Avainsana-arkisto: Hirvitiheys

Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen 2019 – 2021 | Suomen riistakeskus

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama kehittämishanke, joka päättyy vuoden 2021 lopussa. Päätavoitteina on tukea riistanhoitoyhdistysten, hirvitalousalueiden ja metsästysseurojen yhteistoimintaa kehittää menetelmiä hirvieläinten ja suurpetokantojen hoidon alueellisten tavoitteiden saavuttamiseksi varmistaa riistatiedon kattava hyödyntäminen hirvieläinkantojen hoidon suunnittelussa ja metsästyksessä läpi Suomen. Suomen riistakeskus … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Etelä-Savoon yli 3 300 hirvilupaa ensi syksyksi – valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä kasvussa

Suomen riistakeskuksen Etelä-Savon toimialueelle on myönnetty syksyn metsästyskaudelle 3 336 hirven pyyntilupaa ja 712 valkohäntäpeuran pyyntilupaa, Suomen riistakeskuksen tiedotteessa kerrotaan. Hirvenmetsästys alkaa lauantaina 10. lokakuuta. Pelloilta hirviä voidaan ampua syyskuun alusta alkaen. Hirven pyyntilupien määrä pienentyi hieman ja valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä kasvoi … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Satakunnassa hirvien pyyntilupiin pieni pudotus – Valkohäntäpeuroja saa kaataa ennätysmäärän

Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirvilupia on tulevalla kaudella käytössä Satakunnan pohjoisella rannikkoseudulla. Suomen riistakeskus tiedottaa, että se myönsi Satakuntaan tulevalle metsästyskaudelle 2642 hirven, 11 834 valkohäntäpeuran ja 49 kuusipeuran kaatolupaa. Yhdellä pyyntiluvalla voi kaataa yhden aikuisen hirvieläimen tai kaksi vasaa. Hirven … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty Pohjois-Hämeeseen – Hirven pyyntiin 1959 ja valkohäntäpeuran 5344 lupaa | Suomen riistakeskus

Hirvieläinten metsästyskausi alkaa 1.9. vahtimismetsästyksellä. Valkohäntäpeuraa voidaan metsästää täysimittaisesti 26.9. alkaen ja hirveä 10.10. alkaen. Hirven pyyntilupien määrä pienentyi hieman, mutta valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä kasvoi edelleen. Suomen riistakeskuksen Pohjois-Hämeen toimialueelle on myönnetty syksyn metsästyskaudelle hirven pyyntilupia 1959 kpl ja valkohäntäpeuran pyyntilupia … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Pohjois-Karjalaan 1 390 hirvenpyyntilupaa, lupamäärä vähenee selvästi lännessä

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan 1390 hirvenpyyntilupaa tulevan syksyn metsästyskaudelle. Lupamäärä on hieman pienempi kuin edellisellä metsästyskaudella, jolloin pyyntilupia oli myönnetty 1 502 ja saaliiksi tuli 1 741 hirveä. Lupamäärää suuremman saaliin selittää se, että yhdellä myönnetyllä pyyntiluvalla saa kaataa … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , | Kommentoi

Hirvikarjasta miljardilasku Suomelle – tuhoutuneita taimikoita yli 1 000 000 hehtaarilla

Vakavasti tai täydellisesti hirvien tuhoamia taimikoita on Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 105 000 hehtaaria. Lievemmin tuhoutuneita taimikoita arvioidaan olevan yli 900 000 hehtaarilla. Kokonaan tärvellyn taimikon arvoksi voi kohtuudella laskea 2 000 euroa hehtaarilta ja lievemmän tuhon arvonalennukseksi arviolta 500 euroa … Lue loppuun

Kategoria(t): Metsänhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Hirvikanta, taimikon rakenne ja alueelliset tekijät vaikuttavat tuhoriskiin – Voimakas maanmuokkaus nostaa tuhoriskiä

Korkea hirvikanta on tärkein hirvituhoriskiä lisäävä tekijä. Muut hirvituhoriskiin vaikuttavat tekijät voidaan jakaa taimikon sisäisiin ominaisuuksiin ja yksittäistä metsikköä laajemman aluetason tekijöihin. Hirvi on Suomen suurin luonnonvarainen eläin, Fennoskandian tärkeimpiä riistaeläimiä ja taimikoiden pahin tuhoeläin. Hirvet aiheuttava tuhoa metsäpuille syömällä … Lue loppuun

Kategoria(t): Metsänhoito | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Hirvet laumautuvat ja tekevät tuhojaan entistä enemmän – samoilla alueilla on myös susireviireitä

Metsänomistajat ovat kyllästyneitä korkeaan hirvikantaan. MTK Metsälinjan kenttäpäällikkö Mikko Syri sanoo, että susikeskustelu on käymistilassa. Jotkut puhuvat puolesta, toiset vastaan, ja totuuksia on yhtä paljon kuin on mielipiteitä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan susikannan painopiste on siirtynyt läntiseen Suomeen, missä … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , | Kommentoi

Metsänhoito uudistuu hitaasti | Metsälehti

Hidasta näyttää olevan myös metsänhoidon ongelmien ratkaisu ja hyväksi todettujen toimintatapojen läpivienti. Vuoden 1949 harsintajulkilausuma ei lopettanut harsintahakkuita. Valtio ja firmat siirtyivät selkeisiin uudistamishakkuisiin 1950-luvulla. Avohakkuisiin perustuvaan viljelymetsätalouteen siirryttiin yksityismetsissä laajemmin vasta 1960-luvulla. Professori Yli-Vakkurin tutkijaryhmä teki 1960-luvun lopulla selvityksen … Lue loppuun

Kategoria(t): Metsänhoito | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Metsänhoito: Hirvivahingot ovat täysin kestämättömät –”Susikanta kannattaisi nostaa 2 000 yksilöön”

”Hirvimiehillä olisi tuossa puuhaa, mutta koska se ei tunnu heiltä onnistuvan, olen miettinyt myös anarkistisempaa vaihtoehtoa.” ”Suhteellisen tuore” metsänomistaja Matti Mäkelä Karkkilasta kertoo mielipidekirjoituksessaan, että hirvikanta on joka talvikautena laiduntanut hänen taimikoissaan katkoen mäntyjen ja koivujen latvat ainakin osittain. ”Minä … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Hirvet suosivat talvella varttuneiden metsien suojaamia taimikoita – samalle taimikolle voi maksaa korvausta kolmen vuoden välein

Taimikoidemme pahin tuhoeläin hirvi aiheuttaa tuhoa metsäpuille syömällä latva- ja sivukasvaimia, mikä johtaa kasvutappioihin ja alentaa tukin laatua. Hirvillä on tyypillisesti erillinen kesä- ja talvielinpiiri, jotka useimmin sijaitsevat 15–25 kilometrin päässä toisistaan. Etenkin Keski-Suomen eteläpuolella osa hirvistä pysyy kuitenkin lähes … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , | Kommentoi

”Metsänomistajat ovat liiaksi hirvien armoilla” – aivan liian korkea talvehtiva kanta

Hirvivahinkojen korvauskynnystä Yli-Kaatiala pitää liian korkeana, sillä taimikko täytyy olla todella pahoin syötynä korvauksen saamiseksi. Itse korvaus taas on pieni eikä siinä oteta huomioon kasvutappiota, jos taimikko kasvukelvottomana joudutaan uusimaan. Hirvituhojen valtakunnallisena asiantuntijana Heikki Kuoppala ymmärtää metsänomistajien tunnot, sillä hirvien … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Hirvikannan tiheysvaatimukset ylittää tavoiteluvun joka neljännellä hirvitalousalueella

Luonnonvarakeskuksen suosituksen perusteella metsästäjien tulisi hakea syksyn jahtiin noin 41 000 hirvenkaatolupaa. Metsästyksessä tulisi kaataa miltei 54 000 hirveä eli enemmän kuin viime syksynä. Vuonna 2019 pyyntilupia myönnettiin hieman päälle 50 000, ja saalis oli reilut 52 000 hirveä. Yhdellä … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , ,

Opettele hirven kutsuhuuto ja menesty metsästyksessä – taito verrattavissa hyvän hirvikoiran omistamiseen

Taitavasti ääntänsä käyttävä metsämies osaa kutsua saaliin hyvinkin lähelle. Ääntelyn avulla hirven saa kutsutuksi jopa usean kilometrin päästä. Lähes kaiken kokenut metsästäjä ei vetäydy ensimmäisenä eläinten kanssa kohdatessaan, vaikka iso uroshirvi tulisi suoraan kohti ääntelyn houkuttelemana. Kainuulainen Tapio Lappalainen kuulostaa … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , ,

Millainen on hyvä hirvieläinten pyyntilupahakemus? | Suomen riistakeskus

Metsästäjien pohdiskelua haettavaista hirvilupien määrästä, niin tuntuu, että osa porukasta on jämähtänyt entiseen aikaan: ”Me haetaan 10 lupaa ja kun ne vähentää niitä kuitenkin, niin saadaan se 7 kpl mitä oli viimevuotinen määrä”. Mutta hakemisen voi perustaa laajaan tietopohjaankin, koska … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , ,