Maanomistaja voi joko vuokrata metsästysoikeuden tai antaa vain oikeuden metsästää omistamillaan maa-alueilla metsästysluvalla.
Perusedellytyksenä riistanhoitotyölle ja metsästyksen harjoittamiselle on se, että metsästäjällä on alueelle metsästysoikeus tai muutoin oikeus metsästää.
Metsästysharrastuksessa hyvä yhteistyö maanomistajien kanssa on olennaista.
Hyvin toimivat metsästysseurat valvovat omalla alueellan, että metsästysharjoitetaan laillisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Seuroista on jopa erotettu henkilöistä määräajaksi, jos eivät noudata sääntöjä. Yleensä ongelmia aiheuttaa ulkopuolisten vapaana juoksevat koirat.
Sopimusosapuolen, metsästyseuran toiminnan tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia riistan hyvinvoinnista ja työskentelemällä luonnonvaraisten eläinten elinmahdollisuuksien hyväksi auttamalla riistaa vaikeiden aikojen yli.
PYYTEETTÖMÄLLÄ riistanhoidolla voidaan turvat tärkeiden luontaisten eläinlajien säilyminen alueella, ihmisen aiheuttamia häiriöitä poistamalla, esimerkisi vesilinnuille tärkeiden elinympäristöjen kunnostusprojektit ovat saaneet monet umpeenkasvaneet kosteikkoalueet uuteen kukoistukseen. Kosteikkojen kunnostus vaatii aina maanomistajan kanssa tehtävän sopimuksen.
Riistaeläinten metsästämisen edellytys on, että niiden määrä on mahdollisimman hyvin tiedossa. Luvanvaraisten riistaeläinten, kuten hirvieläinten, karhun ja suden, kaatolupien saanti edellyttää lain mukaan hyviä tietoja kannan koosta ja rakenteesta.
Metsästystä yleensä harjoitetaan kun riistakanta on riittävän suuri
Metsästyssopimus ehtoihin voi asettaa lisäehtoja, että metsästystä kohdistetaan pääasiassa vahinkoeläinten ja pienpetojen pyyntiin, jotka käyttävät ravintonaan myös riista- ja rauhoitettuja eläimiä sekä niiden munia ja poikasia.
Paikoitellen metsästys voi olla hyvin yksipuolista, joka on keskittynyt pääasiassa hirvieläimienmetsästykseen. Hirvieläinten metsästystä ovat hankaloittaneet alueet, joita syystä tai toisesta ei ole vuokrattu metsästyskäyttöön.
Syynä on voi olla yksipuolinen metsästystoiminta, puutteellinen riistanhoitotyö, henkilösuhteet, tietämättömyys tai yhteydenpidon puute.
Estä tuhot, vuokraa maat metsästykseen
Maiden vuokraaminen metsästyskäyttöön on yksi tehokkaimmista keinoista estää hirvituhoja metsissä. MTK ja Suomen Metsästäjäliitto ovat neuvotelleet metsästys vuokrasopimuksesta tuoreen mallin.
Keskeistä siinä on sopimukseen kirjattu sanamuoto, jonka mukaan vuokralainen pyrkii aktiivisesti metsästämällä saavuttamaan tavoitteeksi asetetun hirvitiheyden sekä huomioimaan lupia hakiessaan alueen maanomistajajärjestön antamat lausunnot vuosittain.
”Variaatioita sopimuksista on lukematon määrä. Myös sopimuksessa mainitut eläimet vaihtelevat”
Ota yhteyttä alueesi riistanhoitoyhdistykseen. Riistanhoitoyhdistysten keskeisten toimijoiden yhteystiedot löydät Suomen riistakeskuksen sivuilta.
Metsästysoikeus
Metsästysoikeus on metsästyslaissa määritelty kuuluvaksi maanomistajalle.
Tähän on koottu keskeiset asiat jotka kannattaa ottaa huomioon metsästysalueen vuokrasopimusta tehdessä.
Maan- ja metsänomistajan kannalta keskeinen asia on riistakannanhoitotyö joka pitää selvitää vuokrasopimusta tehdessä.
Yhteisen vesialueen osalta osakkaat päättävät omistajille kuuluvista asioista osakaskunnan kokouksessa. Osakaskunta voi olla järjestäytynyt, jolloin sillä on säännöt ja hoitokunta tai toimitsija. Pienten yhteisten vesialueiden osakaskunnat voivat olla järjestäytymättömiä.
Vesialueen osakaskunnan kokous voi päättää antaa osakaskunnalle kuuluvan metsästysoikeuden vuokralle esimerkiksi metsästysseuralle.
Vuokrasopimus voi olla yksinomainen tai koskea vain osaa metsästysoikeutta.
Jälkimmäisessä tapauksessa osakkaille itselleen jää osa metsästysoikeudesta, mutta metsästysseura päättää osasta.
Metsästyslaki ei kuitenkaan sääntele metsästysoikeuden jakaantumista yhteisen alueen osakkaiden kesken.
Metsästyslaki 615/1993 määrittelee kenellä on oikeus harjoittaa ja määrätä metsästyksetä.
Metsästyslaki 615/1993, alueen omistaja voi antaa metsästysoikeutensa vuokralle kokonaan tai osittain (metsästysvuokrasopimus). Maanvuokralain (258/66) mukainen vuokrasopimus antaa oikeuden metsästykseen vuokratulla alueella vain, jos tästä on sopimuksessa nimenomaisesti mainittu.
Jos metsästysoikeus annetaan kokonaan vuokralle, vuokran saaja päättää metsästysoikeuden käyttämisestä. Tällöin alueen omistaja, osakaskunta tai osakaskunnan osakkailla ei ole metsästysoikeutta alueella, vaan metsästysoikeus on saatavissa ainoas- taan metsästysoikeuden haltijalta.
Vuokralainen ei ilman vuokranantajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeuttaan kolmannelle eikä vuokrata metsästysvuokraoikeuttaan tai osaa siitä edelleen.
Kaupallinen metsästys
Metsästysalueenvuokrasopimus ei oikeuta vuokralaista harjoittamaan alueella metsästysmatkailua tai muuta vastaavaa kaupallista toimintaa. Sellaisesta toiminnasta osapuolet neuvottelevat ja sopivat erikseen.
Maanomistajia hämmentää tällainen kolmannen osapuolen harjoittama liiketoiminta, josta maanomistaja ei saa mitään korvausta. Toiminta voi olla vuokrasopimuksen vastaista.
Metsästysoikeutta ei voida erikseen myydä tai pysyvästi irroitettuna luovuttaa.
Maanvuokrasopimus antaa metsästysoikeuden vain, jos tästä on sopimuksessa erikseen nimenomaisesti mainittu.
Kirjallisesti tehtävään vuokrasopimukseen on otettava kaikki sopimusehdot, tarvittaessa erillinen liite. Ehdot eivät voi olla kohtuuttomia.
Ehto, jota ei ole sopimukseen otettu, on mitätön. Sopimusehdon muutos tai lisäys ja vuokraoikeuden siirto on myös tehtävä kirjallisesti.
Metsästysalueenvuokrasopimus
Metsästysalueenvuokrasopimus on tehtävä määräajaksi, tai toistaiseksi. Jos vuokrasopimuksessa ei mainita vuokra-aikaa katsotaan sopimus tehdyksi toistaiseksi.
Jos vuokra-aika on sovittu pitemmäksi kuin tämän lain mukaan on sallittu, päättyy vuokrasuhde sallitun pisimmän vuokra-ajan kuluttua.
Vuokrasopimus voi koskea koko tilaa tai sen osaa. Sopimuksesta käy selville tilan pinta-ala ja rekisterinumero. Tilanosa merkitään kartaan, joka liitetään sopimukseen.
Vuokranantaja voi säilyttää myös itse oikeuden metsästää vuokra-alueella. Vuokranantaja voi halutessaan siirtää pidättämänsä oikeuden kolmannelle ilmoittamalla siirrosta ja metsästyksen järjestelyistä vuokralaiselle.
Maanomistaja voi irtisanoa vuokrasopimuksen ja hakea korvausta sopimusrikkomuksen perusteella jos metsästysseura on toiminut yksipuolisesti ja siirtänyt oikeuksia.
Maanomistaja voi sopimuksella rajata metsästettävät riistalajit
On otettava huomioon, että sopimus oikeuttaa metsästämään vain niitä riistaeläimiä, joista on sovittu vuokrasopimuksessa. Sopimusta tehdessä on syytä ottaa huomioon kaikki mahdolliset sen piiriin liittyvät asiat.
Metsästys oikeus voi rajata koskemaan esimerkiksi vain hirvieläimiä tai vain peurajahtia. Tai koskemaan kaikkea metsästystä.
Omistaja voi antaa metsästysoikeuden useammalle taholle, mutta vuokrasopimuksia tehtäessä metsästysoikeudet on kirjattava sopimukseen. Muuten myöhemmin tehty sopimus on mitätön.
Maanomistaja voi silti pidättää itsellään metsästysoikeuden, tämä ehto on kirjattava vuokra sopimukseen, jos vuokranantaja haluaa metsästää omistamilla maillaan.
Katso kohta metsästyslupa.
Vuokraoikeuden siirtoehto
Vuokramies ei saa ilman vuokranantajan lupaa siirtää vuokraoikeutta, ellei vuokranantaja ole vuokrakirjassa antanut siihen suostumustaan. Eikä vuokrata metsästysoikeuttaan edelleen.
Yhteislupamenettely on hyväksyttyä. Vuokralainen vastaa yhteislupatapauksessakin
metsästyksen asianmukaisuudesta.
Vuokra-alueeseen liittyvä kalastusoikeus kuuluu vuokranantajalle, jollei vuokrakirjassa ole toisin sovittu.
Vastike metsästysoikeuden vuokrasta
Metsästysvuokrasopimukset yleensä tehdään vastikkeetta, joka tarkoitta ettei siitä makseta rahallista korvausta. Tosin riistanhoitotyötä vastaan.
Esimerkisi Kuopion kaupunki omistaa metsää n. 10 000 ha, metsästysoikeuksien luovutus tapahtuu vuokraamalla metsästysoikeuden alueella toimiville metsästysseuroille tai myymällä yksittäisiä metsästyslupia metsästäjille, vastikkeellisesti.
Riistanhoitotyö vuokra-alueella
Tänä päivänä riistanhoidossa pitää ottaa huomioon myös yhteiskunnallisia kysymyksiä, esimerkiksi ylläpitää riistakantojen sopivaa kokoa ja tehdä toimenpiteitä hirvieläinvahinkojen sekä liikenneonnettomuuksien ehkäisemiseksi.
Suomen hirvenmetsästykseen omaksuttiin 1970-luvun alussa valikoivan metsästyksen periaatteet, joiden tavoitteena oli maksimoida vasatuotto hirvikannan ikärakennetta muuttamalla.
Metsästysstrategiassa tapahtui huomattava muutos, kun hirvisaaliin vasaosuutta lisättiin selvästi. Tämän seurauksena naarashirvien keski-ikä ja vasatuotto kohosivat. Vasojen suuri osuus saaliissa oli keskeinen tekijä hirvikannan rajuun kasvuun.
Hirvivahinkojen seurauksena taimikoissa on kasvunmenetyksiä, laatuvikoja ja pahimmassa tapauksessa puuntuotannollisesti kehityskelvoton taimikko.
Myös valkohäntäpeura ja metsäkauris aiheuttavat Etelä-Suomessa vahinkoja taimikoissa. Vahingot kohdistuvat usein pieniin taimiin heti viljelyn jälkeisinä vuosina.
Villisika kannan lisäys on tuonut uuden uhan taimikoille ja viljelyksille. Vuokralaisella on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan vaurioista vuokranantajalle.
Riistanhoidolla tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on riistaeläinkantoja säätelemällä, riistaeläinten elinolosuhteet turvaamalla tai niitä parantamalla taikka muulla tavalla lisätä, säilyttää tai pienentää riistaeläinkantaa.
Riistanhoidolliset toimenpiteet voidaan jakaa lyhyt- ja pitkävaikutteisiin toimenpiteisiin.
Talviruokinta
Vuokralaisella on oikeus suorittaa alueella riistanhoidollisia toimenpiteitä, ei saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa alueen omistajalle.
Talviruokintapaikan perustaminen vaatii aina maanomistajan luvan. Yleensä lupa talviruokintapaikasta on suullisesti sovittu.
Jos vuokranantaja haluaa sopimukseen ehdon ruokintapaikasta, kirjataan ehto esimerkiksi ”osapuolet sopivat erikseen ruokintapaikasta”
Ruokintapaikat eivät saa rasittaa yhtä paikkaa liikaa, kannan kasvaessa ruokintapaikkoja on lisättävä tai muutoin pyrittävä hajauttamaan ruokintaa. Ruokinta paikkaa tai riistapeltoa EI SAA PERUSTAA vilkasliikenteisten väylien läheisyyteen.
Hukkakauraehto
Ruokintavilja ei saa sisältää hukkakauraa – metsästysvuokrasopimuksia on jopa sanottu irti. Hukkakauran siemen läpäisee helposti riistaeläimen elimistön itämiskykyisenä. Joten hukkauran siemenet saattavat kulkeutua peuraeläinten mukana kymmeniä kilometrejä.
Vuokraehtoihin voi kirjata lisäehdon – Hukkakauravapaasta ruokintaviljasta tai Hukkakauratarkastetusta ruokintaviljasta.
Hukkakauratarkastetavat näytteet lähetetään yhteystietoineen Eviran siementarkastusyksikköön (PL 111, 32201 Loimaa), kuoreen merkintä ”Hukkakauranäyte”. Hukkakauratarkastus on ilmainen.
Hukkakauralaki ja -asetus kieltävät yksiselitteisesti hukkakauran leviämisriskiä aiheuttavat toimenpiteet. Tahallisesta hukkakauran levittämisestä voi joutua myös vastuuseen.
Haapojen kaatoon, pysyvän ruokintapaikan perustamiseen, riistapellon perustamiseen sekä muihin laajempiin elinympäristön hoitotoimiin maanomistajan lupa on kysyttävä.
Vuokrasopimukseen voidaan ottaa maininta myös muista alueella tehtävistä riistanhoitotoimenpiteistä. esim. pienpetojen pyynnistä.
Riistan valvontaan tarkoitetun riistakameran käyttölupa
Pelkkä metsästysalueenvuokrasopimus ilman nimenomaista riistakameran käyttölupaa koskevaa ehtoa ei oikeuta laittamaan riistakameraa maastoon ilman maanomistajan lupaa, lisäksi maanomistajalle on kerrottava riistakameran tarkka sijainti.
Jos kuviin on tallentunut todistemateriaalia mahdollisesta rikoksesta, todistusaineistoa ei saa hävittää tai turmella (Rikoslaki 563/1998).
Jokainen kameravalvonnan harjoittaja vastaa itse toimintansa laillisuudesta. Maanomistajilla on oikeus poistaa luvattomat ja merkitsemättömät kamerat omistamaltaan alueelta. Niitä kohdellaan kuin löytötavaroita.
Vuokrasopimuksella maanomistaja voi rajata riistakameran käyttöä.
Vuokralaisen, metsästysseuran, laatima yleinen riistakameran käyttösuunnitelma helpottaa väärinkäsityksiä molemmin puolin. Riistakameran käyttösuunnitelma tulisi liittää vuokrasopimuksen liitteeksi.
Metsästyslupa on vaihtoehto vuokrasopimukselle
Metsästysluvan osapuolien välinen sitoumus ei ole niin tiukka kuin metsästysvuokrasopimuksen.
Se, jolla on 6 §:n, metsästysvuokrasopimuksen tai maanvuokrasopimuksen perusteella metsästysoikeus, voi antaa asettamillaan ehdoilla toiselle luvan metsästää (metsästyslupa), jollei tätä ole vuokrasopimuksessa kielletty.
Metsästysluvalla voi maanomistaja tai metsästysoikeuden haltija antaa oikeuden metsästää alueella, jollei metsästysvuokrasopimuksella ole muuta sovittu.
Jos maanomistaja on luopunut metsästysoikeudestaan metsästysvuokrasopimuksella kokonaan, ei hän voi metsästyslupaa alueelleen antaa.
Metsästyslupa tarkoittaa vain oikeutta metsästää, mutta ei millään tavalla anna oikeutta päätää alueen metsästysoikeuteen liittyvistä asioista.
Metsästysoikeuden haltija voi antaa luvan metsästää (metsästyslupa), jollei vuokrasopimuksessa ole rajoitettu tai kielletty.
- Metsästysluvan keston voi määrittää tarkasti
- Voi asettaa saaliskiintiön
- Vastikkeetoman metsästysluvan voi peruuttaa heti.
- Toistaiseksi vastiketta vastaan annetun metsästysluvan peruuttamisessa noudatettava toistaiseksi tehdyn metsästysvuokrasopimuksen irtisanomisaikoja
- Jos luvan saaja metsästää tai muutoin menettelee vastoin lupaehtoja, metsästysoikeuden haltija voi peruuttaa luvan heti päättyväksi.
- Jos metsästysoikeuden vuokrasopimus tuntuu hankalalta voi aloittaa metsästysluvalla
Metsästys poikkeuksellisissa olosuhteissa
Maa- ja metsätalousministeriö voi päättää, että eläintautien ehkäisemiseksi tai muista terveydellisistä syistä taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi tai huomattavan omaisuutta uhkaavan vahingon torjumiseksi saa määrättyä riistaeläintä metsästää tietyllä alueella määrättynä aikana ilman alueeseen kohdistuvaa metsästysoikeutta.
Viranomaisen johtama SRVA ja muu loukkaantuneen tai haavoittuneen eläimen jäljittäminen ja lopettaminen tapahtuu usein poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Koiran vapaana pitäminen toisen alueella
Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella (615/1993).
Maanomistajalla tai metsästysoikeuden haltija voi antaa luvan koiran kouluttamiseen tai on myös oikeus poistaa alueelta 1 momentin vastaisesti siellä oleva koira tai ottaa se talteen.
Jos koiran avulla metsästettäessä ajo tai haukku poikkeaa vieraalle alueelle, alueen omistajan tai metsästysoikeuden haltijan on kuitenkin annettava ajon tai haukun jatkua häiriintymättä puolen tunnin ajan.
Ulkopuolisen oikeudesta koirien koulutukseen ja irtipitoon vuokratulla alueella sovitaan metsästysvuokrasopimuksella.
Oikeudesta liikkua maastossa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla
Maastoliikennelaki 1710/1995, moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa.
Vuokrasopimukseen voidaan kirjata, että vuokralainen saa tarvittaessa käyttää vuokra-alueella moottorikäyttöistä ajoneuvoa kaadettujen suurikokoisten riistaeläinten noutamiseen ja riistanhoitotöiden suorittamiseen.
Ajoneuvoja on käytettävä siten, että ne eivät aiheuta haittaa tai vahinkoa maa- ja metsätaloudelle eikä aiheuta vahinkoa ympäristölle. Jos jotain vahinkoa kuitenkin aiheutuu, niin vuokralainen sitoutuu ilmoittamaan niistä vuokranantajalle ilman aiheetonta viivytystä ja korvaamaan aiheutuneet vahingot.
Moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttö voidaan sallia myös vuokrasopimuksessa kirjatuin rajoituksin. Kiellot yleensä perustuvat luonnonsuojelulakiin.
Vuokra-alueen omistuksen muutokset
Jos metsästysvuokra-alue tai osa siitä luovutetaan toiselle, alueen uusi omistaja saa irtisanoa metsästys-vuokrasopimuksen päättymään kuten toistaiseksi tehdystä metsästysvuokrasopimuksesta säädetään.
Jollei uusi omistaja käytä irtisanomisoikeuttaan kolmen kuukauden kuluessa vuokrasopimuksesta tiedon saatuaan, vuokra-sopimus pysyy kuitenkin voimassa.
Jos luovutuskirjassa on määräys metsästysvuokrasopimuksen pysyvyydestä tai jos luovutuksensaaja on sopimuksen muutoin hyväksynyt, vuokrasopimus sitoo luovutuksen saajaa.
Vuokraoikeuden kiinnittämisestä ja kiinnitetyn vuokrasopimuksen pysyvyydestä säädetään erikseen.
Kun alue myydään pakkohuutokaupalla, vuokrasopimus sitoo ostajaa vain, jos oikeus on kiinnitetty ja myynti tapahtuu sellaisin ehdoin.
Mahdolliset muut ehdot
Esim. yksityistienkäyttöön liittyvät ehdot, metsästysoikeuden siirtämistä koskevat ehdot, suojaetäisyyksiin liittyvät ehdot tms.
Jahtitornin kaltaiset rakennelmat ja ampumapaikat tarvitsevat yleensä maanomistajan suullisen luvan, jota ei tarvitse määritellä vuokrasopimuksilla. Jahti- ja kyttäystornit lisäävät turvallisuutta.
Kiinteät rakennelmat on hyvä sopia erillisellä vuokrasopimuksella, joka ei ole sidoksissa metsästysalueen vuokrasopimukseen.
Omistaja voi antaa metsästysoikeuden useammalle taholle, mutta vuokrasopimuksia tehtäessä metsästysoikeudet on kirjattava sopimukseen. Muuten myöhemmin tehty sopimus on mitätön.
Vuokrasopimuksella kannattaa sopia ainakin tärkeimpien passipaikkojen pienpuuston raivaamisesta sekä metsästysalueen rajalinjojen aukipitäminen pienpuustoa ja vesakoita poistostamalla raivaussahaa käyttäen. Erimielisyyksien välttämiseksi ennakolta.
Vuokralaisella on oikeus tehdä arvottomasta puuaineksesta nuotio sellaisena aikana, jolloin metsäpalovaroitus ei ole voimassa eikä mahdollisuutta tulen leviämiseen muutenkaan ole.
Kaikessa tulen käsittelyssä on noudatettava erityistä huolellisuutta.
Hirvien aiheuttamien metsävahinkojen välttämiseksi nuolukiviä ei saa laittaa koivun ja männyntaimikoihin eikä niiden välittömään läheisyyteen.
Haaskojen pito syöttinä voidaan kieltää tai sallia. Haaskoja käytetään yleensä pienpetojen kuten ketun ja supikoiran houkutteluun pyynti tarkoituksessa.
Vuokrasopimuksen voimassa olo ja irtisanomisaika
Metsästysvuokrasopimus tehdään määräajaksi tai toistaiseksi.
Toistaiseksi tehty vuokrasopimus voidaan irtisanoa milloin tahansa ja se päättyy irtisanomisen johdosta, kun irtisanomisaika on kulunut.
Jos irtisanomisajasta ei ole muuta sovittu ja sopimus irtisanotaan viimeistään kuusi kuukautta ennen (31.7.) metsästysvuoden loppua, vuokrasuhde päättyy saman metsästysvuoden viimeisenä päivänä 31.7.
Muussa tapauksessa vuokrasuhde päättyy irtisanomisvuotta seuraavan metsästysvuoden viimeisenä päivänä 31.7.
Jos metsästysvuokra-alue tai osa siitä luovutetaan toiselle, alueen uusi omistaja saa irtisanoa metsästysvuokrasopimuksen päättymään kuten toistaiseksi tehdystä metsästysvuokrasopimuksesta on sovittu.
Jollei uusi omistaja käytä irtisanomisoikeuttaan kolmen kuukauden kuluessa vuokrasopimuksesta tiedon saatuaan, vuokrasopimus pysyy voimassa.
Jos kiinteistön luovutuskirjassa on määräys metsästysvuokrasopimuksen pysyvyydestä tai jos luovutuksensaaja on sopimuksen muutoin hyväksynyt, vuokrasopimus sitoo luovutuksen saajaa.
Sopimusehtojen rikkominen
Jos vuokralainen laiminlyö vuokran suorittamisen, rikkoo muutoin sopimusehtoja tai käyttää metsästysoikeuttaan väärin, eikä rikkomus ole vähäinen, vuokranantaja saa purkaa metsästysvuokrasopimuksen heti päättyväksi. 615/1993 §13
Esimerkiksi kaupallinen metsästys, josta ei ole sovittu maanomistajan kanssa.
Jos vuokranantaja rikkoo sopimusehtoja, eikä rikkomus ole vähäinen, tai jos vuokrattu alue olosuhteissa tapahtuneen muutoksen vuoksi käy metsästykseen soveltumattomaksi, vuokralainen saa purkaa metsästysvuokrasopimuksen heti päättyväksi. 615/1993 §13
Vuokrasopimuksen täyttäminen
Vuokranantaja voi pidättää itselleen tai nimeämilleen henkilöille oikeuden metsästää alueella.
Metsätys riidanalaisella alueella
Metsästysvuokraoikeutta koskevan riita-asian yhteydessä tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta antaa väliaikaisen määräyksen siitä, kenellä on oikeudenkäynnin aikana oikeus metsästää riidanalaisella alueella.
Ratkaisu, johon ei saa hakea muutosta, on voimassa kunnes tuomioistuin antaa asiassa päätöksen, jollei määräystä tätä ennen peruuteta tai muuteta.
Vuokrasopimus on osa arvokasta riistanhoitotyötä.
Lataa: Metsästysvuokrasopimuslomake
Hirvikota 