Eläinsuojelulaissa ja metsästyslaissa ei ole tarkemmin määritelty, milloin kissaa voidaan pitää villiintyneenä.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on hallituksen esityksestä metsästyslaiksi antamassaan mietinnössä (MmVM 7/1993 vp) todennut, että villiintynyt kissa voidaan tunnistaa muun muassa ulkoisten tuntomerkkien, käyttäytymisen ja elinpiirin perusteella.
Valiokunta on katsonut, että villiintyneenä on pidettävä kissaa, joka hankkii ravintonsa luonnosta oman pihapiirinsä ulkopuolelta.
Kesyn maatiais- /kotikissan reviiri on yleensä surempi kuin pihapiiri.
GPS-seuranta tutkimusten mukaan, kesyn kotikissan saallistusmatkat voivat ulottua lähes kahden kilometrin päähän pihapiiristä.
Villiintyneisiin kissoihin liittyvä lainsäädäntö
Villiintyneisiin kissoihin liittyviä säännöksiä on kirjattu useaan lakiin, muun muassa eläinsuojelulakiin (247/1996), metsästyslakiin (615/1993) ja terveydensuojelulakiin (763/1994).
Eläinsuojelulain 5 §:n mukaan hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Metsästyslain 85 §:ssä on nimenomaisesti kielletty kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö ja hylkääminen. Sekä eläinsuojelulaissa että metsästyslaissa kissan hylkääminen on säädetty rangaistavaksi teoksi.
Eläinsuojelulain 15 §:n mukaan kunnan tehtävänä on huolehtia alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä.
Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin. Hallituksen esityksen eläinsuojelulaiksi (HE 36/1995) 15 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan eläinten säilytysajasta seuraavasti: ”Ehdotuksen mukainen säilytysaika olisi vähimmäisaika, jonka tulisi täyttyä ennen kuin säännöksessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä. Kiinniotettuihin villiintyneisiin kissoihin voitaisiin kuitenkin soveltaa mitä metsästyslaissa on säädetty”.
Metsästyslakia sovelletaan lain 1 §:n mukaan metsästyksen lisäksi muun muassa rauhoittamattomien eläinten pyydystämiseen ja tappamiseen.
Lain 5 §:ssä luetellaan riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet.
Pykälän 3 momentin mukaan villiintyneeseen kissaan sovelletaan, mitä rauhoittamattomista eläimistä säädetään. Rauhoittamattoman eläimen pyydystämisestä ja tappamisesta säädetään tarkemmin lain 7 luvussa.
Metsästyslain 48 §:n mukaan alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton eläin.
Vastaava oikeus on myös alueen metsästysvuokraoikeuden ja metsästysluvan haltijalla. Rakennuksen omistajalla tai haltijalla on oikeus rauhoittamattoman eläimen pyydystämiseen tai tappamiseen silloin, kun eläin tavataan rakennuksessa tai sen pihapiirissä.
Rauhoittamattoman eläimen pyydystämisessä ja tappamisessa on noudatettava niille metsästys- ja eläinsuojelulainsäädännössä säädettyjä vaatimuksia.
Metsästyslaissa on siis säädetty oikeudesta villiintyneiden kissojen pyydystämiseen ja tappamiseen, mutta ei velvollisuudesta ryhtyä tällaisiin toimiin.
Terveydensuojelulain 31 §:ssä säädetään terveyshaittaa aiheuttavien vahinkoeläinten hävittämisestä. Vahinkoeläimiksi katsotaan muun muassa villikissat. Liiallisessa määrin lisääntyessään vahinkoeläimet voivat aiheuttaa eri syistä terveyshaittoja.
Eläimissä lisääntyvät taudinaiheuttajat voivat tarttua ihmiseen ja aiheuttaa tauteja. Vahinkoeläimet voivat sisätiloihin pesiytyessään lisätä tilojen yleistä epähygieenisyyttä.
Suurin osa kissan tappamista eläimistä on vahinkoeläimiä kuten jyrsijöitä, joiden joukossa on hiirien, rottien ja myyrien lisäksi myös oravia.
Eläinsuojelulain 15.§:n mukaan irrallaan tavatun lemmikin saa ottaa kiinni ja toimittaa kunnalliseen talteenottopaikkaan. Näin kannattaa toimia erityisesti silloin kun epäilee tai tietää että kyseessä on karannut eläin.
Sivistyssanakirja: Vahinkoeläin
Kotieläimille, viljelyksille tms. vahinkoa tai haittaa tuottavasta eläimestä. esim. Jänis on sekä riista- että vahinkoeläin.
Hirvikota 