Talviruokinta paikan perustaminen

Riistan talviruokinnalla pystytään jossain määrin vaikuttamaan eläinten käyttäytymiseen ja liikkumiseen.

Ruokinnalla pyritään ennakoimaan ja vähentämään riistan aiheuttamia vahinkoja. Oikein sijoitetulla ruokintapaikalla voidaan myös vähentää maa- ja metsätaloudelle sekä liikenteelle ja taimikoille aiheutuvia vahinkoja.

Talviruokinta on eläinten perusenergiahuoltoa, joka auttaa niitä selviämään talven yli seuraavaan lisääntymiskauteen.

Ruokintaa ei tule lisätä vahvan peurakannan vuoksi, mieluummin ruokintaa rajoitetaan vahvan kannan aikana. Lisääntynyt ruokinta lisää liikenne ja maatalouden vahinkoja, kun vasoja syntyy runsaammin ruokinnan seurauksena.

Hirvieläinten elimistöllä pitää olla riittävästi aikaa sopeutua tarjottavaan ravintoon ennen lumen tuloa.

Talviruokintapaikan perustaminen vaatii aina maanomistajan luvan.

Talviruokinta on hyvin järjestettynä erinomaista riistanhoitoa

Se antaa mahdollisuuden valikoivaan metsästykseen ja sen avulla saa hyvän käsityksen alueen riistaeläinkannoista.

Talviruokinta vaatii kosolti suunnitelmallisuutta, talkoohenkeä ja viitseliäisyyttä. Riistan ruokinta perustuu metsästäjien vapaaehtoisuuteen.

Riistakannan ollessa vahva, niukempi ruokinta on perusteltua.

Valkohäntäpeurojen ruokinnassa suuntaa antavana eläintiheytenä voidaan  pitää yhtä ruokintapaikka/2-5 km²/ määritelty talvinen hoito- ja esiintymisalue.

Ruokintapaikka kannattaa ensisijaisesti perustaa alueelle, jonne eläimet luonnollisesti hakeutuvat talveksi. Ruokintapaikalta pitää olla ympäristöön hyvä näkyvyys, kuitenkin niin, että lähellä on suojaa.

Näin ruokailevilla eläimillä on paremmat mahdollisuudet havaita esimerkiksi niitä saalistava petoeläin hyvissä ajoin. Ja uskaltavat käyttää ruokintapaikkaa, jos alueella on hyvä petokanta.

Ruokintapaikat on sijoitettava siten, etteivät eläimet joudu kulkemaan vilkkaiden teiden ylitse päivälepopaikoiltaan.

Lintujen ruokintapaikat perustetaan pensaikkojen tai muun suojakasvillisuuden läheisyyteen, joihin linnut voivat tarvittaessa paeta. Riistanruokintapaikoista hyötyvät myös pikkulinnut. Riistalinnuille tarjotaan viljan lisäksi soraa jauhinkiviksi.

Ruokintaan käytettävä rehu ei saa sisältää hukkakauraa  –  Hukkakauralaki (185/2002) ja –asetus (326/2002) kieltävät yksiselitteisesti hukkakauran leviämisriskiä aiheuttavat toimenpiteet. Tahallisesta hukkakauran levittämisestä voi joutua myös vastuuseen.

Ruokintaan käytettävästä viljasta kannattaa lähettää näytteet Eviran siementarkastusyksikköön (PL 111, 32201 Loimaa), kuoreen merkintä ”Hukkakauranäyte”. Tunnistus on ilmainen.

Ruokintapaikan perustaminen

Ruokintapaikan perustaminen vaatii aina maanomistajan luvan. Metsästysvuokra-sopimuksella alueella saa suorittaa riistanhoidollisia toimenpiteitä. Tällöin hän ei saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa alueen omistajalle tai haltijalle (mm. hukkakaura). (Metsästyslaki 15 §)

Kun tiedetään peltojen olevan vuokralla, niin myös alueen haltijan kanssa olisi keskusteltava ennen ruokinta paikan sijoittamista. Maanviljelijöillä on usein parhaat tiedot oma alueen riistan liikehdinnästä.

Kun ruokita paikan lähistöllä on metsää uudistettu istuttamalla tai taimikko on herkässä vaiheessa, niin sellaisiin paikkoihin on vältettävä sijoittamaan ruokintapaikkoja. Koska hirvieläimet tottuvat viettämään luppoaikaa ruokapaikan läheisyydessä olevissa metsiköissä.

Ruokinta tie- tai piha-alueen läheisyydessä voi johtaa eläinten ”kesyyntymiseen”, se voi vaikuttaa liikenne- ja puutarhavahinkojen lisääntymiseen.

Riistan pöytä pitää kattaa monipuolisesti

Esimerkiksi kauriin ruokkiminen pelkästään viljalla horjuttaa sen ruoansulatusta. Se saattaa korjata nestetasapainoa iskemällä hampaansa havupuittenkin taimiin.

Oikein mitoitetulla ruokinnalla vaikutetaan myös eläintentautien ehkäisyyn. Nuolukivistä eläimet saavat suoloja ja hivenaineita.

Ruokintapaikan perustamisesta on sovittava mieluiten jo touko-kesäkuussa, jottei asia tule yllätyksenä. Koska vanhankin ruokintapaikan käyttöön voi vaikuttaa viljelykierto tai metsän hakkuut.

Ruokintapaikan huoltaminen

Ruokinta paikalle on pystyttävä järjestämään huoltoliikenne  talvikautena, jos ruokinta paikan lähellä ei ole sopivia  varastointi tiloja koko talven varalle.

Maahan ruokittaessa paikkaa tulisi vaihtaa joka kerta hieman, sillä myös ruokintapaikan puhtaudella on vaikutusta eläinten hyvinvointiin.

Ruokintapaikka on siivottava heti ruokintakauden päätyttyä. Liikepaikkojen läheisyydessä ruokinta paikkojen on oltava hyvin hoidettuja ja katsottava toimintaa myös maallikoiden silmin. Sekä varauduttava ilkivallasta aiheutuvien jälkien korjaamiseen.

Jos ruokintapaikalla havaitaan hiiriä tai rottia, silloin muutetaan tarjontaa ja lisätään valvontaa.

Tiheään asutuilla alueilla kannattaa lähimaastoon asettaa kylttejä, joissa tiedotetaan ruokintapaikasta. Esimerkiksi  Riistan ruokintapaikka, koirat pidettävä kytkettyinä.

Ruokintapaikan liikennöinti

Ruokintapaikan talviaikaisesta liikenteestä on sovittava maanomistajan  ja kaikkien niiden asukkaiden kanssa jos liikennöinti tapahtuu piha-alueiden läheisyydestä esim. kesämökit.  Se kuuluu metsästäjien normaaliin  suhdetoimintaan huolehtia metsästysalueiden käytöstä tiedottamiseen.
Samalla seurataan  ja mahdollisesti saadaan tietoja asiattomasta liikenteestä.

Talviaikaisesta lumenaurauksesta ja tienkunnossa pidosta kannattaa sopia etukäteen.
Metsähakkuut tai tien kunto, esimerkiksi routiminen, saattavat tilapäisesti vaikuttaa ruokintapaikan liikennöintiin.

Riistakamera

Jos ruokinta paikan elämää seurataan riistakameralla, sen käytöstä pitää aina sopia etukäteen maanomistajan kanssa. Maanomistajilla on oikeus poistaa luvattomat ja merkitsemättömät kamerat omistamaltaan alueelta.

Metsästäjien normaaliin suhdetoimintaan kuuluu avoin tiedottaminen siitä mitä ovat tekemässä – mitä kuvataan – mihin aineistoa käytetään.
Kameroita asennettaessa toimintaan on huomioitava mitä taustalla mahdollisesti näkyy, esim. lato voi nauttia ns. julkisrauhan suojasta.

Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa tai laitteella katselee tai kuvaa voidaan tuomita salakuuntelusta tai -katselusta, myös valmistelu voi olla rangaistavaa. (Rikoslaki 24 luku 1 – 8 §)

Maanomistajalla on oikeus poistaa luvattomasti asetetut laitteet omistamiltaan alueiltaan tai vaatia laitteet asentaneet poistamaan laitteet.

Ruokinnan aloittaminen

Talven lähestyessä luonto lakastuu ja eläinten ruokavalio muuttuu kun ravinnonsaanti vaikeutuu.

Ruokinta voidaan aloittaa portaittain syksyn omenasadosta hyödynnetään ylijäämätavara riistanruokinnassa, samoin juurekset, peruna ja rehujuurikkaat kelpaavat hyvin nisäkkäille.

Alueesta riippuen riistaeläinten talviruokinta voidaan aloittaa syys-lokakuussa, ennen lumen tuloa. Näin eläimet löytävät ruokintapaikat helpommin ja niiden elimistöllä on aikaa sopeutua tarjolla olevaan ravintoon. Ruokintaa tulee jatkaa talven läpi lumien sulamiseen asti.

Ruokintakatoksen malli
Kauriin/ kyyhkyn ruokinta-automaatin malli

Lisää aiheesta:

Ruokinta
Riistapelto

Ruokintapaikan perustaminen
Talviruokinta
Nuolukivi

5 vastausta artikkeliin: Talviruokinta paikan perustaminen

  1. Allu sanoo:

    Kiitos sinulle mahtavasta metsästys blogista!! Olisi sellanen kysymys, että miten sinä tekisit kauriin/peuran houkuttelu mäskiä? Itse tein näin: Keitin omenoista mehua ja säästin mössön mitä jäi jälkeen ja tietenkin mehun! Eli kattannaako laittaa esim agri marketin melassia ja ajaako valkoinen sokeri saman asian houkuttelun suhteen? joka tarkoitettu tuotanto eläimille sekaan ja kuinka paljon ja mihin määrään ja kuinka paljon! Ja ennestään ruokinta paikoilla on suolakiviä eli kannattaako silti lisätä suolaa noihin sekotuksiin?? Ja mitä muita houkutteita kannattaa käyttää ja missä suhteissa????

    Omenoita on, sokerijuurikkaita tulee syksymmällä ja ehkä kaiken mailman vihannes tukusta olevaa tavaraa tulee ja kaura automaatti on kahella suola kivellä! Eli mitä itse vielä tarjoaisit lisäksi?? Hieroin tuota omena mössöä/ kautta omena mehua lisättynä melassilla ympäri 100m ruokinta paikkaa puiden runkoihin ja oksiin!! Onko lisää houkutteluun/ruokintaan liittyviä parannus ehdotuksia??

    T: Aleksi

    Kiitos jo etukäteen vastauksista!

    • Hirvikota sanoo:

      Hei,

      Pitää aina muistaa, että luonnossa olosuhteet ovat täysi erilaiset kuin tuotantotiloissa.
      Pilaantuminen lähtee nopeasti etenemään lämpimällä ilmalla. Melassissa on sokeria joka saa omenamäskin käymään.
      Kokeilisin villisian houkutteluun, villisika on herkkusuu.

      Peura tykkää syödä omenoita myös suoraan puusta. Tällä hetkellä ne löytää ruokaa helposti maastosta ja puutarhoista.
      Tähän aikaa vuodesta ylimääräiset omenat kannataa viedä ruokintapaikkojen läheisyyteen ihan kokonaisina omenoina. Kuori suojaa omenia.

      Ruokintapaikka sopivan avoimelle paikalle. Peuroilla pitää olla mahdollisuus havaita petoeläimet ajoissa ja paeta.

      Eläinten nesteen saaminen voi olla ongelma vähälumisina talvina. Porkkanoissa, juureksissa sekä omenissa on nestettä, samoin sokerijuurikkaan naateissa.
      Vihannekset ja banaanit sekä hedelmät maistuu. Auringonkukan siemeni voi kokeilla talviruokinnassa, lisäämässä maittavuutta sekä energiapitoisena ruokavaliossa.
      Hivenaineet ovat tärkeitä kiiman ja lisääntymisen kannalta, sekä vaikuttaa lihasten kehittymiseen.
      Fysiologisten tarpeiden kauttaa, parantamaan hyvinvointia ruokintaa. Kevytrakenteiset eläimet saavat suuren osan luontaisesta ravinnosta.

      Ei mitään helposti pilaantuvaa, ei leipää/pullaa. Prosessoitu rehu on suunniteltu erilaisiin käyttöolosuhteisiin. Kivennäisrehuja voi kokeilla pieniä määriä.
      Suolakivi on riittävä.

      Riistakameralla voi seurata, mikä maittaa ja mikä ei, miten paljon eläimiä käy ruokinta- / kyttäyspaikalla.

  2. Allu sanoo:

    Oletko koskaan testannut esim 10l ämpäriin joka täynnä reikiä laittaa keitettyä omena mäskiä melassilla ja sokerilla ja narulla laittaa korkealle puuhun houkuttelemaan hirvieläimiä????

    Ainakin pien peto pyynnissä toimii kuin synti! Esim kalaa ämpäri täyteen ja reikiä ämpäriin ja heittää korkealle puuhun painon kanssa naru ja raahata kala/ omenamäski ämpäri! Oletko testannut itse??

    Kaiken järjen mukaan jos saa esim 3-6m haisu ämpärin luulisi houkuttelevan elukoita kauempaakin?? Mitä olet mieltä toimisiko kauriille peuralle?? Ja talvella ajattelin että kaivaisi kuopan ainakin 1.5m ja täyttäisi sen omenamäskillä ja putki siitä maan päälle ja lumen tulon aikoihin ottaisi teipin pois niin hajua leviäisi kunnolla ja ei pääsisi jäätymään silloinhan haju häviää melkein kokonaan! Supeille ja ketuille tätähän käytetään, mutta miksi ei toimisi kauriille ja peuroille???

    Kiitoksia vastauksista jo etukäteen!!

    T:Allu

  3. Milja sanoo:

    Hei! Saako hirvieläimille antaa kaupan kuivattua niittyheinää, joka on tarkoitettu lemmikkikaneille?

Jätä kommentti