Aina tulee pyrkiä siihen, että kaatolaukaus lopettaa eläimen mahdollisimman nopeasti ruuansulatuskanavaa ja lihoja tuhoamatta.
Kun luoti osuu rintakehän alueella keuhkoihin, sydämeen tai isoihin verisuoniin, ampuja on saanut napakympin.
Jotta tämä onnistuu, tulee ampua ainoastaan ampujaan nähden poikittain olevaan hirvieläimeen ns. pisto-osuma.
Kaatolaukauksen jälkeen varmistetaan kaato. Ohilaukauksia, huonoja osumia joko väärään paikkaan, paikkolaukaus on pienempi paha kuin se, että hirvi pääsee pakenemaan haavoittuneena.
Jos hirvi laukauksen jälkeen lähtee kuitenkin liikkeelle, merkitse maastoon ensimmäiseksi oma ja vasta sitten hirven sijainti laukaisuhetkellä. Sido hirven paikka maastomerkkeihin, kuten välimatka kantoon, kiveen, pensaaseen tai puuhun.
Älä sotke jälkiä tarpeettomasti.
Hirvieläimet käsitellään mahdollisimman pian sen kuoltua.
Etenkin lämpimällä säällä pahoin vaurioituneen saaliin käsittelyssä nopeus korostuu. Saaliin käsittelyllä vaikutetaan lihan laatuun, makuun ja käyttökelpoisen lihan määrään. Jokaisessa työskentelyvaiheessa tulee huomioida perushygienia: puhtaat kädet, kertakäyttökäsineet ja työvälineet.
Pistäminen eli verenlasku
Suurempien riistaeläinten lihanlaadun kannalta on tärkeää, että ne pistetään heti kaadon jälkeen. Pistämisessä eli verenlaskussa katkaistaan suuret kaulasuonet, joko pistämällä puukko kaulakuoppaan tai irrottamalla henki- ja ruokatorvi.
Osuman ollessa oikeassa paikassa keuhkojen tai suurten verisuonten alueella veri valuu rintaonteloon ja poistuu näin lihasta. Näissäkin tapauksissa eläin on syytä pistää veren poistumisen varmistamiseksi, koska siitä ei ainakaan ole haittaa lihan laadulle.
Suolistaminen ja nylkeminen
Suolistamisen tarkoitus on poistaa vatsaontelon elimet, sillä ne sisältävät monia lihaa pilaavia bakteereita. Vaikkei suolisto olisikaan rikkoontunut, läpäisevät bakteerit suolenseinämän jo muutamassa tunnissa ja leviävät vatsaonteloon ja lihaankin.
Suolistus tehdä yleensä mahdollisimman nopeasti heti kaadon jälkeen, jos eläintä ei saada tunnin kuluessa kuljetettua vajaan tai muuhun teurastuspaikkaan.
Suolistus tehdä heti paikan päällä, jos epäillään että suolet olisivat ampumisen yhteydessä rikkoontuneet ”laukaus on mennyt ns. mahoille”.
Riistan kaadon jälkeen riista tulee tutkia välittömästi. Mahdollisten sairauksien ja tautien havainnoimiseksi.
Hirven pistäminen
Hirven suolistus
Hirven nylkeminen
Nylkemisellä tarkoitetaan eläimen nahkan ja turkin irrottamista eläimestä.
Jotta nahasta saadaan laadukas, on syytä estää esimerkiksi koiraa repimästä eläintä tai vetää eläintä maata pitkin väkisin paikasta toiseen. Nylkeminen on tehtävä huolellisesti välttäen viiltoja ja reikiä.
Ruhon riiputtaminen
Vähäinenkin ruhona riiputtaminen pitää tehdä 1 – 10-asteisessa tilassa. Jäätynyt liha ei mureudu.
Riiputuskäsittelyllä lihan laatu paranee huomattavasti; riiputettu liha on mureampaa kuin riiputtamaton liha.
Yksi peukalosääntö riiputukselle, jos lihaa riiputetaan +8 asteessa 5 vuorokautta tai vastaavasti +5 asteessa 8 vuorokautta, saadaan tulokseksi neljäkymmentä vuorokausiastetta.
Pahinta ovat vaihtelevat sääolosuhteet, aamun pakkaset ja korkea ilmankosteus sekä illan 10 asteen lämpö ja kuivuus.
Vasalle riittää lyhyempi riiputtaminen, kuin aikuiselle. Lihan sitkeys johtuu suurimmaksi osaksi lihan sisältämästä sidekudoksesta. Sidekudosta ovat kalvot ja jänteet, mutta myös punainen liha sisältää sitä huomattavia määriä.
Eläimen paljon käyttämät, voimakkaasti kehittyneet lihakset ovat hyvin sidekudospitoisia. Nuorten eläinten liha sisältää vähemmän ja heikommin kehittynyttä sidekudosta kuin vanhan.
Lihan käsittely – paloittelu
Lihan käsitellyssä tärkeintä on huomioida hygienia. Kädet pestään riittävän usein ja käytetään mieluiten kertakäyttökäsineitä. Työvälineiden tulee olla puhtaat, terävät ja lihankäsittelyyn tarkoitetut.
Käsittelytilan lämpötilan tulisi olla enintään 12 celsiusastetta ja lihan lämpötilan 7 celsiusastetta.
Anatomiaa myötäillen ruho paloitellaan pienempiin osiin.
Peuran suolistus kaadon jälkeen
Peuran nylkeminen
Peuran paloittelu
Jäniksen suolistus
Jäniksen nylkeminen
Riistalinnun suolistus
Riistalinnun nylkeminen
Ketun nylkeminen
Mäyrän nylkeminen
Turkiseläinten käsittely
Oikea nahkonta-aika ja käsittely takaa arvokkaan metsästysmuiston säilymisen. Pienpetojen talviturkki on valmis, eli karva pysyy muokatussa nahkassa kiinni, joulukuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana. Alkukäsittelynä karvat puhdistetaan liasta ja veri pestään pois tuoreeltaan kylmällä vedellä.
Turkiseläinten käsittelyyn tarvitaan puukko, sakset, sivuleikkurit, kaavintalasta ja -tukki, taana, sahanpurua ja nahkontanastoja, vasara ja sanomalehteä. Kumisten suojakäsineiden käyttö on suositeltavaa.
Lisää aiheesta:
Hirvikota 