Kalenteri
Arkisto
-
Artikkelit
- Vaelluskalojen kutupaikat ovat kunnostusten tarpeessa – toimiva kutusoraikko tuottaa pienpoikasia
- Borrelioosi – Suomessa esiintyy ainakin kolmea erilaista Borrelia-alalajia
- Kolopesijät tarvitsevat onkalon
- Muuttolintu saa jo munassa hormonikylvyn, joka valmistelee aikuisen linnun muuttoa
- Kun linnunpöntön tekee syksyllä – se on sopivan hajuton keväällä
- Metsänhoito | Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi
- Riistamiehet rientävät metsäkanalintujen avuksi – Saippuan katku suojaa pesän se karkottaa ketut ja supit
- Talitintti panostaa suhteeseen – rakkaus päihittää ruoan
- Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt
- Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehitykseen
- Puutiainen puree koiraa – Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti
- Metsänhoito | Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua – huonointa on loppusyksy
- Puutiainen on eläinmaailman selviytyjä – Punkki liikkuu myös kaupunkien puistoissa ja pihoilla
- Talitiainen valitsee naapurinsa samanmielisten joukosta
- Tutkimuksen mukaan kirjosieppo häätää tiaisen pesästään
- Kalan käyttöä tulisikin lisätä tuntuvasti – Kalan syönti on ikivanha juttu ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Suden tappamasta tai vahingoittamasta koirasta voi saada korvausta – kaikissa tapauksissa korvausta ei saa
- Tiaispönttö tuo kaupungissa varmimmin kesäasukkaan – muista naapurisopu
- The 4 Best Powders for .30-06 | Reviews 2023
- Top 5 Underrated Deer Cartridges | American Hunter
- 11 Best Rifle Cartridges for Whitetail Deer | Field & Stream
- Pihapiireissä liikkunut karhu lopetettiin Nurmeksen Höljäkässä
- Vauhkoontunut hirvi juoksenteli Turussa Kupittaalla – Metsästäjä ampui hirven Vasaramäessä
- 308 vs 30-06 vs 300 Win Mag – They’re all great cartridges with different strengths and weaknesses
- Metsästyskoirat | Noutajan kouluttaminen metsästyskoiraksi – hanki hyvä käyttölinjan pentu
- Basic Cartridge Selection – Cartridge selection always comes first | Hunting In Australia
- Metsästäjän kannattaa hakea aselupaa jo ennen kesää – poliisin sähköisen asioinnin kautta
- An Ode to the .223 Remington
- Head to Head: .223 Remington vs. .22-250 Remington | American Hunter
- Why do people say 5.56 or .223 Remington is basically a 22LR?
- Lintujen pesimärauha alkaa 15.4.
- Kutupuuhissa suuret kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä – Koolla on väliä | Helsingin yliopisto
- Kalasaalis pannulle tuoreeltaan
- Savukala palkitsee kärsivällisen herkkusuun – näin savustat lohen onnistuneesti
- Koirasi on pentususi
- Kalojen kutuaika on menossa
- Supikoira on Suomessa jo yleisempi eläin kuin kettu
- Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa
- Lahnan kutuaika kestää useita viikkoja
- Majavat ovat luonnon insinöörejä
- Kalan savustaminen – Kesän kalaherkut
- Kala on kaamosajan voimaruokaa – myös mielialaa kohentava vaikutus ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Kanadan- ja euroopanmajava kanta pysynyt vakaana – päällekkäisiä esiintymisalueita yhä enemmän | Luonnonvarakeskus
- Hauen kutuaika
- Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä 7.–9.6.2024
- Kevät on koiranpennun hankinnan aikaa – opi tunnistamaan pentutehtailija
- Kuhan kutuaika – toukokuun puolivälin ja kesäkuun lopun välille
- Kesä on savustamisen parasta aikaa
- Väärä rotuvalinta voi kostautua – ”Koirat eivät tule sellaisina pentulaatikosta, vaan niiden kanssa tulee tehdä paljon töitä”
- Intiaanit kutsuvat suomalaisia nimellä ´he-jotka-saunovat-paljon´ – madoodoowiniwag
- Viirupöllön poikanen tuli pihaan: pöllönpoikaseen ei kannata koskea, äkäinen emo on aina lähellä – Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa.
- Ville Haapasalo ihmeissään: Siinä on jotain väärin, kun Suomessa ei osata laittaa syötävästä kalasta ruokaa
- Koira rakastaa piiloleikkiä hajuilla — Nose work on uusi koiraharrastus, jossa nuuskutus on tärkeintä
- Ahvenen kutu
- Made on kylmien vesien salaperäinen kala – kutu ajoittuu sydäntalveen
- ”Taivaallinen tuoksu keittiössä” – tämä klassikkoherkku on täydellistä arkiruokaa – riista lisää keiton ruokaisuutta ja syventää makua
- Näin valmistat täydellisen savukalan – onnistumisen vaikuttaa kalan tuoreus
- Koulutatko sinäkin koiranpentuasi väärin? – Pennun koulutuksessa tehdään usein tahattomia virheitä
- Trikiinitauti eli trikinoosi – koteloituneet toukat voivat säilyvä elossa jopa yli 20 vuotta
- Vieraslaji | Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)
- Nuolihaukka saa pääskyset paniikkiin
- Perhoset ovat erikoisia hyönteisiä
- Sausage Recipes | Meats and Sausages
- Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin
- Låt köttet mogna till minst 40 dygnsgrader | Svensk Jakt
- Hur du skapar mört kött | Svenska Jägareförbundet
- Peipposet karkottaa punkit kemiallisesti, käyttämällä pesässä tupakantumpeja
- Tuulen vaikutus ampuma tarkkuuteen – How to Shoot in the Wind with a Mil Dot Scope | YouTube
- Peurasta syntyy verratonta riistaruokaa
- Lihassa on runsaasti ravintoaineita luonnostaan – liha parantaa naisten raudan saantia
- The best gundog breeds from overseas | The Field
- Kokeile tyhjiöpakkaustapaa vakuumikoneella, se lisää säilyvyyttä
- Pentu saapui taloon – ja tuhosi kaiken! 5 virhettä, jotka uusi koiranomistaja tekee helposti
- Metsänhoito: Raivaussahan huolto | YouTube
- Uusien perunoiden aromi säilyy vakumoituna pakkasessa
- Riistalinnusta saa monta herkkua
- D-vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini joka vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn
- Villisikapata
- Siellä missä on savua – on myös makua!
- Kuhan kutuaika
- Riistan paloittelu – Lubbe visar hur det kan gå till | YouTube
- Kävely pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta
- Muuttolinnut: This bird has flown – Unravelling the mysteries of bird migration | New Scientist
- Mehukaan liha- ja grilliruoan salaisuus on marinadissa
- What to Consider When Choosing a Vacuum Sealers | Field & Stream
- Metsästyskoirat | Pennun valinta pentueesta
- Grillattua kalaa kahdeksalla eritavalla
- Metsänhoito: Tiede ja käytäntö todistavat – toukokuu on mainiota aikaa tarttua raivaussahaan
- Moottoriveneiden runko määrittää veneen ominaisuudet
- Harjuksen kutuaikainen kevätrauhoitus alkaa 1. huhtikuuta
- Lihan prosessointi on ihmisen kehityksen merkittävimpiä edistysaskeleita, sanovat tutkijat – mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen
- Väitös: Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin – Ilmastonmuutoksella vaikutus oraviin
- Grilli sopii monen ruokalajin valmistamiseen | Grillaamisen opas
- Liha on ravitsemuksellisesti hyvä ja monipuolinen elintarvike
- Ruoka: Hevosenliha on ensiluokkaista – rasvaprosentti on hyvin alhainen
- Emokarhu hakee alkukesällä asutuksesta ”ihmiskilpeä” pentujen suojaksi – ihmiskohtaaminen jää silti yleensä vain karhun tietoon
- Hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut 2000-luvulla
- Kuivasärki on kevään herkkua – Tuulinen ja kuiva kevätilma vauhdittaa prosessia
- Lämminsavustus
- Kalan graavaus – todella yksinkertaista
- Grillipihveihin makua – mureuta liha marinoimalla se vakuumilaitteen avulla
- How to Butcher a Deer: A Step-by-Step Guide | Field & Stream
- Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – neljäntenä haahka
- Kyyn hyödyllisyys voi yllättää – Pienjyrsijä kantaa 8-25 punkkia
- Muuttohaukan erityisominaisuudet saalistuksessa
- Tervavene – Tervatalonpojat soutivat tyrskyissä henkensä uhalla
- Muuttolinnut muuttavat tapojaan ilmaston lämpenemisen myötä – tarvitaan 35 sukupolvea
- Muuttolinnut suunnistavat hajuaistin ja magneettikenttien avulla
- Lepakoiden muutto
- Ilmasto vie lintuja eri suuntiin
- Hanhien kevätmuutto ennätysvauhdissa – linnut valtaavat pellot Hämeessä
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää
- Miksi on muuttolintuja – Why Migratory Birds? | World Migratory Bird Day
- Ahmat yllättävä apu vihatun supikoiran hävittämisessä – ”Tulee häviämään poronhoitoalueen eteläpuolelta”, sanoo kokenut petotuntija
- Muuttolinnut muuttavat kesäisin pohjoiseen tauteja pakoon
- Lintujen ikä, koko ja sukupuoli vaikuttavat muuton ajoitukseen
- Lintujen kevätmuutto jatkuu vielä – Arktisia vesilintuja on nähty
- Vieraslaji: Amerikanmajava
- DNA paljastaa euroopanmajavan uivan uusille alueille
- Missä ovat muuttolintujen naaraat? – Ei hätää, koiraat valtaavat vain jo pesäpaikat
- Kalojen joukkokuolemat havahduttivat lintukannan hoidossa – Punasotka katoaminen yritetään estää nyt kalastamalla
- Euroopanmajava on levittäytymässä myös Auranmaalle
- Muuttolintujen bongaaminen on helppoa, kun muistaa nämä asiantuntijan vinkit
- Valkoposkihanhien kanta kasvanut 1,3 miljoonaan lintuun, joka johtanut muuttoreittien levittäytymiseen – Hanhipeltokokeilu alkaa
- Valkoposkihanhipopulaatioiden muuttoreitit talvehtemisalueen lisääntymisalueen välillä
- Saappaat jalassa: Mikko Malin ei ahdistu kyttyrälohen mahdollisesta noususta Kymijokeen
- Lintujen päämuuttoreitit
- Peltosirkun kansainvälinen tutkimus Ranskassa – selvitti peltosirkkujen kannan, muuttoreitit ja talvehtimisalueet
- Muuttolinnut odottavat vielä Baltiassa ja Ruotsissa — Lintujen talviruokintaa kannattaa vielä jatkaa
- Itämeren saarilla näkee hyvin muuttolintuja keväisin ja syksyisin – Moni pikkulintu karttaa suurien vesialueiden ylitystä viimeiseen asti
- Kevään majavajahti yrittää ehkäistä vesivahinkoja metsässä
- Vesilintujen kevätmuutto noudattaa jäänlähdön aikataulua
- Supikoira on tullut Suomeen jäädäkseen – tehopyynnistä hetkellinen hyöty
- Suomen metsien häviäminen huolestutti jo 1600-luvulla – 1900-luvun alussa metsiä hakattiin 50 miljoonaa kuutiometriä
- Majavan metsästyksellä ehkäistään tulvavahinkoja
- Majavan metsästyksestä jousella
- Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun, Lapissa tavattu vain euroopanmajavaa
- Pihka
- Fokus på tajgafästingen under årets fästingsäsong – analys av TBE-virus| Allt om Jakt & Vapen
- Halverad jakt på gråsäl – yrkesfiskarbas rasar | Jaktjournalen
- Skyddsjakt på varg efter ponnyattack i Stockholm | Jakt & Jägare
- Ylöjärvellä liikkuu yksi tai useampi karhu talojen pihoilla – ”puhtaasti häirintälupa”
- Suomen metsät ovat järeytyneet sadassa vuodessa, vanhojen puiden määrä on ennallaan
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää – Näin metsäpaloja sammutettiin ennen
- Siitepölytilanne ilmassa tänään ja ennuste | Norkko
- Telkät saapuu siivet viheltäen
- Työohje | Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä
- Nyt on koittanut supikoiran tehometsästyksen aika – pienpetokannat ovat aivan valtavat
- Metsästyskoirat | Pennusta luolakoiraksi
- Asiantuntija neuvoo, mikä on maksimikorkeus puupinolle – vyöryvissä puissa on hengenvaaralliset voimat
Avainsanat
- Afrikkalainen sikarutto
- Ahma
- Ahmakanta
- Alfapari
- Alkuperäislaji
- Ampuma-ase
- Ampuma-aseet
- Ampuma-aselaki
- Ampumaharjoittelu
- Ampumakoe
- Ampumarata
- Asedirektiivi
- Aseenkäyttö
- Aseet
- ASF
- Borrelioosi
- DNA-analyysi
- DNA-näytteet
- DNA-tutkimus
- Elinympäristö
- Ely-keskus
- Euroopan Unioni
- Evira
- Hanhet
- Haulikko
- Haulikkorata
- Hirvi
- Hirvieläimet
- Hirvieläinjahti
- Hirvieläinkolari
- Hirvieläintiheys
- Hirvieläintuotto
- Hirvieläinvahingot
- Hirvijahti
- Hirvikanta
- Hirvikivääri
- Hirvikoira
- Hirvitalousalue
- Hirvitiheys
- Hirvituhot
- Hirvivahingot
- Hyönteiset
- Ilmasto
- Ilves
- Ilvesjahti
- Ilveskanta
- Ilvestilanne
- Jahtiporukka
- Jahtipäivä
- Jousimetsästys
- Jälkihavainnot
- Jäätilanne
- Kaatolupa
- Kalakanta
- Kalastus
- Kaliiperi
- Karhu
- Karhujahti
- Karhukanta
- Karhunjälki
- Karhunkaatolupa
- Karhun kiintiömetsästys
- Karhunmetsästys
- Karhutilanne
- Karhuvahingot
- Kettu
- Kevätmuutto
- Kiima-aika
- Kivääriammunta
- Kiväärirata
- Kiväärit
- Koira
- Koiranhoito
- Koirarotu
- Kotieläimet
- Koulutus
- Lihankäsittely
- Liikenneturvallisuus
- Linnustus
- Linnut
- Loukkupyynti
- Luke
- Lumijälki
- Luonnonvarainen laji
- Luontokuvaus
- Luvat
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Maanomistajat
- Mehiläispesät
- Merimetso
- Metso
- Metsokanta
- Metsä
- Metsähallitus
- Metsäkanalinnut
- Metsäkanalintukanta
- Metsäkananlinnunmetsästys
- Metsänhoito
- Metsänomistajat
- Metsästys
- Metsästyskivääri
- Metsästyskoira
- Metsästysrikos
- Metsästysseurat
- Metsästäjäliitto
- Metsästäjät
- Metsästäjätutkinto
- Ministeriö
- Muuttolinnut
- Muuttoreitti
- Oikeuslaitos
- Ongelmasudet
- Pantasusi
- Patruunat
- Pelastuslaitos
- Pentue
- Pesimäalue
- Pesintä
- Pesäpaikka
- Pesäpönttö
- Petohavainnot
- Petolinnut
- Petovahingot
- Petoyhdyshenkilöt
- Peurajahti
- Peurakanta
- Pienpedot
- Pihapiiri
- Pihasusi
- Poikaset
- Poikkeuslupa
- Poliisi
- Politiikka
- Poronhoitoalue
- Punkki
- Riista
- Riistakamera
- Riistakannanhoito
- Riistakeskus
- Riistakolmiolaskenta
- Riistalaskenta
- Riistaliha
- Riistanhoito
- Riistanhoitoyhdistys
- Ruotsi
- Saaliit
- Saimaannorppa
- Salametsästys
- Sorsalinnut
- Sorsastus
- SRVA
- Sudenhoitosuunnitelma
- Sudenjälki
- Sudenmetsästys
- Sudet
- Suojelutoimenpiteet
- Supikoira
- Supikoirakanta
- Susi
- Susialue
- Susijahti
- Susikannan hoitosuunnitelma
- Susikanta
- Susilauma
- Susipelko
- Susireviiri
- Susitilanne
- Susivaara
- Susivahingot
- Suurpedot
- Syysmuutto
- Taimikko
- Taimikko vahingot
- Taimikonhoito
- Talviuni
- Tautitilanne
- Tautivaara
- Teerikanta
- Turvallisuus
- Tutkijat
- Tutkimus
- Vahingot
- Valkohäntäpeura
- Valkohäntäpeurakanta
- Valkoposkihanhi
- Valkoposkihanhikanta
- Vasat
- Venäjä
- Vesilinnustus
- Vesilinnut
- Vesistö
- Vieraslaji
- Vieraslajit
- Villisika
- Villisikahavainnot
- Villisikajahti
- Villisikakanta
- Villisikalauma
- Villisikasaaliit
- Villisikatilanne
Avainsana-arkisto: Lepakot
Tutkija: Hyttysenpurema kutittaa vähemmän, jos hyönteisen antaa imeä verta rauhassa
Jos hyttysen imukärsä jää ihoon, paukama voi olla pahempi, sanoo hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun Ely-keskuksesta. Monella alkaa käsi käydä, kun tuntee hyttysen piston. Hyttysen kannattaisi kuitenkin antaa syödä rauhassa Jos hyttysen imukärsä jää ihoon, se pahentaa oireita. Jos sen antaisi … Lue loppuun
Kategoria(t): Ympäristö
Avainsanat: Hyönteiset, Hyönteissyöjät, Hyttysenpisto, Hyttyset, Lepakot
Kommentit pois päältä artikkelissa Tutkija: Hyttysenpurema kutittaa vähemmän, jos hyönteisen antaa imeä verta rauhassa
Lepakkopönttö tuo avun hyttysongelmaan – Syö yhden yön aikana lähes 3000 hyönteistä
Lepakot eivät viihdy vain harvemmin asutuilla alueilla. Havaintoja on tehty esimerkiksi isojen kaupunkien ydinkeskustoissa talojen ullakoilta. Nahkasiipiiä voi siis bongata lähes missä vain, kunhan alue on vehreä. Se takaa lepakoille riittävän hyönteisravinnon saatavuuden. Lepakko on hyvä hyönteisterminaattori, se voi syödä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lepakot, Pesäkammio, Pesäpönttö, Pesimäalue
Kommentit pois päältä artikkelissa Lepakkopönttö tuo avun hyttysongelmaan – Syö yhden yön aikana lähes 3000 hyönteistä
Työohje | Rakenna lepakolle pesäpönttö – hurjalle hyttysimurille
Yksi ainoa lepakko voi yhdessä yössä pyydystää yli 2700 pikkuhyönteistä ! Lepakoita Suomessa riittää, vaikka kovin harvoin niitä sattumaltakaan näkee koska lepakot lentelevät äänettömästi illan hämärissä ja talveksi asettuvat paikkaan, jossa jäätymättä tarkenevat horrostaa. Tällaisia hurjia hyönteisimureita voi houkutella kotipihalle … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hyönteiset, Hyttyset, Lepakot, Pesäkammio, Pesäpönttö
Kommentit pois päältä artikkelissa Työohje | Rakenna lepakolle pesäpönttö – hurjalle hyttysimurille
Yhden hyönteisryhmän tuho voi johtaa ennennäkemättömään ekokatastrofiin – Linnut, lepakot ja korennot ruokailevat samoilla apajilla
Moni hyönteissyöjä linnuista lepakoihin ja sudenkorentoihin kilpailee samasta ravinnosta, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta. ”Aikaisempi tutkimus on keskittynyt lähinnä erikoisempiin hyönteisiin, siinä missä perusravinnoksi kelpaavat hyönteiset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tämä tutkimus kuitenkin osoitti, että niiden katoamisella voi olla odotettua suurempi merkitys.” … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hyönteiset, Hyönteislajit, Hyönteissyöjät, Hyttyset, Lepakot, Linnut, Metsäkanalinnut, Tutkijat, Tutkimus
Kommentit pois päältä artikkelissa Yhden hyönteisryhmän tuho voi johtaa ennennäkemättömään ekokatastrofiin – Linnut, lepakot ja korennot ruokailevat samoilla apajilla
Tutkimus: Lepakot välttelevät tuulivoimaloita – rakentamisen myötä elintila muuttuu lepakoille epäsuotuisaksi
”Jos otamme huomioon havaitsemamme välttelyvaikutuksen ja kaikki suunnitellut voimalat, noin 7 prosenttia Suomen pinta-alasta muuttuu lepakoille epäsuotuisaksi”, arvioi akatemiatutkija Thomas Lilley Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Tutkijat tähdentävät, että vaikka uusiutuvan energiatuotannon lisääminen on tärkeää, tulisi luonnon monimuotoisuus ottaa päätöksenteossa aina huomioon. Turun … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lepakot, Metsien monimuotoisuus, Monimuotoisuus, Nisäkkäät
Kommentit pois päältä artikkelissa Tutkimus: Lepakot välttelevät tuulivoimaloita – rakentamisen myötä elintila muuttuu lepakoille epäsuotuisaksi
Talvihorros pidentää lepakon ikää kuukausilla
Horrostavan lepakon ikä lisääntyi kuukausilla. Tutkijat selvittivät horroksen vaikutusta niin sanottuun epigeneettiseen kelloon. Talvihorroksen vaikutus nähtiin kolmisen vuotta sitten tutkimuksessa, jossa verrattiin elintapoja ja pisimpiä ikiä kautta lepakkokunnan. Nyt täsmentyi, että horroksessa geenien säätely muuttuu elämää pidentävällä tavalla. Yhdysvaltalaiset ja … Lue loppuun
Kategoria(t): Ympäristö
Avainsanat: Lepakot, Lepojakso, Talvihorros, Talviuni
Kommentit pois päältä artikkelissa Talvihorros pidentää lepakon ikää kuukausilla
Bats and Dolphins Evolved Echolocation in Same Way | Science AAAS
Dolphins and bats don’t have much in common, but they share a superpower: Both hunt their prey by emitting high-pitched sounds and listening for the echoes. Now, a study shows that this ability arose independently in each group of mammals … Lue loppuun
Kategoria(t): Tutkimus
Avainsanat: Evoluutio, Geenipohja, Geenitutkimus, Lepakot, Saaliit, Saalistaja, Saalistus
Kommentit pois päältä artikkelissa Bats and Dolphins Evolved Echolocation in Same Way | Science AAAS
Lepakkoyhdyskunnalle asennettiin oma pesäpönttö – yöpymään mahtuu yli kymmenen siippaa
Lepakon pönttöön pääsee sisälle vain alaluukusta. Puussa on pönttö, mutta ei linnuille vaan lepakoille. Rauhaa rakastava ja arka yöeläin tarvitsee pesimiseen suojaisan ja pimeän paikan, missä se voi roikkua pää alaspäin. Helsingissä sellaisen löytyminen on kaupungin kasvamisen vuoksi vaikeaa. Yhden … Lue loppuun
Kategoria(t): Ympäristö
Avainsanat: Lepakot, Pesäpönttö
Kommentit pois päältä artikkelissa Lepakkoyhdyskunnalle asennettiin oma pesäpönttö – yöpymään mahtuu yli kymmenen siippaa
Eläimen tuntemattomuus kiinnostaa lepakkobongaria
Lepakkokiinnostus alkoi agronomi Kari Vartiaisella jo lapsuudessa. Perhe asui maatilalla, ja lapset nukkuivat aitassa. Aittaan kantautui rapinaa, eivätkä kaikki rapisijat olleet hiiriä. Selvisi, että siellä on myös lepakoita. Vanhemmiten lepakot ovat kiinnostaneet niiden tuntemattomuuden takia. Olen minäkin linnuista kiinnostunut, mutta … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lepakot
Kommentit pois päältä artikkelissa Eläimen tuntemattomuus kiinnostaa lepakkobongaria
Korvayökkö | Suomen lepakkolajit
Tieteellinen nimi: Plecotus auritus Detektoritaajuus: Äänet ovat kaksiosaisia. Voi kuulla sekä melko matalalla, n. 20 kHz että noin 42 kHz taajuudella Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen Korvayökön voi hyvissä olosuhteissa tunnistaa jopa lennosta, sillä sen korvat ovat todella pitkät, noin puolet eläimen ruumiin … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lepakot
Kommentit pois päältä artikkelissa Korvayökkö | Suomen lepakkolajit
Suomen lepakkolajit
Lepakoita tavataan maailmassa reilusti yli 1200 lajia ja lepakot ovat jyrsijöiden jälkeen maailman lajirikkain nisäkäslahko. Suomessa tavataan yleisesti viittä lepakkolajia; pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa ja korvayökkö. Pikkulepakkoakin on tavattu viime vuosina aiempaa enemmän etenkin rannikkoseuduilla. Muut lajit ovat harvalukuisempia tai … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hyönteissyöjät, Lepakot
Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen lepakkolajit
Vesisiippa | Suomen lepakkolajit
Tieteellinen nimi: Myotis daubentonii Detektoritaajuus: Parhaiten noin 45 kHz taajuudella Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen Vesisiipan tapaa nimensä mukaisesti usein lentämässä järven tai muun vesistön pintaa hipoen. Vesisiippa saalistelee taitavasti pääasiassa surviaissääskiä veden tuntumasta. Vesisiipan turkki on ruskea ja vatsapuoli on harmahtava. Pohjanlepakosta … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lepakot
Kommentit pois päältä artikkelissa Vesisiippa | Suomen lepakkolajit
Isoviiksisiippa | Suomen lepakkolajit
Tieteellinen nimi: Myotis brandtii Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen Viiksisiippoja on vaikea erottaa toisistaan – detektorilla se ei onnistu, ja ulkonäköön liittyvät tuntomerkit löytyvät lähinnä pienistä, naskalinterävistä hampaista. Koska lepakot ovat rauhoitettuja, niitä voivat käsitellä vain luvan hankkineet henkilöt esimerkiksi tutkimushankkeissa. Väritykseltään viiksisiipat … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lepakot
Kommentit pois päältä artikkelissa Isoviiksisiippa | Suomen lepakkolajit
Pohjanlepakko | Suomen lepakkolajit
Pohjanlepakko on maamme yleisin ja laajimmalle levinnyt lepakkolaji. Sen voi tavata miltei koko Suomesta, tosin Lapista havaintoja tulee harvakseltaan. Pohjanlepakko on perusväriltään tumma – naama ja lenninräpylät ovat ruskeanmustia ja turkkikin mustanpuhuva. Selän karvojen kärjet ovat kullankeltaiset, ja kaulalla on … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Lepakot
Kommentit pois päältä artikkelissa Pohjanlepakko | Suomen lepakkolajit
Kaikelta ei voida suojautua lepakoissa jopa tuhansia viruksia – Luonnon tasapainoa kunnioitettava
Uusista infektiotaudeista 75 prosenttia on ollut zoonooseja eli eläimistä ihmisiin tarttuneita tauteja. Helsingin yliopistossa Viikissä uhkaavia infektiotauteja tutkivan apulaisprofessori Tarja Sirosen mukaan myös tulevat pandemiat ovat todennäköisesti eläinperäisiä. Suurin osa lähtee lepakoista, siellä on satoja, ellei tuhansia viruksia. Kyllä siellä … Lue loppuun
Kategoria(t): Terveys
Avainsanat: Lepakot, Tautivaara, Tutkijat, Tutkimus, Vahingot, Virus, Virustauti, Zoonoosi
Kommentit pois päältä artikkelissa Kaikelta ei voida suojautua lepakoissa jopa tuhansia viruksia – Luonnon tasapainoa kunnioitettava
Hirvikota 