Rautapyynti – hetitappavilla loukuilla

Hetitappavat raudat

Loukuilla ja hetitappavilla raudoilla suoritettu pyynti on metsästyslain mukaan metsästystä. Tämä tarkoittaa sitä, että loukuilla ja raudoilla pyydystävällä henkilöllä tulee olla voimassa oleva metsästyskortti ja metsästyslupa alueelle.

Poikkeuksena on vieraspetojen pyynti. Metsästyslainsäädäntö muuttui 2019 niin, että minkin ja supikoiran pyynti ei enää edellytä suoritettua metsästäjätutkintoa eikä maksettua riistanhoitomaksua. Loukun on täytettävä sille asetetut määräykset.

Loukkupyyntiin tulee kuitenkin olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa.

Lopetuksessa käytettävästä aseesta päättää poliisi hakemuksella perustellusta käyttötarkoituksesta.

Hetitappavia rautoja saa käyttää maalla:

Hillerin, kärpän, minkin, näädän ja oravan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 20 senttimetriä. Suojarakenteen suuaukon läpimitta saa olla enintään 8 senttimetriä (lisäys 6.10.2022).

Näädälle käytetään 160 mm rautoja, mutta pienemmätkin välttävät, mikäli voimaa löytyy kahden jousen edestä.

Minkin-, piisamin- ja oravanpyyntiin ovat 120 mm läpimitalla olevat kaksijousiset raudat.

Hetitappavia rautoja saa käyttää veden alla:

Eeuroopanmajavan (rauhoitettu), kanadanmajavan, minkin ja piisamin metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 30 senttimetriä.

Lue: Metsästysasetus 666/1993: 10§ Rautojen käyttäminen

Kaksijousiset läpikuljettavat Conibear-pyyntiraudat, 4 eri kokoa:

• 120 minkille ja piisamille
• 160 näädälle
• 220 ketulle ja supikoiralle (Metsästyslaki; 49 a § Lupa poiketa rauhoittamattoman nisäkkään pyyntivälineitä koskevasta kiellosta)
• 330 majavalle

Hetitappavia rautoja ei tarvitse kokea joka päivä. Kerran viikossa on sopiva rautojen kokemisväli.

Metsöstyslaki; Rauhoittamattoman eläimen pyydystäminen ja tappaminen. 48§ Oikeus pyydystää ja tappaa rauhoittamaton eläin

Hetitappavien rautojen käyttäminen – 10 § (11.4.2013/270)

Riistaeläinten pyydystämisessä saa käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman.

Hetitappavat raudat on huollettava säännöllisesti.

Conibear ja Duke-pyyntiraudat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai muille kuin pyydystettäville eläimille.

Loukkupyynnissä sukupuolen erottaminen voisi olla vielä mahdollista, mutta pentueellisen eläimen toteaminen ei, joten eettisistä syistä voidaan pienpetojen rautapyynti aloittaa vasta elokuun alusta.

Naaras, jolla on poikasia, on Suomessa rauhoitettu 1.5.–31.7.

Hetitappavat raudat on aina sijoitettava suojusputkeen, jolla estetään muiden eläinten joutuminen pyyntilaitteeseen. Nykyisin myynnissä on myös suojaputkellisia hetitappavia pyydyksiä, jotka ovat sellaisenaan käyttövalmiita. Ne ovat kestäviä ja toimintavarmoja ja ne ovat yleistyneet pienpetopyytäjän välineinä.

Näädän rautapyynti

Näädänpyytäjän kannattaa aloittaa totutteluruokinta rautojen lähellä jo elokuussa. Parhaita syöttejä näädälle ovat lintujen ja jäniseläinten perkuujätteet. Alkusyksyn jahtien teurasjätteet kannattaa pakastaa näädänpyyntiä varten.

Suojusputkiin sijoitetaan makupaloja, jotta näädät oppivat löytämään ravintoa tulevien pyyntipaikkojen läheltä.

Näätä metsästysaika koko maassa 1.8. — 31.3.

Marraskuun alussa raudat viritetään, jolloin saaliiksi ei päädyt muita eläimiä kuin saaliiksi haluttuja.

Alkukauden saalis on runsas, jos totutteluruokinta on onnistunut.

Minkin loukkupyynti

Minkkiä pyydystetään pääasiassa heti tappavilla loukuilla, mutta elävänä pyydystettäessä käytetään ns. keinulautaloukkua tai yleisloukkua.

Minkin rautapyynti

Minkin pyynti ei vaadi enää nykyään metsästyskorttia. Loukun virittäminen vaatii kuitenkin aina maanomistajan luvan.

Koska vieraspedoilla on vain vähän niiden kantoja rajoittavia luonnollisia vihollisia, on ihmisen rooli niiden määrän vähentäjänä tärkeä.

Minkin rautapyynti kannattaa keskittää sellaisten jokien ja purojen varsille, jotka pysyvät sulana talvellakin.

Minkinpyyntiin tarkoitettujen laitteiden suojaamisessa on oltava huolellinen, sillä vesien laiteilla liikkuu myös rauhoitettu saukko. Kuuden sentin läpimittaisesta (60 mm ) sisäänmenoaukosta saukko ei enää mahdu, mutta minkki pääsee vielä pujahtamaan syötin hakuun.

Minkin metsästyksessä kannattaa hyödyntää eläimen luontaista uteliaisuutta tutkia kaikki kolot. Minkkiä ei juurikaan kiinnosta yli 60 mm halkaisijaltaan olevat kulkuaukot. Avonaiset laatikot se kiertää.

Pyydykset sijoitetaan rannan tuntumaan. Minkin kulkua voi ohjailla erilaisilla puu- tai kivijohteilla, sillä se ei yleensä ylitä matalaakaan estettä vaan lähtee kulkemaan sen vierustaa pitkin.

Ehdottomasti paras syötti on tuore kala, joka kannattaa vaihtaa viikoittain rautoja tarkistettaessa.

Rautojen käsittely ennen käyttöönottoa

Pienpetojen rautapyynti aloitetaan hankkimalla muutamat sopivan kokoiset hetitappavat raudat liikkeestä. Rautoja ei voi viedä suoraan metsään, varastorasva on poistettava.

Saaliseläimiä ei houkuta ansan varastorasvan tuoksu, jonka vuoksi tiukassa oleva rasva on poistettava.

Monet suosivat rautojen keittämistä ulkona sopivan kokoisessa ”padassa”, kiehuvassa vedessä riittävän ajan. Pesuvaiheen kesto on tyypillisesti 15 minuutista yli 30 minuuttiin, pestyt raudat nostetaan kuivamaan. Tarvittaessa käsittely uusitaan. Ennen keittämistä raudat voi liottaa pesuaineessa ”yön yli”.

Pesun jälkeen raudat voi maalata terva- tai sinkkimaalilla ruostumisen ehkäisemiseksi. Ruostumattomasta teräksestä valmistettuja ei tarvitse maalata, muuta kuin naamiointi tarkoituksessa.

Hetitappavien rautojen virittäminen

Viritysohje hetitappavan_raudan_viritys Conibear-raudoille, virityspihtien tilalla voi käyttää vahvaa köyttä.

Lisää aiheesta:

Loukkupyynti
Elävänäpyytävät loukut
Tunneliloukku
Kanuloukku
Rautapyynti – hetitappavilla loukuilla
Villisian pyynti aitaukset

Tallenna