Kalenteri
Arkisto
-
Artikkelit
- Vaelluskalojen kutupaikat ovat kunnostusten tarpeessa – toimiva kutusoraikko tuottaa pienpoikasia
- Borrelioosi – Suomessa esiintyy ainakin kolmea erilaista Borrelia-alalajia
- Kolopesijät tarvitsevat onkalon
- Muuttolintu saa jo munassa hormonikylvyn, joka valmistelee aikuisen linnun muuttoa
- Kun linnunpöntön tekee syksyllä – se on sopivan hajuton keväällä
- Metsänhoito | Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi
- Riistamiehet rientävät metsäkanalintujen avuksi – Saippuan katku suojaa pesän se karkottaa ketut ja supit
- Talitintti panostaa suhteeseen – rakkaus päihittää ruoan
- Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt
- Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehitykseen
- Puutiainen puree koiraa – Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti
- Metsänhoito | Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua – huonointa on loppusyksy
- Puutiainen on eläinmaailman selviytyjä – Punkki liikkuu myös kaupunkien puistoissa ja pihoilla
- Talitiainen valitsee naapurinsa samanmielisten joukosta
- Tutkimuksen mukaan kirjosieppo häätää tiaisen pesästään
- Kalan käyttöä tulisikin lisätä tuntuvasti – Kalan syönti on ikivanha juttu ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Suden tappamasta tai vahingoittamasta koirasta voi saada korvausta – kaikissa tapauksissa korvausta ei saa
- Tiaispönttö tuo kaupungissa varmimmin kesäasukkaan – muista naapurisopu
- The 4 Best Powders for .30-06 | Reviews 2023
- Top 5 Underrated Deer Cartridges | American Hunter
- 11 Best Rifle Cartridges for Whitetail Deer | Field & Stream
- Pihapiireissä liikkunut karhu lopetettiin Nurmeksen Höljäkässä
- Vauhkoontunut hirvi juoksenteli Turussa Kupittaalla – Metsästäjä ampui hirven Vasaramäessä
- 308 vs 30-06 vs 300 Win Mag – They’re all great cartridges with different strengths and weaknesses
- Metsästyskoirat | Noutajan kouluttaminen metsästyskoiraksi – hanki hyvä käyttölinjan pentu
- Basic Cartridge Selection – Cartridge selection always comes first | Hunting In Australia
- Metsästäjän kannattaa hakea aselupaa jo ennen kesää – poliisin sähköisen asioinnin kautta
- An Ode to the .223 Remington
- Head to Head: .223 Remington vs. .22-250 Remington | American Hunter
- Why do people say 5.56 or .223 Remington is basically a 22LR?
- Lintujen pesimärauha alkaa 15.4.
- Kutupuuhissa suuret kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä – Koolla on väliä | Helsingin yliopisto
- Kalasaalis pannulle tuoreeltaan
- Savukala palkitsee kärsivällisen herkkusuun – näin savustat lohen onnistuneesti
- Koirasi on pentususi
- Kalojen kutuaika on menossa
- Supikoira on Suomessa jo yleisempi eläin kuin kettu
- Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa
- Lahnan kutuaika kestää useita viikkoja
- Majavat ovat luonnon insinöörejä
- Kalan savustaminen – Kesän kalaherkut
- Kala on kaamosajan voimaruokaa – myös mielialaa kohentava vaikutus ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Kanadan- ja euroopanmajava kanta pysynyt vakaana – päällekkäisiä esiintymisalueita yhä enemmän | Luonnonvarakeskus
- Hauen kutuaika
- Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä 7.–9.6.2024
- Kevät on koiranpennun hankinnan aikaa – opi tunnistamaan pentutehtailija
- Kuhan kutuaika – toukokuun puolivälin ja kesäkuun lopun välille
- Kesä on savustamisen parasta aikaa
- Väärä rotuvalinta voi kostautua – ”Koirat eivät tule sellaisina pentulaatikosta, vaan niiden kanssa tulee tehdä paljon töitä”
- Intiaanit kutsuvat suomalaisia nimellä ´he-jotka-saunovat-paljon´ – madoodoowiniwag
- Viirupöllön poikanen tuli pihaan: pöllönpoikaseen ei kannata koskea, äkäinen emo on aina lähellä – Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa.
- Ville Haapasalo ihmeissään: Siinä on jotain väärin, kun Suomessa ei osata laittaa syötävästä kalasta ruokaa
- Koira rakastaa piiloleikkiä hajuilla — Nose work on uusi koiraharrastus, jossa nuuskutus on tärkeintä
- Ahvenen kutu
- Made on kylmien vesien salaperäinen kala – kutu ajoittuu sydäntalveen
- ”Taivaallinen tuoksu keittiössä” – tämä klassikkoherkku on täydellistä arkiruokaa – riista lisää keiton ruokaisuutta ja syventää makua
- Näin valmistat täydellisen savukalan – onnistumisen vaikuttaa kalan tuoreus
- Koulutatko sinäkin koiranpentuasi väärin? – Pennun koulutuksessa tehdään usein tahattomia virheitä
- Trikiinitauti eli trikinoosi – koteloituneet toukat voivat säilyvä elossa jopa yli 20 vuotta
- Vieraslaji | Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)
- Nuolihaukka saa pääskyset paniikkiin
- Perhoset ovat erikoisia hyönteisiä
- Sausage Recipes | Meats and Sausages
- Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin
- Låt köttet mogna till minst 40 dygnsgrader | Svensk Jakt
- Hur du skapar mört kött | Svenska Jägareförbundet
- Peipposet karkottaa punkit kemiallisesti, käyttämällä pesässä tupakantumpeja
- Tuulen vaikutus ampuma tarkkuuteen – How to Shoot in the Wind with a Mil Dot Scope | YouTube
- Peurasta syntyy verratonta riistaruokaa
- Lihassa on runsaasti ravintoaineita luonnostaan – liha parantaa naisten raudan saantia
- The best gundog breeds from overseas | The Field
- Kokeile tyhjiöpakkaustapaa vakuumikoneella, se lisää säilyvyyttä
- Pentu saapui taloon – ja tuhosi kaiken! 5 virhettä, jotka uusi koiranomistaja tekee helposti
- Metsänhoito: Raivaussahan huolto | YouTube
- Uusien perunoiden aromi säilyy vakumoituna pakkasessa
- Riistalinnusta saa monta herkkua
- D-vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini joka vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn
- Villisikapata
- Siellä missä on savua – on myös makua!
- Kuhan kutuaika
- Riistan paloittelu – Lubbe visar hur det kan gå till | YouTube
- Kävely pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta
- Muuttolinnut: This bird has flown – Unravelling the mysteries of bird migration | New Scientist
- Mehukaan liha- ja grilliruoan salaisuus on marinadissa
- What to Consider When Choosing a Vacuum Sealers | Field & Stream
- Metsästyskoirat | Pennun valinta pentueesta
- Grillattua kalaa kahdeksalla eritavalla
- Metsänhoito: Tiede ja käytäntö todistavat – toukokuu on mainiota aikaa tarttua raivaussahaan
- Moottoriveneiden runko määrittää veneen ominaisuudet
- Harjuksen kutuaikainen kevätrauhoitus alkaa 1. huhtikuuta
- Lihan prosessointi on ihmisen kehityksen merkittävimpiä edistysaskeleita, sanovat tutkijat – mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen
- Väitös: Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin – Ilmastonmuutoksella vaikutus oraviin
- Grilli sopii monen ruokalajin valmistamiseen | Grillaamisen opas
- Liha on ravitsemuksellisesti hyvä ja monipuolinen elintarvike
- Ruoka: Hevosenliha on ensiluokkaista – rasvaprosentti on hyvin alhainen
- Emokarhu hakee alkukesällä asutuksesta ”ihmiskilpeä” pentujen suojaksi – ihmiskohtaaminen jää silti yleensä vain karhun tietoon
- Hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut 2000-luvulla
- Kuivasärki on kevään herkkua – Tuulinen ja kuiva kevätilma vauhdittaa prosessia
- Lämminsavustus
- Kalan graavaus – todella yksinkertaista
- Grillipihveihin makua – mureuta liha marinoimalla se vakuumilaitteen avulla
- How to Butcher a Deer: A Step-by-Step Guide | Field & Stream
- Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – neljäntenä haahka
- Kyyn hyödyllisyys voi yllättää – Pienjyrsijä kantaa 8-25 punkkia
- Muuttohaukan erityisominaisuudet saalistuksessa
- Tervavene – Tervatalonpojat soutivat tyrskyissä henkensä uhalla
- Muuttolinnut muuttavat tapojaan ilmaston lämpenemisen myötä – tarvitaan 35 sukupolvea
- Muuttolinnut suunnistavat hajuaistin ja magneettikenttien avulla
- Lepakoiden muutto
- Ilmasto vie lintuja eri suuntiin
- Hanhien kevätmuutto ennätysvauhdissa – linnut valtaavat pellot Hämeessä
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää
- Miksi on muuttolintuja – Why Migratory Birds? | World Migratory Bird Day
- Ahmat yllättävä apu vihatun supikoiran hävittämisessä – ”Tulee häviämään poronhoitoalueen eteläpuolelta”, sanoo kokenut petotuntija
- Muuttolinnut muuttavat kesäisin pohjoiseen tauteja pakoon
- Lintujen ikä, koko ja sukupuoli vaikuttavat muuton ajoitukseen
- Lintujen kevätmuutto jatkuu vielä – Arktisia vesilintuja on nähty
- Vieraslaji: Amerikanmajava
- DNA paljastaa euroopanmajavan uivan uusille alueille
- Missä ovat muuttolintujen naaraat? – Ei hätää, koiraat valtaavat vain jo pesäpaikat
- Kalojen joukkokuolemat havahduttivat lintukannan hoidossa – Punasotka katoaminen yritetään estää nyt kalastamalla
- Euroopanmajava on levittäytymässä myös Auranmaalle
- Muuttolintujen bongaaminen on helppoa, kun muistaa nämä asiantuntijan vinkit
- Valkoposkihanhien kanta kasvanut 1,3 miljoonaan lintuun, joka johtanut muuttoreittien levittäytymiseen – Hanhipeltokokeilu alkaa
- Valkoposkihanhipopulaatioiden muuttoreitit talvehtemisalueen lisääntymisalueen välillä
- Saappaat jalassa: Mikko Malin ei ahdistu kyttyrälohen mahdollisesta noususta Kymijokeen
- Lintujen päämuuttoreitit
- Peltosirkun kansainvälinen tutkimus Ranskassa – selvitti peltosirkkujen kannan, muuttoreitit ja talvehtimisalueet
- Muuttolinnut odottavat vielä Baltiassa ja Ruotsissa — Lintujen talviruokintaa kannattaa vielä jatkaa
- Itämeren saarilla näkee hyvin muuttolintuja keväisin ja syksyisin – Moni pikkulintu karttaa suurien vesialueiden ylitystä viimeiseen asti
- Kevään majavajahti yrittää ehkäistä vesivahinkoja metsässä
- Vesilintujen kevätmuutto noudattaa jäänlähdön aikataulua
- Supikoira on tullut Suomeen jäädäkseen – tehopyynnistä hetkellinen hyöty
- Suomen metsien häviäminen huolestutti jo 1600-luvulla – 1900-luvun alussa metsiä hakattiin 50 miljoonaa kuutiometriä
- Majavan metsästyksellä ehkäistään tulvavahinkoja
- Majavan metsästyksestä jousella
- Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun, Lapissa tavattu vain euroopanmajavaa
- Pihka
- Fokus på tajgafästingen under årets fästingsäsong – analys av TBE-virus| Allt om Jakt & Vapen
- Halverad jakt på gråsäl – yrkesfiskarbas rasar | Jaktjournalen
- Skyddsjakt på varg efter ponnyattack i Stockholm | Jakt & Jägare
- Ylöjärvellä liikkuu yksi tai useampi karhu talojen pihoilla – ”puhtaasti häirintälupa”
- Suomen metsät ovat järeytyneet sadassa vuodessa, vanhojen puiden määrä on ennallaan
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää – Näin metsäpaloja sammutettiin ennen
- Siitepölytilanne ilmassa tänään ja ennuste | Norkko
- Telkät saapuu siivet viheltäen
- Työohje | Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä
- Nyt on koittanut supikoiran tehometsästyksen aika – pienpetokannat ovat aivan valtavat
- Metsästyskoirat | Pennusta luolakoiraksi
- Asiantuntija neuvoo, mikä on maksimikorkeus puupinolle – vyöryvissä puissa on hengenvaaralliset voimat
Avainsanat
- Afrikkalainen sikarutto
- Ahma
- Ahmakanta
- Alfapari
- Alkuperäislaji
- Ampuma-ase
- Ampuma-aseet
- Ampuma-aselaki
- Ampumaharjoittelu
- Ampumakoe
- Ampumarata
- Asedirektiivi
- Aseenkäyttö
- Aseet
- ASF
- Borrelioosi
- DNA-analyysi
- DNA-näytteet
- DNA-tutkimus
- Elinympäristö
- Ely-keskus
- Euroopan Unioni
- Evira
- Hanhet
- Haulikko
- Haulikkorata
- Hirvi
- Hirvieläimet
- Hirvieläinjahti
- Hirvieläinkolari
- Hirvieläintiheys
- Hirvieläintuotto
- Hirvieläinvahingot
- Hirvijahti
- Hirvikanta
- Hirvikivääri
- Hirvikoira
- Hirvitalousalue
- Hirvitiheys
- Hirvituhot
- Hirvivahingot
- Hyönteiset
- Ilmasto
- Ilves
- Ilvesjahti
- Ilveskanta
- Ilvestilanne
- Jahtiporukka
- Jahtipäivä
- Jousimetsästys
- Jälkihavainnot
- Jäätilanne
- Kaatolupa
- Kalakanta
- Kalastus
- Kaliiperi
- Karhu
- Karhujahti
- Karhukanta
- Karhunjälki
- Karhunkaatolupa
- Karhun kiintiömetsästys
- Karhunmetsästys
- Karhutilanne
- Karhuvahingot
- Kettu
- Kevätmuutto
- Kiima-aika
- Kivääriammunta
- Kiväärirata
- Kiväärit
- Koira
- Koiranhoito
- Koirarotu
- Kotieläimet
- Koulutus
- Lihankäsittely
- Liikenneturvallisuus
- Linnustus
- Linnut
- Loukkupyynti
- Luke
- Lumijälki
- Luonnonvarainen laji
- Luontokuvaus
- Luvat
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Maanomistajat
- Mehiläispesät
- Merimetso
- Metso
- Metsokanta
- Metsä
- Metsähallitus
- Metsäkanalinnut
- Metsäkanalintukanta
- Metsäkananlinnunmetsästys
- Metsänhoito
- Metsänomistajat
- Metsästys
- Metsästyskivääri
- Metsästyskoira
- Metsästysrikos
- Metsästysseurat
- Metsästäjäliitto
- Metsästäjät
- Metsästäjätutkinto
- Ministeriö
- Muuttolinnut
- Muuttoreitti
- Oikeuslaitos
- Ongelmasudet
- Pantasusi
- Patruunat
- Pelastuslaitos
- Pentue
- Pesimäalue
- Pesintä
- Pesäpaikka
- Pesäpönttö
- Petohavainnot
- Petolinnut
- Petovahingot
- Petoyhdyshenkilöt
- Peurajahti
- Peurakanta
- Pienpedot
- Pihapiiri
- Pihasusi
- Poikaset
- Poikkeuslupa
- Poliisi
- Politiikka
- Poronhoitoalue
- Punkki
- Riista
- Riistakamera
- Riistakannanhoito
- Riistakeskus
- Riistakolmiolaskenta
- Riistalaskenta
- Riistaliha
- Riistanhoito
- Riistanhoitoyhdistys
- Ruotsi
- Saaliit
- Saimaannorppa
- Salametsästys
- Sorsalinnut
- Sorsastus
- SRVA
- Sudenhoitosuunnitelma
- Sudenjälki
- Sudenmetsästys
- Sudet
- Suojelutoimenpiteet
- Supikoira
- Supikoirakanta
- Susi
- Susialue
- Susijahti
- Susikannan hoitosuunnitelma
- Susikanta
- Susilauma
- Susipelko
- Susireviiri
- Susitilanne
- Susivaara
- Susivahingot
- Suurpedot
- Syysmuutto
- Taimikko
- Taimikko vahingot
- Taimikonhoito
- Talviuni
- Tautitilanne
- Tautivaara
- Teerikanta
- Turvallisuus
- Tutkijat
- Tutkimus
- Vahingot
- Valkohäntäpeura
- Valkohäntäpeurakanta
- Valkoposkihanhi
- Valkoposkihanhikanta
- Vasat
- Venäjä
- Vesilinnustus
- Vesilinnut
- Vesistö
- Vieraslaji
- Vieraslajit
- Villisika
- Villisikahavainnot
- Villisikajahti
- Villisikakanta
- Villisikalauma
- Villisikasaaliit
- Villisikatilanne
Avainsana-arkisto: Pesintä
Muuttolintu saa jo munassa hormonikylvyn, joka valmistelee aikuisen linnun muuttoa
Lintuemojen alle kuoriutuu hyvin erityyppisiä poikasia. Varpuslinnut, kuten talitiainen, ovat pesäviipyisiä. Ne kömpivät munasta sokeina ja alastomina ja pysyvät pesässä ruokittavina pitkään. Muuttolintujen poikaset saavat enemmän kilpirauhashormoneja kuin paikkalinnut. Kahlaajat, kuten punajalkaviklo, ovat pesäpakoisia. Ne tupsahtavat esiin untuvapeitteisinä ja näkevinä … Lue loppuun
Kategoria(t): Tutkimus
Avainsanat: Haudonta, Kanalinnut, Linnunmunat, Munat, Muninta, Muuttolinnut, Paikkalinnut, Pesintä, Poikaset, Poikastuotto, Vesilinnut
Kommentoi
Viirupöllön poikanen tuli pihaan: pöllönpoikaseen ei kannata koskea, äkäinen emo on aina lähellä – Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa.
Hämeenkyröläinen Porentolan perhe nimesi Pölhökustaaksi pienen untuvikon, joka tuli monena päivänä heidän pihalleen tekemään tuttavuutta ärhäkän emonsa katseen alla. Paikalle kutsuttiin lintutuntija, mutta sitten poikanen päätti palata uudelleen ja uudelleen. Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa. Poikaset raaputtavat itsensä terävillä … Lue loppuun
Lintujen ikä, koko ja sukupuoli vaikuttavat muuton ajoitukseen
Keväisin lintukoiraat saapuvat ennen naaraita, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella syksyllä tilanne on päinvastainen. Lintujen kevätmuutossa koiraat saapuvat ennen naaraita vallatakseen parhaat pesimäpaikat, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan syksyisin useiden varpuslintulajien nuoret naaraat muuttavat ennen koiraita. Esimerkiksi peippokoiraat saapuvat keväällä noin viikkoa … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Linnut, Muuttolinnut, Pesimäalue, Pesintä, Tutkijat, Tutkimus
Kommentoi
Telkät saapuu siivet viheltäen
Maaliskuussa maisema on kauttaaltaan valkoinen, hiljaisuuden katkaisee viuhuva ääni, joka aaltoilee edestakaisin lammen päästä päähän. Sama siipisulkien vihellyksellä telkkä ilmoittaa palanneensa ja olevansa valmis uuteen pesimäkauteen. Telkkä (Bucephala clangula) on kevään varhaisia paluumuuttajia. Muista vesilinnuista yhtä aikaisin saapuvat vain isokoskelot, … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Kevätmuutto, Muuttoaika, Muuttomatka, Muuttoreitti, Pesäpönttö, Pesimäaika, Pesimäalue, Pesintä, Telkänpönttö, Telkkä, Telkkäkanta, Vesilinnut, Vesilintukannat
Kommentoi
Työohje | Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä
Telkkä – Kalevalan sotka – on maailman “suomalaisimpia” lintuja, sillä lajin maailmankannasta liki 60 % pesii Suomessa. Metsästyksen saalistilastoissa telkkä on kolmanneksi runsain vesilintu, heti sinisorsan ja tavin jälkeen. Telkän levinneisyysalue kattaa koko Suomen, ja laji on elinympäristönsä suhteen vaatimaton … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lehtopöllö, Linnut, Pesäpaikka, Pesäpönttö, Pesimäalue, Pesintä, Pienpedot, Pienpetojahti, Pienpetokanta, Poikaset, Reviiri, Reviirilintu, Telkkä, Viirupöllö
Kommentoi
Merihanhien muuttoreitin määrittelee pesimäpaikka, metsähanhien muuttoreitin pesimämenestys
MMM Antti Piirosen väitöstutkimuksessa selvitettiin kahden hanhilajin, metsähanhen ja merihanhen muuttokäyttäytymistä käyttäen tehokkaita satelliittilähettimiä, perinteisiä lukurenkaita ja lintuharrastajien havaintoaineistoa. Metsä- ja merihanhien muuttoliikkeitä selvittävä väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa hanhien muuttoreiteistä ja muuttokäyttäytymisestä. Suomessa pesivät merihanhet hajaantuvat eri pesimäalueilta kahdelle eri … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hanhenmetsästys, Hanhet, Hanhikanta, Hanhiparvi, Hanhivahingot, Kevätmuutto, Massamuutto, Merihanhet, Metsähanhet, Metsähanhijahti, Metsähanhikanta, Muuttoaika, Muuttoalue, Muuttolinnut, Muuttomatka, Muuttoreitti, Pesimäaika, Pesimäalue, Pesimärauha, Pesintä, Syysmuutto
Kommentit pois päältä artikkelissa Merihanhien muuttoreitin määrittelee pesimäpaikka, metsähanhien muuttoreitin pesimämenestys
Metsähanhi on aikainen pesijä
Metsähanhi ( Anser fabalis ) on solakampi ja kevytrakenteisempi kuin merihanhi. Kaula pitkä ja ohut verrattuna muihin harmaisiin hanhiin. Siivet pitkät ja leveät. Linnun yläpuoli yhtenäisen tumma (ero merihanheen), myös pää, kaula ja siiven alapinta muuta ruumista tummempi. Pyrstöraita leveämpi … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hanhikanta, Metsähanhet, Metsähanhikanta, Pesäpaikka, Pesintä
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsähanhi on aikainen pesijä
Viirupöllö (Strix uralensis) on myyränpurija
Viirupöllö on yleensä aktiivisimmillaan aamu- ja iltahämärissä, mutta se on liikkeellä ravinnon perässä myös öisin. Paikka uskollisina pysyvät yleensä sinnikkäästi kotipaikallaan ja yrittävät selvitä talven yli sillä ravinnolla, mitä on tarjolla. Viirupöllön alkuperäisenä pesäpaikkana lienee ollut ontto ja – usein … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Myyräkannat, Myyrätuhot, Pesintä, Viirupöllö
Kommentit pois päältä artikkelissa Viirupöllö (Strix uralensis) on myyränpurija
Poikasen ruokkiminen on linnulle yhtä kova ponnistus kuin Tour de France
Osa linnuista pesii jo kovaa vauhtia, ja lisää pesueita tulee kevään edetessä. Linnuille se merkitsee kovaa ponnistusta. Olosuhteiden vaatiessa jotkut lintuemot eivät kuitenkaan epäröi tehdä valintoja poikastensa suhteen. Jos ruuan hankkiminen kaikille on liian työlästä, se ruokkii vain vahvimmat. Ihmisvanhempien … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Linnut, Muuttolinnut, Pesäpaikka, Pesintä, Petolinnut
Kommentit pois päältä artikkelissa Poikasen ruokkiminen on linnulle yhtä kova ponnistus kuin Tour de France
Työohje | Varpuspöllön pesäpöntön rakennusohjeet – Metsänomistajan kaveri ja myyränpyyntikone
Pieni varpuspöllö (Glaucidium passerinum) on linnustomme salaperäisimpiä edustajia. Pääosin hyvin piilottelevaa elämää viettävä varpuspöllö saalistaa lähes itsensä kokoisia saaliseläimiä ja varastoi ne huolellisesti järjestellen pönttöihin ja luonnonkoloihin. Varpuspöllö on reviirilintu, mutta sen reviiri voi olla varsin pieni, 150 hehtaaria. Reviirinsä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Pesäkolo, Pesäpönttö, Pesimäaika, Pesimäalue, Pesintä
Kommentit pois päältä artikkelissa Työohje | Varpuspöllön pesäpöntön rakennusohjeet – Metsänomistajan kaveri ja myyränpyyntikone
Kuukkeli – laajojen, yhtenäisten metsäisten alueiden lintu
Kuukkeli on paikkalintu, joka viihtyy reviirillään metsässä ympäri vuoden. Rengaslöytöjen perusteella linnut liikkuvat hyvin pienellä alueella, ja jo kymmenen kilometrin siirtymät ovat kuukkelille hyvin harvinaisia. Kuukkeli on laajojen, yhtenäisten metsäisten alueiden lintu, jolle metsien pirstoutuminen ja vanhojen metsien määrän väheneminen … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Elinympäristö, Harakka, Korppi, Kuukkeli, Metsä, Pesintä, Reviiri, Reviirilintu, Varis
Kommentit pois päältä artikkelissa Kuukkeli – laajojen, yhtenäisten metsäisten alueiden lintu
Toivo-koira etsii kanalintujen pesiä – kymmenen hehtaarin tarkistus sujuu koiralta parissa tunnissa
Metsänomistaja voi varmistua siitä, etteivät alkukesän hakkuut häiritse metsäkanalintujen pesintää. Joutsan Taka-Ikolassa koneet käynnistyvät vasta, kun Toivo-koira on tarkistanut leimikot pesien varalta. Koiran on oltava toimiva ja hyvin koulutettu ”Hakuun!” Niilo Reili osoittaa kädellään kohti metsää, ja karkeakarvainen saksanseisoja Toivo … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lintukoira, Metsäkanalinnut, Metsäkanalintukanta, Pesimäalue, Pesintä, Poikaset
Kommentit pois päältä artikkelissa Toivo-koira etsii kanalintujen pesiä – kymmenen hehtaarin tarkistus sujuu koiralta parissa tunnissa
Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus keräävät tietoja metsähanhen sulkimapaikoista
Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus pyytävät metsästäjien ja luonnossa liikkujien havaintoja metsähanhien sulkimapaikoista. Sulkimapaikalla tarkoitetaan aluetta, jolle metsähanhet poikasineen kokoontuvat heinäkuun alkupuolella vaihtamaan siipisulkia. Havaintoja pyydetään Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueilta. Havainnot voi ilmoittaa puhelimitse tai lähettämällä karttakuvan sähköpostitse. Kansalaisilta … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Kevätmuutto, Metsähanhikanta, Muuttoaika, Muuttoalue, Muuttolinnut, Muuttomatka, Muuttoreitti, Pesimäaika, Pesimäalue, Pesintä, Sulkimapaikka
Kommentit pois päältä artikkelissa Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus keräävät tietoja metsähanhen sulkimapaikoista
Ota luonnossa liikkuessa huomioon linnunpoikaset ja -pesät sekä hautovat lintuemot
Lintujen pesintäaika on parhaimmillaan, minkä johdosta osa linnuista puolustaa aktiivisesti pesäänsä, poikasiaan tai vielä pesässä hautovaa kumppaniaan. Monet linnunpoikaset ovat myös vielä kömpelöitä ja avuttomia. Fiksu luonnossaliikkuja pitää koiran kiinni ja kissan sisällä sekä liikkuu itse luontoa häiritsemättä pesintäaikana, jolloin … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Emo, Hautominen, Pesimäaika, Pesimäalue, Pesimärauha, Pesintä, Poikaset
Kommentit pois päältä artikkelissa Ota luonnossa liikkuessa huomioon linnunpoikaset ja -pesät sekä hautovat lintuemot
Kymmenen erikoista faktaa munista! – Upea luontoäidin keksintö
Tiesitkö että munat piipittävät jo ennen kuoriutumista? Tai että munan muotokin on tärkeä! 1. Munan matkan alku on salainen Munat kehittyvät emon munanjohtimessa kuin tehtaan liukuhihnalla. Munan tarina alkaa pesimäkauden alussa. Osa naaraan munasarjoissa olevista munasoluista kypsyy ja niihin kehittyy … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hautominen, Linnunmunat, Linnut, Pesimäaika, Pesimäalue, Pesintä
Kommentit pois päältä artikkelissa Kymmenen erikoista faktaa munista! – Upea luontoäidin keksintö
Hirvikota 