Kalenteri
Arkisto
-
Artikkelit
- Vaelluskalojen kutupaikat ovat kunnostusten tarpeessa – toimiva kutusoraikko tuottaa pienpoikasia
- Borrelioosi – Suomessa esiintyy ainakin kolmea erilaista Borrelia-alalajia
- Kolopesijät tarvitsevat onkalon
- Muuttolintu saa jo munassa hormonikylvyn, joka valmistelee aikuisen linnun muuttoa
- Kun linnunpöntön tekee syksyllä – se on sopivan hajuton keväällä
- Metsänhoito | Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi
- Riistamiehet rientävät metsäkanalintujen avuksi – Saippuan katku suojaa pesän se karkottaa ketut ja supit
- Talitintti panostaa suhteeseen – rakkaus päihittää ruoan
- Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt
- Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehitykseen
- Puutiainen puree koiraa – Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti
- Metsänhoito | Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua – huonointa on loppusyksy
- Puutiainen on eläinmaailman selviytyjä – Punkki liikkuu myös kaupunkien puistoissa ja pihoilla
- Talitiainen valitsee naapurinsa samanmielisten joukosta
- Tutkimuksen mukaan kirjosieppo häätää tiaisen pesästään
- Kalan käyttöä tulisikin lisätä tuntuvasti – Kalan syönti on ikivanha juttu ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Suden tappamasta tai vahingoittamasta koirasta voi saada korvausta – kaikissa tapauksissa korvausta ei saa
- Tiaispönttö tuo kaupungissa varmimmin kesäasukkaan – muista naapurisopu
- The 4 Best Powders for .30-06 | Reviews 2023
- Top 5 Underrated Deer Cartridges | American Hunter
- 11 Best Rifle Cartridges for Whitetail Deer | Field & Stream
- Pihapiireissä liikkunut karhu lopetettiin Nurmeksen Höljäkässä
- Vauhkoontunut hirvi juoksenteli Turussa Kupittaalla – Metsästäjä ampui hirven Vasaramäessä
- 308 vs 30-06 vs 300 Win Mag – They’re all great cartridges with different strengths and weaknesses
- Metsästyskoirat | Noutajan kouluttaminen metsästyskoiraksi – hanki hyvä käyttölinjan pentu
- Basic Cartridge Selection – Cartridge selection always comes first | Hunting In Australia
- Metsästäjän kannattaa hakea aselupaa jo ennen kesää – poliisin sähköisen asioinnin kautta
- An Ode to the .223 Remington
- Head to Head: .223 Remington vs. .22-250 Remington | American Hunter
- Why do people say 5.56 or .223 Remington is basically a 22LR?
- Lintujen pesimärauha alkaa 15.4.
- Kutupuuhissa suuret kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä – Koolla on väliä | Helsingin yliopisto
- Kalasaalis pannulle tuoreeltaan
- Savukala palkitsee kärsivällisen herkkusuun – näin savustat lohen onnistuneesti
- Koirasi on pentususi
- Kalojen kutuaika on menossa
- Supikoira on Suomessa jo yleisempi eläin kuin kettu
- Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa
- Lahnan kutuaika kestää useita viikkoja
- Majavat ovat luonnon insinöörejä
- Kalan savustaminen – Kesän kalaherkut
- Kala on kaamosajan voimaruokaa – myös mielialaa kohentava vaikutus ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Kanadan- ja euroopanmajava kanta pysynyt vakaana – päällekkäisiä esiintymisalueita yhä enemmän | Luonnonvarakeskus
- Hauen kutuaika
- Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä 7.–9.6.2024
- Kevät on koiranpennun hankinnan aikaa – opi tunnistamaan pentutehtailija
- Kuhan kutuaika – toukokuun puolivälin ja kesäkuun lopun välille
- Kesä on savustamisen parasta aikaa
- Väärä rotuvalinta voi kostautua – ”Koirat eivät tule sellaisina pentulaatikosta, vaan niiden kanssa tulee tehdä paljon töitä”
- Intiaanit kutsuvat suomalaisia nimellä ´he-jotka-saunovat-paljon´ – madoodoowiniwag
- Viirupöllön poikanen tuli pihaan: pöllönpoikaseen ei kannata koskea, äkäinen emo on aina lähellä – Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa.
- Ville Haapasalo ihmeissään: Siinä on jotain väärin, kun Suomessa ei osata laittaa syötävästä kalasta ruokaa
- Koira rakastaa piiloleikkiä hajuilla — Nose work on uusi koiraharrastus, jossa nuuskutus on tärkeintä
- Ahvenen kutu
- Made on kylmien vesien salaperäinen kala – kutu ajoittuu sydäntalveen
- ”Taivaallinen tuoksu keittiössä” – tämä klassikkoherkku on täydellistä arkiruokaa – riista lisää keiton ruokaisuutta ja syventää makua
- Näin valmistat täydellisen savukalan – onnistumisen vaikuttaa kalan tuoreus
- Koulutatko sinäkin koiranpentuasi väärin? – Pennun koulutuksessa tehdään usein tahattomia virheitä
- Trikiinitauti eli trikinoosi – koteloituneet toukat voivat säilyvä elossa jopa yli 20 vuotta
- Vieraslaji | Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)
- Nuolihaukka saa pääskyset paniikkiin
- Perhoset ovat erikoisia hyönteisiä
- Sausage Recipes | Meats and Sausages
- Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin
- Låt köttet mogna till minst 40 dygnsgrader | Svensk Jakt
- Hur du skapar mört kött | Svenska Jägareförbundet
- Peipposet karkottaa punkit kemiallisesti, käyttämällä pesässä tupakantumpeja
- Tuulen vaikutus ampuma tarkkuuteen – How to Shoot in the Wind with a Mil Dot Scope | YouTube
- Peurasta syntyy verratonta riistaruokaa
- Lihassa on runsaasti ravintoaineita luonnostaan – liha parantaa naisten raudan saantia
- The best gundog breeds from overseas | The Field
- Kokeile tyhjiöpakkaustapaa vakuumikoneella, se lisää säilyvyyttä
- Pentu saapui taloon – ja tuhosi kaiken! 5 virhettä, jotka uusi koiranomistaja tekee helposti
- Metsänhoito: Raivaussahan huolto | YouTube
- Uusien perunoiden aromi säilyy vakumoituna pakkasessa
- Riistalinnusta saa monta herkkua
- D-vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini joka vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn
- Villisikapata
- Siellä missä on savua – on myös makua!
- Kuhan kutuaika
- Riistan paloittelu – Lubbe visar hur det kan gå till | YouTube
- Kävely pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta
- Muuttolinnut: This bird has flown – Unravelling the mysteries of bird migration | New Scientist
- Mehukaan liha- ja grilliruoan salaisuus on marinadissa
- What to Consider When Choosing a Vacuum Sealers | Field & Stream
- Metsästyskoirat | Pennun valinta pentueesta
- Grillattua kalaa kahdeksalla eritavalla
- Metsänhoito: Tiede ja käytäntö todistavat – toukokuu on mainiota aikaa tarttua raivaussahaan
- Moottoriveneiden runko määrittää veneen ominaisuudet
- Harjuksen kutuaikainen kevätrauhoitus alkaa 1. huhtikuuta
- Lihan prosessointi on ihmisen kehityksen merkittävimpiä edistysaskeleita, sanovat tutkijat – mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen
- Väitös: Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin – Ilmastonmuutoksella vaikutus oraviin
- Grilli sopii monen ruokalajin valmistamiseen | Grillaamisen opas
- Liha on ravitsemuksellisesti hyvä ja monipuolinen elintarvike
- Ruoka: Hevosenliha on ensiluokkaista – rasvaprosentti on hyvin alhainen
- Emokarhu hakee alkukesällä asutuksesta ”ihmiskilpeä” pentujen suojaksi – ihmiskohtaaminen jää silti yleensä vain karhun tietoon
- Hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut 2000-luvulla
- Kuivasärki on kevään herkkua – Tuulinen ja kuiva kevätilma vauhdittaa prosessia
- Lämminsavustus
- Kalan graavaus – todella yksinkertaista
- Grillipihveihin makua – mureuta liha marinoimalla se vakuumilaitteen avulla
- How to Butcher a Deer: A Step-by-Step Guide | Field & Stream
- Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – neljäntenä haahka
- Kyyn hyödyllisyys voi yllättää – Pienjyrsijä kantaa 8-25 punkkia
- Muuttohaukan erityisominaisuudet saalistuksessa
- Tervavene – Tervatalonpojat soutivat tyrskyissä henkensä uhalla
- Muuttolinnut muuttavat tapojaan ilmaston lämpenemisen myötä – tarvitaan 35 sukupolvea
- Muuttolinnut suunnistavat hajuaistin ja magneettikenttien avulla
- Lepakoiden muutto
- Ilmasto vie lintuja eri suuntiin
- Hanhien kevätmuutto ennätysvauhdissa – linnut valtaavat pellot Hämeessä
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää
- Miksi on muuttolintuja – Why Migratory Birds? | World Migratory Bird Day
- Ahmat yllättävä apu vihatun supikoiran hävittämisessä – ”Tulee häviämään poronhoitoalueen eteläpuolelta”, sanoo kokenut petotuntija
- Muuttolinnut muuttavat kesäisin pohjoiseen tauteja pakoon
- Lintujen ikä, koko ja sukupuoli vaikuttavat muuton ajoitukseen
- Lintujen kevätmuutto jatkuu vielä – Arktisia vesilintuja on nähty
- Vieraslaji: Amerikanmajava
- DNA paljastaa euroopanmajavan uivan uusille alueille
- Missä ovat muuttolintujen naaraat? – Ei hätää, koiraat valtaavat vain jo pesäpaikat
- Kalojen joukkokuolemat havahduttivat lintukannan hoidossa – Punasotka katoaminen yritetään estää nyt kalastamalla
- Euroopanmajava on levittäytymässä myös Auranmaalle
- Muuttolintujen bongaaminen on helppoa, kun muistaa nämä asiantuntijan vinkit
- Valkoposkihanhien kanta kasvanut 1,3 miljoonaan lintuun, joka johtanut muuttoreittien levittäytymiseen – Hanhipeltokokeilu alkaa
- Valkoposkihanhipopulaatioiden muuttoreitit talvehtemisalueen lisääntymisalueen välillä
- Saappaat jalassa: Mikko Malin ei ahdistu kyttyrälohen mahdollisesta noususta Kymijokeen
- Lintujen päämuuttoreitit
- Peltosirkun kansainvälinen tutkimus Ranskassa – selvitti peltosirkkujen kannan, muuttoreitit ja talvehtimisalueet
- Muuttolinnut odottavat vielä Baltiassa ja Ruotsissa — Lintujen talviruokintaa kannattaa vielä jatkaa
- Itämeren saarilla näkee hyvin muuttolintuja keväisin ja syksyisin – Moni pikkulintu karttaa suurien vesialueiden ylitystä viimeiseen asti
- Kevään majavajahti yrittää ehkäistä vesivahinkoja metsässä
- Vesilintujen kevätmuutto noudattaa jäänlähdön aikataulua
- Supikoira on tullut Suomeen jäädäkseen – tehopyynnistä hetkellinen hyöty
- Suomen metsien häviäminen huolestutti jo 1600-luvulla – 1900-luvun alussa metsiä hakattiin 50 miljoonaa kuutiometriä
- Majavan metsästyksellä ehkäistään tulvavahinkoja
- Majavan metsästyksestä jousella
- Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun, Lapissa tavattu vain euroopanmajavaa
- Pihka
- Fokus på tajgafästingen under årets fästingsäsong – analys av TBE-virus| Allt om Jakt & Vapen
- Halverad jakt på gråsäl – yrkesfiskarbas rasar | Jaktjournalen
- Skyddsjakt på varg efter ponnyattack i Stockholm | Jakt & Jägare
- Ylöjärvellä liikkuu yksi tai useampi karhu talojen pihoilla – ”puhtaasti häirintälupa”
- Suomen metsät ovat järeytyneet sadassa vuodessa, vanhojen puiden määrä on ennallaan
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää – Näin metsäpaloja sammutettiin ennen
- Siitepölytilanne ilmassa tänään ja ennuste | Norkko
- Telkät saapuu siivet viheltäen
- Työohje | Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä
- Nyt on koittanut supikoiran tehometsästyksen aika – pienpetokannat ovat aivan valtavat
- Metsästyskoirat | Pennusta luolakoiraksi
- Asiantuntija neuvoo, mikä on maksimikorkeus puupinolle – vyöryvissä puissa on hengenvaaralliset voimat
Avainsanat
- Afrikkalainen sikarutto
- Ahma
- Ahmakanta
- Alfapari
- Alkuperäislaji
- Ampuma-ase
- Ampuma-aseet
- Ampuma-aselaki
- Ampumaharjoittelu
- Ampumakoe
- Ampumarata
- Asedirektiivi
- Aseenkäyttö
- Aseet
- ASF
- Borrelioosi
- DNA-analyysi
- DNA-näytteet
- DNA-tutkimus
- Elinympäristö
- Ely-keskus
- Euroopan Unioni
- Evira
- Hanhet
- Haulikko
- Haulikkorata
- Hirvi
- Hirvieläimet
- Hirvieläinjahti
- Hirvieläinkolari
- Hirvieläintiheys
- Hirvieläintuotto
- Hirvieläinvahingot
- Hirvijahti
- Hirvikanta
- Hirvikivääri
- Hirvikoira
- Hirvitalousalue
- Hirvitiheys
- Hirvituhot
- Hirvivahingot
- Hyönteiset
- Ilmasto
- Ilves
- Ilvesjahti
- Ilveskanta
- Ilvestilanne
- Jahtiporukka
- Jahtipäivä
- Jousimetsästys
- Jälkihavainnot
- Jäätilanne
- Kaatolupa
- Kalakanta
- Kalastus
- Kaliiperi
- Karhu
- Karhujahti
- Karhukanta
- Karhunjälki
- Karhunkaatolupa
- Karhun kiintiömetsästys
- Karhunmetsästys
- Karhutilanne
- Karhuvahingot
- Kettu
- Kevätmuutto
- Kiima-aika
- Kivääriammunta
- Kiväärirata
- Kiväärit
- Koira
- Koiranhoito
- Koirarotu
- Kotieläimet
- Koulutus
- Lihankäsittely
- Liikenneturvallisuus
- Linnustus
- Linnut
- Loukkupyynti
- Luke
- Lumijälki
- Luonnonvarainen laji
- Luontokuvaus
- Luvat
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Maanomistajat
- Mehiläispesät
- Merimetso
- Metso
- Metsokanta
- Metsä
- Metsähallitus
- Metsäkanalinnut
- Metsäkanalintukanta
- Metsäkananlinnunmetsästys
- Metsänhoito
- Metsänomistajat
- Metsästys
- Metsästyskivääri
- Metsästyskoira
- Metsästysrikos
- Metsästysseurat
- Metsästäjäliitto
- Metsästäjät
- Metsästäjätutkinto
- Ministeriö
- Muuttolinnut
- Muuttoreitti
- Oikeuslaitos
- Ongelmasudet
- Pantasusi
- Patruunat
- Pelastuslaitos
- Pentue
- Pesimäalue
- Pesintä
- Pesäpaikka
- Pesäpönttö
- Petohavainnot
- Petolinnut
- Petovahingot
- Petoyhdyshenkilöt
- Peurajahti
- Peurakanta
- Pienpedot
- Pihapiiri
- Pihasusi
- Poikaset
- Poikkeuslupa
- Poliisi
- Politiikka
- Poronhoitoalue
- Punkki
- Riista
- Riistakamera
- Riistakannanhoito
- Riistakeskus
- Riistakolmiolaskenta
- Riistalaskenta
- Riistaliha
- Riistanhoito
- Riistanhoitoyhdistys
- Ruotsi
- Saaliit
- Saimaannorppa
- Salametsästys
- Sorsalinnut
- Sorsastus
- SRVA
- Sudenhoitosuunnitelma
- Sudenjälki
- Sudenmetsästys
- Sudet
- Suojelutoimenpiteet
- Supikoira
- Supikoirakanta
- Susi
- Susialue
- Susijahti
- Susikannan hoitosuunnitelma
- Susikanta
- Susilauma
- Susipelko
- Susireviiri
- Susitilanne
- Susivaara
- Susivahingot
- Suurpedot
- Syysmuutto
- Taimikko
- Taimikko vahingot
- Taimikonhoito
- Talviuni
- Tautitilanne
- Tautivaara
- Teerikanta
- Turvallisuus
- Tutkijat
- Tutkimus
- Vahingot
- Valkohäntäpeura
- Valkohäntäpeurakanta
- Valkoposkihanhi
- Valkoposkihanhikanta
- Vasat
- Venäjä
- Vesilinnustus
- Vesilinnut
- Vesistö
- Vieraslaji
- Vieraslajit
- Villisika
- Villisikahavainnot
- Villisikajahti
- Villisikakanta
- Villisikalauma
- Villisikasaaliit
- Villisikatilanne
Avainsana-arkisto: Metsänhoito
Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehitykseen
Metsälinnustomme kannoissa tapahtuvia muutoksia on yleensä vaikea selittää tutkimuksen keinoin, koska mahdollisia vaikuttavia muuttujia on paljon ja syy-seuraussuhteiden todentaminen vaikeaa. Panostuksia eliölajiston seurantaan maastotutkimuksin tulisi lisätä. Ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa hömötiaiskannan kehityksen on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehityksen kanssa. Oululaisessa … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Elinolosuhteet, Elinympäristö, Jaksollinenkasvatus, Jatkuvakasvatus, Kasvatusmetsä, Lahopuu, Linnut, Metsälinnut, Metsänhoito, Paikkalinnut, Pesäainekset
Kommentoi
Metsänhoito | Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua – huonointa on loppusyksy
Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua mutta vie aikaa. Uusien tutkimustulosten ansiosta metsureiden työmaat voidaan jatkossa rytmittää tehokkaammin. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Miina lähettää sähköpostilla tutkimusartikkelin käsikirjoituksen. Julkaisua odottavan tekstin aiheena on taimikonhoitoon kuluva aika. Raivaustyön ajanmenekin selvittämisessä perusajatuksena on ollut, … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hoitomenetelmät, Metsänhoito, Taimikko, Taimikonhoito
Kommentoi
Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää
Kun entisajan metsä- ja kalamiehet, paimenet ja matkalaiset kulkivat paikasta toiseen, he sytyttivät nuotioita. Tulta oli myös tapana kuljettaa metsässä mukana päresoihduissa. Roihu lämmitti ihmiset ja eväät ja suojasi hyttysiltä ja pedoilta, mutta huonosti vartioitu tai sammutettu valkea levisi helposti … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Kaskiviljely, Maastopalo, Metsänhoito, Metsäpalo, Metsäpaloriski, Metsäpalovaara, Metsäpalovaroitus, Paloalue, Tervahauta, Tervanpoltto, Turvallisuus
Kommentoi
Suomen metsät ovat järeytyneet sadassa vuodessa, vanhojen puiden määrä on ennallaan
Suomessa kasvaa nykyään yli neljä kertaa enemmän järeitä puita kuin sata vuotta sitten. Järeitä puita on tällä hetkellä eniten eteläisimmän Suomen metsissä – toisin kuin 1920-luvulla, jolloin niitä löytyi enemmän pohjoisesta. Suomen metsien ensimmäisen inventoinnin (1921–1924) ja 11. inventoinnin (2009–2013) … Lue loppuun
Metsäkanalinnut haluavat olla suojassa, mutta samalla haluavat nähdä ympäristöön
Metson talviravintopuita, eli hakomamäntyjä, kannattaa jättää hakkuissa säästöpuiksi. Talousmetsiin kannustetaan jättämään myös riistatiheikköä, kuten kuusentaimia ja muuta aluskasvillisuutta. Ne tarjoavat suojapaikkoja metsoille. Myös mustikkavarvustoa olisi hyvä säästää, jotta metsopoikueille riittäisi ravintoa. Metsot käyvät soitimella samoilla paikoilla vuodesta toiseen, soidinpaikat eivät … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hakkuumäärät, Harvennushakkuu, Metsäkanalinnut, Metsäkanalintukanta, Metsänhoito, Mustikkamaasto, Mustikkametsä, Mustikkasato, Poikastuotto, Soidinaika, Soidinpaikat, Taimikonhoito, Taimikonperkaus
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsäkanalinnut haluavat olla suojassa, mutta samalla haluavat nähdä ympäristöön
Metsien uhanalaista lajistoa kymmenillä eri ikäisillä avohakkuu aukoilla
Metsäyhtiö UPM:n metsänhoidon kestävyydestä vastaava johtaja, joka on taustaltaan biologi. Hän on johdattanut meidät yhtiön metsään Kanta-Hämeessä Janakkalassa. Eteläsuomalaisessa talouskäytössä olevassa metsässä on kuulemma jotain mielenkiintoista, mutta maallikolle se ei helposti avaudu. Avohakattu metsä ei kuulosta oikealta suunnalta lähteä etsimään … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Avohakkuu, Metsänhoito, Päätehakkuu, Uhanalainen laji
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsien uhanalaista lajistoa kymmenillä eri ikäisillä avohakkuu aukoilla
Avohakkuiden kiellolle ei ole ekologisia perusteita
Monille lintulajeille avohakkuualojen reunametsät ovat hyviä pesimäpaikkoja, koska aukko houkuttelee perhosia ja muita hyönteisiä. Monet pöllölajit hyötyvät uudistusalojen jyrsijöistä. Jopa koskemattomien erämaiden linnuksi mainittu metso hyväksyy avohakkuun jälkeen syntyneen metsän soidinpaikakseen ensiharvennushakkuun jälkeen. Osa metsälajeistamme hyötyy valosta ja paahteisista paikoista, … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Avohakkuu, Kirjanpainajakuoriainen, Kirjanpainajatuhot, Leimikot, Metsänhoito, Päätehakkuu, Talvileimikot
Kommentit pois päältä artikkelissa Avohakkuiden kiellolle ei ole ekologisia perusteita
Hälytyskellot eivät soineet ”Eiväthän mitkään metsät voi kasvaa tällä tavalla” – Luonnonvarakeskuksen simulaatiosta
Luonnonvarakeskuksen selvityksen kasvuennusteet olivat räikeässä ristiriidassa metsänhoidon suositusten kanssa. Silti hälytyskellot eivät soineet. Luonnonvarakeskus (Luke) on käyttänyt selvityksessään simulaatiota, joka ensiharventaisi istutuskuusikon, kun hehtaarille on kertynyt 400 kuutiometriä puuta, puilla on mittaa 20 metriä ja ikää 39 vuotta. Kaikki ovat … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hakkuualue, Hakkuukertymä, Hakkuumäärät, Harvennushakkuu, Harvennustapa, Havumetsä, Havupuut, Hoitomenetelmät, Hoitosuunnitelma, Istutustiheys, Istutusväli, Jaksollinenkasvatus, Jatkuvakasvatus, Kasvatusmetsä, Kuusentaimi, Kuusi, Kuusikko, Kuusivaltaisuus, Metsänhoito, Metsänistutus, Metsänkäyttö, Simulaatio
Kommentit pois päältä artikkelissa Hälytyskellot eivät soineet ”Eiväthän mitkään metsät voi kasvaa tällä tavalla” – Luonnonvarakeskuksen simulaatiosta
Tehometsätalouden perintö: Puumäärä kasvoi hurjasti ja hiilidioksidille syntyi imuri – monimuotoisuus otti takkiin
Eräs Alaraasakan metsänomistaja-asiakas oli kaukaa viisas ja jätti hakkuualueiden viereen palan vanhaa kuusikkoa koskemattomaksi. Näin pystyttäisiin myöhemmin vertailemaan, miten eri tavoin käsitellyt metsät kehittyvät. Hakkaamattomalla 16 aarin kohteella vanhimmat puut ovat noin 110-vuotiaita. Alaraasakka arvioi, että metsä näyttää yhä hyvin … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hoitomenetelmät, Hoitosuunnitelma, Metsänhoito
Kommentit pois päältä artikkelissa Tehometsätalouden perintö: Puumäärä kasvoi hurjasti ja hiilidioksidille syntyi imuri – monimuotoisuus otti takkiin
Kommentti: Luontopaneelin luontokatoraportti on roskaa | Metsälehti
Suomen luontopaneelin julkaisut ja julkilausumat osoittavat, ettei se tiedä metsien ekologiasta juuri mitään, kasvitieteilijä ja luontokirjailija Seppo Vuokko kirjoittaa. Suomen luontopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Luontopaneelin julkaisut perustuvat tieteelliseen näyttöön ja monialaiseen asiantuntemukseen. Näin kehuu … Lue loppuun
Kategoria(t): Ympäristö
Avainsanat: Elinvoimainen laji, Elinympäristö, Havumetsä, Havupuut, Kasvatusmetsä, Kuusi, Kuusikko, Kuusivaltaisuus, Lahopuulajisto, Lehtimetsä, Lehtipuut, Luonnontilainen, Mänty, Mäntymetsä, Metsänhoito, Metsänkäyttö, Metsänomistajat, Metsäntutkimuslaitos, Metsäpalo, Metsien monimuotoisuus, Monimuotoisuus, Niukkalajinen, Sekametsä, Sukkessiovaihe, Suojelutavoite
Kommentit pois päältä artikkelissa Kommentti: Luontopaneelin luontokatoraportti on roskaa | Metsälehti
Taloustutkimus tutki: Suomalaiset jakaantuneet metsiä koskevassa tiedossa ja asenteissa
Metsiä koskevien perusfaktojen heikko tuntemus on Töyrylän mukaan yllättävää. Myös metsäkeskustelun vahvaa polarisaatiota voi pitää merkittävänä löytönä, mikä ilmenee suhteessa metsien käsittelyyn. Siinä korostetaan vastakkaisia asioita kuten talouskäyttöä ja suojelua. Tulokset osoittavat myös metsätiedon ja asenteiden jakautumisen maantieteellisesti, poliittisesti ja … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Avohakkuu, Hakkuualue, Hakkuukertymä, Hakkuumäärät, Harvennushakkuu, Havumetsä, Hoitomenetelmät, Hoitosuunnitelma, Kasvatusmetsä, Luonnonhoito, Metsänhoito, Metsänhoitoyhdistys, Metsänjalostus, Metsänkäyttö, Metsänomistajat, Metsäntutkimuslaitos, Päätehakkuu
Kommentit pois päältä artikkelissa Taloustutkimus tutki: Suomalaiset jakaantuneet metsiä koskevassa tiedossa ja asenteissa
Puunuitto on luonnonmukaisin tapa kuljettaa ja varastoida puuta
Puu on kautta aikojen ollut tärkeä raaka-aine sekä rakentamisessa että kaupankäynnissä. Jo 1500-luvulla Suomesta vietiin puuta Eurooppaan ja varsinkin naapurimaihin. Puuta saatiin aluksi lähimetsistä, mutta välimatkojen kasvaessa puun uitto nousi tärkeäksi kuljetusmuodoksi varsinkin jokivesissä, myöhemmin myös järvissä. Uitto herättää paljon … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Avohakkuu, Hakkuualue, Hakkuumäärät, Hakkuusopimus, Havupuut, Kuitupuu, Kuljetus, Metsänhoito, Metsänkäyttö, Metsänomistajat, Päätehakkuu, Puumarkkinat, Puunkaato, Puunkorjuu, Sahatavara, Uittolautta, Vesikuljetus
Kommentit pois päältä artikkelissa Puunuitto on luonnonmukaisin tapa kuljettaa ja varastoida puuta
Kypsyvä mustikkasato on metsäkanalinnuille erittäin olennainen ravinnon lähde
Kaikkien maamme metsäkanalintujen pesiminen osuu ajankohdallisesti touko-kesäkuuhun ja pesiminen kestää lajista riippuen hieman yli, tai alle kuukauden. Juhannuksen aikoihin viimeisimmätkin kanalinnut ovat yleensä saaneet hautomisen hoidettua pohjoista myöten, mikäli pesä ei ole tuhoutunut petojen saalistuksen tai muun syyn seurauksena. Metsäkanalintujen … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Koppelo, Metsäkanalinnut, Metsänhoito, Metsokanta, Poikaset, Poikastuotto, Teerikanta
Kommentit pois päältä artikkelissa Kypsyvä mustikkasato on metsäkanalinnuille erittäin olennainen ravinnon lähde
Metsissämme elää suuri joukko haitallisia lajeja – kalleimpien niistä hintalappu kohoaa yli 50 miljoonaan euroon
Metsänhoidon kannattavuutta nakertavia nisäkkäitä ovat hirvi ja myyrät, jotka syövät vuosittain miljoonien eurojen edestä taimikoita. Suomessa on lähes viisikymmentä tuhatta eliölajia. Puolet lajeista tunnetaan niin hyvin, että niiden yleisyyttä kyetään mittaustiedon puuttuessa edes jotenkin arvioimaan. Kymmenesosa lajeista on uhanalaisia, vaarantuneita … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Avainlaji, Eläinlaji, Elinvoimainen laji, Haitallinen vieraslaji, Hirvi, Hirvieläin, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hoitomenetelmät, Hoitosuunnitelma, Hyönteiset, Hyönteislajit, Hyönteissyöjät, Indikaattorilaji, Kuusenjuurikääpä, Lajisto, Lajitunnistus, Luonnonhoito, Luonnonvarainen laji, Metsämyyrä, Metsänhoito, Metsästettävälaji, Myyräkannat, Myyrälajit, Myyrät, Myyrätuhot, Riistanhoito, Riistanhoitomaksu, Riistanhoitopiiri, Riistanhoitosuunnitelma, Supikoira, Supikoirajahti, Supikoirakanta, Supikoirasaalis, Tuhohyönteiset, Tulokaslaji, Uhanalainen, Uhanalainen laji, Uhanalaiset eläimet, Uhanalaisuus luokitus, Vieraslaji, Vieraslajilaki, Vieraslajiluettelo, Vieraslajit, Vieraspeto, Villisiat, Villisika, Villisika havainnot, Villisikajahti, Villisikakanta, Villisikalauma, Villisikasaaliit, Villisikatilanne, Villisikatuhot, Villisikavahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsissämme elää suuri joukko haitallisia lajeja – kalleimpien niistä hintalappu kohoaa yli 50 miljoonaan euroon
Maa- ja metsätalousministeri Essayah: Metsäpolitiikka pidetään kansallisissa käsissä
Uusi hallitusohjelma lupaa metsänomistajien päätösvaltaa vahvistetaan ja omaisuudensuojaa kunnioitetaan. Tuore maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on palannut edellisenä iltana Strasbourgista, missä Euroopan parlamentti on käsitellyt kiisteltyä ennallistamisasetusta. Matkan tarkoitus oli tavata maataloudesta ja metsäasioista kiinnostuneita europarlamentaarikkoja. Essayah oli … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Euroopan Unioni, Havumetsä, Havupuut, Havutukki, Kasvatusmetsä, Kuusi, Kuusikko, Kuusivaltaisuus, Lehtimetsä, Lehtipuut, Mänty, Mäntymetsä, Metsänhoito, Metsänistutus, Metsänjalostus, Metsänkäyttö, Metsänomistajat, Puunjalostusteollisuus, Puunkaato, Puunkorjuu, Puunmyyntitulot, Sekametsä, Sekapuusto
Kommentit pois päältä artikkelissa Maa- ja metsätalousministeri Essayah: Metsäpolitiikka pidetään kansallisissa käsissä
Hirvikota 