Kalenteri
Arkisto
-
Artikkelit
- Vaelluskalojen kutupaikat ovat kunnostusten tarpeessa – toimiva kutusoraikko tuottaa pienpoikasia
- Borrelioosi – Suomessa esiintyy ainakin kolmea erilaista Borrelia-alalajia
- Kolopesijät tarvitsevat onkalon
- Muuttolintu saa jo munassa hormonikylvyn, joka valmistelee aikuisen linnun muuttoa
- Kun linnunpöntön tekee syksyllä – se on sopivan hajuton keväällä
- Metsänhoito | Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi
- Riistamiehet rientävät metsäkanalintujen avuksi – Saippuan katku suojaa pesän se karkottaa ketut ja supit
- Talitintti panostaa suhteeseen – rakkaus päihittää ruoan
- Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt
- Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehitykseen
- Puutiainen puree koiraa – Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti
- Metsänhoito | Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua – huonointa on loppusyksy
- Puutiainen on eläinmaailman selviytyjä – Punkki liikkuu myös kaupunkien puistoissa ja pihoilla
- Talitiainen valitsee naapurinsa samanmielisten joukosta
- Tutkimuksen mukaan kirjosieppo häätää tiaisen pesästään
- Kalan käyttöä tulisikin lisätä tuntuvasti – Kalan syönti on ikivanha juttu ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Suden tappamasta tai vahingoittamasta koirasta voi saada korvausta – kaikissa tapauksissa korvausta ei saa
- Tiaispönttö tuo kaupungissa varmimmin kesäasukkaan – muista naapurisopu
- The 4 Best Powders for .30-06 | Reviews 2023
- Top 5 Underrated Deer Cartridges | American Hunter
- 11 Best Rifle Cartridges for Whitetail Deer | Field & Stream
- Pihapiireissä liikkunut karhu lopetettiin Nurmeksen Höljäkässä
- Vauhkoontunut hirvi juoksenteli Turussa Kupittaalla – Metsästäjä ampui hirven Vasaramäessä
- 308 vs 30-06 vs 300 Win Mag – They’re all great cartridges with different strengths and weaknesses
- Metsästyskoirat | Noutajan kouluttaminen metsästyskoiraksi – hanki hyvä käyttölinjan pentu
- Basic Cartridge Selection – Cartridge selection always comes first | Hunting In Australia
- Metsästäjän kannattaa hakea aselupaa jo ennen kesää – poliisin sähköisen asioinnin kautta
- An Ode to the .223 Remington
- Head to Head: .223 Remington vs. .22-250 Remington | American Hunter
- Why do people say 5.56 or .223 Remington is basically a 22LR?
- Lintujen pesimärauha alkaa 15.4.
- Kutupuuhissa suuret kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä – Koolla on väliä | Helsingin yliopisto
- Kalasaalis pannulle tuoreeltaan
- Savukala palkitsee kärsivällisen herkkusuun – näin savustat lohen onnistuneesti
- Koirasi on pentususi
- Kalojen kutuaika on menossa
- Supikoira on Suomessa jo yleisempi eläin kuin kettu
- Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa
- Lahnan kutuaika kestää useita viikkoja
- Majavat ovat luonnon insinöörejä
- Kalan savustaminen – Kesän kalaherkut
- Kala on kaamosajan voimaruokaa – myös mielialaa kohentava vaikutus ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Kanadan- ja euroopanmajava kanta pysynyt vakaana – päällekkäisiä esiintymisalueita yhä enemmän | Luonnonvarakeskus
- Hauen kutuaika
- Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä 7.–9.6.2024
- Kevät on koiranpennun hankinnan aikaa – opi tunnistamaan pentutehtailija
- Kuhan kutuaika – toukokuun puolivälin ja kesäkuun lopun välille
- Kesä on savustamisen parasta aikaa
- Väärä rotuvalinta voi kostautua – ”Koirat eivät tule sellaisina pentulaatikosta, vaan niiden kanssa tulee tehdä paljon töitä”
- Intiaanit kutsuvat suomalaisia nimellä ´he-jotka-saunovat-paljon´ – madoodoowiniwag
- Viirupöllön poikanen tuli pihaan: pöllönpoikaseen ei kannata koskea, äkäinen emo on aina lähellä – Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa.
- Ville Haapasalo ihmeissään: Siinä on jotain väärin, kun Suomessa ei osata laittaa syötävästä kalasta ruokaa
- Koira rakastaa piiloleikkiä hajuilla — Nose work on uusi koiraharrastus, jossa nuuskutus on tärkeintä
- Ahvenen kutu
- Made on kylmien vesien salaperäinen kala – kutu ajoittuu sydäntalveen
- ”Taivaallinen tuoksu keittiössä” – tämä klassikkoherkku on täydellistä arkiruokaa – riista lisää keiton ruokaisuutta ja syventää makua
- Näin valmistat täydellisen savukalan – onnistumisen vaikuttaa kalan tuoreus
- Koulutatko sinäkin koiranpentuasi väärin? – Pennun koulutuksessa tehdään usein tahattomia virheitä
- Trikiinitauti eli trikinoosi – koteloituneet toukat voivat säilyvä elossa jopa yli 20 vuotta
- Vieraslaji | Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)
- Nuolihaukka saa pääskyset paniikkiin
- Perhoset ovat erikoisia hyönteisiä
- Sausage Recipes | Meats and Sausages
- Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin
- Låt köttet mogna till minst 40 dygnsgrader | Svensk Jakt
- Hur du skapar mört kött | Svenska Jägareförbundet
- Peipposet karkottaa punkit kemiallisesti, käyttämällä pesässä tupakantumpeja
- Tuulen vaikutus ampuma tarkkuuteen – How to Shoot in the Wind with a Mil Dot Scope | YouTube
- Peurasta syntyy verratonta riistaruokaa
- Lihassa on runsaasti ravintoaineita luonnostaan – liha parantaa naisten raudan saantia
- The best gundog breeds from overseas | The Field
- Kokeile tyhjiöpakkaustapaa vakuumikoneella, se lisää säilyvyyttä
- Pentu saapui taloon – ja tuhosi kaiken! 5 virhettä, jotka uusi koiranomistaja tekee helposti
- Metsänhoito: Raivaussahan huolto | YouTube
- Uusien perunoiden aromi säilyy vakumoituna pakkasessa
- Riistalinnusta saa monta herkkua
- D-vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini joka vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn
- Villisikapata
- Siellä missä on savua – on myös makua!
- Kuhan kutuaika
- Riistan paloittelu – Lubbe visar hur det kan gå till | YouTube
- Kävely pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta
- Muuttolinnut: This bird has flown – Unravelling the mysteries of bird migration | New Scientist
- Mehukaan liha- ja grilliruoan salaisuus on marinadissa
- What to Consider When Choosing a Vacuum Sealers | Field & Stream
- Metsästyskoirat | Pennun valinta pentueesta
- Grillattua kalaa kahdeksalla eritavalla
- Metsänhoito: Tiede ja käytäntö todistavat – toukokuu on mainiota aikaa tarttua raivaussahaan
- Moottoriveneiden runko määrittää veneen ominaisuudet
- Harjuksen kutuaikainen kevätrauhoitus alkaa 1. huhtikuuta
- Lihan prosessointi on ihmisen kehityksen merkittävimpiä edistysaskeleita, sanovat tutkijat – mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen
- Väitös: Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin – Ilmastonmuutoksella vaikutus oraviin
- Grilli sopii monen ruokalajin valmistamiseen | Grillaamisen opas
- Liha on ravitsemuksellisesti hyvä ja monipuolinen elintarvike
- Ruoka: Hevosenliha on ensiluokkaista – rasvaprosentti on hyvin alhainen
- Emokarhu hakee alkukesällä asutuksesta ”ihmiskilpeä” pentujen suojaksi – ihmiskohtaaminen jää silti yleensä vain karhun tietoon
- Hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut 2000-luvulla
- Kuivasärki on kevään herkkua – Tuulinen ja kuiva kevätilma vauhdittaa prosessia
- Lämminsavustus
- Kalan graavaus – todella yksinkertaista
- Grillipihveihin makua – mureuta liha marinoimalla se vakuumilaitteen avulla
- How to Butcher a Deer: A Step-by-Step Guide | Field & Stream
- Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – neljäntenä haahka
- Kyyn hyödyllisyys voi yllättää – Pienjyrsijä kantaa 8-25 punkkia
- Muuttohaukan erityisominaisuudet saalistuksessa
- Tervavene – Tervatalonpojat soutivat tyrskyissä henkensä uhalla
- Muuttolinnut muuttavat tapojaan ilmaston lämpenemisen myötä – tarvitaan 35 sukupolvea
- Muuttolinnut suunnistavat hajuaistin ja magneettikenttien avulla
- Lepakoiden muutto
- Ilmasto vie lintuja eri suuntiin
- Hanhien kevätmuutto ennätysvauhdissa – linnut valtaavat pellot Hämeessä
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää
- Miksi on muuttolintuja – Why Migratory Birds? | World Migratory Bird Day
- Ahmat yllättävä apu vihatun supikoiran hävittämisessä – ”Tulee häviämään poronhoitoalueen eteläpuolelta”, sanoo kokenut petotuntija
- Muuttolinnut muuttavat kesäisin pohjoiseen tauteja pakoon
- Lintujen ikä, koko ja sukupuoli vaikuttavat muuton ajoitukseen
- Lintujen kevätmuutto jatkuu vielä – Arktisia vesilintuja on nähty
- Vieraslaji: Amerikanmajava
- DNA paljastaa euroopanmajavan uivan uusille alueille
- Missä ovat muuttolintujen naaraat? – Ei hätää, koiraat valtaavat vain jo pesäpaikat
- Kalojen joukkokuolemat havahduttivat lintukannan hoidossa – Punasotka katoaminen yritetään estää nyt kalastamalla
- Euroopanmajava on levittäytymässä myös Auranmaalle
- Muuttolintujen bongaaminen on helppoa, kun muistaa nämä asiantuntijan vinkit
- Valkoposkihanhien kanta kasvanut 1,3 miljoonaan lintuun, joka johtanut muuttoreittien levittäytymiseen – Hanhipeltokokeilu alkaa
- Valkoposkihanhipopulaatioiden muuttoreitit talvehtemisalueen lisääntymisalueen välillä
- Saappaat jalassa: Mikko Malin ei ahdistu kyttyrälohen mahdollisesta noususta Kymijokeen
- Lintujen päämuuttoreitit
- Peltosirkun kansainvälinen tutkimus Ranskassa – selvitti peltosirkkujen kannan, muuttoreitit ja talvehtimisalueet
- Muuttolinnut odottavat vielä Baltiassa ja Ruotsissa — Lintujen talviruokintaa kannattaa vielä jatkaa
- Itämeren saarilla näkee hyvin muuttolintuja keväisin ja syksyisin – Moni pikkulintu karttaa suurien vesialueiden ylitystä viimeiseen asti
- Kevään majavajahti yrittää ehkäistä vesivahinkoja metsässä
- Vesilintujen kevätmuutto noudattaa jäänlähdön aikataulua
- Supikoira on tullut Suomeen jäädäkseen – tehopyynnistä hetkellinen hyöty
- Suomen metsien häviäminen huolestutti jo 1600-luvulla – 1900-luvun alussa metsiä hakattiin 50 miljoonaa kuutiometriä
- Majavan metsästyksellä ehkäistään tulvavahinkoja
- Majavan metsästyksestä jousella
- Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun, Lapissa tavattu vain euroopanmajavaa
- Pihka
- Fokus på tajgafästingen under årets fästingsäsong – analys av TBE-virus| Allt om Jakt & Vapen
- Halverad jakt på gråsäl – yrkesfiskarbas rasar | Jaktjournalen
- Skyddsjakt på varg efter ponnyattack i Stockholm | Jakt & Jägare
- Ylöjärvellä liikkuu yksi tai useampi karhu talojen pihoilla – ”puhtaasti häirintälupa”
- Suomen metsät ovat järeytyneet sadassa vuodessa, vanhojen puiden määrä on ennallaan
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää – Näin metsäpaloja sammutettiin ennen
- Siitepölytilanne ilmassa tänään ja ennuste | Norkko
- Telkät saapuu siivet viheltäen
- Työohje | Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä
- Nyt on koittanut supikoiran tehometsästyksen aika – pienpetokannat ovat aivan valtavat
- Metsästyskoirat | Pennusta luolakoiraksi
- Asiantuntija neuvoo, mikä on maksimikorkeus puupinolle – vyöryvissä puissa on hengenvaaralliset voimat
Avainsanat
- Afrikkalainen sikarutto
- Ahma
- Ahmakanta
- Alfapari
- Alkuperäislaji
- Ampuma-ase
- Ampuma-aseet
- Ampuma-aselaki
- Ampumaharjoittelu
- Ampumakoe
- Ampumarata
- Asedirektiivi
- Aseenkäyttö
- Aseet
- ASF
- Borrelioosi
- DNA-analyysi
- DNA-näytteet
- DNA-tutkimus
- Elinympäristö
- Ely-keskus
- Euroopan Unioni
- Evira
- Hanhet
- Haulikko
- Haulikkorata
- Hirvi
- Hirvieläimet
- Hirvieläinjahti
- Hirvieläinkolari
- Hirvieläintiheys
- Hirvieläintuotto
- Hirvieläinvahingot
- Hirvijahti
- Hirvikanta
- Hirvikivääri
- Hirvikoira
- Hirvitalousalue
- Hirvitiheys
- Hirvituhot
- Hirvivahingot
- Hyönteiset
- Ilmasto
- Ilves
- Ilvesjahti
- Ilveskanta
- Ilvestilanne
- Jahtiporukka
- Jahtipäivä
- Jousimetsästys
- Jälkihavainnot
- Jäätilanne
- Kaatolupa
- Kalakanta
- Kalastus
- Kaliiperi
- Karhu
- Karhujahti
- Karhukanta
- Karhunjälki
- Karhunkaatolupa
- Karhun kiintiömetsästys
- Karhunmetsästys
- Karhutilanne
- Karhuvahingot
- Kettu
- Kevätmuutto
- Kiima-aika
- Kivääriammunta
- Kiväärirata
- Kiväärit
- Koira
- Koiranhoito
- Koirarotu
- Kotieläimet
- Koulutus
- Lihankäsittely
- Liikenneturvallisuus
- Linnustus
- Linnut
- Loukkupyynti
- Luke
- Lumijälki
- Luonnonvarainen laji
- Luontokuvaus
- Luvat
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Maanomistajat
- Mehiläispesät
- Merimetso
- Metso
- Metsokanta
- Metsä
- Metsähallitus
- Metsäkanalinnut
- Metsäkanalintukanta
- Metsäkananlinnunmetsästys
- Metsänhoito
- Metsänomistajat
- Metsästys
- Metsästyskivääri
- Metsästyskoira
- Metsästysrikos
- Metsästysseurat
- Metsästäjäliitto
- Metsästäjät
- Metsästäjätutkinto
- Ministeriö
- Muuttolinnut
- Muuttoreitti
- Oikeuslaitos
- Ongelmasudet
- Pantasusi
- Patruunat
- Pelastuslaitos
- Pentue
- Pesimäalue
- Pesintä
- Pesäpaikka
- Pesäpönttö
- Petohavainnot
- Petolinnut
- Petovahingot
- Petoyhdyshenkilöt
- Peurajahti
- Peurakanta
- Pienpedot
- Pihapiiri
- Pihasusi
- Poikaset
- Poikkeuslupa
- Poliisi
- Politiikka
- Poronhoitoalue
- Punkki
- Riista
- Riistakamera
- Riistakannanhoito
- Riistakeskus
- Riistakolmiolaskenta
- Riistalaskenta
- Riistaliha
- Riistanhoito
- Riistanhoitoyhdistys
- Ruotsi
- Saaliit
- Saimaannorppa
- Salametsästys
- Sorsalinnut
- Sorsastus
- SRVA
- Sudenhoitosuunnitelma
- Sudenjälki
- Sudenmetsästys
- Sudet
- Suojelutoimenpiteet
- Supikoira
- Supikoirakanta
- Susi
- Susialue
- Susijahti
- Susikannan hoitosuunnitelma
- Susikanta
- Susilauma
- Susipelko
- Susireviiri
- Susitilanne
- Susivaara
- Susivahingot
- Suurpedot
- Syysmuutto
- Taimikko
- Taimikko vahingot
- Taimikonhoito
- Talviuni
- Tautitilanne
- Tautivaara
- Teerikanta
- Turvallisuus
- Tutkijat
- Tutkimus
- Vahingot
- Valkohäntäpeura
- Valkohäntäpeurakanta
- Valkoposkihanhi
- Valkoposkihanhikanta
- Vasat
- Venäjä
- Vesilinnustus
- Vesilinnut
- Vesistö
- Vieraslaji
- Vieraslajit
- Villisika
- Villisikahavainnot
- Villisikajahti
- Villisikakanta
- Villisikalauma
- Villisikasaaliit
- Villisikatilanne
Avainsana-arkisto: Alkuperäislaji
Nisäkkäiden kantamuodon perimä mallinnettiin yhdestä ainoasta eläimestä – Se muni, myös imetti poikasiaan
Maapallon noin 6 500 nisäkäslajia, aina vesinokkaeläimestä isoihin valaisiin, polveutuvat yhdestä ainoasta eläimestä. Se eli noin 180–250 miljoonaa vuotta sitten, siis dinosaurusten ajalla. Varhaisimpien nisäkkäiden edustaja oli pieni ja päästäisen tai hiiren kaltainen, noin kymmensentin mittainen. Se eli yöaikaan. Yksi löydetty … Lue loppuun
Kategoria(t): Tutkimus
Avainsanat: Alkuperäislaji, DNA-tutkimus, Geeniperimä, Geenipohja, Geenitutkimus, Lajitunnistus, Nisäkkäät, Perimä
Kommentit pois päältä artikkelissa Nisäkkäiden kantamuodon perimä mallinnettiin yhdestä ainoasta eläimestä – Se muni, myös imetti poikasiaan
Metsissämme elää suuri joukko haitallisia lajeja – kalleimpien niistä hintalappu kohoaa yli 50 miljoonaan euroon
Metsänhoidon kannattavuutta nakertavia nisäkkäitä ovat hirvi ja myyrät, jotka syövät vuosittain miljoonien eurojen edestä taimikoita. Suomessa on lähes viisikymmentä tuhatta eliölajia. Puolet lajeista tunnetaan niin hyvin, että niiden yleisyyttä kyetään mittaustiedon puuttuessa edes jotenkin arvioimaan. Kymmenesosa lajeista on uhanalaisia, vaarantuneita … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Avainlaji, Eläinlaji, Elinvoimainen laji, Haitallinen vieraslaji, Hirvi, Hirvieläin, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hoitomenetelmät, Hoitosuunnitelma, Hyönteiset, Hyönteislajit, Hyönteissyöjät, Indikaattorilaji, Kuusenjuurikääpä, Lajisto, Lajitunnistus, Luonnonhoito, Luonnonvarainen laji, Metsämyyrä, Metsänhoito, Metsästettävälaji, Myyräkannat, Myyrälajit, Myyrät, Myyrätuhot, Riistanhoito, Riistanhoitomaksu, Riistanhoitopiiri, Riistanhoitosuunnitelma, Supikoira, Supikoirajahti, Supikoirakanta, Supikoirasaalis, Tuhohyönteiset, Tulokaslaji, Uhanalainen, Uhanalainen laji, Uhanalaiset eläimet, Uhanalaisuus luokitus, Vieraslaji, Vieraslajilaki, Vieraslajiluettelo, Vieraslajit, Vieraspeto, Villisiat, Villisika, Villisika havainnot, Villisikajahti, Villisikakanta, Villisikalauma, Villisikasaaliit, Villisikatilanne, Villisikatuhot, Villisikavahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsissämme elää suuri joukko haitallisia lajeja – kalleimpien niistä hintalappu kohoaa yli 50 miljoonaan euroon
Suomessa ja Ahvenanmaalla rauhoitetut perhoslajit
Toisaalta perhosten keräilyllä on luonnonsuojelun kannalta kielteisiäkin vaikutuksia. Parnassius apollo Uhanalaisten lajien esiintymispaikalle asetetut rysät tai helposti kerättävien päiväaktiivisten perhosten, kuten päiväperhosten ja punatäplien keräily voi vaarantaa koko perhosesiintymän elinvoimaisuuden. Isoapollo (apollo) – Parnassius apollo SPS_Rauhoitetut-perhoset – SPS_Rauhoitetut-perhoset.pdf.
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Lajituntemus, Päiväperhoset, Uhanalainen laji, Yöperhoset
Kommentit pois päältä artikkelissa Suomessa ja Ahvenanmaalla rauhoitetut perhoslajit
What is biodiversity and why does its loss matter? | Natural History Museum
Biodiversity is the name we give to the variety of all life on Earth. Bacteria to baboons, plants to people – the range of life on our planet is incredible. All living things exist within their own communities, or ecosystems … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Avainlaji, Biodiversiteetti, Eläinlaji, Elinvoimainen laji, Elinympäristö, Haitallinen vieraslaji, Hyönteislajit, Indikaattorilaji, Kalalajit, Lajituntemus, Luonnonvarainen laji, Perinnebiotooppi
Kommentit pois päältä artikkelissa What is biodiversity and why does its loss matter? | Natural History Museum
Dingo genome suggests Australian icon not descended from domestic dogs – arrived around 5000 to 8500 years ago | New Scientist
A new analysis helps to unravel the mystery of the Australian dingo’s origins by showing that it is probably descended from a wild dog rather than a domestic breed. The Australian dingo’s genome is substantially different from modern dog breeds, … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäiskansat, Alkuperäislaji, Koiraeläin, Uhanalainen
Kommentit pois päältä artikkelissa Dingo genome suggests Australian icon not descended from domestic dogs – arrived around 5000 to 8500 years ago | New Scientist
Mammals got big quickly after dinosaurs died | Science AAAS
Fossilized teeth document the rapid development of the Pantolambda that sped its evolution. Soon after an asteroid wiped out most dinosaurs about 66 million years ago, mammals living at the time—which were no bigger than domestic cats—hit a major growth … Lue loppuun
Kategoria(t): Tutkimus
Avainsanat: Alkuperäislaji, Eläinlaji, Elinvoimainen laji, Evoluutio, Geeniperimä, Geenipohja, Lajimääritys, Lajisto, Nisäkkäät
Kommentit pois päältä artikkelissa Mammals got big quickly after dinosaurs died | Science AAAS
Villit vesikot (Mustela lutreola) ovat harvinaisuus
Villit vesikot ovat harvinaisuuksia, virolaisen saaren lisäksi muutamia tuhansia yksilöitä sinnittelee pikku läntillä Saksassa, pirstaleisilla alueilla Ranskan ja Espanjan rajaseudulla, Tonavan suistossa Romaniassa ja Dneprin suulla Ukrainassa sekä ehkä jossain Venäjällä. Nyt vesikko (Mustela lutreola) on äärimmäisen uhanalainen. Suomessa viimeisin … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Ekolokero, Kiima-aika, Loukkupyynti, Luontoon palautus, Minkkijahti, Minkkikanta, Näätäeläin, Pienpeto, Saaliseläimet, Suojeluhanke, Vesialue, Vieraslaji, Vieraspeto
Kommentit pois päältä artikkelissa Villit vesikot (Mustela lutreola) ovat harvinaisuus
Luonnossa kannattaa retkeillä oikein – Tiesitkö, että kivipinojen kasaaminen retkeilyalueille on lailla kielletty?
Retkestä tai vaelluksesta ei kuitenkaan saisi jäädä luontoon mitään jälkiä. Rakennelmien tekeminen sekä luonnonoloihin ja maisemaan epäedullisesti vaikuttavat teot ovat kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla lailla kiellettyjä. Kivien pinoamisella voi myös vahingoittaa muinaisjäännöksiä. Kuviomaat ovat maanpinnan kuviointia, jossa hienomman maa-aineksen laikut … Lue loppuun
Kategoria(t): Matkailu
Avainsanat: Alkuperäislaji, Kansallispuisto, Retkeily
Kommentit pois päältä artikkelissa Luonnossa kannattaa retkeillä oikein – Tiesitkö, että kivipinojen kasaaminen retkeilyalueille on lailla kielletty?
Kri-kri – kreetalainen villivuohi
Kri-kri (myös kreetalainen villivuohi) (Capra aegagrus creticus) on uhanalainenja harvinainen villivuohen (Capra aegagrus) alalaji. Kri-krin sarvet ovat kaartuvat. Kri-kritä tavataan vain Kreikalle kuuluvalla Kreetan saarella sekä muutamilla sen edustan pienillä asumattomilla saarilla, kuten Iraklionin edustan Díalla ja Néa Kydonían edustan … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Lajituntemus
Kommentit pois päältä artikkelissa Kri-kri – kreetalainen villivuohi
Chimpanzees can ’cook’ and prefer cooked food | The Guardian
Findings suggest chimpanzees have the intellectual abilities required for cooking, which could have an impact on our view of human evolution They may lack the secret of man’s red fire, but chimpanzees possess most of the intellectual abilities required for … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Käyttäytyminen, Ravinto, Teknologia
Kommentit pois päältä artikkelissa Chimpanzees can ’cook’ and prefer cooked food | The Guardian
Greece – Kri Kri Ibex | Hunting
Kri Kri Ibex hunting is permitted on several Greek islands where, years ago, the Ministry of forestry has displaced a small number of animals from the Thermesos National Park, on the island if Crete, where a consistent population can be … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Haulikko, Metsähallitus, Metsästys
Kommentit pois päältä artikkelissa Greece – Kri Kri Ibex | Hunting
Suomessa majavia on huomattavasti vähemmän kuin Ruotsissa – Alkuperäinen laji kamppailee elintilasta
Majavista on sekä hyötyä että haittaa. Majava voi aiheuttaa taloudellisia menetyksiä tehtaillessaan tulvia metsiin, pelloille ja teille. Toisaalta nököhammas palvelee padoillaan luonnon monimuotoisuutta. Sen aikaansaamista kosteikoista nauttivat niin sorsalinnut, kalat kuin monet selkärangattomatkin. Erikoistutkija Kaarina Kauhala Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että erityisesti … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Euroopanmajava, Levinneisyysalue, Majavajahti, Majavakanta, Majavan metsästys, Majavapato, Vieraslaji
Kommentit pois päältä artikkelissa Suomessa majavia on huomattavasti vähemmän kuin Ruotsissa – Alkuperäinen laji kamppailee elintilasta
Kesän parhaat kalaherkut valmistuvat mökkirannasta pyydetystä saaliista
Kesän parhaat kalaherkut valmistuvat mökkirannasta pyydetystä saaliista. Kesällä kalastus laiturinnokasta tai veneestä veden liplatusta kuunnellen on kuin terapiaa! Pulmia kalamiehelle saattaa tulla, jos saalista on monen sorttista. Tässä vinkkejä, miten herkutella mökkirannan kaloilla. Pienet ahvenet: Kaislikon reunasta tai laiturinnokasta saadut … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Avainlaji, Hauki, Kalalaji, Kalastus, Kuha, Lohi, Saaliit
Kommentit pois päältä artikkelissa Kesän parhaat kalaherkut valmistuvat mökkirannasta pyydetystä saaliista
Metsäjänis hyppelee kohti pohjoista rusakon tieltä
Ilmastonmuutoksen myötä rusakko on syrjäyttämässä metsäjänistä. Lumisiin talviin väriltään ja raajoiltaan sopeutunut jänis on vetäytymässä kohti pohjoista. Rusakko valtaa ala myös jäniksen perimässä, kun lajit risteytyvät keskenään. Metsäjänis ja rusakko ovat sukulaisuudestaan huolimatta kaksi eri eläinlajia Metsäjänis on metsien laji … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Metsäjänis, Perimä, Riistanhoitoyhdistys, Rusakko, Uhanalainen laji
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsäjänis hyppelee kohti pohjoista rusakon tieltä
Suurimmat rapusaaliit tulossa elokuun puolella
Luonnonvarakeskuksen (Luke) koeravustusten perusteella täplärapukoiraita saadaan hyvin saaliiksi kauden alussa ja täplä- ja jokirapunaaraita vasta heinä-elokuun vaihteessa. Yllättäviä muutoksia rapusaaliin kehitykseen voivat aiheuttaa muun muassa nopeat lämpötilavaihtelut. Viime kaudelta vesiin jäi tavanomaista runsaammin tänä kesänä saaliskokoon kasvavia rapuja, joten rapukaudella … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Elinvoimainen laji, Lajimääritys, Luke, Rapukanta, Saaliit, Vesistö
Kommentit pois päältä artikkelissa Suurimmat rapusaaliit tulossa elokuun puolella