Petoeläimistä

Pienpedot

Pienpedot ovat muodostuneet reheville lintuvesille tyypilliseen tapaan ongelmaksi.

Pienpetojen järjestelmällinen metsästäminen on haastavaa pirstoutuneet maanomistusolot hankaloittavat pienpetopyynnin järjestämistä.

Pienpetopyynnin järjestäminen suojelualueille on haastavaa myös rahoituksen suhteen.

Kohteiden runsaimmat pienpedot ovat supikoira ja minkki, jotka ovat ihmistoiminnan seurauksena luontoon levinneitä vieraslajeja. Maa- ja metsätalousministeriö (2011) julkaisi vuonna 2011 ehdotuksen kansalliseksi vieraslajistrategiaksi, jossa minkki listataan erityisen haitallisiin vieraslajeihin ja supikoira selkeästi haitallisiin.

Myös varislinnut ovat yksi merkittävistä vesilintujen pesien tuhoajista (ks. Väänänen 2011). Varislintujen metsästäminen on haastavaa etenkin kaupunkien läheisyydessä, eikä tutkimustietoa niiden vaikutuksesta vesilintujen pesimämenestykseen juurikaan ole.

Väänäsen ym. (2007) tulokset ovat pienpetopyynnin kannalta rohkaisevia. Supikoiran poistaminen kosteikoilta onnistui tehokkaalla metsästyksellä, ja poisto lisäsi sekä kahlaajien että sorsalintujen poikastuottoa.

Tehokas supikoirien vähentäminen tosin vaati runsaasti työtä: tutkimusraportissa mainitaan esimerkkinä toisen petopoistovuoden työmäärä, joka oli keskimäärin 687 tuntia/kohde. Määrä on valtava suhteutettuna kohteiden kokoon, joka oli sekä maa- että vesialueet mukaan luettuna keskimäärin vain 270 hehtaaria.

Suurpedot

Suurpetoihin kuuluvat karhu, susi, ilves ja ahma. Suomen suurpetokannat ovat suhteellisen hyvät ja elinkelpoiset, ne ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa Venäjän riista- ja suurpetokantojen kanssa.

Suomen riista- ja suurpetokannat ovat samaa levinneisyysaluetta suuremman venäläisen suurpeto- ja riistakannan kanssa, sen reuna-aluetta.

Suurpetoja näkee luonnossa vain harvoin, mutta eläimet jättävät jälkeensä merkkejä liikkeistään: tassunpainaumia lumeen, ulosteita, saalishaaskoja sekä rikottuja muurahais- ja mehiläispesiä sekä revittyjäkantoja.

Suurpetoja saattaa myös kuulla: ilvekset mouruavat keväällä ja sudet ulvovat etenkin syksyisin.

Suurpetojen saaliiksi valikoituvat usein heikot saaliseläin yksilöt, suurpedot myös ylläpitävät joidenkin saaliseläin lajien elinvoimaisuutta mutta uhkaavat mm. metsäpeuran elinvoimaisuutta. Ne aiheuttavat paikoin myös merkittäviä vahinkoja kotieläimille.

Suurpedot seuraavat saaliseläimiä uusille alueille. Saaliseläinkannan pitää olla riittävän vahva elättämään suurpedot. Susilauma partioi reviiriään, alfapari säätelee lisääntymistään. Susilauma syö keskimäärin yhden täysikasvuisen hirven viikossa, ilves tarvitsee päivittäin noin 5 kg tuoretta lihaa. Karhun ruokavalio on monipuolisempi kuin muilla suurpedoilla.

Riistaa ja suurpetoja on hyödynnetty tehokkaasti kulloiseenkin tarpeeseen sopivalla tavalla. Suurpetojen nahoista tehtiin turkiksia, vaatteita ja peitteitä. Suurpedot olivat haluttuja ja arvostettuja saaliita, joiden kaataminen nosti metsästäjän arvostusta yhteisössä.

Vuonna 2015 susikannan koko oli 220 – 245 yksilöä, noin 2700–2800 aikuista ilvestä sekä vähintään 1450–1590 karhua. Käytännössä ahmakannan kokoa ei ole pysytytty seuraamaan rahoituksen puutteen vuoksi.

Petovahingot

Voit hakea korvausta suurpetojen (karhu, ahma, susi, ilves) aiheuttamista viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja porovahingoista.

Ilmoita suurpedon aiheuttama vahinko välittömästi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jotta maaseutuelinkeinoviranomainen pääsee toteamaan ja arvioimaan vahingon mahdollisimman nopeasti.

Suurpetojen aiheuttamina petovahinkoina voidaan korvata:

  • viljelysvahingot pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle
  • eläinvahingot kotieläimelle, viljellylle eläimelle, hunajasadolle sekä eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille
  • irtaimistovahingot elottomalle irtaimistolle
  • porovahingot porolle poronhoitoalueella.

Petovahinko-opas

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: