Kalenteri
Arkisto
-
Artikkelit
- Vaelluskalojen kutupaikat ovat kunnostusten tarpeessa – toimiva kutusoraikko tuottaa pienpoikasia
- Borrelioosi – Suomessa esiintyy ainakin kolmea erilaista Borrelia-alalajia
- Kolopesijät tarvitsevat onkalon
- Muuttolintu saa jo munassa hormonikylvyn, joka valmistelee aikuisen linnun muuttoa
- Kun linnunpöntön tekee syksyllä – se on sopivan hajuton keväällä
- Metsänhoito | Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi
- Riistamiehet rientävät metsäkanalintujen avuksi – Saippuan katku suojaa pesän se karkottaa ketut ja supit
- Talitintti panostaa suhteeseen – rakkaus päihittää ruoan
- Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt
- Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehitykseen
- Puutiainen puree koiraa – Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti
- Metsänhoito | Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua – huonointa on loppusyksy
- Puutiainen on eläinmaailman selviytyjä – Punkki liikkuu myös kaupunkien puistoissa ja pihoilla
- Talitiainen valitsee naapurinsa samanmielisten joukosta
- Tutkimuksen mukaan kirjosieppo häätää tiaisen pesästään
- Kalan käyttöä tulisikin lisätä tuntuvasti – Kalan syönti on ikivanha juttu ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Suden tappamasta tai vahingoittamasta koirasta voi saada korvausta – kaikissa tapauksissa korvausta ei saa
- Tiaispönttö tuo kaupungissa varmimmin kesäasukkaan – muista naapurisopu
- The 4 Best Powders for .30-06 | Reviews 2023
- Top 5 Underrated Deer Cartridges | American Hunter
- 11 Best Rifle Cartridges for Whitetail Deer | Field & Stream
- Pihapiireissä liikkunut karhu lopetettiin Nurmeksen Höljäkässä
- Vauhkoontunut hirvi juoksenteli Turussa Kupittaalla – Metsästäjä ampui hirven Vasaramäessä
- 308 vs 30-06 vs 300 Win Mag – They’re all great cartridges with different strengths and weaknesses
- Metsästyskoirat | Noutajan kouluttaminen metsästyskoiraksi – hanki hyvä käyttölinjan pentu
- Basic Cartridge Selection – Cartridge selection always comes first | Hunting In Australia
- Metsästäjän kannattaa hakea aselupaa jo ennen kesää – poliisin sähköisen asioinnin kautta
- An Ode to the .223 Remington
- Head to Head: .223 Remington vs. .22-250 Remington | American Hunter
- Why do people say 5.56 or .223 Remington is basically a 22LR?
- Lintujen pesimärauha alkaa 15.4.
- Kutupuuhissa suuret kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä – Koolla on väliä | Helsingin yliopisto
- Kalasaalis pannulle tuoreeltaan
- Savukala palkitsee kärsivällisen herkkusuun – näin savustat lohen onnistuneesti
- Koirasi on pentususi
- Kalojen kutuaika on menossa
- Supikoira on Suomessa jo yleisempi eläin kuin kettu
- Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa
- Lahnan kutuaika kestää useita viikkoja
- Majavat ovat luonnon insinöörejä
- Kalan savustaminen – Kesän kalaherkut
- Kala on kaamosajan voimaruokaa – myös mielialaa kohentava vaikutus ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Kanadan- ja euroopanmajava kanta pysynyt vakaana – päällekkäisiä esiintymisalueita yhä enemmän | Luonnonvarakeskus
- Hauen kutuaika
- Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä 7.–9.6.2024
- Kevät on koiranpennun hankinnan aikaa – opi tunnistamaan pentutehtailija
- Kuhan kutuaika – toukokuun puolivälin ja kesäkuun lopun välille
- Kesä on savustamisen parasta aikaa
- Väärä rotuvalinta voi kostautua – ”Koirat eivät tule sellaisina pentulaatikosta, vaan niiden kanssa tulee tehdä paljon töitä”
- Intiaanit kutsuvat suomalaisia nimellä ´he-jotka-saunovat-paljon´ – madoodoowiniwag
- Viirupöllön poikanen tuli pihaan: pöllönpoikaseen ei kannata koskea, äkäinen emo on aina lähellä – Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa.
- Ville Haapasalo ihmeissään: Siinä on jotain väärin, kun Suomessa ei osata laittaa syötävästä kalasta ruokaa
- Koira rakastaa piiloleikkiä hajuilla — Nose work on uusi koiraharrastus, jossa nuuskutus on tärkeintä
- Ahvenen kutu
- Made on kylmien vesien salaperäinen kala – kutu ajoittuu sydäntalveen
- ”Taivaallinen tuoksu keittiössä” – tämä klassikkoherkku on täydellistä arkiruokaa – riista lisää keiton ruokaisuutta ja syventää makua
- Näin valmistat täydellisen savukalan – onnistumisen vaikuttaa kalan tuoreus
- Koulutatko sinäkin koiranpentuasi väärin? – Pennun koulutuksessa tehdään usein tahattomia virheitä
- Trikiinitauti eli trikinoosi – koteloituneet toukat voivat säilyvä elossa jopa yli 20 vuotta
- Vieraslaji | Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)
- Nuolihaukka saa pääskyset paniikkiin
- Perhoset ovat erikoisia hyönteisiä
- Sausage Recipes | Meats and Sausages
- Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin
- Låt köttet mogna till minst 40 dygnsgrader | Svensk Jakt
- Hur du skapar mört kött | Svenska Jägareförbundet
- Peipposet karkottaa punkit kemiallisesti, käyttämällä pesässä tupakantumpeja
- Tuulen vaikutus ampuma tarkkuuteen – How to Shoot in the Wind with a Mil Dot Scope | YouTube
- Peurasta syntyy verratonta riistaruokaa
- Lihassa on runsaasti ravintoaineita luonnostaan – liha parantaa naisten raudan saantia
- The best gundog breeds from overseas | The Field
- Kokeile tyhjiöpakkaustapaa vakuumikoneella, se lisää säilyvyyttä
- Pentu saapui taloon – ja tuhosi kaiken! 5 virhettä, jotka uusi koiranomistaja tekee helposti
- Metsänhoito: Raivaussahan huolto | YouTube
- Uusien perunoiden aromi säilyy vakumoituna pakkasessa
- Riistalinnusta saa monta herkkua
- D-vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini joka vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn
- Villisikapata
- Siellä missä on savua – on myös makua!
- Kuhan kutuaika
- Riistan paloittelu – Lubbe visar hur det kan gå till | YouTube
- Kävely pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta
- Muuttolinnut: This bird has flown – Unravelling the mysteries of bird migration | New Scientist
- Mehukaan liha- ja grilliruoan salaisuus on marinadissa
- What to Consider When Choosing a Vacuum Sealers | Field & Stream
- Metsästyskoirat | Pennun valinta pentueesta
- Grillattua kalaa kahdeksalla eritavalla
- Metsänhoito: Tiede ja käytäntö todistavat – toukokuu on mainiota aikaa tarttua raivaussahaan
- Moottoriveneiden runko määrittää veneen ominaisuudet
- Harjuksen kutuaikainen kevätrauhoitus alkaa 1. huhtikuuta
- Lihan prosessointi on ihmisen kehityksen merkittävimpiä edistysaskeleita, sanovat tutkijat – mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen
- Väitös: Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin – Ilmastonmuutoksella vaikutus oraviin
- Grilli sopii monen ruokalajin valmistamiseen | Grillaamisen opas
- Liha on ravitsemuksellisesti hyvä ja monipuolinen elintarvike
- Ruoka: Hevosenliha on ensiluokkaista – rasvaprosentti on hyvin alhainen
- Emokarhu hakee alkukesällä asutuksesta ”ihmiskilpeä” pentujen suojaksi – ihmiskohtaaminen jää silti yleensä vain karhun tietoon
- Hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut 2000-luvulla
- Kuivasärki on kevään herkkua – Tuulinen ja kuiva kevätilma vauhdittaa prosessia
- Lämminsavustus
- Kalan graavaus – todella yksinkertaista
- Grillipihveihin makua – mureuta liha marinoimalla se vakuumilaitteen avulla
- How to Butcher a Deer: A Step-by-Step Guide | Field & Stream
- Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – neljäntenä haahka
- Kyyn hyödyllisyys voi yllättää – Pienjyrsijä kantaa 8-25 punkkia
- Muuttohaukan erityisominaisuudet saalistuksessa
- Tervavene – Tervatalonpojat soutivat tyrskyissä henkensä uhalla
- Muuttolinnut muuttavat tapojaan ilmaston lämpenemisen myötä – tarvitaan 35 sukupolvea
- Muuttolinnut suunnistavat hajuaistin ja magneettikenttien avulla
- Lepakoiden muutto
- Ilmasto vie lintuja eri suuntiin
- Hanhien kevätmuutto ennätysvauhdissa – linnut valtaavat pellot Hämeessä
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää
- Miksi on muuttolintuja – Why Migratory Birds? | World Migratory Bird Day
- Ahmat yllättävä apu vihatun supikoiran hävittämisessä – ”Tulee häviämään poronhoitoalueen eteläpuolelta”, sanoo kokenut petotuntija
- Muuttolinnut muuttavat kesäisin pohjoiseen tauteja pakoon
- Lintujen ikä, koko ja sukupuoli vaikuttavat muuton ajoitukseen
- Lintujen kevätmuutto jatkuu vielä – Arktisia vesilintuja on nähty
- Vieraslaji: Amerikanmajava
- DNA paljastaa euroopanmajavan uivan uusille alueille
- Missä ovat muuttolintujen naaraat? – Ei hätää, koiraat valtaavat vain jo pesäpaikat
- Kalojen joukkokuolemat havahduttivat lintukannan hoidossa – Punasotka katoaminen yritetään estää nyt kalastamalla
- Euroopanmajava on levittäytymässä myös Auranmaalle
- Muuttolintujen bongaaminen on helppoa, kun muistaa nämä asiantuntijan vinkit
- Valkoposkihanhien kanta kasvanut 1,3 miljoonaan lintuun, joka johtanut muuttoreittien levittäytymiseen – Hanhipeltokokeilu alkaa
- Valkoposkihanhipopulaatioiden muuttoreitit talvehtemisalueen lisääntymisalueen välillä
- Saappaat jalassa: Mikko Malin ei ahdistu kyttyrälohen mahdollisesta noususta Kymijokeen
- Lintujen päämuuttoreitit
- Peltosirkun kansainvälinen tutkimus Ranskassa – selvitti peltosirkkujen kannan, muuttoreitit ja talvehtimisalueet
- Muuttolinnut odottavat vielä Baltiassa ja Ruotsissa — Lintujen talviruokintaa kannattaa vielä jatkaa
- Itämeren saarilla näkee hyvin muuttolintuja keväisin ja syksyisin – Moni pikkulintu karttaa suurien vesialueiden ylitystä viimeiseen asti
- Kevään majavajahti yrittää ehkäistä vesivahinkoja metsässä
- Vesilintujen kevätmuutto noudattaa jäänlähdön aikataulua
- Supikoira on tullut Suomeen jäädäkseen – tehopyynnistä hetkellinen hyöty
- Suomen metsien häviäminen huolestutti jo 1600-luvulla – 1900-luvun alussa metsiä hakattiin 50 miljoonaa kuutiometriä
- Majavan metsästyksellä ehkäistään tulvavahinkoja
- Majavan metsästyksestä jousella
- Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun, Lapissa tavattu vain euroopanmajavaa
- Pihka
- Fokus på tajgafästingen under årets fästingsäsong – analys av TBE-virus| Allt om Jakt & Vapen
- Halverad jakt på gråsäl – yrkesfiskarbas rasar | Jaktjournalen
- Skyddsjakt på varg efter ponnyattack i Stockholm | Jakt & Jägare
- Ylöjärvellä liikkuu yksi tai useampi karhu talojen pihoilla – ”puhtaasti häirintälupa”
- Suomen metsät ovat järeytyneet sadassa vuodessa, vanhojen puiden määrä on ennallaan
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää – Näin metsäpaloja sammutettiin ennen
- Siitepölytilanne ilmassa tänään ja ennuste | Norkko
- Telkät saapuu siivet viheltäen
- Työohje | Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä
- Nyt on koittanut supikoiran tehometsästyksen aika – pienpetokannat ovat aivan valtavat
- Metsästyskoirat | Pennusta luolakoiraksi
- Asiantuntija neuvoo, mikä on maksimikorkeus puupinolle – vyöryvissä puissa on hengenvaaralliset voimat
Avainsanat
- Afrikkalainen sikarutto
- Ahma
- Ahmakanta
- Alfapari
- Alkuperäislaji
- Ampuma-ase
- Ampuma-aseet
- Ampuma-aselaki
- Ampumaharjoittelu
- Ampumakoe
- Ampumarata
- Asedirektiivi
- Aseenkäyttö
- Aseet
- ASF
- Borrelioosi
- DNA-analyysi
- DNA-näytteet
- DNA-tutkimus
- Elinympäristö
- Ely-keskus
- Euroopan Unioni
- Evira
- Hanhet
- Haulikko
- Haulikkorata
- Hirvi
- Hirvieläimet
- Hirvieläinjahti
- Hirvieläinkolari
- Hirvieläintiheys
- Hirvieläintuotto
- Hirvieläinvahingot
- Hirvijahti
- Hirvikanta
- Hirvikivääri
- Hirvikoira
- Hirvitalousalue
- Hirvitiheys
- Hirvituhot
- Hirvivahingot
- Hyönteiset
- Ilmasto
- Ilves
- Ilvesjahti
- Ilveskanta
- Ilvestilanne
- Jahtiporukka
- Jahtipäivä
- Jousimetsästys
- Jälkihavainnot
- Jäätilanne
- Kaatolupa
- Kalakanta
- Kalastus
- Kaliiperi
- Karhu
- Karhujahti
- Karhukanta
- Karhunjälki
- Karhunkaatolupa
- Karhun kiintiömetsästys
- Karhunmetsästys
- Karhutilanne
- Karhuvahingot
- Kettu
- Kevätmuutto
- Kiima-aika
- Kivääriammunta
- Kiväärirata
- Kiväärit
- Koira
- Koiranhoito
- Koirarotu
- Kotieläimet
- Koulutus
- Lihankäsittely
- Liikenneturvallisuus
- Linnustus
- Linnut
- Loukkupyynti
- Luke
- Lumijälki
- Luonnonvarainen laji
- Luontokuvaus
- Luvat
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Maanomistajat
- Mehiläispesät
- Merimetso
- Metso
- Metsokanta
- Metsä
- Metsähallitus
- Metsäkanalinnut
- Metsäkanalintukanta
- Metsäkananlinnunmetsästys
- Metsänhoito
- Metsänomistajat
- Metsästys
- Metsästyskivääri
- Metsästyskoira
- Metsästysrikos
- Metsästysseurat
- Metsästäjäliitto
- Metsästäjät
- Metsästäjätutkinto
- Ministeriö
- Muuttolinnut
- Muuttoreitti
- Oikeuslaitos
- Ongelmasudet
- Pantasusi
- Patruunat
- Pelastuslaitos
- Pentue
- Pesimäalue
- Pesintä
- Pesäpaikka
- Pesäpönttö
- Petohavainnot
- Petolinnut
- Petovahingot
- Petoyhdyshenkilöt
- Peurajahti
- Peurakanta
- Pienpedot
- Pihapiiri
- Pihasusi
- Poikaset
- Poikkeuslupa
- Poliisi
- Politiikka
- Poronhoitoalue
- Punkki
- Riista
- Riistakamera
- Riistakannanhoito
- Riistakeskus
- Riistakolmiolaskenta
- Riistalaskenta
- Riistaliha
- Riistanhoito
- Riistanhoitoyhdistys
- Ruotsi
- Saaliit
- Saimaannorppa
- Salametsästys
- Sorsalinnut
- Sorsastus
- SRVA
- Sudenhoitosuunnitelma
- Sudenjälki
- Sudenmetsästys
- Sudet
- Suojelutoimenpiteet
- Supikoira
- Supikoirakanta
- Susi
- Susialue
- Susijahti
- Susikannan hoitosuunnitelma
- Susikanta
- Susilauma
- Susipelko
- Susireviiri
- Susitilanne
- Susivaara
- Susivahingot
- Suurpedot
- Syysmuutto
- Taimikko
- Taimikko vahingot
- Taimikonhoito
- Talviuni
- Tautitilanne
- Tautivaara
- Teerikanta
- Turvallisuus
- Tutkijat
- Tutkimus
- Vahingot
- Valkohäntäpeura
- Valkohäntäpeurakanta
- Valkoposkihanhi
- Valkoposkihanhikanta
- Vasat
- Venäjä
- Vesilinnustus
- Vesilinnut
- Vesistö
- Vieraslaji
- Vieraslajit
- Villisika
- Villisikahavainnot
- Villisikajahti
- Villisikakanta
- Villisikalauma
- Villisikasaaliit
- Villisikatilanne
Avainsana-arkisto: Luke
Kanadan- ja euroopanmajava kanta pysynyt vakaana – päällekkäisiä esiintymisalueita yhä enemmän | Luonnonvarakeskus
Syksyllä 2023 tehdyn laskennan perusteella euroopanmajavia on 3200−4400 yksilöä. Määrä on sama kuin edellisessä laskennassa vuonna 2020. Kanadanmajavia arvioidaan olevan 9500–17700 yksilöä. Määrä on hieman pienempi kuin edellisessä arviossa, mikä voi osittain johtua vähentyneestä seura-aktiivisuudesta. DNA-analyysit paljastaneet ennestään tuntemattomia levinneisyysalueita … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: DNA-analyysi, DNA-näytteet, DNA-tutkimus, Euroopanmajava, Luke, Majava, Majavakanta, Majavapato, Tutkimus, Tutkimustulokset, Vahingot
Kommentoi
Älä kesytä karhuja ruokkimalla – etteivät ne totu ihmisen hajuun
Karhut ovat heränneet talviuniltaan. Karhuista tehdään paljon havaintoja keväällä ja alkukesällä, jolloin luonnossa on niukasti ravintoa tarjolla ja otsot liikkuvat jopa valoisan aikaan. Karhuja ei tule houkutella ravinnolla riistakameroiden kuvattavaksi, etteivät ne totu ihmisen hajuun. Mökkeilykauden käynnistyessä on syytä muistaa … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Karhu, Karhukanta, Luke, Petohavainnot, Petoyhdyshenkilöt, SRVA, Suurpedot
Kommentoi
Kuka päätyy kenenkin ateriaksi? Salossa tutkitaan petojen ruokavaliota
Luonnonvarakeskus aloittaa laajan ja monivuotisen tutkimuksen petojen vaikutuksista pieniin hirvieläimiin. Tutkimus toteutetaan Lounais-Suomessa, jossa pienten hirvieläinten kuten valkohäntäpeurojen kannat ovat kasvaneet 2000-luvulla voimakkaasti. Lähde: Kuka päätyy kenenkin ateriaksi? Salossa tutkitaan petojen ruokavaliota | SSS.fi
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvikanta, Luke, Petotutkimus, Riistantutkimus, Saaliit, Sudet, Susi, Susialue, Susikanta, Susilauma, Susireviiri, Susitilanne, Susitutkimus, Susivaara, Susivahingot, Suurpedot, Tutkijat, Tutkimus, Tutkimusalue, Tutkimuslaitos, Tutkimustulokset, Valkohäntäpeura
Kommentit pois päältä artikkelissa Kuka päätyy kenenkin ateriaksi? Salossa tutkitaan petojen ruokavaliota
Luonnonvarakeskus aloittaa helmikuussa susien pannoittamisen tutkimustarkoitukseen
Susien pannoitusta on suunniteltu 3–5 reviirille, joiden alueelle on suunnitteilla tuulivoimarakentamista lähivuosina. Pannoitusalueet sijaitsevat Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Pannoitukset alkavat helmikuussa ja päättyvät huhtikuun alussa suden lisääntymisrauhan varmistamiseksi. Luonnonvarakeskus aloittaa helmikuussa susien pannoittamisen osana WINDLIFE-hankkeen tutkimustyötä. Hankkeen tarkoitus … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: GPS-panta, Lähetinpanta, Luke, Pantasusi, Petohavainnot, Petotutkimus, Seurantapanta, Sudenhoitosuunnitelma, Sudet, Susi, Susialue, Susikanta, Susilauma, Susitilanne, Susitutkimus, Tutkimus
Kommentit pois päältä artikkelissa Luonnonvarakeskus aloittaa helmikuussa susien pannoittamisen tutkimustarkoitukseen
Näin sudet valloittivat tiuhaan asutun Lounais-Suomen – Tunnettu susitutkijakin joutui muuttamaan käsitystään
”Se on ollut minulle henkilökohtainen oppi. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten ennakoin, että sudet eivät asetu Varsinais-Suomeen, koska alueella on niin paljon ihmisiä. Ajatus sudesta arkana takametsien asukkina on nyt hälvennyt”, Kojola sanoo. Suomen susikeskittymä löytyy nykyään Lounais-Suomesta. ”Kyllä se näin … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Koira, Kotieläimet, Kotieläintuotanto, Kotieläinvahinko, Luke, Metsästyskoira, Ongelmasudet, Pakkotila, Pentue, Petohavainnot, Petoyhdyshenkilöt, Pihapiiri, Pihasusi, Reviiri, Riistakeskus, Suden kannanhoidollinen metsästys, Sudenhoitosuunnitelma, Sudenjälki, Sudenpennut, Sudet, Susi, Susiaita, Susialue, Susijahti, Susikanta, Susikyydit, Susilauma, Susipari, Susipelko, Susireviiri, Susireviirityöryhmä, Susitihentymä, Susitilanne, Susivaara, Susivahingot, Suurpedot, Taajama-alue, Tihentymä, Tihentymäalue, Turvallisuus, Vahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Näin sudet valloittivat tiuhaan asutun Lounais-Suomen – Tunnettu susitutkijakin joutui muuttamaan käsitystään
Kaakkois-Suomeen yhteensä 26 kannanhoidollista poikkeuslupaa ilvesjahtiin
Suomen riistakeskus on myöntänyt Kaakkois-Suomeen yhteensä 26 kannanhoidollista poikkeuslupaa ilveksen metsästykseen joulukuussa alkavalle metsästyskaudelle. Lupien määrä vaihtelee vuosittain ilveskannan mukaan. Viime vuonna Kaakkois-Suomeen myönnettiin 19 lupaa ja sitä edellisenä vuonna 27. Tänä vuonna Kaakkois-Suomeen haettiin yhteensä 29 lupaa. Yhteislupahakemuksia tehtiin … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Ilveksen kannanhoidollinen metsästys, Ilves, Ilvesjahti, Ilveskanta, Ilveslaskenta, Ilvestilanne, Ilvesvahingot, Jahtipäivä, Kannanhoidollinen metsästys, Kannanhoito, Kannanhoitosuunnitelma, Luke, Luvat, Pentue, Pentuehavainnot, Pentuhavainnot, Pentutuotto, Petohavainnot, Petoyhdyshenkilöt, Pihailves, Poikkeuslupa, Riistakannanhoito, Riistakeskus, Riistanhoitoyhdistys, Suurpedot, Turvallisuus
Kommentit pois päältä artikkelissa Kaakkois-Suomeen yhteensä 26 kannanhoidollista poikkeuslupaa ilvesjahtiin
Ilveksen kaatoluvat 2023 julki – alkavalla kaudella saa metsästää 300 ilvestä
Suomen riistakeskus myönsi poikkeuslupia ilveksen metsästykseen hakemusalueille, joilla ilveskanta oli tiheä ja kannankehitys on kasvava tai vakaa. Lupaharkinnassa otettiin huomioon Luonnonvarakeskuksen (Luken) tuottama kanta-arvio ja pentue-elinpiirit. Suomen riistakeskus on myöntänyt 300 kannanhoidollista ilveksen poikkeuslupaa 1. joulukuuta alkavalle metsästyskaudelle. Poikkeuslupaharkintaa ohjasi … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hakemusalue, Ilveksen kannanhoidollinen metsästys, Ilves, Ilvesjahti, Ilveskanta, Ilveslaskenta, Ilvestilanne, Ilvesvahingot, Luke, Lupahakemus, Lupaharkinta, Lupakynnys, Luvat, Pentue, Pentuehavainnot, Pentuhavainnot, Pentutuotto, Petohavainnot, Petoyhdyshenkilöt, Pihailves, Pihapiiri, Suurpedot, Turvallisuus, Tutkimus, Vahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Ilveksen kaatoluvat 2023 julki – alkavalla kaudella saa metsästää 300 ilvestä
Suomen ilveskanta on kasvussa: Varsinais-Suomeen lupa metsästää 20 ilvestä
Lupahakemusten käsittelyssä arvioitiin riistakeskusalueittain ilveskannan kokoa ja metsästysverotuksen tasoa. Poikkeuslupakynnys ei ylittynyt, jos hakemusalueella ei ollut tehty riittävästi ilvespentuehavaintoja. Viime kaudella kannanhoidollisen metsästyksen saalis oli 174 ilvestä. Varsinais-Suomeen myönnettiin lupa yhteensä 20 eläimen metsästykseen. Eniten ilveksiä saa metsästää Pohjois-Savossa, jonne … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Ilveksen kannanhoidollinen metsästys, Ilves, Ilvesjahti, Ilveskanta, Ilveslaskenta, Ilvestilanne, Ilvesvahingot, Luke, Luvat, Pentue, Pentuehavainnot, Pentuhavainnot, Pentutuotto, Petohavainnot, Petoyhdyshenkilöt, Pihailves, Pihapiiri, Suurpedot, Turvallisuus, Vahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen ilveskanta on kasvussa: Varsinais-Suomeen lupa metsästää 20 ilvestä
”Mustikka on avain hyviin kanalintukantoihin” – Mustikkavarvusto on poikasten ruokakomero
Metsästäjien into osallistua riistakolmiolaskentoihin on noussut tuntuvasti, sillä laskennoista ilmenevät tulokset otetaan nyt huomioon jo saman vuoden syksylle päätettävissä metsästysajoissa. Suomen Riistakeskuksen ja nykyisen Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä luotiin muutama vuosi sitten järjestelmä, jossa heinä-elokuun vaihteessa tehtävien riistakolmiolaskentojen tulokset vaikuttavat jo saman … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Jahtikausi, Luke, Marjasato, Metsäkanalinnut, Metsästysaika, Metsokanta, Poikaset, Riistakolmiolaskenta, Riistanhoito, Suomen riistakeskus, Teerikanta
Kommentit pois päältä artikkelissa ”Mustikka on avain hyviin kanalintukantoihin” – Mustikkavarvusto on poikasten ruokakomero
Pussikylvö säästää männynsiemeniä
Pussikylvö on osoittautumassa lupaavaksi menetelmäksi männyn siemenelliseen uudistamiseen Lapissa, selviää suomalais-ruotsalaisessa tutkimuksessa. Kun kylvöpussi pannaan kevyesti muokattuun maahan mahdollisimman varhain alkukesällä, itäminen tapahtuu jopa kolmessa viikossa, Sveaskogin tutkimusjohtaja Hans Vinsa Kalixista kertoo. Ruotsissa ideoitu saksalaisvalmisteinen Seed PAD-kylvöpussi, jonka Ruotsin Metsähallitus … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Luke, Maanomistajat, Metsä, Metsähallitus
Kommentit pois päältä artikkelissa Pussikylvö säästää männynsiemeniä
Metsäkauriita on jo enemmän kuin hirviä
Suomen metsien kolme yleisintä villiä hirvieläintä, valkohäntäpeuroja 120 000, metsäkauriita 100 000 ja hirviä 80 000. Valkohäntäpeura – Pohjois-Amerikasta tuotu vieraslaji – ohitti hirven Suomen runsaslukuisimpana villinä hirvieläimenä viime vuosikymmenellä. Nyt näyttää siltä, että myös metsäkauriita on hirviä enemmän. Luonnonvarakeskus … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvieläimet, Hirvieläin, Hirvieläinkolari, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Kauris, Kaurisjahti, Kauriskanta, Luke, Metsäkauris, Metsäkauriskanta
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsäkauriita on jo enemmän kuin hirviä
Poliisi hämmentyi epäiltyjen valtavan määrää Operaatio Savukukko – Ylä-Savon salametsästysvyyhti
Poliisi kertoi Ylä-Savon salametsästysepäilystä ensimmäisen kerran huhtikuussa. Silloin epäiltynä oli runsaat kaksikymmentä pääasiassa pohjoissavolaista miestä, joita epäiltiin muun muassa suurpetojen ja rauhoitettujen lintujen laittomista tapoista. Mitä enemmän asiaa selvitetään, sitä enemmän epäiltyjä paljastuu, kommentoi tutkintaa tuoreeltaan rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: DNA-analyysi, DNA-näytteet, DNA-tutkimus, Ilves, Ilvesjahti, Ilveskanta, Ilvestilanne, Luke, Metsästysrikkomus, Metsästysrikos, Poliisi, Ruokavirasto, Salakaato, Salametsästäjät, Salametsästys, Sudenjälki, Sudenmetsästys, Sudenpennut, Sudet, Susi, Susialue, Susikanta, Susilauma, Susireviiri, Susitilanne, Susivaara, Susivahingot, Suurpedot
Kommentit pois päältä artikkelissa Poliisi hämmentyi epäiltyjen valtavan määrää Operaatio Savukukko – Ylä-Savon salametsästysvyyhti
Vargstammen växer – många flockar i västra Finland
De finska vargarna har blivit fler, enligt Naturresursinstitutets färska rapport. Det verkliga antalet kan vara ännu större. Den finska vargstammen fortsätter att växa. Antalet familjeflockar har ökat med 14 procent sedan mars 2022, rapporterar Naturresursinstitutet (Luke). Trots att familjeflockarna blivit … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Luke, Ongelmasudet, Petohavainnot, Petoyhdyshenkilöt, Pihapiiri, Poikkeuslupa, Poliisi, Suden kannanhoidollinen metsästys, Sudenhoitosuunnitelma, Sudenjälki, Sudenmetsästys, Sudet, Susi, Susialue, Susikanta, Susilauma, Susireviiri, Susitilanne, Susivaara, Susivahingot, Suurpedot
Kommentit pois päältä artikkelissa Vargstammen växer – många flockar i västra Finland
Susien määrä kasvanut Suomessa – Susikannassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia
Suomen sisällä susikanta painottuu Länsi-Suomeen. Maaliskuussa 2023 susia oli todennäköisesti 291-331 yksilöä. Määrään on laskettu mukaan myös itärajan molemmin puolin liikkuvat sudet. Jonkin verran kantaan vaikuttanee myös susien tulomuutto Venäjältä, etenkin Venäjän Karjalasta. Venäjältä tulevien susien määrä on Kojolan mukaan … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Luke, Petohavainnot, Petoyhdyshenkilöt, Sudet, Susi, Susialue, Susikanta, Susilauma, Susireviiri, Susitilanne, Susivaara, Susivahingot, Suurpedot
Kommentit pois päältä artikkelissa Susien määrä kasvanut Suomessa – Susikannassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia
Susien määrä on kasvanut seitsemällä prosentilla – suurin osa susista elää nyt maan länsiosassa
Susien yksilömäärä oli kasvanut noin seitsemällä prosentilla viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Arviossa verrattiin susikannan suuruutta viime vuoden maaliskuussa tämän vuoden maaliskuuhun. Luken arvio susien määrästä tämän vuoden maaliskuussa oli noin 291–331 yksilöä. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo susikannan kasvun syinä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: DNA-analyysi, DNA-näytteet, DNA-tutkimus, Luke, Ongelmasudet, Petohavainnot, Petoyhdyshenkilöt, Pihapiiri, Poikkeuslupa, Riistakeskus, Sudenhoitosuunnitelma, Sudenjälki, Sudet, Susi, Susialue, Susikanta, Susilauma, Susireviiri, Susitilanne, Susivaara, Susivahingot, Suurpedot, Turvallisuus, Ulosteet, Ulostehavainnot, Ulostenäytteet
Kommentit pois päältä artikkelissa Susien määrä on kasvanut seitsemällä prosentilla – suurin osa susista elää nyt maan länsiosassa
Hirvikota 