”Hyvä sääntö on, että pinon korkeus ei saisi paljon ylittää puutavaran mittaa. Esimerkiksi kolmemetristä koivukuitua sisältävä pino ei saisi olla neljää metriä korkeampi”, kuormatraktorin kuljettajia kouluttava lehtori Sakari Vasalampi Koulutuskuntayhtymä OSAO:n Taivalkosken yksiköstä sanoo.
Vyörymään lähtevässä puupinossa on valtavat voimat, jotka voivat johtaa vakavaan loukkaantumiseen tai jopa kuolemaan.
Viikon sisällä tapahtui kaksi onnettomuutta, joissa puiden kuormaus sekä pinon käsittely johtivat vakaviin seurauksiin.
Puupinoihin liittyvät riskit on syytä tiedostaa varsinkin näin keväällä, kun pihojen tuntumaan on ajettu klapien tekemistä tai kenttäsahurin saapumista odottavia pinoja. Myös vauhdilla etenevä lumen sulaminen epätasaisesti pinon alta voi tehdä siitä epävakaan, vaikka itse pohjat olisi pinoon tehty hyvin.
Läheskään aina pino ei ole ammattilaisen tekemä, vaan puut on toisinaan nosteltu vähäisellä kokemuksella.
Traktorin tai jopa mönkijän perään liitetyllä puutavarakuormaimella saa tehtyä kuin huomaamatta turhan korkean pinon. Korkea pino vie vähän tilaa ja voi näyttää silmään komealta, mutta siinä piilee riskinsä.
Eri puulajien pinottavuudella on eroja
Kuusitukit pysyvät hyvin pinossa oksakiehkuroiden ja pihkaisuuden ansiosta. Koivu puolestaan on herkempää vyörymään. Niin myös mänty, varsinkin nila-aikana.
Ammattilaisten tekemät pinot vyöryvät harvoin, sillä kuormatraktorin kuljettajat yleensä perustavat varastopaikat huolella. Epätasaisuudet tasataan aluspuilla ja talvella lumipohja poljetaan koneella kantavaksi.
Työsuhteiden työturvallisuudesta vastaavan Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualuejohtaja Markku Raution mukaan puupinojen vyörymisestä johtuvia tapaturmia ei juuri ole tullut heidän tietoonsa.
”Se ei tarkoita, ettei onnettomuuksia tapahtuisi, mutta ne eivät rekisteröidy meille, koska kyse ei ole työsuojelun piiriin kuuluvasta asiasta”, Rautio sanoo.
Hirvikota 