Mäyrä (Meles meles)

Mäyrä

mäyränkoloMäyrä on ahman jälkeen suurin Suomessa elävä näätäeläin.
Se tunnetaan myös nimillä euraasianmäyrä ja metsäsika.

Mäyrä on keskisuuri petoeläin.

Mäyrän tuntomerkit

Ruumiin pituus on 65-85 cm ja hännän pituus noin 15 cm, säkäkorkeus 25–30 cm

Paino vaihtelee vuodenajan, iän ja sukupuolen mukaan 6-15 kg:n välillä, mutta voi olla jopa 20 kg. Painonsa puolesta eläimet ovat täysikasvuisia vasta kahden tai kolmen vuoden ikäisenä. Urokset ovat keskimäärin suurempia kuin naaraat. Pentuja mäyrällä on 1-5 kpl.

Kolmikulmaisessa päässä mäyrällä on kolme valkeaa pitkittäisjuovaa ja pienet korvat, joiden reunus on valkea. Selän ja kylkien peitinkarvat ovat pitkiä, karkeita ja vaaleita. Pohjavilla on vaaleaa ja paistaa peitinkarvojen alta.
Mahan ja jalkojen peitinkarva on mustaa ja pohjavilla harvaa.

 

Sivusta katsottuna mäyrä näyttää raskastekoiselta ja hieman päärynämäiseltä. Normaalisti mäyrän ääni on tuhiseva, röhkivä, muriseva ja ähkivä, eivätkä äänet kantaudu kovinkaan kauas. Ruokaa etsiessään se on kuitenkin äänekkäämpi, ja tällöin äänet koostuvat lähinnä tuhinasta, maiskuttelusta sekä lehtien rapinasta.

Mäyrä on kaikkiruokainen, ruokavalioon kuuluvat pikkunisäkkäät, sammakot, kastemadot, vilja, marjat, hyönteiset, linnut, munat, matelijat jne.

Liikkuminen

Yöeläin. Kävelee hitaasti etsiessään ruokaa mutta pelästyneenä voi juosta nopeasti lyhyitä matkoja. Syötävää etsivän mäyrän kuono viistää maata ja peräpää keinuu puolelta toiselle. Pysähtyy usein kuuntelemaan.

Mäyrän pesä

Laajat käytäväverkostot, joissa kammioita perheyhteisön erilaisiin tarpeisiin. Pesät käytössä läpi vuoden ja useiden sukupolvien ajan. Luonteenomaisesti 3–10 suurta sisäänkäyntiä, joiden läpimitta n. 25 cm, ympärillä suuret kasat kaivettua maata.

Tunnelit 10–20 m. Pesävuorauksia vaihdetaan aika ajoin, vanhojen vuorauksien jäämiä usein näkösällä kulkuaukon ulkopuolella. Luolastoja kaivetaan erilaisiin paikkoihin, missä sopivat olosuhteet kaivamiseen. Luolastoja yhdistää paljon käytetty polkuverkosto.

Mäyrä on tärkeä käytävien ja luolien kaivaja supikoiralle ja ketulle, jotka käyttävät mäyrän pesiä ja luolia hyväkseen.

Mäyrän elinalue on yleensä lehti- tai sekametsää. Eläin suosii metsiä, jotka ulottuvat avoimemmille maille kuten pelloille, niityille ja aukioille, mutta se ei ole kuitenkaan kovin tarkka elinalueensa valinnassa. Mäyrä viettää usein päiväsajan maan alla.

Mäyrän käymälä

Mäyrän käymälä

Pesän lähellä on erityisiä käymälöitä, joihin kaikki reviirin yksilöt tekevät tarpeensa. Käymälät ovat osa reviirin rajojen merkintää, ja niitä on tiheimmässä kesäisin.

Mäyrän lisääntyminen

Kiima-aika alkukesällä. Viivästynyt sikiönkehitys. Pennut syntyvät luolaan maalis-huhtikuussa keskimäärin 2–3, enintään 5. Ovat syntyessään sokeita, iho vaaleanpunainen vaaleanharmaan silkkisen turkin peitossa, paino 75–130 g. Vieroitetaan n. 12 viikossa.

Koiraat sukukypsiä 9–18 kuukauden kuluttua, naaraat 12–24 kuukauden kuluttua.

Mäyrän metsästys

Metsästysaika on 1.8.–31.3.

Mäyrää useimmiten pyydetään kanu-loukuilla tai luolakoiran avulla luolasta. Luolakoirametsästys on jännittävä jahtimuoto, jossa koira pyrkii hätistelemään piileskelevää mäyrää pois luolasta.
Luolan ulkopuolella metsästäjät ovat valmiina ampumaan pakenevaa mäyrää.

Usein täysikasvuinen mäyrä päättää jäädä luolaan, eikä koira saa sitä liikkeelle. Tällaisessa tilanteessa metsästäjän on alettava kaivamaan, kunnes mäyrä on näkyvissä. Mäyrä paikallistetaan koiran hännässä olevan koiratutkan avulla.
Tämä on todella tärkeä myös siinä tilanteessa, että luola sortuu koiran päälle. Näin koiraa päästään auttamaan mahdollisimman pian. Toisinaan koira myös saattaa loukkaantua aikuisen mäyrän hyökätessä.

Myöhään syksyllä mäyrä on kerännyt itseensä paksun rasvakerroksen, että kannattaa käyttää karkeita hauleja.

Huom! Muutoksia ketun, mäyrän, peltopyyn, teeren ja muflonin metsästysaikoihin 2015

Lisää aiheesta:

Luolapyynti

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s