Suomen metsästyslain mukaan metsästyksessä käytettävän patruunan tehon on täytettävä tietyt minimi vaatimukset. Ilma-aseen käyttö on pääsääntöisesti kielletty, tietyissä olosuhteissa ilma-aseen käyttö on kuitenkin sallittu.
Metsästysasetus 1993/666 16§ määrittelee riistaeläimen ampumiseen yleiset ampuma-asevaatimukset.
Riistaeläimen ampumiseen käytettävän rihlatun luotiaseen luodin osumaenergian on piipun suusta mitattuna täytettävät seuraavat luokitus vaatimukset saaliseläinten mukaiset.
Metsästysasetukseen lisättiin 6.2.2020 lyijyttömiä luoteja koskevat paino- ja osumaenergiavaatimukset.
Lyijyä sisältävien luotien paino- ja osumaenergiavaatimukset pysyvät ennallaan.
E100 = osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna.
* Luokissa 3 ja 4 kohdassa mainittujen eläinten ampumiseen on käytettävä laajenemaan suunniteltua luotia.
Kupariluodit ovat kovempia ja niiden toimintavarmuus perustuu riittävään osumanopeuteen, joka vaihtelee luodista toiseen. Luodin nopeus sen osuessa kohteeseen ratkaisee, että avautuuko luoti.
Kupariluotien toimintaperiaate poikkeaa lyijyä sisältävistä vieläpä siten, että luodin avautumisen ja avautumattomuuden raja on jyrkempi.
Käytännössä tämä tarkoittaa etäisyyttä, jonka ylittyessä luodin avautuminen heikkenee oleellisesti. Käytännössä luodin avautumisen ja avautumattomuuden raja voi tulla vastaan jo sadassa metrissä
Yleisimmät kaliiperit on lihavoitu ja alleviivattu. Kaliipereista saat lisätietoja, kun kirjoitat kaliiperin tyypin sivun oikeassa yläkulmassa olevaan hakukenttään. Sivuillemme on kerätty erilaisia artikkeleja, jotka antavat syventäviä tietoja. Sivun lopusta kannattaa tutustua linkistä avautuvaan sivuun kiväärin piippu ja nousu, nousulla ja kaliiperilla on vaikutusta aseen käyntiin.
Luokka 0:
Perusvaatimus, E 0 > 100 Joulea
Kaliiperit: 22 LR, 17 Rem, 17 HMR ja 17 Mach 2.
Sallittu riista: näätä, minkki, kärppä, kyyhky, pyy, vesilinnut ja villikani (ei hanhi)
Luokka 1:
E 100 > 200 Joulea, luoti vähintään 2,5 g tai
luodin osumaenergia on luodin painosta riippumatta piipun suusta mitattuna vähintään 300 joulea (1.9.2016).
Kaliiperit: esim. 22 Hornet, 17 HMR
Sallittu riista: supikoira, kettu, tarhattu naali, mäyrä, saukko, metsäjänis, rusakko, metso, teeri ja hanhi sekä kaikki luokan 0 riistaeläimet
Luokka 2:
E 100 > 800 Joulea, luoti vähintään 3,2 g
Kaliiperit: 222 Rem, 223 Rem, 22 PPC USA, 6 PPC USA, 22-250 Rem, 7×33 Sako ja 7.62×39
Sallittu riista: metsäkauris, hylje, susi, ilves, ahma, majava ja mufloni
sekä luokkien 0 ja 1 riistaeläimet
Lyijyttömän E 100 > 800 J luodin paino on 2,9 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 800 joulea;
Luokka 3:*
E 100 > 2000 J, luoti vähintään 6 g tai
E 100 > 1700 J, luoti vähintään 8 g tai
Lyijyttömän E 100 > 1700 J luodin paino on 5,1 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 1 700 joulea;
Kaliiperit: 243 Win, 25-06 Rem ja 30-30 Win
Sallittu riista: valkohäntä-, metsä-, kuusi- ja japaninpeura, saksanhirvi
sekä luokkien 0-2 riistaeläimet
Alemman kaliiperiluokan aseissa on valmistaja kohtaisia eroja, jotka mahdollistavat käyttää patruunoita mitkä täyttävät tämän luokan vähimmäisvaatimukset. Patruunarasia kannattaa olla mukana todistamaan vaatimuksen täyttymisestä.
Luokka 4:*
E 100 > 2700 J, luoti vähintään 9 g tai
E 100 > 2000 J, luoti vähintään 10 g tai
Lyijyttömän E 100 > 1900 J luodin paino on 7,5 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 1 900 joulea.
Huom!
Lyijyttömillä luodeilla pitää olla tarkkana E 100 > 1900 J vaatimuksen kanssa. Toisella valmistajalla vastaava patruuna ei välttämättä täytä lain edellyttämää minimi Joule vaatimusta.
Kaliiperit: 6.5×55 SE, 270 Win, 270 Wby Mag, 7 mm-08, Rem, 7×57, 7x65R, 7×64, 280 Rem, 7 mm Rem Mag, 7 mm Wby Mag, 7 mm STW, 308 Win, 7.62x53R, 30-06, 300 Win Mag, 300 WSM, 300 Wby Mag, 30-378 Wby Mag, 8.2x53R, 8x57JS, 8x57JRS, 338 Win Mag, 338 Lapua Mag, 340 Wby Mag, 9.3x53R, 9.3x74R, 9.3×62, 9.3×66 Sako, 375 H&H Mag, 416 Rem Mag, 6,5 Creedmoor ja 260 Rem
Sallittu riista: hirvi, karhu, villisika ja muut riistaluettelon eläimet
Alemman kaliiperiluokan aseissa on valmistaja kohtaisia eroja, jotka mahdollistavat käyttää patruunoita mitkä täyttävät tämän luokan vähimmäisvaatimukset. Patruunarasia kannattaa olla mukana todistamaan vaatimuksen täyttymisestä.
Lähde: Metsästysasetus 16a§ 666/1993, Luotiasetta koskevat yleiset vaatimukset
Luotien rakennetyypit
• lyijyluodit
• kokovaippaluodit
• lyijykärkiset luodit (puolivaippaluodit)
Haulikkoa koskevat rajoitukset
Haulipatruunalla ladatulla haulikolla ei saa ampua hirveä, valkohäntäpeuraa, saksanhirveä, metsäpeuraa, kuusipeuraa, japaninpeuraa, karhua, villisikaa, hyljettä tai muflonia.
Haulikkoa varten valmistettua luotia ei saa käyttää hirven eikä karhun ampumiseen.
Haulikon kaliiperi
Riistaeläimen ampumiseen käytettävän haulikon kaliiperin on oltava 10–20.
Pienempikaliiperista haulikkoa saa kuitenkin käyttää villikanin, piisamin, oravan, kärpän, riekon, kiirunan, pyyn, peltopyyn, lehtokurpan ja sepelkyyhkyn ampumiseen, ei kuitenkaan haulikkoa, jonka kaliiperi on pienempi kuin 36.
Ilma-aseen käyttäminen
Ilma-asetta saa käyttää vain rakennuksen sisällä ja siellä vain muun rauhoittamattoman nisäkkään kuin villiintyneen kissan tappamiseen.
Ilma-asetta saa käyttää riistaeläimen tai rauhoittamattoman eläimen ampumiseen tainnuttavaa ainetta sisältävällä ammuksella tutkimus-, istutus- tai uudelleensijoitustarkoituksessa.
Tärkeimmät ampumatarvikkeiden valintakriteerit ovat:
– Käyttötarkoitus: metsästys- vai rata-ammunta
– Kantama, osumaenergia
– Ballistiset ominaisuudet: lentorata, lähtönopeus, tarkkuus ja läpäisyteho
– Kustannukset
Lisää aiheesta:
Sako Cartridges Datatabl 2020.pdf
Lapuan tuotekuvasto 2020
Ampuma-aseet
Tukki
Haulikko
Kiväärit
Ammuntatekniikka
Kaliiperien riistaluokitukset
Metsästyspatruunan valinta
Kiväärinpiippu ja nousu (Rihalus – twist rate)
Kiikaritähtäimen valinta
Äänenvaimennin
Hirvikota 
eikö kaliperillä 243 voi ampua villisikaa? sakon gamehead 6.5g täyttää vaatimukset.100m 2175 joulea?
Villisika vaatii vähintään 9 g painoisen luodin
E 100 > 2700 J, luoti vähintään 9 g tai
E 100 > 2000 J, luoti vähintään 10 g
Silloin 243 kaliperinen ase ei riitä villisialle. Syy siihen on villisian paksu nahka ja rasvakerros, joten vaaditaan riittävän suuri läpäisy teho.
45-70 gov räjähtänyt suosiossa parin viimevuode aikana
45-70 on 1873 suunniteltu mustaruutikäyttöisten Springfield-muskettien takaaladattavien muutosmallien (Trapdoor Springfield) ehtojen mukaan. Lähde: Pekka Suuronen
.45 luodin halkaisija 0.458 inch – 11.63 mm
70 mustaruudin määrä 70 grains
Amerikkalaisten läteiden mukaan 45-70 on vaikea ampua tarkasti pitkillä matkoilla, koska luodin nopeu ons hidas joka vaikuttaa luodin liikerataan.
1900-luvun alussa suurnopeuksiset .30-30 win patruunat ja mauserlukko sekä makasiinit vaikuttivat siihen, että ne ohittivat .45-70:n suosio
.450 Marlin on suunniteltu 45-70 / .458win pohjalta 2000-luvulla.
On totta, että 45-70 on lisännyt suosiotaan tietyissä harrastaja piireissä. Mutta patruunan saatavuus on heikkoa ja hinta 10-20 euroa kalliimpi kuin .30-kaliiperin 308 ja 30-06 patruunoissa.
Varmasti toimiava ase suurriistan metsästyksessä. Mutta jälleenmyynti voi olla vaikeaa.
Samassa kategoriassa on muitakin kaliipereja, jotka ovat suositumpia. Kuten .375 , 9×39 jne
Millä perusteella voidaan jakaa nuo kaliperit eri luokkiin ja samalla sanoa, mikä kaliperi soveltuu lain mukaan, millekin eläimelle?
Esim. 22hornetin voi ladata ylittämään reilusti tuon 800Joulea,sadalle metrille. Jopa lähelle 1000Joulea /E100.
Vai määritteleekö laki nykyään myös luotiaiseiden kaliperit eläimille? Itse olen tulkinnut niin, että minimi tehot määritellään käytettävän luodin ominaisuuksilla. Eli jos puhutaan nyt vaikka kauriille sopivasta. 3.6g lyijypäinen luoti, joka lähetetään kiväärin piipusta 850m/s, ja luodin bc on 0.235. 100m päässä tehoa yli 900Joulea.
Jos tulkitaan kiväärin kaliperin mukaan. Eihän esim. 223rem kiväärillä voi kaataa kaurista, jos lataa itse patruunat. Koska samaa luotia mahdollista ladata alitehoiseksi.
Lain laadinta on yleensä poliittikkojen vastuulla, jolloin sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä järjen kanssa.
Myös metsästäjien välillä käydään usein debaattia, sopivasta kaliiperista ja ammuksista.
Myös 308Win voi olla alitehoinen vaikka ammutaan laillisilla patruunoilla. Suurilla uroskarhuilla voi olla karhujahdin aikaan jo niin paksu rasvakerros
vyötäröllä, joka heikentää patruunan toimivuutta.
Harvoin kaurista ammutaan yli 100 metrin matkalta.
308Win kaliiperille on myynnissä hirvijahtiin alitehoisia patruunoita, suoraan tiskiltä.
Laki myös helpottaa metsästäjän valintaa, mikä on oikea patruuna tietylle riistalle.
Suomessa on joidenkin pienriistaeläinten metsätyksessä kovemmat vaatimukset kuin, joissakin muissa Euroopan maissa.
Ampuma-aselainsäädtöön vaikuttaa myös maiden erilainen metsätyskulttuuri ja saaliseläimet.
Okei. Kiitos vastauksesta. Eli ilmeisesti tuo on sitten eritelty lakiin, millä aseella saa mitäkin ampua. Eikä noilla luodin halkasijoilla ja jouleilla ole niinkään merkitystä. Eli voi suoraan ottaa noista luokista sen kaliperin ja ottaa sille sopivan elukan. Eikä enää niinkään ajatella luodin halkaisijaa, painoa, ballistiikkaa ja tehoa.
17hmr kyllä muutettiin sallituksi jo isommille. Juurikin tehojen vuoksi. Ja samoin muokattiin pienoiskiväärin tehorajaa alemmas, vaikka kaikki patruunat ei täytä vaatimusta.
Mut todellisuus on edelleen, että aika moni tulkitsee noita tehorajojen mukaan. Ne jotka tietää vähemmän, eikä kiinnostusta ole. Luultavasti tulkitsee vain suositeltavien kaliperien mukaan. Toivottavasti ei kirjata lakiin myös listaa asemerkeistä, joilla saa pyytää. 😁
Sivulla mainitut kaliiperit ovat yleisesti käytössä olevia kaliipereita jotka täyttävät ko. vaatimukset.
17hmr on nyt sallittu myös suomessa. Muualla euroopassa 17hmr on yleinen pienpetojen metsätyksessä.
Aseen valinta lähtee yleensä omista tarpeista ja missä metsästystilanteissa asetta käytetään.
Piti vielä kysyä, että mistä löytää nuo luokitukset laissa? Tarkoitan tätä listaa:
”Kaliiperit: 243 Win, 25-06 Rem ja 30-30 Win
Sallittu riista: valkohäntä-, metsä-, kuusi- ja japaninpeura, saksanhirvi
sekä luokkien 0-2 riistaeläimet”.
Sivulla – Kaliiperien riistaluokitukset – Löytyy myös linkki Metsästysasetukseen, joka määrittelee tarkemmin
kaliiperien liittyvät vaatimukset.
Metsästysasetus 1993/666 16§ määrittelee riistaeläimen ampumiseen yleiset ampuma-asevaatimukset.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666#P16
Sallittuun riistaan lisäisin fasaanin. Toki se kiertäen kaartaen laista löytyy, jos osaa hahmottaa asioita kuten juristit…
Olisko 204rugerille luokkaa?
Luokka 2: 204 Ruger on saman tehoinen kaliiperi kuin 223 Rem, 22-250 Rem. Pohjautuu .222 Remington Magnum
204 Ruger teho n. 1280 J / 100 m
223 Rem teho n. 1350 J / 100 m
https://thebiggamehuntingblog.com/22-250-vs-223-vs-204-ruger-vs-220-swift/
Laki muuttui hetki sitten:
16 a § (6.2.2020/64)
Luotiasetta koskevat yleiset vaatimukset
Riistaeläimen ampumiseen käytettävän rihlatun luotiaseen luodin osumaenergian on piipun suusta mitattuna oltava vähintään 100 joulea.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään:
1) kettua, tarhattua naalia, mäyrää, saukkoa, metsäjänistä, rusakkoa, metsoa, teertä ja hanhea saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin paino on vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 joulea tai jonka patruunan luodin osumaenergia on luodin painosta riippumatta piipun suusta mitattuna vähintään 300 joulea;
2) metsäkaurista, itämeren norppaa, hallia, kirjohyljettä, sutta, ilvestä, ahmaa, euroopanmajavaa, kanadanmajavaa ja muflonia saa ampua vain aseella, jonka patruunan:
a) luodin paino on vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea; tai
b) lyijyttömän luodin paino on 2,9 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 800 joulea;
3) valkohäntäpeuraa, saksanhirveä, metsäpeuraa, kuusipeuraa ja japaninpeuraa saa ampua vain aseella, jonka patruunan:
a) luodin paino on vähintään 6 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 000 joulea;
b) luodin paino on 8 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 1 700 joulea; tai
c) lyijyttömän luodin paino on 5,1 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 1 700 joulea;
4) hirveä, villisikaa ja karhua saa ampua vain aseella, jonka patruunan:
a) luodin paino on vähintään 9 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 700 joulea;
b) luodin paino on 10 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 2 000 joulea; tai
c) lyijyttömän luodin paino on 7,5 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 1 900 joulea.
Edellä 2 momentin 3 ja 4 kohdassa mainittujen eläinten ampumiseen on käytettävä laajenevaa luotia.
Kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen.
——————————————-
Näin ollen 6.5 Creedmoor muuntui hirvilailliseksi (esim. Sakon Powerhead II 7,8g)?
Minä en kyllä löytänyt mistään kaliiberiluetteloa, katson vain lain määräämää luoti/ Joule vaatimusta. Mutta pitääkö lakia tulkita niin että katsoo tuosta 100m Joulet minimiksi ja max. Ampumaetäisyyden määritys on se missä tuo min. Joule määrä vielä täyttyy?
esim. Sakon paukulla (6.5CM) E100=2610J ja E200=2189J, kohdan c vaatimus lyijyttömälle (min.1900J) täyttyisi vielä 200m. Toki on mietittävä max. etäisyys myös ampujan ja aseen tarkkuuden sekä paikan mukaan, mutta teoriassa näin? Vai tietääkö joku jonkin tietolähteen mistä löytyisi ”eettisesti” oikea energiamäärä esim. Hirven metsästykseen?
Ei pidä miettiä mistä lain laatijat ovat luvut repäissyt. Metsästäjän taskussa täytyy olla lain mukaiset patruunat.
Riistaeläimelle on ilmoitettu pienin sallittu E100 Joule-määrä. Patruunan sienettymiseen vaikuttaa luodin osumaenergia ja
luodin massa.
Metsälle lähdettäessä on tiedettävä – patruuna täyttää E100 vaatimukset ja ase on kohdistettu käytössä olevalle patruunalle.
Eettisesti oikea patruuna avautuu kunnolla eli sienettyy osuessaan saaliseläimeen. Huonosti avautuva luoti, ei välttämättä
lopeta eläintä vaikka osuma on hyvä. Joulemäärä ei kerro patruunan eettisyyttä.
Kupariluodit ovat kevyempiä, joten sienettyminen voi heikentyä pidemmille matkoille ammuttaessa. Kokemuksia ko. patruunista
metsästyskäytössä ei ole, joten seurataan kokemuksia patruunoiden toimintaa seuraavan metsästysvuoden aikana.
Kaliiperin toimintaan metsästystilanteessa vaikuttaa, myös luodin käyttäytyminen tuulessa – tuuliherkkyys. Olosuhteiden vaikutusta testataan
kesän aikana ampumaradalla, jolloin jahdissa ei tule yllätyksiä.
Patruunan käyttäytyminen on asekohtaista, jotkut patruunat eivät vain toimi tietyissä aseissa.
Sakon sivuilta löytyy, seuraavat tiedot
Click to access sako-cartridges-2019-table.pdf
Tasapuolisuuden vuoksi myös Lapuan patruuna luettelo 2020
Click to access Lapuan-tuotekuvasto-2020.pdf
Tuolta Lapuan listalta en löytänyt hirvilaillista lyijytöntä patruunaa, siksi jumitin tuohon Sakolaiseen. Sen Barnesin valmistama TTSX luodin pitäisi avautua (sieneytyä) melko helposti ja säilyttää lähes 100% massansa, joten sen osalta uskon patruunan täyttävän eettisyyden rajan.
Miksi pitäisi unohtaa lain tekijöiden asettamat energiarajat, tuskin niitä on sinne summassa arvottu? Eli jollain on olemassa joku taulukko minkä mukaan rajat vedetään? Nuo patruunavalmistajien listat on siitä jänniä, että missään ei ole viitteitä miten he ovat luotinsa luokitelleet, eli mikä muuttuja määrittää sen soveltuvuuden kullekin riistalle?
Tuuliherkkyys 6.5CM luodeissa on heikkoa (eli tuulen vaikutus on pientä), mutta risuherkkyyden kanssa kevyen ja nopean luodin kanssa pitänee olla varovainen.
Tuo rihlannousun nostaminen esiin on myöskin hyvä pointti ja todellakin patruunaa pitää testata omalla aseella ja sen soveltuvuus varmistaa radalla ennen metsälle menoa. Toisaalta tehdas antaa tarkkuustakuun omille kivääreilleen ja patruunoille, joten senkin puolesta uskon asiaa jo testattaneen.
Jos lyijyttömän luodin sienettymiselle on joku energia tai nopeusraja tai muu tekijä, niin se olisi mielenkiintoista tietää. Taidan omalta kohdalta tehdä päätelmän, että hirvestyksessä pidän alarajana tuota 2000J tuolle ym. Barnesin luodille ja käytännössähän hirvestyksen ampumamatkat pysyy 30-100m välissä, joten luodilla on riittävästi energiaa ja nopeutta eettiseen kaatoon. Tämä jättää hieman toleranssia tuohon lain sanelemaan alarajaan.
Tämä (6.5CM) on todellakin tulevan metsästyskauden kannalta mielenkiintoinen seurattava ja varmastikin aiheuttaa porinaa hirvimajoilla, ennenkuin konkreettisista tapahtumista/ toimivuudesta saadaan lisätietoa.
Sakon YouTube-video metsästyspatruunan testauksesta
Ammusten testauksessa käytetään ballistista geeliä, joka jäljittelee kudosta.
Testausmenetelmät on stadartisoitu.
Kansainvälinen Sporting Arms and Ammunition Manufacturers’ Institute – SAAMI standardi määrittelee laajemmin ampuma-aseiden kaliperit ja ammukset
kuin C.I.P – standardi joka on käytössä noin 10 maassa, suomi mukaanlukien.
Ampuma-aseet ja patruunat testataan SAAMI ja CIP standardien mukaan.
Oheisena linkki SAAMI – Z299.4 – Centerfire Rifle – 2015 Standardin määritelmiin
Click to access ANSI-SAAMI-Z299.4-CFR-Approved-2015-12-14-Posting-Copy.pdf
45-70 hornady ftx on 40% tehokkaampi kuin perinteiset saman kaliiperin patruunat ja omaa hyvän ballistisen kertoimen on tarkka. Tehoa löytyy piipun suulta 4115j. Kun hirvet ja karhut ammutaan Suomessa keskim,40m niin väitän että pysäyttää erinomaisesti. Jos joku välittää patruunoiden hinnasta niin harrastus on väärä.
On vaikea valita yksi täydellinen kaliiperi, koska ampumaetäisyydet vaihtelevat. .45-70 patruunalla on kannattajansa. 0,45-70 on suositti kaliiperi, lyhyille ampumamatkalle peitteisessä maastossa. Raskasluoti omaa hyvään kaatokyvyn, eikä herkästi vaihda suuntaa.
Villisika ja karhu ovat vaikeasti saalistettavia eläimiä, jotka suosivat tiheikköjä. Jolloin ampumamatkat ovat lyhyitä. Ison uroksen pysäyttämisessätarvitaan iskuvoimainen patruuna.
Patruunan hintaa mietitään aseen ostohetkellä. Kun aseen käyttötarkoitus on mietitty, niin patruunan hinta on myös sopiva.
Voisiko luokitteluun lisätä kaliiberit 6,5 creedmoor ja .260rem?
Kiitos hyvästä palautteesta.
Lisätään puuttuvat tiedot
Entäs miten 30-30 ei ole muka laillinen hirvelle jos esim hornadyn 10.4g ftx tehdas paukku lupaa piipun suulla joulet plus 2700 ja 100 metrin päässä vähän päälle 2000 nii mikä kumma tuossa sitten mahtaa olla kun ihan lyijykuulatkin 30-30 on tehojen ja luodin painojen suhteen hirvi speksit täyttävä?
Ko. listassa on kaliiperit jaoeteltu niiden yleisimmän käytön mukaan.
On näitä eri kaliiperin aseita, joihin löytyy ns. ”mitat täyttäviä” patruunoita.
Aseen käynnin kannalta ovat esim. rihaluksen nousu ym. jotka vaikuttavat osumatarkkuuteen.
Patruunapesän ja laukaisulaitteen rakenteen kestävyys.
Saliiko aseen valmistaja ko. patruunoiden käytön aseessa on jokaisen selvitettävä ja tiedettävä.
Viranomaismääräyksillä on muutettu tehovaatimuksia, kun on haluttu lisätä kuparisten luotien käyttöä.
Laki ei määrittele käytettävää kaliiperia, ainostaan tehovaatimukset on täytettävä.
Tähän listaan voisi lisätä alkuun isolla tekstin että kaliiperit noissa luokituksissa on esimerkkejä ja eri lataukset voi nostaa ko. kaliiperin ylempään tai alempaan luokkaan. Nyt olen useasti törmännyt asiantuntijoihin jotka lainaavat tätä kaliiperien luokittelua ja melkein kieltävät hirvi/peurakokeen ampumisen tietyillä kaliipereilla tai haluaisivat evätä metsästyksen ”väärän” kaliiperin kanssa.