Metsästysoikeus
Yleisesti oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä sitä kuuluu alueen omistajalle. Alueen omistaja voi vuokrata metsästysoikeutensa kokonaan tai osittain.
Alueen metsästysoikeuden haltija voi asettamillaan ehdoilla antaa toiselle luvan metsästää eli metsästysluvan alueelle, jollei alueen maanomistaja ole tätä vuokrasopimuksella rajoittanut tai kieltänyt.
Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla on oikeus metsästää yleisellä vesialueella meressä sekä yleisellä vesialueella meressä olevilla valtion omistuksessa ja hallinnassa olevilla saarilla ja luodoilla.
Yleisellä vesialueella järvessä ja tällaisella alueella olevilla valtion omistamilla saarilla ja luodoilla on oikeus metsästää henkilöllä, jonka kotipaikka on kyseisessä kunnassa.
Luonnonsuojelulain mukaisilla suojelualueilla on voimassa erilliset säädökset ja määräykset.
Metsästäjätutkinto vaaditaan metsästäjäkortiin
Henkilö, joka toimii metsästäjän apuna koiran ohjaajana tai hirvieläimen metsästyksessä ajomiehenä tai vastaavalla tavalla avustaa metsästyksessä, ei tarvitse metsästyskorttia.
Metsästyskortin tarvitsee jokainen, joka harjoittaa metsästystä tai toimii metsästyksen johtajana.
Metsästäjätutkinnon hyväksytysti suorittanut saa metsästäjäkortin todistukseksi metsästäjätutkinnon suorittamisesta. Kun riistanhoitomaksu on suoritettu, astuu metsästyskortti heti voimaan.
Metsästystä on myös pyyntitarkoituksessa tapahtuva riistaeläimen houkutteleminen, etsiminen, kiertäminen, väijyminen, hätyyttäminen tai jäljittäminen, koiran tai muun pyyntiin harjoitetun eläimen käyttäminen riistaeläimen etsimiseen, ajamiseen tai jäljittämiseen sekä pyyntivälineen pitäminen pyyntipaikalla viritettynä pyyntikuntoon.
Kuvien laitto pyyntipaikalle on riistaeläimen houkuttelua ja siinä täyttyy metsästyksen määritelmä. Esim. sorsien rauhoitus päättyy 20.8. klo 12.00 sitä ennen ei saa kuvia laittaa pyyntipaikalle.
Riistaeläintä ei saa etsiä toisen pihasta tai puutarhasta eikä metsästystarkoituksessa saa kulkea viljelyksillä ennen kuin sato on korjattu, jollei maanomistajan lupaa tällaiseen toimintaan ole.
Metsästyslaki kieltää ampumisen 150 m lähempänä asuttua rakennusta, jollei lupaa tähän ole.
Metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantaa ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä.
Metsästysaika
Metsästystä säädellään metsästysajalla, jolloin tietyn riistalajin metsästys on laillista metsästysasetuksessa ilmoitettuina aikana.
Usein puhutaan sorsatus- tai hirvenmetsästys ajasta. Hirvenmetsästys on tiukasti säänneltyä pukeutumista myöten, mutta sorsanmetsästys on varsin vapaamuotoista metsätystä.
Metsästysaikana voidaan luvan varaisten saaliseläinten kaatomäärää rajoitetaa. Jos lupaehtojen mukaista eläin määrää ei saavuteta, metsästys päättyy metsästysaikaan tai kun kaikki luvassa olevat eläimet saadaan saaliksi ennen määräaikaa metsästys päättyy kun viimeinen eläin on kaadettu.
Rauhoittamattomien eläinten ja lintujen metsästysaikaa ei ole rajoitettu, mutta lisääntymisaikana metsästys on tiukasti rajoitettua. Pesimäaikaiset rauhoitusajat löytyvät laki tekstistä.
Kaikki linnut ja suurin osa muistakin eläimistä on rauhoitettu lisääntymisaikana. Saaristossa linnut ovat erityisen herkkiä häiriölle pesimäaikana, yksi ajattelematon maihinnousu saattaa aiheuttaa koko luodon pesintöjen epäonnistumisen.
Suurin osa rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupapäätöksistä tehdään vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Tällöin hakemusten käsittely voi ruuhkautua. Ennen myönteisen poikkeuslupapäätöksen täytäntöönpanoa on myös odotettava valitusaika, joka on 37 vuorokautta.
Poikkeusluvalla metsästystä on rajoitettu, rajoitukset ilmenevät lupaehdoista. Poikkeusluvalla voidaan myös poiketa normaaleista metsästykseen liittyvistärajoituksista, kuten ajoneuvon käytön salliminen.
Salametsästykseksi kutsutaan metsästystä,
joka tapahtuu kiellettynä aikana tai kohdistuu metsästykseltä rauhoitettuun eläimeen tai tapahtuu alueella, jossa metsästäjällä ei ole metsästysoikeutta.
Myös sallitulla alueella ja ajalla tapahtuva luvalliseen lajiin kohdistettu kiellettyä ansapyyntiä kutsutaan salametsästykseksi.
Edelleenkin laillisen metsästyksen yhteydessä tapahtuvaa lain näkökulmasta kielletyn saaliin tavoittelua sanotaan salametsästykseksi.
Metsästysrikokseen syyllistynyt on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi ja törkeään metsästysrikokseen syyllistynyt vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Hyvä mestästäjä tunnistaa lajit ja osaa ampua.
Hirvikota 