Metsästysonnettomuudet ovat harvinaisia. Ne sattuvat useimmiten lintujahdissa huolimattoman aseenkäytön seurauksena.
Metsästysonnettomuuksien takana on yleensä inhimillinen virhetulkinta tai virhetoiminta. Turvallisuuskäytännöt ovat metsällä tärkeitä ja jotka tulisi olla kaikkien metsästäjien tiedossa. Jos on metsästysaikaan liikkeellä luonnossa, ei ole pahitteeksi pukeutua värikkäästi.
On tärkeää, että riistalaukaukset ovat turvallisia ja varmoja.
Kuolemaan johtava onnettomuus sattuu Suomessa noin joka toinen vuosi. Tapauksia, joissa tulee jokin fyysinen vamma, sattuu muutamia vuosittain.
Kun suomalaisille kertyy yhteensä noin 5,5 miljoonaa metsästyspäivää, onnettomuus sattuu joka 500 000. metsästyspäivä.
Ampumatta jätetty laukaus ei saa harmita.
Metsästysammunnan ABC-koulutuksessa valmennetaan niitä metsästäjätutkinnon suorittaneita, joilla ei ole kokemusta tai on vähän kokemusta aseista ja ampumisesta.
Tien läheisyydessä metsästettäessä ampumasektori tulee valita tieltä poispäin.
Älä ammu pelkkää ääntä tai tunnistamatonta liikkuvaa kohdetta!
Ympäristöstä ja tausta-alueesta eli niin sanotusta takavaara-alueesta pitää voida olla varma.
Kiväärillä metsästäessä takavaara-alue voi olla tavattoman suuri aseen kaliiperista riipuen, useita kilometrejä.
Luodinlentorata on kaareva, jolloin mäen tai harjanteen taakse ei välttämättä näe. Pitää osata arvioida, minne luoti kulkeutuu.
Jos luodin lähtökulma on sopiva, luoti voi lentää kaliperista ja patruunasta riippuen jopa kuuden kilometrin päähän ja olla edelleen tappava.
Läheltä ammuttu luoti voi myös läpäistä saaliin ja jatkaa matkaansa.
Haulien lentomatka on karkeasti 100 metriä x haulin läpimitta millimetreissä eli 3 mm haulit lentävät noin 300 m päähän.
Onnettomuus tapahtuu yleensä lintujahdissa
Vesilintujahdissa onnettomuus on sattunut yleensä tilanteessa, jossa metsästäjä ampuu liian matalassa kulmassa tai veteen. Kimmoke on yhtä vaarallinen.
Metsästyskauden avauksessa saman metsästysseurueen toinen metsästäjä ampui noudossa ollutta koiraa.
”Jos vesilintujahdissa on koira käytössä, sääntö on, ettei veteen ammuta. Koira osaa hoitaa saaliin vedestä.”
Kanalintujahdissa tyypillinen onnettomuus tapahtuu, kun metsästyskaveri ajautuu ketjussa ampumasektorille.
Lyhyt ampumamatka, epätietoisuus mitä ammutaan tekee siitä erityisen vaarallisen.
Ulkopaikkakuntalaiset miehet kulkivat metsässä usean kymmenen metrin etäisyydellä, kun toisen metsästäjän edestä pomppasi teeriä lentoon. Metsästäjä laukaisi kohti lintuja, mutta mies osuikin kuusen takana kävelleeseen kaveriinsa.
”Toinen on varma tunnistaminen. Jos ei täysin varma saaliista, ei saa ampua
Turvallinen ampumasektori pitää aina varmistaa aina ennen liipaisua”
Koirien käyttö metsästyksessä on viime vuosina yleistynyt. Metsästäjäliitossa halutaan edistää koirien käyttöä. Niiden avulla saalis saadaan varmemmin pois maastosta. Metsästyskoiralle tärkeää on hallittavuus: koiran on pysyttävä paikallaan käskystä.
”Olemme toivoneet, että aina olisi oma tai kaverin koira mukana kun ollaan sorsastamassa.”
Metsällä on myös metsästyskortittomia koiranohjaajia, jotka haluavat koiralleen rodunomaista käyttöä.
Ruotsissa noutavan koiran käyttö on pakollista lintumetsällä.
Porukkajahti on yleensä turvallista
Hirvieläinten metsästystä johtaa päällikkö, apunaan varapäälliköt. Metsästäjän on käytettävä oranssia päähinettä ja ylävartalovaatetta.
Metsästyksen johtaja voi kieltää metsästykseen osallistumisen henkilöltä, joka ei noudata sääntöjä.
”Hirvijahdit ovat organisoituja. Niissä harvoin sattuu mitään.”
Metsästyksen johtaja antaa ohjeet ja passimies määrittää turvallisen ampumasektorin ja arvioi ennakolta sopivat ampumakohdat ja matkat maastossa. Selvittää muiden passimiesten ja ajoketjun aseman.
Ase ladataan vasta passipaikalla ja patruunat poistetaan patruunapesästä ennen passipaikalta poistumista. Pysytään omalla passipaikalla ajon loppuun saakka, metsästyksen johtaja ilmoittaa ajon lopettamisesta ja passien purkamisesta.
Oli ilta ja pimeää. Miehet sopivat keskenään, että kummallakin oli oma erillinen ampumasektori sekä kyttäyspaikka. Ampumasektorit olivat eri suuntiin.
Uhri lähti kuitenkin ilmoittamatta kävelemään metsästäjätoverin ampumasektoria kohti. Mies ampui kiväärillään yhden laukauksen tummaa metsää vasten liikkunutta hahmoa kohti.
Hirvieläinten metsästyksessä käytettävien liivien, takkien ja lakkien turvaväri on paremmin maastossa näkyvä oranssi tai oranssinpunainen. Väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta.
Metsästäjien on hyvä kiinnittää huomiota myös muihin metsässä liikkujiin, marjastajat ja sienestäjät sekä maastopyöräilijät saattavat liikkua samassa maastossa.
Hirvikota 