Riistavahinkolain mukaista korvausta suden aiheuttamasta koiravahingosta ei maksetakaan aina. Korvausta ei makseta, jos koira on jätetty selkeästi valvomatta.
Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, joka käy tarkastamassa vahingon.
Riistavahinkolaissa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan myönnettäessä valtion talousarvioon otetuista määrärahoista varoja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen esimerkiksi tilanteissa, jossa susi vahingoittaa tai tappaa koiran.
”Tapauksissa käytetään tapauskohtaista harkintaa, ja tulkinta tulee sieltä tapahtumapaikkakunnan kunnasta. Jokainen tapaus on aina vähän erilainen”, toteaa maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön erityisasiantuntija Jussi Laanikari.
Mitä valvonnalla tarkoitetaan?
Riistavahinkolain mukaista korvausta ei kuitenkaan välttämättä makseta, jos koira ei ole ollut valvotuissa olosuhteissa.
Valvomattomat olosuhteet tarkoittavat Ruokaviraston mukaan sitä, että koira on selkeästi ollut esimerkiksi karkuteillä pihapiirin ulkopuolella.
”Mitään tarkempaa linjausta siitä, mitä valvonnalla tarkoitetaan ei tällä hetkellä ole. Riistavahinkolain 8-pykälässä todetaan, että korvauksen saamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsijä on käytettävissään olevin kohtuullisin keinoin pyrkinyt estämään vahingon syntymisen tai sen laajenemisen.
Jos vahingon riski on suuri ja ennakoitavissa, niin silloin koiran pihalle päästämistä ilman valvontaa kannattaa miettiä”, toteaa Ruokaviraston ylitarkastaja Katariina Mattila.
”Ministeriössä olemme jo pitkään todenneet, että koiria ei pidä jättää yöksi mihinkään juoksunaruun pihan perälle”, Laanikari muistuttaa.
Jos koira jää metsään metsästyksen päätyttyä
Metsästyksenkin kohdalla korvauksen saa silloin, jos koira treenaa metsällä tai on ollut osallistumassa metsästykseen ja metsästys on ollut käynnissä. Jos taas vahinko tapahtuu metsästyksen päättymisen jälkeen ja koira jää valvomatta metsään, silloin riski vahingolle on ilmeinen eikä korvauksiakaan välttämättä makseta.
Tapauksissa, joissa pyynnin kohteena oleva suurpeto aiheuttaa pyyntiin osallistuvalle koiralle vahinkoa, ei korvausta myöskään makseta.
”Tilanteissa käytetään aina tapauskohtaista harkintaa. Hylättyjä korvauspäätöksiä on kuitenkin tehty vain muutamia”, Mattila toteaa.
Mattila muistuttaa, että jos korvauspäätös on sellainen, että siihen ei ole tyytyväinen, on päätöksestä 30 vuorokautta aikaa tehdä oikaisuvaatimus.
”Tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää”, hän toteaa.
Susien aiheuttamat koiravahingot
Vahingonkorvauksen edellytyksenä on joka tapauksessa maaseutuelinkeinoviranomaisen toteuttama maastokatselmus, jossa vahingon aiheuttaja todetaan.
Maaseutuviranomainen pitäisi päästä paikan päälle mahdollisimman nopeasti, jotta tapahtumasta löytyy jälkiä.
Viime vuonna susien aiheuttamia koiravahinkoja korvattiin 65 kappaletta ja korvauksia maksettiin yhteensä noin 225 000 euroa riistavahingot.fi-sivuston mukaan.
Kaikista suden hyökkäyksen kohteeksi joutuneista koirista ei kuitenkaan tehty virallista ilmoitusta tai haettu korvausta.
Korvaussumma määräytyy siten, että koirille on määritelty tietty perusarvo, olipa se sitten puhdas- tai monirotuinen.
Kennelliiton tietokannasta löytyvät rekisterin perusteella koiran saavuttamat näyttely- ja koepalkinnot sekä terveystutkimukset, jotka nostavat korvaussummaa perusarvoa korkeammaksi.
Jos koira kuolee, korvataan se käyvästä arvostaan. Käypä arvo määräytyy eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävistä käyvistä arvoista annetun laskentasääntöjen mukaan.
Jos koira vahingoittuu, mutta jää eloon, korvataan toteutuneet eläinlääkintäkustannukset enintään koiran käypään arvoon asti.
Eläinlääkintäkustannuksia ei korvata erikseen, jos koira lopulta kuolee tai joudutaan lopettamaan ja se korvataan käyvästä arvostaan.
Hirvikota 