tekniikkaan, konkarilta suoritus sujuu automaattisesti.

Silmä väsyy nopeasti eikä kestä pitkäaikaista yhtämittaista tarkkaa tähtäämistä. Silmän antama kuva on terävimmillään 2–5 sekunnin kuluttua tarkan tähtäyksen aloittamisesta, alkaen hämärtyä noin 10 sekunnin kuluttua.

Sen muodostaa kiväärillä reikätähtäimillä – diopteritähtäimellä ammuttaessa silmän mykiön, takareiän ja etutähtäimen suojatunnelin samankeskisyys.

Avotähtäimillä ammuttaessa jyvän on oltava keskellä hahloa ja yläpintojen oltava samalla tasolla =tasajyvä.

Tähtäyksen tarkkuuden merkitys kasvaa ampujan taidon ja pidon kehittyessä.

Kehittyneellä ampujalla aseen liike tapahtuu vain pienellä alueella ja tähtäinkuvan ollessa sivussa, on vaikeaa saada hyvä osuma. Ampujan ei tarvitse nähdä kovin tarkasti takareiän reunoja, sillä hän keskittää vaistomaisesti etutähtäimen keskelle reikää.

Silmän etäisyys takatähtäimestä on reikätähtäimillä ammuttaessa 3 – 8 cm, avotähtäimillä asennosta riippuva ja pistooliammunnassa ojennetun käsivarren mitta. Tähtäävän silmän etäisyys on pidettävä vakiona ammunnan ajan.

Aseen kohdistaminen

laserkohdistus

Tähtäin kohdistetaan tähtäys pisteeseen ns. kymppiin.

Alku kohdistuksessa apuna voidaan käytää laseria.

Ampuma-ase on kohdistettava halutulle etäisyydelle esim. 100 metriin.

Luodin lentorata on kuitenkin aina hieman kaareva, jonka vuoksi ase on kohdistettava vielä koe ammunnalla. Tällä on erityistä merkitystä rata-ammunnassa. Rata-ammunnassa ase voidaan kohdistaa ampumataulun keskiön sijaan keskiosan reunaan. Valkoisella pohjalla tähtäin näkyy paremmin.

kohdistus

Metsästyksessä on tiedettävä aseen käyttäytyminen eri matkoilla. Hirvikivääri joka on kohdistettu esim. 100 metrille, niin 75 metrillä ”10-piste” on muutaman sentin korkeammalla ja 125 metrissä muutaman sentin alle.

matkan-vaikutus-osumaan-siirtymiseen

Osumapisteen muutaman sentin siirtymä hirveä ammuttaessa ei ole merkittävä, mutta linnustajalle ratkaisevaa saaliin saamisen kannalta.

Ampuma-asennot

Ampuma-asennolla on merkitystä ampuma tarkkuuteen.

Makuu asento

makuu

Makuuasento on hyvä linnustajalle, vartalon painopiste on alhaalla ja aseelle saadaan haettua hyvä tuki. Käytetään myös tarkkuusammunnassa.

Istuma asento

 

istuma

Istuma asennossa ase saadaan tuettua omaa polvea vastaan. Jalat haara-asennossa lisää vakautta ampuma tarkkuuteen.

Polviasento

polvi

Polvi asennossa ase saadaan tuettua myös omaa polvea vastaan. Toinen polvi maassa lisää vakautta ampuma tarkkuuteen. Sen mieltymys asia kumpi tuntuu itsestä paremmalta ampuuko istualtaan vaiko polviasennosta.

Polviasennossa vartalon painopiste on hieman korkeammalla, mikä voi hieman lisätä tähtäämiseen vaikuttavaa vartalon huojuntaa.

Seisoma asento

 

seisoma

Metsästyksessä yleensä ammutaan suhteellisen lyhyiltä matkoilta, jonka vuoksi seisoma asento on yleisin.

Seisoma-asento on meille niin ominaista, ettemme huomaa siinä mitään puutteita. Vartalon painopiste on korkealla, teemme vartalollamme huomaamattamme kokoajan   pientä korjausliikettä ylläpitääksemme tasapainomme. Tämä vaikeuttaa tarkkaa tähtäämistämme ”10-pisteeseen”, sen vuoksi harjoittelemme ampumista myös seisoma asennossa.

Toistojen kautta opimme hallitsemaan oikean tekniikan eri ampuma-asennoissa.

Liipaisu

Liipaisu on puristava pieni liike.

Liipaisu tapahtuu silloin, kun ampuja näkee ns. tähtäyskuvan oikeana.
Liipaisu tehdään puristamalla liipaisinta etusormella tasaisesti taaksepäin.
Onnistuneessa liipaisussa vain liipaisin liikkuu – ei ase eikä ampuja.

Tähtäyksen ja liipaisun yhteensovittaminen on tärkeätä ja se vaatii paljon harjoittelua. Kokemuksen myötä liipaisua ei enää tarvitse ajatella, vaan se tapahtuu lähes automaationa.

Oikea ote kahvasta
Liipaisimeen kosketaan sormenpään keskiosalla, jotta laukaisuun tarvittava liipaisu voima kohdistuu liipaisimeen 90 asteen kulmassa aseen sivuliikkeen minimoimiseksi.

Sormenpää asetetaan liipaisimen alaosaan, jotta saadaan laukausuvoimalle pisin mahdollinen vipuvarsi ja mahdollisimman pieni liipaisuun tarvittava voima.

Liipaisinta puristetaan sormella mahdollisimman rauhallisesti tasaisella voimalla, jotta asetta ei vahingossa nykäistä.

Laukaisu tapahtuu luonnollisen hengitysrytmin ulospuhallusvaiheen jälkeen.

Äärimmäistä tarkkuutta haettaessa huomioidaan vielä ulospuhalluksen jälkeen sydämenlyönnit, joiden välissä ase laukaistaan .

Liipaisun pääkohdat:

  • Etusormenpään keskikohta liipaisinta vasten
  • Haetaan oikea tähtäyskuva
  • Puristetaan liipaisinta tasaisesti taaksepäin
  • Jatketaan tähtäystä aseen laukeamisen jälkeen = jälkipito.

Riistalaukauksen vaiheet:

  1. Keskittyminen
  2. Ampuma-asennon ottaminen
  3. Ampumasuunnan ja -sektorin tarkistus
  4. Tähtääminen
  5. Liipaisu
  6. Jälkipito

Ampumataito

Aseen valinta

Lisää aiheesta:

Ampuma-aseet
Tukki
Haulikko
Kiväärit
Ampumatekniikka
Tähtääminen
Ampumaennakko hirvi
Kaliiperien riistaluokitukset
Kiikaritähtäimen valinta
Kuulonsuojaus
Suojalasit

Tallenna

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s