Kalenteri
Arkisto
-
Artikkelit
- Vaelluskalojen kutupaikat ovat kunnostusten tarpeessa – toimiva kutusoraikko tuottaa pienpoikasia
- Borrelioosi – Suomessa esiintyy ainakin kolmea erilaista Borrelia-alalajia
- Kolopesijät tarvitsevat onkalon
- Muuttolintu saa jo munassa hormonikylvyn, joka valmistelee aikuisen linnun muuttoa
- Kun linnunpöntön tekee syksyllä – se on sopivan hajuton keväällä
- Metsänhoito | Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi
- Riistamiehet rientävät metsäkanalintujen avuksi – Saippuan katku suojaa pesän se karkottaa ketut ja supit
- Talitintti panostaa suhteeseen – rakkaus päihittää ruoan
- Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt
- Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehitykseen
- Puutiainen puree koiraa – Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti
- Metsänhoito | Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua – huonointa on loppusyksy
- Puutiainen on eläinmaailman selviytyjä – Punkki liikkuu myös kaupunkien puistoissa ja pihoilla
- Talitiainen valitsee naapurinsa samanmielisten joukosta
- Tutkimuksen mukaan kirjosieppo häätää tiaisen pesästään
- Kalan käyttöä tulisikin lisätä tuntuvasti – Kalan syönti on ikivanha juttu ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Suden tappamasta tai vahingoittamasta koirasta voi saada korvausta – kaikissa tapauksissa korvausta ei saa
- Tiaispönttö tuo kaupungissa varmimmin kesäasukkaan – muista naapurisopu
- The 4 Best Powders for .30-06 | Reviews 2023
- Top 5 Underrated Deer Cartridges | American Hunter
- 11 Best Rifle Cartridges for Whitetail Deer | Field & Stream
- Pihapiireissä liikkunut karhu lopetettiin Nurmeksen Höljäkässä
- Vauhkoontunut hirvi juoksenteli Turussa Kupittaalla – Metsästäjä ampui hirven Vasaramäessä
- 308 vs 30-06 vs 300 Win Mag – They’re all great cartridges with different strengths and weaknesses
- Metsästyskoirat | Noutajan kouluttaminen metsästyskoiraksi – hanki hyvä käyttölinjan pentu
- Basic Cartridge Selection – Cartridge selection always comes first | Hunting In Australia
- Metsästäjän kannattaa hakea aselupaa jo ennen kesää – poliisin sähköisen asioinnin kautta
- An Ode to the .223 Remington
- Head to Head: .223 Remington vs. .22-250 Remington | American Hunter
- Why do people say 5.56 or .223 Remington is basically a 22LR?
- Lintujen pesimärauha alkaa 15.4.
- Kutupuuhissa suuret kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä – Koolla on väliä | Helsingin yliopisto
- Kalasaalis pannulle tuoreeltaan
- Savukala palkitsee kärsivällisen herkkusuun – näin savustat lohen onnistuneesti
- Koirasi on pentususi
- Kalojen kutuaika on menossa
- Supikoira on Suomessa jo yleisempi eläin kuin kettu
- Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa
- Lahnan kutuaika kestää useita viikkoja
- Majavat ovat luonnon insinöörejä
- Kalan savustaminen – Kesän kalaherkut
- Kala on kaamosajan voimaruokaa – myös mielialaa kohentava vaikutus ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Kanadan- ja euroopanmajava kanta pysynyt vakaana – päällekkäisiä esiintymisalueita yhä enemmän | Luonnonvarakeskus
- Hauen kutuaika
- Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä 7.–9.6.2024
- Kevät on koiranpennun hankinnan aikaa – opi tunnistamaan pentutehtailija
- Kuhan kutuaika – toukokuun puolivälin ja kesäkuun lopun välille
- Kesä on savustamisen parasta aikaa
- Väärä rotuvalinta voi kostautua – ”Koirat eivät tule sellaisina pentulaatikosta, vaan niiden kanssa tulee tehdä paljon töitä”
- Intiaanit kutsuvat suomalaisia nimellä ´he-jotka-saunovat-paljon´ – madoodoowiniwag
- Viirupöllön poikanen tuli pihaan: pöllönpoikaseen ei kannata koskea, äkäinen emo on aina lähellä – Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa.
- Ville Haapasalo ihmeissään: Siinä on jotain väärin, kun Suomessa ei osata laittaa syötävästä kalasta ruokaa
- Koira rakastaa piiloleikkiä hajuilla — Nose work on uusi koiraharrastus, jossa nuuskutus on tärkeintä
- Ahvenen kutu
- Made on kylmien vesien salaperäinen kala – kutu ajoittuu sydäntalveen
- ”Taivaallinen tuoksu keittiössä” – tämä klassikkoherkku on täydellistä arkiruokaa – riista lisää keiton ruokaisuutta ja syventää makua
- Näin valmistat täydellisen savukalan – onnistumisen vaikuttaa kalan tuoreus
- Koulutatko sinäkin koiranpentuasi väärin? – Pennun koulutuksessa tehdään usein tahattomia virheitä
- Trikiinitauti eli trikinoosi – koteloituneet toukat voivat säilyvä elossa jopa yli 20 vuotta
- Vieraslaji | Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)
- Nuolihaukka saa pääskyset paniikkiin
- Perhoset ovat erikoisia hyönteisiä
- Sausage Recipes | Meats and Sausages
- Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin
- Låt köttet mogna till minst 40 dygnsgrader | Svensk Jakt
- Hur du skapar mört kött | Svenska Jägareförbundet
- Peipposet karkottaa punkit kemiallisesti, käyttämällä pesässä tupakantumpeja
- Tuulen vaikutus ampuma tarkkuuteen – How to Shoot in the Wind with a Mil Dot Scope | YouTube
- Peurasta syntyy verratonta riistaruokaa
- Lihassa on runsaasti ravintoaineita luonnostaan – liha parantaa naisten raudan saantia
- The best gundog breeds from overseas | The Field
- Kokeile tyhjiöpakkaustapaa vakuumikoneella, se lisää säilyvyyttä
- Pentu saapui taloon – ja tuhosi kaiken! 5 virhettä, jotka uusi koiranomistaja tekee helposti
- Metsänhoito: Raivaussahan huolto | YouTube
- Uusien perunoiden aromi säilyy vakumoituna pakkasessa
- Riistalinnusta saa monta herkkua
- D-vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini joka vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn
- Villisikapata
- Siellä missä on savua – on myös makua!
- Kuhan kutuaika
- Riistan paloittelu – Lubbe visar hur det kan gå till | YouTube
- Kävely pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta
- Muuttolinnut: This bird has flown – Unravelling the mysteries of bird migration | New Scientist
- Mehukaan liha- ja grilliruoan salaisuus on marinadissa
- What to Consider When Choosing a Vacuum Sealers | Field & Stream
- Metsästyskoirat | Pennun valinta pentueesta
- Grillattua kalaa kahdeksalla eritavalla
- Metsänhoito: Tiede ja käytäntö todistavat – toukokuu on mainiota aikaa tarttua raivaussahaan
- Moottoriveneiden runko määrittää veneen ominaisuudet
- Harjuksen kutuaikainen kevätrauhoitus alkaa 1. huhtikuuta
- Lihan prosessointi on ihmisen kehityksen merkittävimpiä edistysaskeleita, sanovat tutkijat – mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen
- Väitös: Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin – Ilmastonmuutoksella vaikutus oraviin
- Grilli sopii monen ruokalajin valmistamiseen | Grillaamisen opas
- Liha on ravitsemuksellisesti hyvä ja monipuolinen elintarvike
- Ruoka: Hevosenliha on ensiluokkaista – rasvaprosentti on hyvin alhainen
- Emokarhu hakee alkukesällä asutuksesta ”ihmiskilpeä” pentujen suojaksi – ihmiskohtaaminen jää silti yleensä vain karhun tietoon
- Hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut 2000-luvulla
- Kuivasärki on kevään herkkua – Tuulinen ja kuiva kevätilma vauhdittaa prosessia
- Lämminsavustus
- Kalan graavaus – todella yksinkertaista
- Grillipihveihin makua – mureuta liha marinoimalla se vakuumilaitteen avulla
- How to Butcher a Deer: A Step-by-Step Guide | Field & Stream
- Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – neljäntenä haahka
- Kyyn hyödyllisyys voi yllättää – Pienjyrsijä kantaa 8-25 punkkia
- Muuttohaukan erityisominaisuudet saalistuksessa
- Tervavene – Tervatalonpojat soutivat tyrskyissä henkensä uhalla
- Muuttolinnut muuttavat tapojaan ilmaston lämpenemisen myötä – tarvitaan 35 sukupolvea
- Muuttolinnut suunnistavat hajuaistin ja magneettikenttien avulla
- Lepakoiden muutto
- Ilmasto vie lintuja eri suuntiin
- Hanhien kevätmuutto ennätysvauhdissa – linnut valtaavat pellot Hämeessä
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää
- Miksi on muuttolintuja – Why Migratory Birds? | World Migratory Bird Day
- Ahmat yllättävä apu vihatun supikoiran hävittämisessä – ”Tulee häviämään poronhoitoalueen eteläpuolelta”, sanoo kokenut petotuntija
- Muuttolinnut muuttavat kesäisin pohjoiseen tauteja pakoon
- Lintujen ikä, koko ja sukupuoli vaikuttavat muuton ajoitukseen
- Lintujen kevätmuutto jatkuu vielä – Arktisia vesilintuja on nähty
- Vieraslaji: Amerikanmajava
- DNA paljastaa euroopanmajavan uivan uusille alueille
- Missä ovat muuttolintujen naaraat? – Ei hätää, koiraat valtaavat vain jo pesäpaikat
- Kalojen joukkokuolemat havahduttivat lintukannan hoidossa – Punasotka katoaminen yritetään estää nyt kalastamalla
- Euroopanmajava on levittäytymässä myös Auranmaalle
- Muuttolintujen bongaaminen on helppoa, kun muistaa nämä asiantuntijan vinkit
- Valkoposkihanhien kanta kasvanut 1,3 miljoonaan lintuun, joka johtanut muuttoreittien levittäytymiseen – Hanhipeltokokeilu alkaa
- Valkoposkihanhipopulaatioiden muuttoreitit talvehtemisalueen lisääntymisalueen välillä
- Saappaat jalassa: Mikko Malin ei ahdistu kyttyrälohen mahdollisesta noususta Kymijokeen
- Lintujen päämuuttoreitit
- Peltosirkun kansainvälinen tutkimus Ranskassa – selvitti peltosirkkujen kannan, muuttoreitit ja talvehtimisalueet
- Muuttolinnut odottavat vielä Baltiassa ja Ruotsissa — Lintujen talviruokintaa kannattaa vielä jatkaa
- Itämeren saarilla näkee hyvin muuttolintuja keväisin ja syksyisin – Moni pikkulintu karttaa suurien vesialueiden ylitystä viimeiseen asti
- Kevään majavajahti yrittää ehkäistä vesivahinkoja metsässä
- Vesilintujen kevätmuutto noudattaa jäänlähdön aikataulua
- Supikoira on tullut Suomeen jäädäkseen – tehopyynnistä hetkellinen hyöty
- Suomen metsien häviäminen huolestutti jo 1600-luvulla – 1900-luvun alussa metsiä hakattiin 50 miljoonaa kuutiometriä
- Majavan metsästyksellä ehkäistään tulvavahinkoja
- Majavan metsästyksestä jousella
- Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun, Lapissa tavattu vain euroopanmajavaa
- Pihka
- Fokus på tajgafästingen under årets fästingsäsong – analys av TBE-virus| Allt om Jakt & Vapen
- Halverad jakt på gråsäl – yrkesfiskarbas rasar | Jaktjournalen
- Skyddsjakt på varg efter ponnyattack i Stockholm | Jakt & Jägare
- Ylöjärvellä liikkuu yksi tai useampi karhu talojen pihoilla – ”puhtaasti häirintälupa”
- Suomen metsät ovat järeytyneet sadassa vuodessa, vanhojen puiden määrä on ennallaan
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää – Näin metsäpaloja sammutettiin ennen
- Siitepölytilanne ilmassa tänään ja ennuste | Norkko
- Telkät saapuu siivet viheltäen
- Työohje | Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä
- Nyt on koittanut supikoiran tehometsästyksen aika – pienpetokannat ovat aivan valtavat
- Metsästyskoirat | Pennusta luolakoiraksi
- Asiantuntija neuvoo, mikä on maksimikorkeus puupinolle – vyöryvissä puissa on hengenvaaralliset voimat
Avainsanat
- Afrikkalainen sikarutto
- Ahma
- Ahmakanta
- Alfapari
- Alkuperäislaji
- Ampuma-ase
- Ampuma-aseet
- Ampuma-aselaki
- Ampumaharjoittelu
- Ampumakoe
- Ampumarata
- Asedirektiivi
- Aseenkäyttö
- Aseet
- ASF
- Borrelioosi
- DNA-analyysi
- DNA-näytteet
- DNA-tutkimus
- Elinympäristö
- Ely-keskus
- Euroopan Unioni
- Evira
- Hanhet
- Haulikko
- Haulikkorata
- Hirvi
- Hirvieläimet
- Hirvieläinjahti
- Hirvieläinkolari
- Hirvieläintiheys
- Hirvieläintuotto
- Hirvieläinvahingot
- Hirvijahti
- Hirvikanta
- Hirvikivääri
- Hirvikoira
- Hirvitalousalue
- Hirvitiheys
- Hirvituhot
- Hirvivahingot
- Hyönteiset
- Ilmasto
- Ilves
- Ilvesjahti
- Ilveskanta
- Ilvestilanne
- Jahtiporukka
- Jahtipäivä
- Jousimetsästys
- Jälkihavainnot
- Jäätilanne
- Kaatolupa
- Kalakanta
- Kalastus
- Kaliiperi
- Karhu
- Karhujahti
- Karhukanta
- Karhunjälki
- Karhunkaatolupa
- Karhun kiintiömetsästys
- Karhunmetsästys
- Karhutilanne
- Karhuvahingot
- Kettu
- Kevätmuutto
- Kiima-aika
- Kivääriammunta
- Kiväärirata
- Kiväärit
- Koira
- Koiranhoito
- Koirarotu
- Kotieläimet
- Koulutus
- Lihankäsittely
- Liikenneturvallisuus
- Linnustus
- Linnut
- Loukkupyynti
- Luke
- Lumijälki
- Luonnonvarainen laji
- Luontokuvaus
- Luvat
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Maanomistajat
- Mehiläispesät
- Merimetso
- Metso
- Metsokanta
- Metsä
- Metsähallitus
- Metsäkanalinnut
- Metsäkanalintukanta
- Metsäkananlinnunmetsästys
- Metsänhoito
- Metsänomistajat
- Metsästys
- Metsästyskivääri
- Metsästyskoira
- Metsästysrikos
- Metsästysseurat
- Metsästäjäliitto
- Metsästäjät
- Metsästäjätutkinto
- Ministeriö
- Muuttolinnut
- Muuttoreitti
- Oikeuslaitos
- Ongelmasudet
- Pantasusi
- Patruunat
- Pelastuslaitos
- Pentue
- Pesimäalue
- Pesintä
- Pesäpaikka
- Pesäpönttö
- Petohavainnot
- Petolinnut
- Petovahingot
- Petoyhdyshenkilöt
- Peurajahti
- Peurakanta
- Pienpedot
- Pihapiiri
- Pihasusi
- Poikaset
- Poikkeuslupa
- Poliisi
- Politiikka
- Poronhoitoalue
- Punkki
- Riista
- Riistakamera
- Riistakannanhoito
- Riistakeskus
- Riistakolmiolaskenta
- Riistalaskenta
- Riistaliha
- Riistanhoito
- Riistanhoitoyhdistys
- Ruotsi
- Saaliit
- Saimaannorppa
- Salametsästys
- Sorsalinnut
- Sorsastus
- SRVA
- Sudenhoitosuunnitelma
- Sudenjälki
- Sudenmetsästys
- Sudet
- Suojelutoimenpiteet
- Supikoira
- Supikoirakanta
- Susi
- Susialue
- Susijahti
- Susikannan hoitosuunnitelma
- Susikanta
- Susilauma
- Susipelko
- Susireviiri
- Susitilanne
- Susivaara
- Susivahingot
- Suurpedot
- Syysmuutto
- Taimikko
- Taimikko vahingot
- Taimikonhoito
- Talviuni
- Tautitilanne
- Tautivaara
- Teerikanta
- Turvallisuus
- Tutkijat
- Tutkimus
- Vahingot
- Valkohäntäpeura
- Valkohäntäpeurakanta
- Valkoposkihanhi
- Valkoposkihanhikanta
- Vasat
- Venäjä
- Vesilinnustus
- Vesilinnut
- Vesistö
- Vieraslaji
- Vieraslajit
- Villisika
- Villisikahavainnot
- Villisikajahti
- Villisikakanta
- Villisikalauma
- Villisikasaaliit
- Villisikatilanne
Avainsana-arkisto: Hirvituhot
Tuhot taimikoissa | Metsäkeskus
Pieniä taimia uhkaavista tuholaisista yleisin on tukkimiehentäi, joka tappaa taimia syömällä kuoren varren ympäriltä. Myös erilaiset sienitaudit, kuten karisteet ja ruosteet vioittavat taimia. Varttuneissa taimikoissa yleisimmin tuhoja aiheuttavat hirvieläimet, yleisimpinä hirvi, valkohäntäpeura ja metsäkauris. Hirvieläimet katkovat päärangan ja syövät rungosta … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hirvituhot, Myyrätuhot
Kommentit pois päältä artikkelissa Tuhot taimikoissa | Metsäkeskus
Metsänhoito: Kevättalvi on hirvituhojen aikaa – tuhoja voi estää hyvällä metsänhoidolla, mutta aina se ei riitä
Alueen korkea hirvikanta kannattaa ottaa huomioon taimikonhoidossa. Puulajivalinnan ohella tehokkain keino estää hirvituhoja on metsästys. Hirven metsätaloudelle aiheuttamat vahingot on tiedostettu pitkään. Ensimmäinen hirven metsätalousvahinkoja Suomessa käsittelevä kirjoitus julkaistiin jo vuonna 1888. Metsävarojen, hirvikannan ja metsätuhojen kehitys sekä näistä käytävä … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hirvikanta, Hirvitiheys, Hirvituhot, Metsänhoito, Taimikko vahingot, Taimikonhoito
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsänhoito: Kevättalvi on hirvituhojen aikaa – tuhoja voi estää hyvällä metsänhoidolla, mutta aina se ei riitä
Hirvieläimet uhkaavat luonnon monimuotoisuutta
Eteläisessä Suomessa taimikoiden kasvua vaikeuttavat hirvien lisäksi pienemmät hirvieläimet. Hirvituhot ovat jälleen kasvussa, mikä uhkaa pahimmillaan monimuotoisuutta. Puut maistuvat hirville Hirvi on Valtakunnan metsien inventointiaineistojen mukaan merkittävin mänty- ja koivutaimikoiden tuhonaiheuttaja. Muutkin puulajit maistuvat hirville. VMI:n perusteella hirvet ovat alentaneet … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvieläimet, Hirvieläintiheys, Hirvituhot, Kuusentaimi, Männyntaimi, Metsäkauris, Metsäkauriskanta, Taimikko vahingot, Taimikkotuhot, Valkohäntäpeura, Valkohäntäpeurakanta
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvieläimet uhkaavat luonnon monimuotoisuutta
Hirvituhoja varttuneessa kuusikossa, tukiksi järeytyminen jäi haaveeksi: ”Riipivät kuorta ja puuainesta suureltakin alalta”
”Suomen metsäkeskuksen hirvivahinkotilasto kaunistelee totuutta”, sanoo kuopiolainen metsänomistaja Martti Korhonen. Kun on puhe hirvituhoista, esillä ovat lähes aina taimikkotuhot männiköissä. Ei pidä unohtaa, että hirvet tekevät tuhoja myös varttuneissa metsiköissä sekä kuusikoissa. Vuonna 1974 istutetussa sonkajärveläisessä kuusikossa olisi ollut viimeisen … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvikanta, Hirvituhot, Metsäkeskus, Metsänhoito
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvituhoja varttuneessa kuusikossa, tukiksi järeytyminen jäi haaveeksi: ”Riipivät kuorta ja puuainesta suureltakin alalta”
Hirvikarkotekokeista selkeitä tuloksia
Kannansäätely metsästämällä on tärkein vahinkojen vähentämismenetelmä, mutta taimikkovahinkoja tulee esiintymään etenkin talvitihentymäalueilla, vaikka hirvikantaa saataisiin pienennettyä. Tällöin tarvitaan muita menetelmiä hirven puiden taimiin kohdistaman syönnin haittojen pienentämiseksi. Hirvi aiheuttaa vakavimman haitan taimen jatkokehitykselle katkaistessaan päärangan joko latvakasvaimesta tai alempaa rungosta. … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hirvituhot, Hirvivahingot, Metsänhoito, Taimikko vahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvikarkotekokeista selkeitä tuloksia
Maitopurkit hirvituhojen estoon: ”Uskomatonta, mutta latvusta ei syödä”
Stadin kundi suojaa männyntaimet maitopurkeilla. ”Helpompaa kuin uskoisi”, Esa Ranne sanoo. Metsänhoitokärpänen iski helsinkiläiseen Esa Ranteeseen 1970-luvulla, kun hänen isänsä hankki Kuorevedeltä Keski-Suomesta metsätilan. ”Isä kysyi yhdeltä sijoittajalta, mihin kannattaisi rahaa panna, kun ei halua keinotella mutta haluaa rahat jemmaan. … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvituhot, Metsänhoito, Taimikko, Taimikko vahingot, Taimikonhoito
Kommentit pois päältä artikkelissa Maitopurkit hirvituhojen estoon: ”Uskomatonta, mutta latvusta ei syödä”
Tutkija selvitti hirven lautasmallin – helpottaa tuhojen ennustamista
Helsingin Yliopiston tutkija Ari Nikula selvitti, miten hirvi valitsee elinpiirinsä ja miksi jotkin taimikot maistuvat sille toisia paremmin. Tiedon avulla voidaan paremmin ennustaa, mitkä alueet ovat erityisen alttiita hirvituhoille. Hirvi on Suomen suurin luonnonvarainen eläin ja Fennoskandian tärkeimpiä riistaeläimiä. Samalla … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvituhot, Taimikko, Taimikko vahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Tutkija selvitti hirven lautasmallin – helpottaa tuhojen ennustamista
”Siinä ei ole enää mitään mitä kasvattaa” – hirvet syövät kymmenien miljoonien eurojen edestä metsää vuodessa
Osa metsänomistajista kokee hirven uhkana metsäomaisuudelleen ja toivoo, että eläinten määrää verotetaan rajusti. Sen sijaan metsästäjien tavoite on pitää kanta tarpeeksi elinvoimaisena, jotta saalista on myös tulevina vuosina. Hirvien määrään ja sitä kautta niiden aiheuttamiin metsävahinkoihin voidaan vaikuttaa metsästämällä. Näkemykset … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvi, Hirvieläimet, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuhokorvaus, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvilauma, Hirvisaalis, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Hirvituhokorvaus, Hirvituhot, Korvaushakemus
Kommentit pois päältä artikkelissa ”Siinä ei ole enää mitään mitä kasvattaa” – hirvet syövät kymmenien miljoonien eurojen edestä metsää vuodessa
Nouseeko hirvien syömästä taimikosta koskaan metsää? – Pysyykö palstan vuokraoikeus metsästysseuralla?
Palsta on päätehakattu 1980-luvun lopulla, ja heti istutusten jälkeen on käynyt selväksi, että tienoo on hirvien talvehtimisaluetta. Palsta on jäänyt ajatuksissa taka-alalle, sillä paremmissa talousmetsissä on ollut työtä riittämiin. Ilman sarvekkaita edessämme olisi salskea ensiharvennustaan lähestyvä männikkö. Kyllähän ne olisivat … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Havumetsä, Hirvi, Hirviaita, Hirvieläintuhokorvaus, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvikivääri, Hirvitiheys, Hirvituhot, Mäntymetsä, Metsästysseurat, Metsästysseurue, Metsätuhot, Taimikko, Taimikkotuhot, Taimituhoriski
Kommentit pois päältä artikkelissa Nouseeko hirvien syömästä taimikosta koskaan metsää? – Pysyykö palstan vuokraoikeus metsästysseuralla?
Hirvet aiheuttavat vuosittain vahinkoja taimikoille ja metsänomistajille
Korvausta tulee hakea viimeistään kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. Vahinkoilmoitus- ja korvaushakemuslomakkeet jätetään metsäkeskukseen vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Varat tulevat metsästäjiltä kerätyistä maksuista, jotka valtio kerää. Hirvet aiheuttavat vuosittain vahinkoja taimikoille. Eläin mutustelee talvikaudella yleensä mäntyä, mutta herkkua ovat paju, … Lue loppuun
Kategoria(t): Metsänhoito
Avainsanat: Hirvi, Hirvieläintuhokorvaus, Hirvieläintuotto, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Hirvituhokorvaus, Hirvituhot, Korvaus, Korvausarvo, Korvaushakemus, Korvausmenettely, Metsäverotus, Taimikko vahingot, Taimikkotuhot
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvet aiheuttavat vuosittain vahinkoja taimikoille ja metsänomistajille
Taimituhot lisääntyneet: Hirvet viihtyvät erityisesti rehevien maiden metsissä
Hirvet viihtyivät etenkin tuoreilla ja kuivahkoilla kasvupaikoilla. Hirvet suosivat runsasravinteisia kasvupaikkoja. Siksi hirvet hakeutuvat mieluusti tuoreilla mailla kasvaviin taimikoihin. Hirvien taimituhot ovat lisääntyneet huomattavasti tällä vuosituhannella. Suurin osa tuhoista tapahtuu talvikaudella. Koska hirvet ovat uskollisia talvilaitumilleen, tuhot toistuvat samoilla alueilla … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvieläintiheys, Hirvikanta, Hirvituhot, Ravinnonsaanti, Ruokavalio
Kommentit pois päältä artikkelissa Taimituhot lisääntyneet: Hirvet viihtyvät erityisesti rehevien maiden metsissä
MTK:n Timo Leskinen metsänomistajan keinot ovat vähissä, jos oma taimikko osuu hirvien talvilaitumeksi – Jopa joka kolmas taimikko
Kangasniemen Kutemajärvellä sijaitseva kymmenvuotias männyntaimikko on paraatiesimerkki siitä, miltä taimikko näyttää sen jälkeen, kun hirvilauma on vuodesta toiseen pitänyt aluetta talvilaidunpaikkanaan. Jokaisen männyn latvakasvain on katkaistu, monesta useaan kertaan. Joukossa on taimia, joiden latvan hirviemä on katkaissut vasalleen. MTK:n kenttäjohtaja … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvi, Hirvieläimet, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvilauma, Hirvisaalis, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Hirvituhokorvaus, Hirvituhot, Hirvivahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa MTK:n Timo Leskinen metsänomistajan keinot ovat vähissä, jos oma taimikko osuu hirvien talvilaitumeksi – Jopa joka kolmas taimikko
Metsänomistajat kantelivat riistakeskuksesta oikeusasiamiehelle – ”tihentymiä ei oteta huomioon kaatolupia jaettaessa”
Kuuden metsänomistajan kantelu koski riistakeskuksen Pohjois-Karjalan aluetoimiston ja riistapäällikön menettelyä sekä Lieksan ja Polvijärven riistanhoitoyhdistyksiä. Metsänomistajat moittivat hirvenmetsästyksen ohjausta Pohjois-Karjalassa ja kantelivat eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelu tuli vireille tämän vuoden toukokuussa, ja oikeusasiamies teki ratkaisun asiassa marraskuun alussa. Pohjois-Karjalan alueen hirvikanta … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvieläin, Hirvieläintuhokorvaus, Hirvieläintuotto, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Hirvituhokorvaus, Hirvituhot, Metsävahingot, Riistakannanhoito, Riistakeskus, Riistanhoito, Riistanhoitoyhdistys, Taimikko vahingot, Taimikkotuhot
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsänomistajat kantelivat riistakeskuksesta oikeusasiamiehelle – ”tihentymiä ei oteta huomioon kaatolupia jaettaessa”
Älgstammen i Västnyland är den minsta på 50 år: ”Det är nog vi människor som reglerar det här”
Älgarna har minskat i antal så pass mycket att jägare och experter inom viltvård har börjat fundera och reagera. Det finns jaktlag som till och med slutat jaga älg. På Ekerö gårds marker i Pojo har det alltid funnits gott … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvenvasa, Hirvi, Hirvieläin, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Hirvituhot, Petohavainnot, Susikanta, Susilauma, Susitilanne, Susivaara, Susivahingot, Vasat, Vasatuotto
Kommentit pois päältä artikkelissa Älgstammen i Västnyland är den minsta på 50 år: ”Det är nog vi människor som reglerar det här”
Pohjanmaalla hirviä kaadetaan tänä syksynä vähän – Maltillisuudella lisätään hirvien määrää
Pohjanmaalla hirvenmetsästys alkoi lauantaina 8.10.2022 ja Pohjois-Pohjanmaalla jahti käynnistyi jo aiemmin. Metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2023. Hirvimetsälle lähdetään tänä syksynä varsin vaisuissa tunnelmissa. Rannikko-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella, johon Keski-Pohjanmaakin kuuluu, hirvikanta on laskenut ja hirvenpyyntilupia on myönnetty tänä vuonna jopa … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvenmetsästys, Hirvieläimet, Hirvieläinjahti, Hirvieläinkolari, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuhokorvaus, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvitiheys, Hirvituhokorvaus, Hirvituhot
Kommentit pois päältä artikkelissa Pohjanmaalla hirviä kaadetaan tänä syksynä vähän – Maltillisuudella lisätään hirvien määrää
Hirvikota 