Majavan pyyntitavat ja menetelmät

Majavan metsästys alkaa aina 20. elokuuta ja jatkuu seuraavan vuoden huhtikuun 30. päivään. Pyyntivälineenä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta tai hetitappavia rautoja.

Metsästyksellä rajoitetaan majavakannan kasvua tihentymäalueilla ja samalla ehkäistään vahinkoja. Majavan aiheuttamia vahinkoja ei korvata valtion varoista.

Majava on arvokas riistaeläin, josta hyödynnetään turkis ja liha.

Majavan elinympäristö

Syyspyynnissä passipaikan valinta on kevätpyyntiä haastavampaa, koska avovesiaikaan majavat pääsevät nousemaan maalle mistä hyvänsä. Lisäksi pimeä tulee aikaisin, ja lumeton maa haittaa eläimen havaitsemista.

Syksyllä majavaa pyydetään niiden aiheuttamien haittojen takia.

Syksyllä majavanliha on kuitenkin erityisen maukasta, koska kesäajan ravinto sisältää pääosin vesikasveja.

Kevätmajavan lihassa on puun maku, jota usein yritetään poistaa liottamalla tai peittää marinadeilla.

Majava on hämäräeläin. Majavajahti pitää suunnitella hyvin, sillä eläinlajin käyttäytymistä vaatii tiedustelua ja vahtiminen ovat valttia.

Passiin syönnöksille

Tärkeintä on etsiä niiden ruokailualueet tutkimalla joki- ja purovarsilta esimerkiksi kaadettuja haapoja. Syksyllä paras kyttäyspaikka, jos löytyy äskettäin syötyjä lumpeita. Riistakameroiden avulla voi seurata eläinten käyttäytymistä vaivattomasti, muun muassa saaliseläinten määrän selvittämiseksi.

Passipaikat viritetään tuoreiden syönnösten luokse. Syötiksi tuoretta haapaa, jos syötit pitää tuoda pitkän matkan takaa syötit niin vuolee repullisen kuorta ja sormenpaksuisia 40 cm pituisia pikkuoksia.

Majavanmetsästys maalla on helppoa, samoin jäällä. Sen sijaan vesielementissään majava on vikkelä otus. Saaliin talteen saannin varmistamiseksi kannattaa odottaa, että majava nousee kunnolla maalle. Poistopyynnissä majava ammutaan tavattaessa, vaikkei sitä saataisikaan talteen.

Tuulensuunnan huomiointi on tärkeää majavan erinomaisen hajuaistin vuoksi.

Majava saattaa olla pinnan alla jopa varttitunnin. Jos tätä ei tiedä, niin keskittymiskyky saattaa kyttäystilanteessa heikentyä kohtalokkaasti.

Kokeneilla majavansaalistajilla on matkassaan tukevalla terävällä koukulla somistettu pitkä keppi, jolla eläin pyydystetään kiinni niin nopeasti kuin mahdollista.

 

Metsästysaseilla tapahtuva pyynti

Ampuma-aseella

Ampuminen voi olla tehokas metsästysmenetelmä majavakannan säätelyssä. Metsästäminen on parhaimmillaan hämärässä tai alkuillan aikana, kun majava on aktiivinen.

Majavia saa ampua vain silloin, kun ne ovat poissa vedestä; liian monet haavoittuivat vakavasti, kun niitä ammuttiin veteen kuolemaan hitaasti tuskallisella tavalla. Osuman pitäisi olla tappava, sillä haavoittunut majava tuppaa sukeltamaan joen tai lammen pohjaan ja jää sinne.

Jahdissa käytetään pääosin kivääriä, jonka päällä on valovoimainen kiikari. Paras passipaikka on usein harjun päällä, josta majavan voi nähdä taustaa vasten kauempaakin.

Ampujan tuliaseman paikka tulee olla tuulen alapuolella ja ase valitaan ampumamatkan mukaan.

Osuma pitäisi suunnata päähän, tällöin menetetään kallotrofee.
Jos osuma-alueeksi valitaan lapa. Hyvä nyrkkisääntö on ampua lapaan saman matkaa korvan taakse kuin otuksen kuonosta on sen korvaan.

Suositeltava ampumamatkat on haulikolle 5-10 metriä, ja haulikkoon kannattaa varata karkeat haulit.

Yli 10 metrin matkoilla käytetään mielellään kivääriä ja silloin on hyvä tehdä kunnollinen tuki aseelle.

Majavalla on tarkka kuulo ja jos asetta joutuu nostemaan, laskemaan ja tähtäilemään on tilaisuus yleensä jo menetetty.

Suositeltava kaliiperi on 223 tai sitä suurempi tehoinen. Pienemmät kaliiperit ovat usein alitehoisia majavan kokoiselle eläimelle.

 

Metsästysjousella

Majavan pyyntiin tarvitaan riittävän voimakas metsästysjousi.

Suurin suositeltu ampumamatka majavalle on 10 metriä. Paras etäisyys on noin 5 metriä – tehokkaallakin jousella. Sopiva siiman pituus on 15-20 metriä, pitemmästä on vain haittaa. Varakelaa ja -siimaa tarvitaan, jos majava esim. sukeltaa ensimmäisen siiman sotkuun pohjassa oleviin puihin.

Suositellaan kiinteäteräistä metsästyskärkeä, tai vaihdettavateräistä, jossa terät on lukittu rungon sisään muuten kuin kierreholkkia vastaan.

Raskas nuoli vaikuttaa osumapisteeseen vain vähän lyhyillä ampumaetäisyyksillä, mutta lisää läpäisyä merkittävästi. Jousella metsästäessä voi ampua rantaveteenkin, koska nuoleen kiinnitetyllä narulla saalis on mahdollista saada talteen.

Naru vaikuttaa nuolen lentoon ja vie siitä myös voimaa. Maksimiampumamatka onkin narutetulla nuolella käytännössä vain 10–12m.

Majavan metsästys jousella -opas; SJML koulutusmateriaalit

 

Loukkupyynti

Paras metsästystulos saadaan yhdistelmällä erilaisia metsästystekniikoita. Majavakantaa on konrolloitava säännöllisesti ja seurataan kannan kasvamista sekä seurata niiden liikkumista paikasta toiseen ja näin minimoidaan mahdolliset ongelmat.

Hetitappavia rautoja saa käyttää veden alla euroopanmajavan, kanadanmajavan, minkin ja piisamin metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 30 senttimetriä – 11,5″.

Tehokkain majavan pyynti sopiva loukkutyyppi on Duke Body Grip. Sopiva loukku koko on Duke 280 – 8″ tai 330 – 10″.

Ojaan asetettu loukku

Yksi helpoimmista ja menestyksekkäimmistä pyynti menetelmistä on loukkupyyntioja. Aseta riuku loukun napoihin kunkin jousikäämin reiän läpi.

Kiinnitä riuku molemmista päistään ankkuripaaluihin ja ankkuroi paalut ojan penkkoihin. Asennettaessa loukku koskettamaan vedenpintaan, jotta majava voi sukeltaa sen alle ansaan (Kuva 1).

Kuva 1. Ojaan asetettu pyyntiloukku.

Jos kanava on leveämpi kuin 40 cm, aseta lyhyitä paaluja ansan molemmille puolille ohjamaan majavan käyntiä ansaan. Huom! Taivuta laukaisuviikset sivulle päin, kuva 1 esitettyllä tavalla, loukkua lähestyvä majava ei tunnista ansaa.

Penkkaan asennettu pyyntiloukku

Aseta pyyntiraudat sisäänkäynnin suulle ja työnnä paalu kummankin jousisilmukan läpi. Paina molemmat paalut pohjalieteeseen varmistaaksesi tämän vedenalaisen sarjan (kuva 2). Penkkaan asetettua loukkua voidaan käyttää myös majavan pesäpaikan sisäänkäynnin yhteydessä.

Kuva 2. Penkkaan asennettu pyydys

Pyydys kannattaa virittää majavien usein käyttämälle kuluväyllälle.

Majavat eivät aina käytä näkyvää sulaa vettä, ne voivat liikkkua jään alla jopa parisataa metriä pesältä ennen kuin puhkaisee tunnelin lumihankeen.

Majavan lumitunneli

Jäältäpyynti avannosta

Talvella pyyntiraudat voidaan asettaa jäänpäältä avantoon on talviversio ojaan asetetusta loukkupyyntitavasta. Aseta ankkuripaalu kulkemaan loukun kummankin jousenpäässä olevan reiän läpi. Kiinnitä syötti loukun liipaisimeen.

Kiinnitä riuku ankkuripaalun yläpäähän poikittain (kuva 3.) ja ankkuroi paalu pohjaan. Laske loukku avatoon vedenpinnan alle riittävän syvälle, jotta majava voi sukeltaa hakemaan loukkuun asetettua syöttiä.

Kuva 3. Avantopyynti

Mittaa riittävän pitkä paalu, joka yltää jään pinnan yläpuolelle. Ja näkyy lumisateen jälkeenkin.

Vaakatasossa olevaa riukua apuna käyttäen paalun voi polkea lammikon pohjamutaan kiinni.

Pyyntiraudat

Isot pyyntiraudat on viritettävä, erityistä varovaisuutta noudattaen pyyntikuntoon.
Linkki – Hetitappavien rautojen viritysohje

 

Nahankäsittely opas: Wild fur pelt handling manual