Melu, kuulonsuojaus ja suojaimen valinta

Korva on hienostunut mekanismi, jonka kaikki osat ovat yhteydessä toisiinsa. Se toimii äänisuodattimena ja muuntaa kaikki kuuloalueella olevat äänet informaatioksi, josta aivot pystyvät karsimaan turhan ja käsittelemään olennaisen.

Meluperäinen kuulonalenema ilmenee vasta kuulovaurion tapahduttua. Yksi ensimmäisistä kuulovaurion vaikutuksista ja merkeistä on korvien soiminen (tinnitus). Tinnitus tarkoittaa soivien äänien kuulemista silloinkin, kun korvaan ei todellisuudessa saavu ääntä.

Kuulokynnyksen nousulla tarkoitetaan tietyntaajuisten äänten kuuloherkkyyden menetystä. Kuulonalenema voi aiheuttaa taajuusvalikoiman pienenemistä eli eritaajuisten äänten erottelukyvyn heikkenemistä.

Kemikaaleja, liuottimia ja lääkkeitä, jotka aiheuttavat tilapäisiä tai pysyviä kuulovaurioita, kutsutaan ototoksisiksi aineiksi. Kemikaalit saattavat sisäkorvan epänormaaliin tilaan, jossa se on erityisen herkkä melusta johtuville mekaanisille vaurioille.

Eritaajuisien äänien sekoittaminen ja ajallisen äänen vaihtelun seurannan vaikeudet tekevät puheen ymmärtämisestä hyvin vaikeaa. Tämä on yksi syy siihen, miksi huonokuuloisten henkilöiden on vaikea ymmärtää puhetta sosiaalisissa tilanteissa, etenkin kun monet ihmiset puhuvat yhtä aikaa.

Melu saattaa aiheuttaa myös tiettyjä fysiologisia muutoksia.

Meluarviointi

Meluarvioinnilla voidaan määrittää, onko riskiä olemassa vai ei. Äänenpainetason huippuarvoja ei pystytä arvioimaan kuuntelemalla, ja mittaamiseen on käytettävä euroop-palaisten standardien mukaisia äänitasomittareita.

Meluvammat

Meluvammoja on kahta eri tyyppiä: akuutit ja krooniset.

Akuutit meluvammat syntyvät tyypillisesti yhdestä tai korkeintaan muutamasta tapahtumasta. Tyypillisiä akuutin meluvamman aiheuttajia ovat laukaukset ja räjähdykset joita on 200 – 400 kpl vuodessa.

Krooninen meluvamma syntyy monen vuoden altistumisen jälkeen (tyypillisesti yli 20 v) melulle. Kuulovammariskin kärjessä ovat ammatit, joissa melu on iskumaista kuten metallilevyteollisuudessa.

Krooniset meluvammat on tilastoitu, koska ne ovat korvauskelpoisia. Akuutit meluvammat eivät pääsääntöisesti ole korvauskelpoisia, joten niiden määristä esiintyy vain summittaisia arvioita. Joka tapauksessa kroonisten ja akuuttien meluvammojen määrät ovat samaa luokkaa.

Äänenpainetason huippuarvoja

Impulssilähteiden tyypillisiä äänenpaineen huippuarvoja

Impulssilähteiden tyypillisiä äänenpaineen huippuarvoja

Julkaistujen mittauksien mukaan kiväärissä, ammusten ja äänenvaimentimen yhdistelmän huip-
puarvo on 130 dB(C) ja päivittäisen melualtistuksen taso 76 dB(a), jos päivässä ammutaan sata laukausta.

Päivässä ammuttavien laukausten määrä on rajattu sataan, alemmat toiminta-arvot eivät siis ylity, eikä kuulonsuojausta tarvita.

Julkaistut mittaukset ja kiväärin käytön yhteydessä vaadittavat melutarkastukset merkitään muistiin. Nämä tiedot muodostavat riskinarvioinnin.

Kuulosuojaimen valinta

Kuulonsuojaimen tehtävänä on vaimentaa melua ilman, että kuuleminen vaikeutuu. Suojaimen valinta on onnistunut silloin, kun suojain vaimentaa melun kuulolle vahingollisen rajan alapuolelle, muttei eristä ympäristöstä.

Valintaa helpottaa työkoneen tai työympäristön melutason ja suojaimen vaimennusarvojen tunteminen. Vuoden 1995 alusta lähtien valmistajan on ilmoitettava koneen äänitaso käyttäjän paikalta mitattuna. Vaimennusarvot kuvaavat vaimennuskykyä eri taajuusalueilla, ne löytyvät suojaimen käyttöohjeista.

H-, M- ja L -vaimennusarvot (dB)

H (High) = korkeataajuisen,
M (Medium) = keskitaajuisen ja
L (Low) = matalataajuisen melun vaimennus

Metsästyksessä ja ampumaharjoituksissa tarvitaan kuulonsuojaimet, jotka vaimentavat laukausmelun huippuarvon alle 140 dB:in. Voit käyttää samaa kuulonsuojainta kuin muussa melutyössä edellyttäen, että sen vaimennus (M, H) on ainakin 20 dB. Suujarrullisella hirvikiväärillä ammuttaessa vaimennustarve on yleensä yli 30 dB.

Aktiiviset kuulosuojaimet

Aktiiviset kuulosuojaimet sopivat erityisesti metsästäjille ja ampumalajien harrastajille sekä muuhun impulssimeluun. Kuulosuojaimet suojaavat haitallisilta ääniltä, mutta vahvistavat samalla ympäristön hyödyllisiä ääniä, kuten puhetta. Suojainten avulla kuulet entistä paremmin metsällä ja saat suojan laukausten melua vastaan.

Aktiivikuulosuojaimiin on saatavilla lisävarusteita, jolloin ne on liitettävissä VHF-radiohin.

Parhaat suojaimet ovat passiiviset tai aktiiviset kuppisuojat.
Hyvin suosittuja ovat aktiiviset suojaimet, joissa on elektroniikkaa, joka siirtää puheen ampujan kuultavaksi, mutta katkaisee yhteyden äänen noustessa esimerkiksi asetta laukaistaessa.

Passiiviset kuulosuojaimet

Passiivisissa suojaimissa tätä elektroniikka ei ole.
Tavallisilla passiivisilla suojaimilla pärjää kuitenkin aivan hyvin. Pääasia on, että suojaimet vaimentavat riittävästi ääntä, eivät hiosta ja tuntuvat mukavilta.

Hyvät aktiiviset kuulosuojaimet maksavat noin 150-200 euroa, passiiviset saa parilla kympillä.

Ympäristömelu

Pistemäinen äänilähde, kuten kiväärin tai pistoolin suupamaus, äänenpainetaso alenee 6 dB etäisyyden äänilähteestä kaksinkertaistuessa. Jos esimerkiksi melun enimmäistaso on 110 dB 10 metrin etäisyydellä, on vastaava enimmäistaso 104 dB 20 metrin etäisyydellä, 98 dB 40 metrin etäisyydellä, 92 dB 80 metrin etäisyydellä ja niin edelleen. Tällöin ääni alittaa 65 dB:n enimmäistason noin 1,5 kilometrin etäisyydellä.

Käytännössä kuitenkin ääni vaimenee nopeammin maaperän absorption, maaston muotojen, kasvillisuuden ja puuston sekä rakenteiden vaikutuksesta. Jos äänilähde ei ole pistemäinen, kuten esimerkiksi luotiääni, äänenpainetaso alenee aluksi hitaammin.

Aseen suuntavaikutus on yli 10 dB, joten ampumasuunnalla on merkitystä ympäristömelun esiintymiseen.

Lisää aiheesta:

Suojalasit
Ampumaradalla

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s