Metsästäjät katsovat, että lentoonammunnan harjoittelu on välttämätöntä ennen metsästyskauden alkua.
Haulikolla ammutaan tavallisesti hyvin nopeasti ja ase nostetaan ampuma-asentoon vasta esimerkiksi linnun lähtiessä metsästäjän edestä pakoon.
Liikkuvaan maaliin, ennen laukaisua ampuja ottaa tarvittavan ennakon suhteessa kohteen liikkeeseen. Käyttötavan vuoksi osumisen ratkaisee taidon lisäksi aseen sopivuus käyttäjälle.
Jos aseen tukki on liian korkea, menevät laukaukset yli ja vastaavasti matala tukki vie ali.
Tukin pituus ja sivutaivutus vaikuttavat niin ikään tähtäyslinjaan ja aseen asettumiseen ampuma-asentoon.
Tärkein haulikon valintaperuste on aseen istuvuus
Koska haulikolla ammuttaessa ei tähtäilyyn jää aikaa, on piipun osoitettava automaattisesti oikeaan pisteeseen kun ase nousee poskelle.
Tämän voi testata tekemällä muutaman peräkkäisen noston silmät kiinni – tähtäinten tulisi jokaisella nostolla osoittaa samaan pisteeseen.
”Drop” on kohta jossa poski koskettaa tukin linjaa. Ampuja voi tähdä liikuttamatta päätään, hakiessaan oikeaa tähtäyslinjaa.
”Pull” on mitta liipaisinkaarelta tukin perälevyyn. Käden asennon, ergonomia, on oltava oikea kun painetaan liipaisimesta.
Toinen tapa mitata sopiva perän pituus on asettaa aseen perä kyynertaipeeseen ja asettaa sormi liipasimelle. Liipasimen tulisi olla sormen ylimmän nivelen kohdalla.
Monissa haulikoissa perän pituutta voidaan muuttaa molempiin suuntiin lisäämällä tai vähentämällä perälevyjen määrää tai paksuutta.
Valintaa tehdessä kannattaa myös pitää mielessä, että haulikkoa kanniskellaan metsiä samotessa pitkiäkin aikoja ja kevyempi kulkee helpommin mukana. Toisaalta paino tasaa rekyyliä, joten kevyemmän aseen omistajalla voi ainakin alkuun olla hartia kipeänä harjoittelurupeaman jälkeen.
Tähtäimet
Tavallisesti haulikon tähtäimenä on kisko ja piipun päähän sijoitettu jyvä. Markkinoilla on haulikkoon tarkoitettuja jälkiasennettavia tähtäämisen apuvälineitä ja tähtäinlaitteita.
Osa perustuu optiseen materiaaliin kuten loistejyvä ja kiskotähtäin kun taas toiset ovat optis-sähköisiä esimerkiksi punapistetähtäin.
Ampumasuorituksen vaiheet
Ampumasuoritus lähtee valmiusasennosta. Kun havaitaan saalis, nostetaan ase.
Katse on kokoajan jyvän kautta kiinni kohteessa.
Saman aikaisesti on tunnistettava laji lentonopeus ja ampumaetäisyys.
Kun haulikko on nostettu olalle ampuma-asentoon, seurataan saalista.
Haulikon päällä olevaa tähätyskiskoa voi käyttää apuna ampumaetäisyyden arviointiin.
Kun sorsa näkyy tähdätessä suurempana kuin tähtäyskiskon leveys, silloin on hyvä ampumaetäisyys.
Jos sorsa on pienempi kuin tähtäyskiskon leveys, silloin se on kaukana. Osumakuvio on heikko jolloin haavoittuminen on todennäköisempi, kuin pudottaminen. Ampuma suoritus keskeytetään.
Kun saalis on tunnistettu ja sopivalla ampumaetäisyydellä, jatketaan ampumasuoritusta. Vähän ennen laukaisua sormi viedään liipaisimelle.
Lentonopeuden perusteella arvioidaan ampumaennakko ja laukaistaan. Saaliin seuraamista jatketaan, varmistetaan osuman onnistuminen. Jos osuma on ollut heikko laukaistaan uudelleen.
Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) haulikkojaoston SAL:illa on 310 jäsenseuraa ympäri maan. Seuraluettelo löytyy tästä.
Lisää aiheesta:
Ampuma-aseet
Tukki
Haulikko
Kiväärit
Sako kiväärit
Tikka kiväärit
Ammuntatekniikka
Kaliiperien riistaluokitukset
Metsästyspatruunan valinta
Kiikaritähtäimen valinta
Hirvikota 
Mielenkiintoista ja koottu.