Avainsana-arkisto: Vesistö

Tiesitkö tämän hirven uimataidoista: voi ylittää kymmenien kilometrien vesistöjä ja sukeltaa metrien syvyyteen?

Hirvet uivat paljon etenkin loppukeväästä kesälaitumille saaristoon siirtyessään. Sukeltamalla hirvi tavoittelee ensisijaisesti järvien pohjissa kasvavia vesikasveja, joista se saa tarvitsemaansa natriumia. Maalla hieman kömpelön näköisesti etenevä hirvi on varsin taitava uimari. Hirvet uivat pääasiassa siirtyessään paikasta toiseen, esimerkiksi talvilaitumilta mantereelta … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Silkkiuikku (Podiceps cristatus) ei ole mikään kultakurkku – Kelluva pesä

Kesäpukuisen silkkiuikun pitkä ja kapea kaula on etupuolelta valkoinen ja takaa tummanruskea. Päälaella on musta kaksoistöyhtö, jota reunustaa valkoisella ”kasvopuolella” punaruskea ”poskiparta”. Selkäpuoli on tummanruskea, kupeet ja kyljet (puna)ruskehtavat ja vatsapuoli valkoinen. Lennossa silkkiuikku on hoikanoloinen ja siipien tyvellä näkyy … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Haitallinen vieraslaji ruokasammakko leviää Turun seudulla

Turun seudulla tavataan kolmea haitallista vieraslajia: mölysammakkoa, pikkuvihersammakkoa ja niiden risteymää ruokasammakkoa. ”Aika monessa lammikossa nykyään” Sammakkotutkija, biologi Jarmo Saarikivi Helsingin yliopistosta vahvistaa Maijun havainnon. Hänen mukaansa kyseessä on todennäköisesti ruokasammakko, eli toiselta nimeltään syötävä sammakko. Ruokasammakko ei ole varsinaisesti … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , ,

Sorsalintujen määrä on jopa puolittunut – syyksi epäillään vesistöjen rehevöitymistä

”Sorsakantojen tila ei ole mairitteleva. Varsinkin rehevillä sisävesillä vesilintukannat ovat taantuneet voimakkaasti. Sen sijaan karujen vesistöjen lajeilla menee paremmin”, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Tuoreiden seurantatietojen mukaan rehevien kosteikkojen vesilintukannat ovat arviolta puoliintuneet kolmessa vuosikymmenessä. Sinisorsakanta on kasvanut hiukan, … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , ,

Meri vie saarelta veden – Saaren alla on kolme makeanveden linsseiksi kutsuttua pohjavesivarantoa

Langeoogia on autettava pysymään paikoillaan. Siksi merenpohjasta on nostettu rannalle 200 000 kuutiota uutta hiekkaa. Se erottuu valtavana patjana vanhan hiekan päällä. Uuden ja vanhan hiekan rajalle muodostuu kynnys. Saarielämä on erityistä. Vaikka Itäfriiseinsaarilla ei voi puhua mistään ääriolosuhteista, saari on … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: ,

Kalojen kutuaika on menossa

Kalojen kutuaika on parhaillaan käynnissä ja arvioiden mukaan se on päässyt alkamaan jo noin pari viikkoa sitten. Tänäkin vuonna ollaan aikaisessa, sillä talvi oli lyhyt ja vähäluminen. Suurin ryysis puroissa on jo pikku hiljaa ohi. Tällä hetkellä kutuaika on vielä … Lue loppuun

Kategoria(t): Kalastus | Avainsanat: , , , ,

Suomen järvien pohjassa makaa tuhansien vuosien tapahtumakalenteri, hiili-14 vaatii syntyäkseen kosmista säteilyä – vuoden 774 aurinkomyrsky olisi nyt valtava katastrofi

Tunturijärvissä säilyneisiin puunrunkoihin on tallettunut vuodentarkkaa ajankuvaa, muun muassa rajuista rajuin aurinkomyrsky reilusti yli tuhat vuotta sitten. Tutkijoiden lustokalenteri täydentyy mänty männyltä. Suomen hapan maaperä on menneisyyden tutkijan vihollinen. Kaikki eloperäinen maatuu nopeasti, ja kun puuta ja luuta ei löydy, … Lue loppuun

Kategoria(t): Ympäristö | Avainsanat: , ,

Raportti: Neljännes maailmassa kalastetusta kalasta päätyy jätteeksi – samalla ylikalastus kasvaa edelleen

Kalantuotanto löi silti uuden kaikkien aikojen ennätyksen vuonna 2016. Liiallinen kalastus on ollut kalateollisuuden ongelma vuosikymmeniä. Vuonna 1974 vain kymmenen prosenttia kalavesistä kärsi ylikalastuksesta. Neljä vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 2015 ylikalastettuja vesistöjä oli jo kolmannes. Pahimmin ylikalastettuja meriä ovat Välimeri ja … Lue loppuun

Kategoria(t): Kalastus | Avainsanat: , , , ,

Kenen vastuulla on kuolleen hirven ruho järven rannassa?

Jämsän Vekkulassa, Saarijärven rannalla on maannut jo jonkin aikaa iso hirven ruho rannassa. Pelastuslaitos on käynyt kerran vetämässä ruhoa rantaan päin siitä tehdyn ilmoituksen takia. Pelastusviranomaiset vetivät ruhon rantaan, mutta jättivät sen siihen. Riistanhoitoyhdistyksen kontollekaan ruho ei kuulu, sillä järvestä … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , ,

Kylän väki kuivatti ja täytti kituvan järven – asiantuntijat ällistyivät: Järvi pursuaa nyt muhkeita kaloja

Hulkkianjärvi kimmeltää sinisenä ja terveenä Miehikkälässä, Venäjän rajalla. On alkamassa viides kesä sen jälkeen, kun järvi täytettiin kuivatuksen jälkeen uudestaan. Operaatio onnistui niin hyvin, että asiantuntijatkin ovat nyt ihmeissään. Hannu Kokkala nostaa kotirannassaan vedestä katiskan, jonka sisällä räpiköi paljon kalaa. … Lue loppuun

Kategoria(t): Kalastus | Avainsanat:

Nämä ovat yleisimmät vesistöjen nimet – yhdessä kunnassa on 33 saman nimistä lampea

Suomen yleisin järven tai lammen nimi on Mustalampi. Niitä löytyy yhteensä 520 kappaletta eli laskennallisesti enemmän kuin puolitoista per kunta. Eniten, yli 30 kappaletta, Mustalampia on Joensuussa. Vaikka samannimisiä paikkoja on paljon, peruskartan 800 000 paikannimestä 230 000 eli lähes … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , ,

Hapan sulfaattimaa syö betonia ja tappaa kalat – huuhtoutuu vesistöjen kautta enemmän kuin Talvivaarasta

Juuri maaperä voi olla syyllinen, kun vesistöt happamoituvat, veden raskasmetallien pitoisuus on huikean korkea tai kun kalat kuolevat. Kun hapettunut maa sadesäällä kastuu uudelleen, sulfaatista syntyy erittäin hapanta rikkihappoa. Se liuottaa ja huuhtoo maaperästä runsaasti metalleja, kuten alumiinia, kadmiumia, nikkeliä, … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , ,

Saimaan juoksutusta lisätään – Taustalla sateinen keli valuma-alueella

Maa- ja metsätalousministeriö on 4.1.2018 hyväksynyt Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksen esityksen Saimaan juoksutuksen lisäämiseksi. Lisäjuoksutuksilla pienennetään Saimaan vedenpinnan nousua mahdollisesta tulvasta aiheutuvien haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi. Saimaan juoksutusta lisätään siten, että juoksutus on maanantaista 15.1. alkaen 850 kuutiometriä sekunnissa. … Lue loppuun

Kategoria(t): Vesistöt | Avainsanat:

Hirvi hukkui Pieliseen

Kuollut hirvi on haettu Pieliseltä. Hirven hakuun Paalasmaalta lähti kaksi Juuan palomiestä maastoautolla ja mönkijällä. Järvelle johti kolmen hirven jäljet, joista kaksi oli kääntynyt takaisin muutaman kymmenen metrin päässä kuolleen hirven uppoamispaikasta. Järveen vajonnut hirvi oli itse yrittänyt päästä kovalle … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , ,

Metsästäjille erikoinen tehtävä – Kaksi aikuista villisikaa hukkui Puruveteen

Kesälahtelaiset metsästäjät saivat tiistaina erikoisen tehtävän, sillä heidän oli haettava järvestä pois kaksi villisian raatoa. Villisiat löydettiin hukkuneina Puruvedestä Mäntyrannalta. Kesälahden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Veikko Ihanus arvelee, että eläimet ovat lähteneet uimaan, mutta niiden elimistö ei ole kestänyt kylmää vettä. Ihanuksen … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , ,