Luonnontilainen Hatlamminsuo

Riihimäen arvokkain yksittäinen luontokohde on luonnontilainen Hatlamminsuo. Se sijaitsee puoliksi Riihimäen ja puoliksi Hausjärven puolella. Hatlamminsuo on edelleen voimakkaassa virkistyskäytössä ympäri vuoden, marjastajia, ulkoilijoita ja luontoharrastajia liikkuu suolla runsaasti.

Suo on monipuolinen keidassuo, jossa laiteet ja keskusta erottuvat selvästi.

Hatlamminsuo on syntynyt järven umpeenkasvusta. Suon keskustassa on vieläkin jäljellä joitakin vesialueita eli allikoita. Valtaosin suo on mäntyvaltaista rämettä.

Hatlamminsuo on useiden yksityisten maanomistajien omistuksessa.

Maanomistajilla ei ole toistaiseksi ollut halukkuutta suon rauhoittamiseen, mutta he ovat antaneet kaupungille luvan luontopolun rakentamiseen alueelle. Polku valmistui syksyllä 1997. Hatlamminsuo on kasvillisuustyypeiltään rikas keidassuo.

Reunoilla on kuusivaltaisia korpia. Valtavarpuja alueella ovat komeasti kukkiva kanerva, variksenmarja, juolukka ja suokukka. Hatlamminsuon lounaisosaa kiertävät pitkospuut ja luontopolun opastaulut.

Hatlamminsuohon liittyy kiinteästi Riihimäen korkein, geologisesti hyvin muodostunut moreenimäki, Hatlamminmäki. Mäen rinteessä on louhikkoinen vyöhyke, joka on muinaisen Yoldia -meren rantavyöhyke.

Hatlamminsuon vallitsevat kasvillisuustyypit ovat isovarpuräme ja tupasvillaräme.

Suon arvokkaimpia kasvillisuustyyppejä ovat lyhytkorsinevalaikut, allikot ja reunoilla mustikka- sekä ruoho- ja heinäkorvet. Hatlamminsuolla allikoiden reunoilla ja nevalaikuilla on runsaasti Etelä-Suomessa harvinaista valkopiirtoheinää (Rhynchospora alba)  ja leväkköä (Scheuchzeria palustris).

Alueen läheisyydessä sijaitseva valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, Karhin kylä ja kulttuurimaisema, sijaitsee itäpuolella noin 0,8 km päässä Vanhan Hämeentien varrella. Alue on todennäköisesti asutettu 1300-luvun kuluessa.

Useat talot muodostavat viljelysten ympäröimän kyläkeskuksen ulkopuolella sijaitsevat Mäki-Hinkkalan ja Mattilan rakennusryhmät.

Mäki-Hinkkalan päärakennus on entinen kappalaisen pappila, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen 1898.

Karhin kylän kulttuurimaisemaa luonnehtivat metsän peittämät moreeniharjanteet ja sen lounaispuolella polveilevat viljelysalueet.

2 vastausta artikkeliin: Luonnontilainen Hatlamminsuo

  1. Kari Kallio sanoo:

    Miksi ei kirjoiteta alueen eliöyhteisöstä, kurjet ym. +

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s