Kalenteri
Arkisto
-
Artikkelit
- Vaelluskalojen kutupaikat ovat kunnostusten tarpeessa – toimiva kutusoraikko tuottaa pienpoikasia
- Borrelioosi – Suomessa esiintyy ainakin kolmea erilaista Borrelia-alalajia
- Kolopesijät tarvitsevat onkalon
- Muuttolintu saa jo munassa hormonikylvyn, joka valmistelee aikuisen linnun muuttoa
- Kun linnunpöntön tekee syksyllä – se on sopivan hajuton keväällä
- Metsänhoito | Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi
- Riistamiehet rientävät metsäkanalintujen avuksi – Saippuan katku suojaa pesän se karkottaa ketut ja supit
- Talitintti panostaa suhteeseen – rakkaus päihittää ruoan
- Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt
- Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehitykseen
- Puutiainen puree koiraa – Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti
- Metsänhoito | Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua – huonointa on loppusyksy
- Puutiainen on eläinmaailman selviytyjä – Punkki liikkuu myös kaupunkien puistoissa ja pihoilla
- Talitiainen valitsee naapurinsa samanmielisten joukosta
- Tutkimuksen mukaan kirjosieppo häätää tiaisen pesästään
- Kalan käyttöä tulisikin lisätä tuntuvasti – Kalan syönti on ikivanha juttu ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Suden tappamasta tai vahingoittamasta koirasta voi saada korvausta – kaikissa tapauksissa korvausta ei saa
- Tiaispönttö tuo kaupungissa varmimmin kesäasukkaan – muista naapurisopu
- The 4 Best Powders for .30-06 | Reviews 2023
- Top 5 Underrated Deer Cartridges | American Hunter
- 11 Best Rifle Cartridges for Whitetail Deer | Field & Stream
- Pihapiireissä liikkunut karhu lopetettiin Nurmeksen Höljäkässä
- Vauhkoontunut hirvi juoksenteli Turussa Kupittaalla – Metsästäjä ampui hirven Vasaramäessä
- 308 vs 30-06 vs 300 Win Mag – They’re all great cartridges with different strengths and weaknesses
- Metsästyskoirat | Noutajan kouluttaminen metsästyskoiraksi – hanki hyvä käyttölinjan pentu
- Basic Cartridge Selection – Cartridge selection always comes first | Hunting In Australia
- Metsästäjän kannattaa hakea aselupaa jo ennen kesää – poliisin sähköisen asioinnin kautta
- An Ode to the .223 Remington
- Head to Head: .223 Remington vs. .22-250 Remington | American Hunter
- Why do people say 5.56 or .223 Remington is basically a 22LR?
- Lintujen pesimärauha alkaa 15.4.
- Kutupuuhissa suuret kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä – Koolla on väliä | Helsingin yliopisto
- Kalasaalis pannulle tuoreeltaan
- Savukala palkitsee kärsivällisen herkkusuun – näin savustat lohen onnistuneesti
- Koirasi on pentususi
- Kalojen kutuaika on menossa
- Supikoira on Suomessa jo yleisempi eläin kuin kettu
- Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa
- Lahnan kutuaika kestää useita viikkoja
- Majavat ovat luonnon insinöörejä
- Kalan savustaminen – Kesän kalaherkut
- Kala on kaamosajan voimaruokaa – myös mielialaa kohentava vaikutus ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Kanadan- ja euroopanmajava kanta pysynyt vakaana – päällekkäisiä esiintymisalueita yhä enemmän | Luonnonvarakeskus
- Hauen kutuaika
- Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä 7.–9.6.2024
- Kevät on koiranpennun hankinnan aikaa – opi tunnistamaan pentutehtailija
- Kuhan kutuaika – toukokuun puolivälin ja kesäkuun lopun välille
- Kesä on savustamisen parasta aikaa
- Väärä rotuvalinta voi kostautua – ”Koirat eivät tule sellaisina pentulaatikosta, vaan niiden kanssa tulee tehdä paljon töitä”
- Intiaanit kutsuvat suomalaisia nimellä ´he-jotka-saunovat-paljon´ – madoodoowiniwag
- Viirupöllön poikanen tuli pihaan: pöllönpoikaseen ei kannata koskea, äkäinen emo on aina lähellä – Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa.
- Ville Haapasalo ihmeissään: Siinä on jotain väärin, kun Suomessa ei osata laittaa syötävästä kalasta ruokaa
- Koira rakastaa piiloleikkiä hajuilla — Nose work on uusi koiraharrastus, jossa nuuskutus on tärkeintä
- Ahvenen kutu
- Made on kylmien vesien salaperäinen kala – kutu ajoittuu sydäntalveen
- ”Taivaallinen tuoksu keittiössä” – tämä klassikkoherkku on täydellistä arkiruokaa – riista lisää keiton ruokaisuutta ja syventää makua
- Näin valmistat täydellisen savukalan – onnistumisen vaikuttaa kalan tuoreus
- Koulutatko sinäkin koiranpentuasi väärin? – Pennun koulutuksessa tehdään usein tahattomia virheitä
- Trikiinitauti eli trikinoosi – koteloituneet toukat voivat säilyvä elossa jopa yli 20 vuotta
- Vieraslaji | Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)
- Nuolihaukka saa pääskyset paniikkiin
- Perhoset ovat erikoisia hyönteisiä
- Sausage Recipes | Meats and Sausages
- Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin
- Låt köttet mogna till minst 40 dygnsgrader | Svensk Jakt
- Hur du skapar mört kött | Svenska Jägareförbundet
- Peipposet karkottaa punkit kemiallisesti, käyttämällä pesässä tupakantumpeja
- Tuulen vaikutus ampuma tarkkuuteen – How to Shoot in the Wind with a Mil Dot Scope | YouTube
- Peurasta syntyy verratonta riistaruokaa
- Lihassa on runsaasti ravintoaineita luonnostaan – liha parantaa naisten raudan saantia
- The best gundog breeds from overseas | The Field
- Kokeile tyhjiöpakkaustapaa vakuumikoneella, se lisää säilyvyyttä
- Pentu saapui taloon – ja tuhosi kaiken! 5 virhettä, jotka uusi koiranomistaja tekee helposti
- Metsänhoito: Raivaussahan huolto | YouTube
- Uusien perunoiden aromi säilyy vakumoituna pakkasessa
- Riistalinnusta saa monta herkkua
- D-vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini joka vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn
- Villisikapata
- Siellä missä on savua – on myös makua!
- Kuhan kutuaika
- Riistan paloittelu – Lubbe visar hur det kan gå till | YouTube
- Kävely pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta
- Muuttolinnut: This bird has flown – Unravelling the mysteries of bird migration | New Scientist
- Mehukaan liha- ja grilliruoan salaisuus on marinadissa
- What to Consider When Choosing a Vacuum Sealers | Field & Stream
- Metsästyskoirat | Pennun valinta pentueesta
- Grillattua kalaa kahdeksalla eritavalla
- Metsänhoito: Tiede ja käytäntö todistavat – toukokuu on mainiota aikaa tarttua raivaussahaan
- Moottoriveneiden runko määrittää veneen ominaisuudet
- Harjuksen kutuaikainen kevätrauhoitus alkaa 1. huhtikuuta
- Lihan prosessointi on ihmisen kehityksen merkittävimpiä edistysaskeleita, sanovat tutkijat – mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen
- Väitös: Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin – Ilmastonmuutoksella vaikutus oraviin
- Grilli sopii monen ruokalajin valmistamiseen | Grillaamisen opas
- Liha on ravitsemuksellisesti hyvä ja monipuolinen elintarvike
- Ruoka: Hevosenliha on ensiluokkaista – rasvaprosentti on hyvin alhainen
- Emokarhu hakee alkukesällä asutuksesta ”ihmiskilpeä” pentujen suojaksi – ihmiskohtaaminen jää silti yleensä vain karhun tietoon
- Hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut 2000-luvulla
- Kuivasärki on kevään herkkua – Tuulinen ja kuiva kevätilma vauhdittaa prosessia
- Lämminsavustus
- Kalan graavaus – todella yksinkertaista
- Grillipihveihin makua – mureuta liha marinoimalla se vakuumilaitteen avulla
- How to Butcher a Deer: A Step-by-Step Guide | Field & Stream
- Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – neljäntenä haahka
- Kyyn hyödyllisyys voi yllättää – Pienjyrsijä kantaa 8-25 punkkia
- Muuttohaukan erityisominaisuudet saalistuksessa
- Tervavene – Tervatalonpojat soutivat tyrskyissä henkensä uhalla
- Muuttolinnut muuttavat tapojaan ilmaston lämpenemisen myötä – tarvitaan 35 sukupolvea
- Muuttolinnut suunnistavat hajuaistin ja magneettikenttien avulla
- Lepakoiden muutto
- Ilmasto vie lintuja eri suuntiin
- Hanhien kevätmuutto ennätysvauhdissa – linnut valtaavat pellot Hämeessä
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää
- Miksi on muuttolintuja – Why Migratory Birds? | World Migratory Bird Day
- Ahmat yllättävä apu vihatun supikoiran hävittämisessä – ”Tulee häviämään poronhoitoalueen eteläpuolelta”, sanoo kokenut petotuntija
- Muuttolinnut muuttavat kesäisin pohjoiseen tauteja pakoon
- Lintujen ikä, koko ja sukupuoli vaikuttavat muuton ajoitukseen
- Lintujen kevätmuutto jatkuu vielä – Arktisia vesilintuja on nähty
- Vieraslaji: Amerikanmajava
- DNA paljastaa euroopanmajavan uivan uusille alueille
- Missä ovat muuttolintujen naaraat? – Ei hätää, koiraat valtaavat vain jo pesäpaikat
- Kalojen joukkokuolemat havahduttivat lintukannan hoidossa – Punasotka katoaminen yritetään estää nyt kalastamalla
- Euroopanmajava on levittäytymässä myös Auranmaalle
- Muuttolintujen bongaaminen on helppoa, kun muistaa nämä asiantuntijan vinkit
- Valkoposkihanhien kanta kasvanut 1,3 miljoonaan lintuun, joka johtanut muuttoreittien levittäytymiseen – Hanhipeltokokeilu alkaa
- Valkoposkihanhipopulaatioiden muuttoreitit talvehtemisalueen lisääntymisalueen välillä
- Saappaat jalassa: Mikko Malin ei ahdistu kyttyrälohen mahdollisesta noususta Kymijokeen
- Lintujen päämuuttoreitit
- Peltosirkun kansainvälinen tutkimus Ranskassa – selvitti peltosirkkujen kannan, muuttoreitit ja talvehtimisalueet
- Muuttolinnut odottavat vielä Baltiassa ja Ruotsissa — Lintujen talviruokintaa kannattaa vielä jatkaa
- Itämeren saarilla näkee hyvin muuttolintuja keväisin ja syksyisin – Moni pikkulintu karttaa suurien vesialueiden ylitystä viimeiseen asti
- Kevään majavajahti yrittää ehkäistä vesivahinkoja metsässä
- Vesilintujen kevätmuutto noudattaa jäänlähdön aikataulua
- Supikoira on tullut Suomeen jäädäkseen – tehopyynnistä hetkellinen hyöty
- Suomen metsien häviäminen huolestutti jo 1600-luvulla – 1900-luvun alussa metsiä hakattiin 50 miljoonaa kuutiometriä
- Majavan metsästyksellä ehkäistään tulvavahinkoja
- Majavan metsästyksestä jousella
- Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun, Lapissa tavattu vain euroopanmajavaa
- Pihka
- Fokus på tajgafästingen under årets fästingsäsong – analys av TBE-virus| Allt om Jakt & Vapen
- Halverad jakt på gråsäl – yrkesfiskarbas rasar | Jaktjournalen
- Skyddsjakt på varg efter ponnyattack i Stockholm | Jakt & Jägare
- Ylöjärvellä liikkuu yksi tai useampi karhu talojen pihoilla – ”puhtaasti häirintälupa”
- Suomen metsät ovat järeytyneet sadassa vuodessa, vanhojen puiden määrä on ennallaan
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää – Näin metsäpaloja sammutettiin ennen
- Siitepölytilanne ilmassa tänään ja ennuste | Norkko
- Telkät saapuu siivet viheltäen
- Työohje | Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä
- Nyt on koittanut supikoiran tehometsästyksen aika – pienpetokannat ovat aivan valtavat
- Metsästyskoirat | Pennusta luolakoiraksi
- Asiantuntija neuvoo, mikä on maksimikorkeus puupinolle – vyöryvissä puissa on hengenvaaralliset voimat
Avainsanat
- Afrikkalainen sikarutto
- Ahma
- Ahmakanta
- Alfapari
- Alkuperäislaji
- Ampuma-ase
- Ampuma-aseet
- Ampuma-aselaki
- Ampumaharjoittelu
- Ampumakoe
- Ampumarata
- Asedirektiivi
- Aseenkäyttö
- Aseet
- ASF
- Borrelioosi
- DNA-analyysi
- DNA-näytteet
- DNA-tutkimus
- Elinympäristö
- Ely-keskus
- Euroopan Unioni
- Evira
- Hanhet
- Haulikko
- Haulikkorata
- Hirvi
- Hirvieläimet
- Hirvieläinjahti
- Hirvieläinkolari
- Hirvieläintiheys
- Hirvieläintuotto
- Hirvieläinvahingot
- Hirvijahti
- Hirvikanta
- Hirvikivääri
- Hirvikoira
- Hirvitalousalue
- Hirvitiheys
- Hirvituhot
- Hirvivahingot
- Hyönteiset
- Ilmasto
- Ilves
- Ilvesjahti
- Ilveskanta
- Ilvestilanne
- Jahtiporukka
- Jahtipäivä
- Jousimetsästys
- Jälkihavainnot
- Jäätilanne
- Kaatolupa
- Kalakanta
- Kalastus
- Kaliiperi
- Karhu
- Karhujahti
- Karhukanta
- Karhunjälki
- Karhunkaatolupa
- Karhun kiintiömetsästys
- Karhunmetsästys
- Karhutilanne
- Karhuvahingot
- Kettu
- Kevätmuutto
- Kiima-aika
- Kivääriammunta
- Kiväärirata
- Kiväärit
- Koira
- Koiranhoito
- Koirarotu
- Kotieläimet
- Koulutus
- Lihankäsittely
- Liikenneturvallisuus
- Linnustus
- Linnut
- Loukkupyynti
- Luke
- Lumijälki
- Luonnonvarainen laji
- Luontokuvaus
- Luvat
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Maanomistajat
- Mehiläispesät
- Merimetso
- Metso
- Metsokanta
- Metsä
- Metsähallitus
- Metsäkanalinnut
- Metsäkanalintukanta
- Metsäkananlinnunmetsästys
- Metsänhoito
- Metsänomistajat
- Metsästys
- Metsästyskivääri
- Metsästyskoira
- Metsästysrikos
- Metsästysseurat
- Metsästäjäliitto
- Metsästäjät
- Metsästäjätutkinto
- Ministeriö
- Muuttolinnut
- Muuttoreitti
- Oikeuslaitos
- Ongelmasudet
- Pantasusi
- Patruunat
- Pelastuslaitos
- Pentue
- Pesimäalue
- Pesintä
- Pesäpaikka
- Pesäpönttö
- Petohavainnot
- Petolinnut
- Petovahingot
- Petoyhdyshenkilöt
- Peurajahti
- Peurakanta
- Pienpedot
- Pihapiiri
- Pihasusi
- Poikaset
- Poikkeuslupa
- Poliisi
- Politiikka
- Poronhoitoalue
- Punkki
- Riista
- Riistakamera
- Riistakannanhoito
- Riistakeskus
- Riistakolmiolaskenta
- Riistalaskenta
- Riistaliha
- Riistanhoito
- Riistanhoitoyhdistys
- Ruotsi
- Saaliit
- Saimaannorppa
- Salametsästys
- Sorsalinnut
- Sorsastus
- SRVA
- Sudenhoitosuunnitelma
- Sudenjälki
- Sudenmetsästys
- Sudet
- Suojelutoimenpiteet
- Supikoira
- Supikoirakanta
- Susi
- Susialue
- Susijahti
- Susikannan hoitosuunnitelma
- Susikanta
- Susilauma
- Susipelko
- Susireviiri
- Susitilanne
- Susivaara
- Susivahingot
- Suurpedot
- Syysmuutto
- Taimikko
- Taimikko vahingot
- Taimikonhoito
- Talviuni
- Tautitilanne
- Tautivaara
- Teerikanta
- Turvallisuus
- Tutkijat
- Tutkimus
- Vahingot
- Valkohäntäpeura
- Valkohäntäpeurakanta
- Valkoposkihanhi
- Valkoposkihanhikanta
- Vasat
- Venäjä
- Vesilinnustus
- Vesilinnut
- Vesistö
- Vieraslaji
- Vieraslajit
- Villisika
- Villisikahavainnot
- Villisikajahti
- Villisikakanta
- Villisikalauma
- Villisikasaaliit
- Villisikatilanne
Avainsana-arkisto: Taimikko vahingot
Hirvet laumautuvat ja tekevät tuhojaan entistä enemmän – samoilla alueilla on myös susireviireitä
Metsänomistajat ovat kyllästyneitä korkeaan hirvikantaan. MTK Metsälinjan kenttäpäällikkö Mikko Syri sanoo, että susikeskustelu on käymistilassa. Jotkut puhuvat puolesta, toiset vastaan, ja totuuksia on yhtä paljon kuin on mielipiteitä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan susikannan painopiste on siirtynyt läntiseen Suomeen, missä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvikanta, Hirvitiheys, Hirvivahingot, Metsästys, Petohavainnot, Susialue, Susikanta, Susilauma, Susireviiri, Susitilanne, Taimikko vahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvet laumautuvat ja tekevät tuhojaan entistä enemmän – samoilla alueilla on myös susireviireitä
Myyrätuhojen estäminen taimikoissa
Metsäkauris syö myös kuusentaimista latvoja, joihin muut hirvieläimet eivät yleensä koske. Myyrät aiheuttavat taimikoille jopa täydellisiä tuhoja kannanvaihtelun huippuvuosina. Taimissa syöntikohta paljastaa myyrälajin: latvaosaa silmuineen syö metsämyyrä, tyviosan kuorta peltomyyrä ja juuristoa vesimyyrä. Varttuneissa taimikoissa yleisimmin tuhoja aiheuttavat hirvieläimet, yleisimpinä … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hirvieläimet, Hirvieläinvahingot, Kauriskanta, Metsäkauris, Metsäkauriskanta, Taimikko vahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Myyrätuhojen estäminen taimikoissa
Pöllöjen huhuilu voi suojata koivuntaimia – koivut kasvavat paremmin pöllöjen äännellessä
Väitöstutkimuksen mukaan pöllöjen ääntely saattaa suojata koivuntaimia, koska se vähentää myyrien laidunnusta. Tutkimuksen mukaan pöllönhuhuilulla ei alkukesästä ole vaikutusta koivun-, männyn- tai kuusentaimiin, mutta loppukesästä koivut kasvavat paremmin pöllöjen äännellessä. ”Alkukesästä myyrien suosimaa tuoretta ruohoa on runsaasti saatavilla, mutta loppukesästä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Myyräkannat, Pöllöt, Suojelutoimenpiteet, Taimikko, Taimikko vahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Pöllöjen huhuilu voi suojata koivuntaimia – koivut kasvavat paremmin pöllöjen äännellessä
Myyriä niukasti suurimmassa osassa maata – huippuvaihe pohjoisimmassa Lapissa
Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella myyriä on suurimmassa osassa maata niukasti. Itäisessä Suomessa myyräkannat ovat juuri romahtaneet ja muualla vasta nousussa alhaisista tiheyksistä. Pohjoisimmassa Tunturi-Lapissa on jo nyt runsaasti myyriä, ja määrän odotetaan kasvavan monivuotisen kannanvaihtelunsa huippuvaiheeseen syksyyn mennessä. Oulun seudulta … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Metsämyyrä, Myyräkannat, Myyräkuume, Myyrälajit, Myyrät, Myyrätuhot, Peltomyyrä, Taimikko, Taimikko vahingot, Taimikkotuhot, Taimikonhoito, Taimikonhoitotyö, Taimikonperkaus
Kommentit pois päältä artikkelissa Myyriä niukasti suurimmassa osassa maata – huippuvaihe pohjoisimmassa Lapissa
Moottorisahan päivittäishuolto ja säätäminen – vaativissa olosuhteissa käytettävä laite
Moottorisaha on pienkoneista ehkä vaativimmissa olosuhteissa käytettävä laitetyyppi. Huolellinen ja varsinaisen työn tehokkuudesta kiinnostunut sahaaja kuitenkin tekee sahalle aina päivittäisen huollon, sillä siihen ei yleensä kulu kovinkaan paljon aikaa. Ennen työskentelyn aloitusta tehtävä päivittäinen tarkistus on myös hyvä opetella. Esimerkiksi … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Taimikko vahingot, Taimikkotuhot, Taimikonhoito
Kommentit pois päältä artikkelissa Moottorisahan päivittäishuolto ja säätäminen – vaativissa olosuhteissa käytettävä laite
Hirvituhot aiheuttavat vuosittain miljoonien kuutioiden kasvutappiot Ruotsissa – yli seitsemää prosenttia vuotuisesta hakkuumäärästä
Ruotsin metsänviranomaisen mukaan kasvutappio vastaa hieman yli seitsemää prosenttia maan vuotuisesta hakkuumäärästä. Hirvieläimet aiheuttavat vuosittain 6,4 miljoonan kuutiometrin kasvutappiot ruotsalaisissa metsissä. Kasvutappio vastaa hieman yli seitsemää prosenttia Ruotsin vuotuisesta hakkuumäärästä. Se on samaa kokoluokkaa kuin Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan vuosittain … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hirvieläinvahingot, Hirvikanta, Hirvitiheys, Taimikko, Taimikko vahingot, Taimikkotuhot
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvituhot aiheuttavat vuosittain miljoonien kuutioiden kasvutappiot Ruotsissa – yli seitsemää prosenttia vuotuisesta hakkuumäärästä
Hirvenpyyntilupamaksut valuvat muualle kuin hirvivahinkojen korvaamiseen – mihin rahat käytetään?
Hirvenpyyntiluvista kertyy vuosittain enemmän rahaa kuin hirvieläinvahingoista maksetaan korvauksia. Miksi näin ja mihin rahat käytetään? Metsästäjät maksavat kaatamistaan luvanvaraisista hirvieläimistä eli käytännössä hirvestä ja valkohäntäpeurasta pyyntilupamaksua. Saalisruhoista kerättyjen maksujen ensisijainen tarkoitus on korvata maanomistajille hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja sekä vahinkojen ehkäisemisestä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvenhaukku, Hirvenmetsästys, Hirvenvasa, Hirviaita, Hirvieläimet, Hirvieläin, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuhokorvaus, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvikarkote, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Hirvituhokorvaus, Jahtimaat, Jahtipäivä, Jahtiporukka, Kaatoilmoitus, Kaatolaukaus, Kaatolupa, Kaatolupajärjestelmä, Kaatoryyppy, Metsästyskausi, Metsästysoikeus, Pyyntilupamaksu, Taimikko, Taimikko vahingot, Taimikkotuhot
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvenpyyntilupamaksut valuvat muualle kuin hirvivahinkojen korvaamiseen – mihin rahat käytetään?
Metsänhoito: Kevättalvi on hirvituhojen aikaa – tuhoja voi estää hyvällä metsänhoidolla, mutta aina se ei riitä
Alueen korkea hirvikanta kannattaa ottaa huomioon taimikonhoidossa. Puulajivalinnan ohella tehokkain keino estää hirvituhoja on metsästys. Hirven metsätaloudelle aiheuttamat vahingot on tiedostettu pitkään. Ensimmäinen hirven metsätalousvahinkoja Suomessa käsittelevä kirjoitus julkaistiin jo vuonna 1888. Metsävarojen, hirvikannan ja metsätuhojen kehitys sekä näistä käytävä … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hirvikanta, Hirvitiheys, Hirvituhot, Metsänhoito, Taimikko vahingot, Taimikonhoito
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsänhoito: Kevättalvi on hirvituhojen aikaa – tuhoja voi estää hyvällä metsänhoidolla, mutta aina se ei riitä
Hirvieläimet uhkaavat luonnon monimuotoisuutta
Eteläisessä Suomessa taimikoiden kasvua vaikeuttavat hirvien lisäksi pienemmät hirvieläimet. Hirvituhot ovat jälleen kasvussa, mikä uhkaa pahimmillaan monimuotoisuutta. Puut maistuvat hirville Hirvi on Valtakunnan metsien inventointiaineistojen mukaan merkittävin mänty- ja koivutaimikoiden tuhonaiheuttaja. Muutkin puulajit maistuvat hirville. VMI:n perusteella hirvet ovat alentaneet … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvieläimet, Hirvieläintiheys, Hirvituhot, Kuusentaimi, Männyntaimi, Metsäkauris, Metsäkauriskanta, Taimikko vahingot, Taimikkotuhot, Valkohäntäpeura, Valkohäntäpeurakanta
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvieläimet uhkaavat luonnon monimuotoisuutta
Hirvikarkotekokeista selkeitä tuloksia
Kannansäätely metsästämällä on tärkein vahinkojen vähentämismenetelmä, mutta taimikkovahinkoja tulee esiintymään etenkin talvitihentymäalueilla, vaikka hirvikantaa saataisiin pienennettyä. Tällöin tarvitaan muita menetelmiä hirven puiden taimiin kohdistaman syönnin haittojen pienentämiseksi. Hirvi aiheuttaa vakavimman haitan taimen jatkokehitykselle katkaistessaan päärangan joko latvakasvaimesta tai alempaa rungosta. … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hirvituhot, Hirvivahingot, Metsänhoito, Taimikko vahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvikarkotekokeista selkeitä tuloksia
Jos hirvet tuhoavat taimikkoasi, voit saada korvausta
Hirvet aiheuttavat metsille merkittäviä tuhoja. Eläimet ruokailevat taimikoissa etenkin talvisin, kun ne kerääntyvät laumoiksi tutuille laidunalueilleen. Hirville maistuvat parhaiten männyn- ja koivuntaimet, mutta paremman puutteessa ne syövät myös kuusta. Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti samoissa taimikoissa monena vuonna peräkkäin. ”Kirjanpainajakuoriainen aiheuttaa metsänomistajalle … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hirvivahingot, Taimikko vahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Jos hirvet tuhoavat taimikkoasi, voit saada korvausta
Maitopurkit hirvituhojen estoon: ”Uskomatonta, mutta latvusta ei syödä”
Stadin kundi suojaa männyntaimet maitopurkeilla. ”Helpompaa kuin uskoisi”, Esa Ranne sanoo. Metsänhoitokärpänen iski helsinkiläiseen Esa Ranteeseen 1970-luvulla, kun hänen isänsä hankki Kuorevedeltä Keski-Suomesta metsätilan. ”Isä kysyi yhdeltä sijoittajalta, mihin kannattaisi rahaa panna, kun ei halua keinotella mutta haluaa rahat jemmaan. … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvituhot, Metsänhoito, Taimikko, Taimikko vahingot, Taimikonhoito
Kommentit pois päältä artikkelissa Maitopurkit hirvituhojen estoon: ”Uskomatonta, mutta latvusta ei syödä”
Tutkija selvitti hirven lautasmallin – helpottaa tuhojen ennustamista
Helsingin Yliopiston tutkija Ari Nikula selvitti, miten hirvi valitsee elinpiirinsä ja miksi jotkin taimikot maistuvat sille toisia paremmin. Tiedon avulla voidaan paremmin ennustaa, mitkä alueet ovat erityisen alttiita hirvituhoille. Hirvi on Suomen suurin luonnonvarainen eläin ja Fennoskandian tärkeimpiä riistaeläimiä. Samalla … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvituhot, Taimikko, Taimikko vahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Tutkija selvitti hirven lautasmallin – helpottaa tuhojen ennustamista
Hirvien taimikkotuhot, metsäkanalintujen kotipaikat: Laserkeilaus kerää tietoa metsästä ja sen eläimistä
Uusin tekniikka auttaa paikallistamaan hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja. Puuston laserkeilauksessa tulevat selvitetyiksi myös metsän eläinten elinympäristöt. Näin on saatu uutta tietoa niin metsätuhoista, hirvistä kuin kanalinnuistakin. Laserkeilaus tuottaa tarkan kuvan metsän ja kasvillisuuden rakenteesta, kuten latvuston tiheydestä, ja osin myös aluskasvillisuuden … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvikanta, Hirvivahingot, Metsäkanalinnut, Taimikko vahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvien taimikkotuhot, metsäkanalintujen kotipaikat: Laserkeilaus kerää tietoa metsästä ja sen eläimistä
Metsäklinikka: Onko taimissa vika, jos neulaset ruskistuvat?
Kanta-Hämeestä löytyi viime keväänä useilta kuusenistutusalueilta vaurioituneita puuntaimia. Oliko vika istutetuissa taimissa, metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen johtaja Eija Vallius? ”Sitä selviteltiin taimitarhan ja tutkijoiden kanssa, ja johtopäätös oli, että poikkeukselliset taimikkotuhot olivat kevätahavan aiheuttamia.” ”Kuusentaimet oli istutettu syksyllä 2016. Huhtikuussa tuli erittäin … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Taimikko, Taimikko vahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsäklinikka: Onko taimissa vika, jos neulaset ruskistuvat?
Hirvikota 