Avainsana-arkisto: Vesilinnut

Supikoirat ja minkit ovat todellinen haitta vesilinnustolle – pienpetoja riittää aina vaan

Supikoirat ja minkit ovat todellinen haitta linnustolle. Ne syövät munia ja poikasia ja niitä on alueella paljon. Yksin viime vuoden saalis oli 175 pienpetoa n. 100 hehtaarin vesistöalueelta, jotkut ovat metsästäneet vielä isompia määriä. Poistamisyrityksistä huolimatta pienpetoja riittää aina vaan. … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Silkkiuikku (Podiceps cristatus) ei ole mikään kultakurkku – Kelluva pesä

Kesäpukuisen silkkiuikun pitkä ja kapea kaula on etupuolelta valkoinen ja takaa tummanruskea. Päälaella on musta kaksoistöyhtö, jota reunustaa valkoisella ”kasvopuolella” punaruskea ”poskiparta”. Selkäpuoli on tummanruskea, kupeet ja kyljet (puna)ruskehtavat ja vatsapuoli valkoinen. Lennossa silkkiuikku on hoikanoloinen ja siipien tyvellä näkyy … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Sorsat voi erottaa vain valoisalla – Hämärässä se on vaikeaa kokeneelle lintuharrastajallekin

Hämärässä sorsalinnut voi erottaa vain lentotavasta tai äänestä. ”Eivät ne tosin paljon ääntele”, lintuasiantuntija ja luontokuvaaja Jari Peltomäki sanoo. Lisäksi useat lajit lentävätkin samaan tyyliin. Jopa tuhannet rauhoitetut linnut pääsevät hengestään. Arvio saattaa kuulostaa äkkiseltään paljolta, mutta Riista- ja kalatalouden … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Vesilintujen pesintä on sujunut tänä kesänä hyvin

Suotuisien säiden ansiosta vesilintujen pesintä on sujunut tänä kesänä hyvin. Hyvä poikastuotto on tärkeä lajien säilymisen kannalta, koska jo puolet Suomen vesilintulajeista luokitellaan uhanalaisiksi. Poikasten selviytymistä uhkaavat kuitenkin monet vaarat. ”Hyvä vuosi, muttei mikään huippu” Vesilintupoikueita näkyy nyt paljon. Alustavien … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Metsästyskoirat | Noutajien metsästystyö – siitä nauttivat sekä koira että ohjaaja

Noutajien metsästystyö voidaan karkeasti jakaa kahteen työtapaan: perinteiseen työskentelyyn laukauksen jälkeen sekä työskentelyyn ennen laukausta. Laukauksen jälkeinen työskentely on pääsääntöisesti riistan etsimistä ja noutamista ohjaajalleen. Metsästysvietti on jalostettu metsästysnoutajilla sopivaksi tekemään työtä yhteistyössä ohjaajansa kanssa. Liiallinen vietti johtaisi tilanteisiin, ettei … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Luonto elää herkkää aikaa – Irti oleva koira voi aiheuttaa suurta tuhoa

Luonnossa eletään nyt herkkää aikaa. Siksi koirat on pidettävä kytkettyinä ja koulutettava riistaa häiritsemättä, muistuttaa Suomen riistakeskus. Eläimillä on parhaillaan lisääntymisaika. Nisäkkäillä on pienet poikaset huolettavanaan. Metsäkanalintujen poikueet jättävät pesänsä jo viimeistään juhannuksen tietämillä ja seuraavat sen jälkeen emoaan. Erityisen … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , | Kommentoi

Lintuinfluenssaa Helsingin valkoposkihanhissa – siipikarja pidetään sisällä, kunnes tautitilanne paranee

Helsingin Arabianrannasta löytyneestä kuolleesta valkoposkihanhesta lintuinfluenssavirus varmistui Ruokaviraston tutkimuksissa 21. toukokuuta. Virus on varmistunut H5N1-tyypiksi ja on siten eri viruskantaa kuin aiemmin muun muassa kuolleesta joutsenesta Töölönlahdella tavattu H5N8-tyypin virus. Yleensä joukkosairastumisena tai -kuolemana voidaan pitää tilannetta, jossa samalta alueelta … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Isokoskelo (Mergus merganser)

Isokoskelo (Mergus merganser) on tukkakoskeloa suurempi, lähes parikiloinen sukeltajalintu. Koiras on mustavalkoinen, ja sillä on kirkkaanpunaiset jalat ja kapea nokka. Paino: 1 300–1 900 g Levinneisyys: Koko maa Lisääntyminen: 8–11 munaa Pyyntiajat: klo 12.00 20.8. – 31.12. Naaras muistuttaa erehdyttävän … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Isokoskelo (Mergus merganser)

Supikoira kaikkiruokainen opportunisti

Supikoira on kaikkiruokainen opportunisti, joka kykenee hyödyntämään moninaisia ravintolähteitä ja elämään hyvinkin erilaisissa elinympäristöissä voimakkaankin ihmisvaikutuksen alaisuudessa. Vieraslaji supikoiran levittäytymisen alkuvaiheissa mielikuvissa eli näkemys lajin suuresta haitallisuudesta alkuperäislajistolle. Aihetta selvittäneiden tutkimusten tulokset eivät kuitenkaan ole Suomessa vahvistaneet tätä mielikuvaa kuin … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Supikoira kaikkiruokainen opportunisti

Lintujen kevätmuutto jatkuu vielä – Arktisia vesilintuja on nähty

Viime päivinä Tuusulanjärven alueelle on pysähtynyt lepäilemään esimerkiksi hanhia. Arktisia vesilintuja kuten alleja ja pilkkasiipiä on nähty, ja ne ovat lintuharrastajalle aina sykähdyttäviä kun ovat täällä harvinaisia nähtäviä. Lintujen kevätmuutto on vielä kesken Kertut, kerttuset, pajulinnut ja kirjosiepot ovat osin … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Lintujen kevätmuutto jatkuu vielä – Arktisia vesilintuja on nähty

Lausuntokierros | Maa- ja metsätalousministeriö kieltämässä ravintohoukuttimen käytön vesilintujen metsästyksessä

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnokset, joilla rajoitetaan taantuvien vesilintujen metsästystä. Koska jouhisorsan, haapanan, tukkasotkan, lapasorsan, heinätavin ja nokikanan kannat ovat taantuneet jo yli 15 vuoden ajan, kaikkien vesilintujen metsästyksessä kiellettäisiin ravintohoukuttimen käyttö kolmen vuoden määräaikaisen kokeilun ajaksi. Tarkoituksena … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Lausuntokierros | Maa- ja metsätalousministeriö kieltämässä ravintohoukuttimen käytön vesilintujen metsästyksessä

Vesilintulaskenta – kahdesti toukokuussa

Vesilintulaskenta tehdään rannoilla olevista vakiopisteistä, joista on hyvä näkyvyys, tai kiertämällä koko vesialue (järvi, lampi, meren- tai järvenlahti) rannan tuntumassa veneellä tai jalkaisin. Laskenta tehdään kahdesti toukokuussa noin kahden viikon välein. Vesilintulaskennan voi myös tehdä lintutornista käsin. Sivun alalaidassa olevalle … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Vesilintulaskenta – kahdesti toukokuussa

Kesärannan linnut – opas vesien ja rantojen lintujen tunnistamiseen

Kesärannan lintut – opas vesien ja rantojen lintujen tunnistamiseen. Suomessa on järvenrantaa lähes 200 000 kilometriä, ja sekä joenvartta että merenrannikkoa noin 40 000 kilometriä. Rannalla, jossa maa ja vesi kohtaavat, on linnuille kosolti suojaisia pesä-, suoja- ja ruokailupaikkoja. Opi … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kesärannan linnut – opas vesien ja rantojen lintujen tunnistamiseen

Sorsastaja, tunnistatko vesilintuja pelkän äänen perusteella? Testaa taitosi

Kokeile, tunnistaisitko metsästettäviä vesilintuja vain kuuntelemalla niiden ääntelyä. Oikean vastauksen yhteydessä näytämme sinulle kuvan linnusta ja saat myös lisää tietoa. Lintujen ääntely liittyy monesti reviirin muodostamiseen, naaraiden houkutteluun ja soidinmenoihin. Useimmiten ääntelyn taustalla onkin juuri parinmuodostus. Äänellä voidaan myös varoittaa … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | Kommentit pois päältä artikkelissa Sorsastaja, tunnistatko vesilintuja pelkän äänen perusteella? Testaa taitosi

Tukkasotka | metsastajaliitto.fi

Tukkasotkan (Aythya fuligula) koiras on helposti tunnistettava, pönäkkä vesilintu. Sen mustassa höyhenpuvussa on vitivalkoiset leveät kaistaleet kyljissä ja siivissä. Mustasta päästä erottuvat kirkkaankeltaiset silmät sekä musta ”takatukka”, josta laji on saanut nimensä. Naaras on ruskea, ja senkin takaraivossa on ulkonevaa … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: | Kommentit pois päältä artikkelissa Tukkasotka | metsastajaliitto.fi