Riistapelto

Riistakasvien siemenseoksella perustettavia monimuotoisuuspeltoja ei saa perustaa lähelle vilkasliikenteisiä teitä, joiden liikennetiheys on yli 3000 autoa vuorokaudessa.

Monimuotoisuuspeltojen kasvuston perustamisen yhteydessä on mahdollista vähäinen lannoitus peittävän kasvuston aikaansaamiseksi.

Perussääntönä riistakasveja valittaessa pitäisin, että valittavien kasvien joukossa olisi hyvä olla ainakin yksi viljelysvarma kasvi sekä otetaan huomioon mitä kohderiistaeläimet riistapellolta tarvitsevat,esimerkiksi hirvi tarvitsee ravintoa, kun taas peltopyy tarvitsee ravinnon lisäksi myös suojaa.

Viljelysvarmana kasvina voisi mainita kauran ja apilan, sillä ne eivät ole kasvupaikan suhteen vaativia ja kelpaavat erittäin hyvin hirvieläimille.

Hirvet pitävät syrjäisistä pienistä peltoaukeista. Peurat ja kauriit puolestaan eivät ole yhtä arkoja, mutta ovat nirsompia esimerkiksi kaalilajien suhteen. Jänis puolestaan viihtyy hyvin asutuksen lähellä eikä ole järin nirso kasvuston suhteen.

Perustettaessa riistapeltoa tavoitteena ei ole suurin mahdollinen sato, koska työpanokset olisivat suuret ja epäonnistumisen riski on silti oleellinen.

Riistapellon perustaminen

Kylvössä on pyrittävä riittävän kasvuston aikaan saamiseen eikä kylvöä saa suorittaa suorakylvämällä nurmeen.

Siementen kylvömäärän suhteen on hyvä noudattaa suosituksia ja kylvö tulisi suorittaa riittävän myöhään, jotta maa on tarpeeksi lämmin ja edellytykset siemenen nopealle itämiselle sekä kasvin kasvulle olisivat hyvät.

Näin rikkakasveilla on vähemmän tilaa taimettua. Siemenet kylvetään 1-4 cm syvyyteen. Kylvölannoituksessa siemen ja lannoite kylvetään samalla ajokerralla, mutta lannoite sijoitetaan 1-2 cm siementä syvemmälle.

Pienillä kylvöaloilla voidaan kylvää käsin hajakylvönä lannoitteet, viljan- ja heinäkasviensiemenet, minkä jälkeen kylvöalue muokataan kevyesti – peitetään siemenet. Minkä jälkeen voidaan kylvää piensiemenet maahan.

Lisäämällä siemenseokseen typensitojakasvin siemeniä, saadaan seuraavalle kasvukaudelle typpilannoitusvaikutusta.

Oikea-aikainen kylvö on myös tärkeä sadon selviämisen ja valmistumisen kannalta, koska myöhään suoritettu kylvö vähentää tuholaisriskiä. Oikea aika mennä kylvämään on Etelä-Suomessakin vasta kesäkuun lopulla.

Riistapellon hoitotoimenpiteet

Kasvit kylvettiin kasvilajeittain omiksi kaistoiksi, koska siten olisi helpompi seurata kasvien kehitystä ja niiden riistalle maittavuutta eikä kasvilajien kesken syntyisi kilpailua kasvutilasta.

Hoitotoimenpiteitä riistapelloille on vähän.

Lohkon niitto on sallittua 1.8. jälkeen, mutta sato pitää silti käyttää riistan ruokintaan. Kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää, joten on todennäköistä, että tuholaiset  syövät kaalikasvuston ja rikkakasvit valtavat lohkon.

Hukkakaura tarkistus on tehtävä elokuussa 2 – 3 kertaa, tarvittaessa useammin. Hirvieläimet levittävät tehokkaasti hukkakauraa laajalle alueelle, yleensä tarkastamattomilta pelloilta, eläinten kulkureiteillä.

Peltolohkoilta on voimassa olevat viljavuustutkimukset, joiden pohjalta pystytään katsomaan lohkolle soveltuvat kasvilajit ja saadaan myös lannoittaa perustamisen yhteydessä EU säädösten mukaisesti.

Riistapellon siemet 100 kg kauraa/ ha lisäksi 5kg/ha apilaa.
Jos lohkolla on havaittu hukkakauraa, niin kaura tulee korvata muilla viljelykasveilla.

EU:n byrokratia vaikuttaa tietysti myös riistapeltojen perustamiseen.
EU-tuissa riistapelto lasketaan kesannoksi eli riistapellon satoa ei saa käyttää taloudellisesti hyödyksi. Kesantopalkkion saamiseksi pellolla on viljeltävä vähintään kahden kasvin seosta.

Kevätkylvöt on tehtävä kesäkuun 30. päivään mennessä.

Viljelijän kannalta viljelyteknisesti hankalat ja märät lohkot ovat sopivia luonnonhoito riistapelloksi, koska pelto tarvitsee vain kylvää 30.6. mennessä – ei hoitotoimenpiteitä ja riistapelto pitää olla talven yli.

Riistapelto voi olla samalla lohkolla vuodesta toiseen, kunhan se perustetaan joka vuosi uudelleen.

Siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat.

Heinäkasvien siemenseoksessa on oltava aina myös jonkin yksivuotisen kasvin siementä, joka ei ole heinäkasvi tai apila. Riistakasvit voidaan kylvää kasvilajeittain kaistoina, joka lisää monimuotoisuutta ja samalla reunavyöhykettä.

Lisää aiheesta:

Ruokinta
Riistapelto

Ruokintapaikan perustaminen
Talviruokinta
Nuolukivi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s