Jahtitorni ja turvallisuus

Yksi nykypäivän metsästyksen apuvälineitä on jahtitorni. Perinteisesti jahtitorni valmistetaan puusta. Myös metallista valmistettuja kyttäystorneja käytetään.

Vaikka jahtitornin kaltaiset ampumapaikat tarvitsevat vain maanomistajan luvan, ovat turvallisuusvaatimukset ja ympäristöön kohdistuvat haitat otettava huomioon ja ampumapaikka rakennettava niin, että siitä ei ole haittaa eikä vaaraa naapurustolle tai ampumapaikan läheisyydessä liikkuville ihmisille tai eläimille.

Tornista alaviistoon ammuttu riistalaukaus suuntautuu alas kohti maata, joten eläimen läpi mennyt tai ohiammuttu laukaus pysähtyy turvallisesti maahan.

Toinen hyvä puoli on, ettei riistaeläin heti havaitse korkealla tornissa
odottavaa metsästäjää. Metsästäjä taas havaitsee riistaneläimen paremmin.

Tornista näkyvyys on usein parempi kuin maan tasalla seistessä.
Korkealta tornista näkee maastossa tapahtuvan liikkeen, niin riistan, ajomiehet ja koirat kuin sienestäjätkin.

Maanomistajan lupa

Jahtilavan pystyttäminen vaatii aina maanomistajan suostumuksen. Hirvitornin kaltaisten rakennelmien pystyttäminen ei kuulu metsästys- tai jokamiehenoikeuksiin.

Jos ampumatorni rakennetaan paikanpäällä kaadetuista puista tai maastosta on raivattava puustoa ampumasektoria varten, pitää olla maanomistajan lupa.

Jos aiot rakentaa jahtitornin Fingridin voimajohdon läheisyyteen, tarvitset luvan Fingridiltä

Turvallinen jahtitorni on tukeva

Seisomataso on tavallisesti n. 2 – 2,5 metrin korkeudella maanpinnasta. Kaiteen korkeus on hyvä mitoittaa ”ammuntatuen” mukaan.

Samaa jahtilavaa käytetään mahdollisesti myös kyttäysjahdissa. Silloin hämäräjahdissa arvostetaan hyvää osumaa.

Jahtilavan kaiteen korkeus

Putoamiskorkeus on arvo, jonka pohjalta määräytyy kaiteen korkeus. Ohessa taulukko putoamiskorkeuden eri raja-arvoilla.

Putoamiskorkeus Kaiteen minimi korkeus
0,5 – 0,7 m 0,9 m minimi
0,7 – 3 m 0,9 m minimi
3 – 6 m 1,0 m minimi
yli 6 m 1,2 m minimi

Kaiteen pitää estää putoaminen joka suuntaan ja kestää lavalla olevan henkilön horjahtaminen kaidetta vasten.

Nousutikkaiden tulee olla tukevat ja ehjät sekä mahdollistaa henkilöiden  turvallinen nousemisen ja lasketumisen.

Tasolla on hyvä olla liikuteltavissa oleva istumataso ja lepotuki aseelle. Aseen lepotuki on turvallisuutta lisäävä tekijä.

Nousutikkaat

Tarkista torni ja tikkaat silmämääräisesti joka kerta, ettei jahtilavan rakenteet ole vahingoittuneet ja että niitä on turvallista käyttää. Askelmien on oltava ehjät.
Vaurioituneet jahtitornit on merkittävä selvästi ja poistettava käytöstä.

Puhdista tikkaista irtolumi ennen niille nousemista.
Jalkineiden pohjat on hyvä puhdistaa  ennen kuin nouset tikkaille. Erityisesti jalkineiden pohjassa oleva savi ja lieju tekee tikkaat ja ampumatason liukkaiksi. Jahtilavalta laskeutuessa lika on käsissäsi, onnistuneen kaatolaukauksen jälkeen odottaa saaliin käsittely.

Nousutikkaat tulee olla riittävä leveät min. 40 – 50 cm.
Askelmaväli 25 – 30 cm.
Ylin askelma ei saa olla liian korkea, kun noustaan torniin tai laskeudutaan sieltä alas.

Käsijohteet saa nousta kaiteen yläpuolelle, helpottamaan torniin nousua ja laskeutumista. Leveät nousutikkaat mahdollistaa suoran nousu tikkailta ampumatasolle.

Tikkaat voi rakentaa myös elementteinä, jolloin ne ovat tarvittaessa helppo uusia.

Hyvän ja turvallisen askelman saa sahatusta sahatavarasta.
Syksyn jahdeissa on yleensä kosteutta joka voi olla aamulla  jäässä.
Pyöreästä puusta tehdyt askelmat voivat olla vaarallisen liukkaat saapaan alla.

Jahtitornin rakentaminen

On myös tärkeä valita hieman ympäröivää aluetta korkeampi pystytyspaikka, jotta seisova vesi ei aiheuta tolppien  liian nopeaa lahoamista. Hirvitornin tulee seisoa neljän tolpan varassa.

Hirvitorniin käytetään usein sopivan paksuja (10-15 cm halkaisijaltaan) havupuita. Hirvitornin tolppien jalkojen alle voi laittaa kivilaatan tai aluspuun suojaamaan maasta nousevalta kosteudelta.

Jahtitorni

A= 3 m, B= n. 2 m, C= 1,5 m, D= 1m

Ampumatason voi tehdä kätevästi kuormalavasta.

Pintakäsittely tuo hirvitornille pidemmän käyttöiän.

Puuöljyjen ja kyllästeiden tuoksut eivät karkota hirviä niiden käyttämiltä kulkureiteiltä, ne tottuvat tuoksuun nopeasti.

Tornin yksi sivu voi toimia mallina, jonka päällä voidaan kasataan tarvittava määrä tornin valmiita elementtejä.

Hirvitornin osat kuljetetaan paikan päälle elementteinä.
Loppu kokoonpano tehdään paikanpäällä.

Kun osat ovat valmiina elementteinä saadaan samalla kertaa kuljetettua suurempi määrä torneja turvallisesti. Osat on helpompi siirtää maastossa kuin kokonainen torni. Kuljettaminen onnistuu jopa kahden miehen voimin.

Jahtitorni elementti

Jahtitorni elementti

Elementtien kokoamista varten voi rakentaa valmiit asennustuet, jolloin osien käsittely tehostuu. Sarjatyönä valmistuu enemmän valmiita torneja kuin yksittäin tehtynä. Eikä kaikkia elemettejä heti tarvitse valmistaa torneiksi.

Varustelu

Jahtitorni voidaan varustaa miten haluaa. Parhaimmat oikeaoppisesti rakennetut tornit pitävät sisällään kaikenlisäksi suolakaukalon, ruokinta-automaatin tai heinähäkin.

Näissä malleissa on myös metsästäjän sekä hirvitornin alla oleva ruokinta -alue suojattu ohuella vanerikatolla, joka suojaa sateelta.

Kyttäysjahdissa halutaan tuulen ja sateen suojaa katosta ja seinistä. Katettussa jahtitornissa  apumataso voi olla suurempi.

Ampumalava voidaan naamioida siihen tarkoitetuilla naamiointiverkoilla.
Ampuja voi tuoda ”hikiset haalarit” tornin juurelle, totuttaakseen riistan omaan tuoksuunsa.

Jahtitornin turvallisuus on metsästäjän omalla vastuulla

Ampumalavat ja jahtitornit on tarkastettava vuosittain hyvissä ajoin ennen jahtikauden alkua, huonokuntoiset on korjattava tai purettava. Huonokuntoiset ovat vaaraksi jahdissa mukana oleville passimiehille ja satunnaisille luonnossa liikkujille.

Jahtilavat ovat viimeaikoina joutuneet ilkivallan kohteeksi, joten joka käyttökerralla pitää suorittaa silmämääräinen tarkistus ennen jahtitorniin nousemista.

Mikäli ohjatussa passipaikassa on ns. hirvitorni siihen nouseminen, siinä oleminen ja siitä laskeutuminen on jokaisen metsästäjän omalla vastuulla. Sillä metsästäjävakuutus ei korvaa mahdollisesti jahtitornissa aiheutuvaa vahinkoa.

Metsästäjän omaan harkintaan jää käyttääkö hän jahtitornia, se lisää kuitenkin ampuma turvallisuutta ja saaliin havainnointia.

Ampumasuunnat ja -sektorit

Passimiehen tai passiin ohjaavan tulee varmistaa turvalliset ampumasuunnat, sekä selvittää muiden passimiesten sijainti.

Jahtitornin kaiteeseen voi maalata esim. punaisella maalilla kielletyt ampumasektorit. Uudet seuran jäsenet eivät tiedä missä on se ”matin ladonkulma”, kun ladosta ja matistakin on aika jättänyt. Sallitut ampumasektorit voi merkitä myös maastoon.

Joka syksy on tarkistettava ampumasuunnan maasto ja tarvittaessa raivattava, maanomistajan luvalla, näkemistä haittaavat pusikot.

Aseet ladataan vasta ampumalavalla. Patruunat poistetaan ja metsästys lopetetaan välittömästi, kun kokoon kutsunta on tapahtunut.

Erityistä varovaisuutta on noudatettava silloin, kun ajomiehet ovat lähestymässä
passiketjua. Hirvet on laskettava tällöin turvallisuuden vuoksi passiketjun läpi ja
ammuttava vasta ketjun taakse.

Ampujan tulee aina ampuessaan painaa mieleen ampumasuunta ja merkitä eläimen mahdollinen poistumissuunta, sekä ampumishetkellä oleva oma paikka.

Kyttäysjahtiin pätevät pääosin samat säännöt.

Voi sen jahtitornin rakentaa myös perinteiseen tapaan pitkästä tavarasta.

Jahtitornin rakennusohjeet

Tallenna