Tähtääminen

Tähtäämisen tarkoituksena on suunnata ase tähtäinlaitteen avulla mahdollisimman tarkasti maaliin ja pitää ase maaliin suunnattuna laukaisun ajan. Tähtäyksen aikana yhdistyy hermoprosessien toiminta niin, että liipaisu tapahtuu juuri sillä hetkellä, kun silmä toteaa, että ase on suunnattuna oikein.

Silmä väsyy nopeasti eikä kestä pitkäaikaista yhtämittaista tarkkaa tähtäämistä. Silmän antama kuva on terävimmillään 2–5 sekunnin kuluttua tarkan tähtäyksen aloittamisesta, alkaen hämärtyä noin 10 sekunnin kuluttua.

Aseen tarkka suuntaaminen perustuu tähtäinasetelmaan.

Sen muodostaa kiväärillä reikätähtäimillä ammuttaessa silmän mykiön, takareiän ja etutähtäimen suojatunnelin samankeskisyys. Avotähtäimillä ammuttaessa jyvän on oltava keskellä hahloa ja yläpintojen oltava samalla tasolla =tasajyvä.

Tähtäyksen tarkkuuden merkitys kasvaa ampujan taidon ja pidon kehittyessä. Kehittyneellä ampujalla aseen liike tapahtuu vain pienellä alueella ja tähtäinkuvan ollessa sivussa, on vaikeaa saada hyvä osuma. Ampujan ei tarvitse nähdä kovin tarkasti takareiän reunoja, sillä hän keskittää vaistomaisesti etutähtäimen keskelle reikää.

Silmän etäisyys takatähtäimestä on reikätähtäimillä ammuttaessa 3 – 8 cm, avotähtäimillä asennosta riippuva ja pistooliammunnassa ojennetun käsivarren mitta. Tähtäävän silmän etäisyys on pidettävä vakiona ammunnan ajan.

ampumaasento-tahtaaminen

Tolppajyvällä ammuttaessa vaaditaan silmältä suurempaa erottelukykyä kuin reikätähtäimillä ammuttaessa. Tämä johtuu siitä, että tolppajyvä ei muodosta symmetristä kuvaa.

Tähdättäessä tarkennetaan yleensä katse etutähtäimeen, koska silmä ei pysty erottamaan tarkasti eri etäisyyksillä olevia kohteita: takatähtäin – etutähtäin – taulu 10 – 300 m).

Kivääriampujan on nähtävä maali terävänä, jotta hän pystyy sijoittamaan taulun keskelle etureikää. Pistooliampujan on nähtävä lähellä olevat tähtäimet tarkasti; maalin näkeminen terävänä ei ole niin oleellista.

Avotähtäinten haasteellisuus liittyy siihen, että silmä tarkentuu vain yhdelle etäisyydelle kerrallaan. Tarkasti näkyy siis vain yksi kolmesta tähtäämiseen tarvittavasta komponentista muiden ollessa suttuisia.

Diopterissa takatähtäimenä on reikä, reikätähtäimellä täplä asetetaan etureiän sisään ja avotähtäimellä jyvä asetetaan taulun alle siten, että täplä ”istuu” jyvän päällä.

Joskus käytetään jyvän ja taulun välissä maksimissaan jyvän levyistä rakoa tähtäinkuvan selkeyttämiseksi.

Tarkan tähtäyksen aika määräytyy silmän tarkentumisajasta, joka on noin 2 – 4 sekuntia.

Avotähtäimen kohdistaminen

Metsästäjät kohdistavat avotähtäimen niin, että luoti osuu etujyvän kärjen kohdalle.

Kilpa-ampujat ampuvat tyypillisesti vakioetäisyydelle ja kilpatauluun. Jälkimmäiset voivat kohdistaa aseen niin, että tähtäinkuva haetaan tähtäysalueen alareunaan luodin osuessa kymppirenkaaseen.

Kohdistettaessa asetta tehdään säädöt aseesta ja tähtäinsysteemistä riippuen joko etutähtäimeen, takatähtäimeen tai molempiin tähtäimiin.

Avotähtäinten kohdistamisen sääntö on seuraava: etutähtäintä siirretään osuman suuntaan kunnes osumat ovat siellä missä halutaan. Takatähtäintä puolestaan siirretään vastakkaiseen suuntaan. Eli jos kasa on oikealla, voidaan tilanne korjata joko siirtämällä jyvää oikealle tai siirtämällä takatähtäimen hahloa vasemmalle.

Tarvittavan siirron määrä voidaan laskea seuraavalla kaavalla. Kaava on seuraava:

\frac{D1}{R1} = \frac{D2}{R2}

D1 on etäisyys tähytäyspisteen ja osumapisteen välillä (maalitaulussa),
R1 on etäisyys etu- tai takatähtäimestä maalitaululle (riippuen kumpaa haluat säätää), D2 on määrä, jota tähtäintä säädetään ja R2 on etu ja takatähtäimen välinen etäisyys.

Taulu on 75 metrin etäisyydellä etutähtäimestä, etu ja takatähtäimen väli on 50cm ja kasa on 10 cm oikealla. Säädettävä tähtäin on etutähtäin.

Käytetään mittayksikkönä millimetrejä.

\frac{100mm}{75000mm} = \frac{D2}{500mm}

Ratkaistaan D2

\frac{500mm \cdot 100mm}{75000mm} = D2 = 0,67mm

Koska etutähtäintä siirretään aina kasan suuntaan, siirretään siis esimerkin aseen tähtäinjyvää 0,67mm oikealle.

Kiväärin kohdistus

Lisää aiheesta:

Ampumatekniikka

Mainokset