Kalenteri
Arkisto
-
Artikkelit
- Vaelluskalojen kutupaikat ovat kunnostusten tarpeessa – toimiva kutusoraikko tuottaa pienpoikasia
- Borrelioosi – Suomessa esiintyy ainakin kolmea erilaista Borrelia-alalajia
- Kolopesijät tarvitsevat onkalon
- Muuttolintu saa jo munassa hormonikylvyn, joka valmistelee aikuisen linnun muuttoa
- Kun linnunpöntön tekee syksyllä – se on sopivan hajuton keväällä
- Metsänhoito | Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi
- Riistamiehet rientävät metsäkanalintujen avuksi – Saippuan katku suojaa pesän se karkottaa ketut ja supit
- Talitintti panostaa suhteeseen – rakkaus päihittää ruoan
- Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt
- Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehitykseen
- Puutiainen puree koiraa – Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti
- Metsänhoito | Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua – huonointa on loppusyksy
- Puutiainen on eläinmaailman selviytyjä – Punkki liikkuu myös kaupunkien puistoissa ja pihoilla
- Talitiainen valitsee naapurinsa samanmielisten joukosta
- Tutkimuksen mukaan kirjosieppo häätää tiaisen pesästään
- Kalan käyttöä tulisikin lisätä tuntuvasti – Kalan syönti on ikivanha juttu ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Suden tappamasta tai vahingoittamasta koirasta voi saada korvausta – kaikissa tapauksissa korvausta ei saa
- Tiaispönttö tuo kaupungissa varmimmin kesäasukkaan – muista naapurisopu
- The 4 Best Powders for .30-06 | Reviews 2023
- Top 5 Underrated Deer Cartridges | American Hunter
- 11 Best Rifle Cartridges for Whitetail Deer | Field & Stream
- Pihapiireissä liikkunut karhu lopetettiin Nurmeksen Höljäkässä
- Vauhkoontunut hirvi juoksenteli Turussa Kupittaalla – Metsästäjä ampui hirven Vasaramäessä
- 308 vs 30-06 vs 300 Win Mag – They’re all great cartridges with different strengths and weaknesses
- Metsästyskoirat | Noutajan kouluttaminen metsästyskoiraksi – hanki hyvä käyttölinjan pentu
- Basic Cartridge Selection – Cartridge selection always comes first | Hunting In Australia
- Metsästäjän kannattaa hakea aselupaa jo ennen kesää – poliisin sähköisen asioinnin kautta
- An Ode to the .223 Remington
- Head to Head: .223 Remington vs. .22-250 Remington | American Hunter
- Why do people say 5.56 or .223 Remington is basically a 22LR?
- Lintujen pesimärauha alkaa 15.4.
- Kutupuuhissa suuret kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä – Koolla on väliä | Helsingin yliopisto
- Kalasaalis pannulle tuoreeltaan
- Savukala palkitsee kärsivällisen herkkusuun – näin savustat lohen onnistuneesti
- Koirasi on pentususi
- Kalojen kutuaika on menossa
- Supikoira on Suomessa jo yleisempi eläin kuin kettu
- Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa
- Lahnan kutuaika kestää useita viikkoja
- Majavat ovat luonnon insinöörejä
- Kalan savustaminen – Kesän kalaherkut
- Kala on kaamosajan voimaruokaa – myös mielialaa kohentava vaikutus ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Kanadan- ja euroopanmajava kanta pysynyt vakaana – päällekkäisiä esiintymisalueita yhä enemmän | Luonnonvarakeskus
- Hauen kutuaika
- Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä 7.–9.6.2024
- Kevät on koiranpennun hankinnan aikaa – opi tunnistamaan pentutehtailija
- Kuhan kutuaika – toukokuun puolivälin ja kesäkuun lopun välille
- Kesä on savustamisen parasta aikaa
- Väärä rotuvalinta voi kostautua – ”Koirat eivät tule sellaisina pentulaatikosta, vaan niiden kanssa tulee tehdä paljon töitä”
- Intiaanit kutsuvat suomalaisia nimellä ´he-jotka-saunovat-paljon´ – madoodoowiniwag
- Viirupöllön poikanen tuli pihaan: pöllönpoikaseen ei kannata koskea, äkäinen emo on aina lähellä – Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa.
- Ville Haapasalo ihmeissään: Siinä on jotain väärin, kun Suomessa ei osata laittaa syötävästä kalasta ruokaa
- Koira rakastaa piiloleikkiä hajuilla — Nose work on uusi koiraharrastus, jossa nuuskutus on tärkeintä
- Ahvenen kutu
- Made on kylmien vesien salaperäinen kala – kutu ajoittuu sydäntalveen
- ”Taivaallinen tuoksu keittiössä” – tämä klassikkoherkku on täydellistä arkiruokaa – riista lisää keiton ruokaisuutta ja syventää makua
- Näin valmistat täydellisen savukalan – onnistumisen vaikuttaa kalan tuoreus
- Koulutatko sinäkin koiranpentuasi väärin? – Pennun koulutuksessa tehdään usein tahattomia virheitä
- Trikiinitauti eli trikinoosi – koteloituneet toukat voivat säilyvä elossa jopa yli 20 vuotta
- Vieraslaji | Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)
- Nuolihaukka saa pääskyset paniikkiin
- Perhoset ovat erikoisia hyönteisiä
- Sausage Recipes | Meats and Sausages
- Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin
- Låt köttet mogna till minst 40 dygnsgrader | Svensk Jakt
- Hur du skapar mört kött | Svenska Jägareförbundet
- Peipposet karkottaa punkit kemiallisesti, käyttämällä pesässä tupakantumpeja
- Tuulen vaikutus ampuma tarkkuuteen – How to Shoot in the Wind with a Mil Dot Scope | YouTube
- Peurasta syntyy verratonta riistaruokaa
- Lihassa on runsaasti ravintoaineita luonnostaan – liha parantaa naisten raudan saantia
- The best gundog breeds from overseas | The Field
- Kokeile tyhjiöpakkaustapaa vakuumikoneella, se lisää säilyvyyttä
- Pentu saapui taloon – ja tuhosi kaiken! 5 virhettä, jotka uusi koiranomistaja tekee helposti
- Metsänhoito: Raivaussahan huolto | YouTube
- Uusien perunoiden aromi säilyy vakumoituna pakkasessa
- Riistalinnusta saa monta herkkua
- D-vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini joka vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn
- Villisikapata
- Siellä missä on savua – on myös makua!
- Kuhan kutuaika
- Riistan paloittelu – Lubbe visar hur det kan gå till | YouTube
- Kävely pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta
- Muuttolinnut: This bird has flown – Unravelling the mysteries of bird migration | New Scientist
- Mehukaan liha- ja grilliruoan salaisuus on marinadissa
- What to Consider When Choosing a Vacuum Sealers | Field & Stream
- Metsästyskoirat | Pennun valinta pentueesta
- Grillattua kalaa kahdeksalla eritavalla
- Metsänhoito: Tiede ja käytäntö todistavat – toukokuu on mainiota aikaa tarttua raivaussahaan
- Moottoriveneiden runko määrittää veneen ominaisuudet
- Harjuksen kutuaikainen kevätrauhoitus alkaa 1. huhtikuuta
- Lihan prosessointi on ihmisen kehityksen merkittävimpiä edistysaskeleita, sanovat tutkijat – mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen
- Väitös: Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin – Ilmastonmuutoksella vaikutus oraviin
- Grilli sopii monen ruokalajin valmistamiseen | Grillaamisen opas
- Liha on ravitsemuksellisesti hyvä ja monipuolinen elintarvike
- Ruoka: Hevosenliha on ensiluokkaista – rasvaprosentti on hyvin alhainen
- Emokarhu hakee alkukesällä asutuksesta ”ihmiskilpeä” pentujen suojaksi – ihmiskohtaaminen jää silti yleensä vain karhun tietoon
- Hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut 2000-luvulla
- Kuivasärki on kevään herkkua – Tuulinen ja kuiva kevätilma vauhdittaa prosessia
- Lämminsavustus
- Kalan graavaus – todella yksinkertaista
- Grillipihveihin makua – mureuta liha marinoimalla se vakuumilaitteen avulla
- How to Butcher a Deer: A Step-by-Step Guide | Field & Stream
- Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – neljäntenä haahka
- Kyyn hyödyllisyys voi yllättää – Pienjyrsijä kantaa 8-25 punkkia
- Muuttohaukan erityisominaisuudet saalistuksessa
- Tervavene – Tervatalonpojat soutivat tyrskyissä henkensä uhalla
- Muuttolinnut muuttavat tapojaan ilmaston lämpenemisen myötä – tarvitaan 35 sukupolvea
- Muuttolinnut suunnistavat hajuaistin ja magneettikenttien avulla
- Lepakoiden muutto
- Ilmasto vie lintuja eri suuntiin
- Hanhien kevätmuutto ennätysvauhdissa – linnut valtaavat pellot Hämeessä
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää
- Miksi on muuttolintuja – Why Migratory Birds? | World Migratory Bird Day
- Ahmat yllättävä apu vihatun supikoiran hävittämisessä – ”Tulee häviämään poronhoitoalueen eteläpuolelta”, sanoo kokenut petotuntija
- Muuttolinnut muuttavat kesäisin pohjoiseen tauteja pakoon
- Lintujen ikä, koko ja sukupuoli vaikuttavat muuton ajoitukseen
- Lintujen kevätmuutto jatkuu vielä – Arktisia vesilintuja on nähty
- Vieraslaji: Amerikanmajava
- DNA paljastaa euroopanmajavan uivan uusille alueille
- Missä ovat muuttolintujen naaraat? – Ei hätää, koiraat valtaavat vain jo pesäpaikat
- Kalojen joukkokuolemat havahduttivat lintukannan hoidossa – Punasotka katoaminen yritetään estää nyt kalastamalla
- Euroopanmajava on levittäytymässä myös Auranmaalle
- Muuttolintujen bongaaminen on helppoa, kun muistaa nämä asiantuntijan vinkit
- Valkoposkihanhien kanta kasvanut 1,3 miljoonaan lintuun, joka johtanut muuttoreittien levittäytymiseen – Hanhipeltokokeilu alkaa
- Valkoposkihanhipopulaatioiden muuttoreitit talvehtemisalueen lisääntymisalueen välillä
- Saappaat jalassa: Mikko Malin ei ahdistu kyttyrälohen mahdollisesta noususta Kymijokeen
- Lintujen päämuuttoreitit
- Peltosirkun kansainvälinen tutkimus Ranskassa – selvitti peltosirkkujen kannan, muuttoreitit ja talvehtimisalueet
- Muuttolinnut odottavat vielä Baltiassa ja Ruotsissa — Lintujen talviruokintaa kannattaa vielä jatkaa
- Itämeren saarilla näkee hyvin muuttolintuja keväisin ja syksyisin – Moni pikkulintu karttaa suurien vesialueiden ylitystä viimeiseen asti
- Kevään majavajahti yrittää ehkäistä vesivahinkoja metsässä
- Vesilintujen kevätmuutto noudattaa jäänlähdön aikataulua
- Supikoira on tullut Suomeen jäädäkseen – tehopyynnistä hetkellinen hyöty
- Suomen metsien häviäminen huolestutti jo 1600-luvulla – 1900-luvun alussa metsiä hakattiin 50 miljoonaa kuutiometriä
- Majavan metsästyksellä ehkäistään tulvavahinkoja
- Majavan metsästyksestä jousella
- Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun, Lapissa tavattu vain euroopanmajavaa
- Pihka
- Fokus på tajgafästingen under årets fästingsäsong – analys av TBE-virus| Allt om Jakt & Vapen
- Halverad jakt på gråsäl – yrkesfiskarbas rasar | Jaktjournalen
- Skyddsjakt på varg efter ponnyattack i Stockholm | Jakt & Jägare
- Ylöjärvellä liikkuu yksi tai useampi karhu talojen pihoilla – ”puhtaasti häirintälupa”
- Suomen metsät ovat järeytyneet sadassa vuodessa, vanhojen puiden määrä on ennallaan
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää – Näin metsäpaloja sammutettiin ennen
- Siitepölytilanne ilmassa tänään ja ennuste | Norkko
- Telkät saapuu siivet viheltäen
- Työohje | Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä
- Nyt on koittanut supikoiran tehometsästyksen aika – pienpetokannat ovat aivan valtavat
- Metsästyskoirat | Pennusta luolakoiraksi
- Asiantuntija neuvoo, mikä on maksimikorkeus puupinolle – vyöryvissä puissa on hengenvaaralliset voimat
Avainsanat
- Afrikkalainen sikarutto
- Ahma
- Ahmakanta
- Alfapari
- Alkuperäislaji
- Ampuma-ase
- Ampuma-aseet
- Ampuma-aselaki
- Ampumaharjoittelu
- Ampumakoe
- Ampumarata
- Asedirektiivi
- Aseenkäyttö
- Aseet
- ASF
- Borrelioosi
- DNA-analyysi
- DNA-näytteet
- DNA-tutkimus
- Elinympäristö
- Ely-keskus
- Euroopan Unioni
- Evira
- Hanhet
- Haulikko
- Haulikkorata
- Hirvi
- Hirvieläimet
- Hirvieläinjahti
- Hirvieläinkolari
- Hirvieläintiheys
- Hirvieläintuotto
- Hirvieläinvahingot
- Hirvijahti
- Hirvikanta
- Hirvikivääri
- Hirvikoira
- Hirvitalousalue
- Hirvitiheys
- Hirvituhot
- Hirvivahingot
- Hyönteiset
- Ilmasto
- Ilves
- Ilvesjahti
- Ilveskanta
- Ilvestilanne
- Jahtiporukka
- Jahtipäivä
- Jousimetsästys
- Jälkihavainnot
- Jäätilanne
- Kaatolupa
- Kalakanta
- Kalastus
- Kaliiperi
- Karhu
- Karhujahti
- Karhukanta
- Karhunjälki
- Karhunkaatolupa
- Karhun kiintiömetsästys
- Karhunmetsästys
- Karhutilanne
- Karhuvahingot
- Kettu
- Kevätmuutto
- Kiima-aika
- Kivääriammunta
- Kiväärirata
- Kiväärit
- Koira
- Koiranhoito
- Koirarotu
- Kotieläimet
- Koulutus
- Lihankäsittely
- Liikenneturvallisuus
- Linnustus
- Linnut
- Loukkupyynti
- Luke
- Lumijälki
- Luonnonvarainen laji
- Luontokuvaus
- Luvat
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Maanomistajat
- Mehiläispesät
- Merimetso
- Metso
- Metsokanta
- Metsä
- Metsähallitus
- Metsäkanalinnut
- Metsäkanalintukanta
- Metsäkananlinnunmetsästys
- Metsänhoito
- Metsänomistajat
- Metsästys
- Metsästyskivääri
- Metsästyskoira
- Metsästysrikos
- Metsästysseurat
- Metsästäjäliitto
- Metsästäjät
- Metsästäjätutkinto
- Ministeriö
- Muuttolinnut
- Muuttoreitti
- Oikeuslaitos
- Ongelmasudet
- Pantasusi
- Patruunat
- Pelastuslaitos
- Pentue
- Pesimäalue
- Pesintä
- Pesäpaikka
- Pesäpönttö
- Petohavainnot
- Petolinnut
- Petovahingot
- Petoyhdyshenkilöt
- Peurajahti
- Peurakanta
- Pienpedot
- Pihapiiri
- Pihasusi
- Poikaset
- Poikkeuslupa
- Poliisi
- Politiikka
- Poronhoitoalue
- Punkki
- Riista
- Riistakamera
- Riistakannanhoito
- Riistakeskus
- Riistakolmiolaskenta
- Riistalaskenta
- Riistaliha
- Riistanhoito
- Riistanhoitoyhdistys
- Ruotsi
- Saaliit
- Saimaannorppa
- Salametsästys
- Sorsalinnut
- Sorsastus
- SRVA
- Sudenhoitosuunnitelma
- Sudenjälki
- Sudenmetsästys
- Sudet
- Suojelutoimenpiteet
- Supikoira
- Supikoirakanta
- Susi
- Susialue
- Susijahti
- Susikannan hoitosuunnitelma
- Susikanta
- Susilauma
- Susipelko
- Susireviiri
- Susitilanne
- Susivaara
- Susivahingot
- Suurpedot
- Syysmuutto
- Taimikko
- Taimikko vahingot
- Taimikonhoito
- Talviuni
- Tautitilanne
- Tautivaara
- Teerikanta
- Turvallisuus
- Tutkijat
- Tutkimus
- Vahingot
- Valkohäntäpeura
- Valkohäntäpeurakanta
- Valkoposkihanhi
- Valkoposkihanhikanta
- Vasat
- Venäjä
- Vesilinnustus
- Vesilinnut
- Vesistö
- Vieraslaji
- Vieraslajit
- Villisika
- Villisikahavainnot
- Villisikajahti
- Villisikakanta
- Villisikalauma
- Villisikasaaliit
- Villisikatilanne
Avainsana-arkisto: Hirvieläintiheys
Lentolaskenta 16.1.–20.1.2024 paljasti läntisen Uudenmaan hirvitiheyden odotettua suuremmaksi
Luonnonvarakeskus (Luke) laski ensimmäistä kertaa läntisen Uudenmaan rannikkoseudun hirvet lentolaskentana. 16.1.–20.1.2024 tehdyssä laskennassa talvisen hirvikannan tiheydeksi saatiin 9 yksilöä/1000 hehtaaria. Viime keväänä tuotetun kanta-arvion perusteella läntisen Uudenmaan hirvikannan tiheyden olisi voinut odottaa olevan korkeintaan noin 5,8 hirveä/1000 ha. Pyynti oli … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvi, Hirvieläimet, Hirvieläin, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvikolari, Hirvitiheys, Kaatolupa, Kaatolupajärjestelmä, Kausiluvat, Lupahakemus, Lupaharkinta, Lupakäytännöt, Lupakiintiö, Lupapäätös, Luvallinen metsästys, Luvansaaja, Luvat, Riistakeskus, Riistanhoito, Riistanhoitoyhdistys, Saaliit
Kommentoi
Hirvikanta näyttää kääntyneen kasvuun – Pohjois-Pohjanmaalla tilastoitiin maan korkeimmat ja pienimmät vasatuotot
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomen hirvikanta näyttää kääntyneen kasvuun. Hirvikannan koko syksyn 2023 jahdin jälkeen oli noin 84 000 hirveä, missä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna noin kuusi prosenttia. Luken vuosittain tuottama hirven kanta-arvio oli pienentynyt jo useamman vuoden ajan ja … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Emä, Hirvenvasa, Hirvieläimet, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvikolari, Hirvilehmä, Hirvisonni, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Vasa, Vasat, Vasatuotto
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvikanta näyttää kääntyneen kasvuun – Pohjois-Pohjanmaalla tilastoitiin maan korkeimmat ja pienimmät vasatuotot
Hirvillä on aiempaa vähemmän ja yhä pienempiä vasoja
Vasojen painot ovat erityisesti lounaisessa Suomessa pienentyneet. Syytä riistaväkeä askarruttaneeseen tilanteeseen on selvitetty Luonnonvarakeskuksessa. Hirvien metsästyksen yhteydessä tehdyistä hirvihavainnoista laskettu vasatuotto eli vasoja per aikuinen naaras on pienentynyt monilla hirvitalousalueilla trendinomaisesti. Pienenemisen merkkejä on havaittavissa 43/59 hirvitalousalueesta. ”Näillä alueilla vähennys … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Elinympäristö, Hirvenvasa, Hirvi, Hirvieläin, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Lisääntymisaika, Lisääntymisalue, Riistakannanhoito, Riistanhoito, Tutkimus, Vasa, Vasat, Vasatuotto, Ympäristövaikutus
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvillä on aiempaa vähemmän ja yhä pienempiä vasoja
Five Great Ways to Hunt Pressured Deer
Deer hunting seasons are shifting into gear right now and hunters are looking for many things, including big bucks, the buck of a lifetime, maybe a buck they’ve been watching for a year or more on game cameras. Some are … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvieläintiheys, Peurajahti, Valkohäntäpeura
Kommentit pois päältä artikkelissa Five Great Ways to Hunt Pressured Deer
Desolve Veil Camouflage – Deer vision compared to human vision | Hunters Element Australia
Most hooved animals have their eyes located on the side of their heads. Whilst this enables them to have a field of vision that spans about 270 degrees, the clarity with which they see is diminished. This is where it … Lue loppuun
Kategoria(t): Varusteet
Avainsanat: Hirvieläimet, Hirvieläin, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Kyttäysjahti, Kyttäyskoppi, Metsästys, Metsästystilanne, Metsästysvarusteet, Peurajahti, Peurakanta, Peurasaalis, Riistatilanne, Valkohäntäpeura, Valkohäntäpeurajahti, Valkohäntäpeurakanta, Valkohäntäpeurasaalis, Varusteet
Kommentit pois päältä artikkelissa Desolve Veil Camouflage – Deer vision compared to human vision | Hunters Element Australia
”Nu behövs is i magen” – jägare låter bli att skjuta älg i fyra veckor för att rädda älgstammen
Älgstammen har minskat så pass mycket i Västnyland att jakten på älg skjuts upp. Jaktlagen i Västnyland inledde älgjakten förra helgen (14.10) men de flesta kommer att låta bli att skjuta älg under de fyra första veckosluten. Det gör man … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvenmetsästys, Hirvenvasa, Hirvi, Hirvieläimet, Hirvieläin, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvitiheys, Tiheystavoite
Kommentit pois päältä artikkelissa ”Nu behövs is i magen” – jägare låter bli att skjuta älg i fyra veckor för att rädda älgstammen
Hirvijahtiväki tehokkain ja huokein tapa vähentää riistaeläinkolareita tieliikenteessä on metsästys
Tälle metsästyskaudelle Etelä-Hämeen alue sai 1130 hirvilupaa eli 10 prosenttia vähemmän kuin edelliskaudella. Etelä-Hämeen hirvikanta on saatu laskemaan lähelle tavoitetta. Kanta-Hämeessä peurakanta on Suomen tiheimpiä, mikä näkyy kolaritilastoissakin. Valkohäntäpeurojen kaatoluvissa pudotus on viime metsästyskaudesta varsin nimellinen, noin 200 kappaletta, kun … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvenmetsästys, Hirvenvasa, Hirvenväistötesti, Hirviaita, Hirvieläimet, Hirvieläin, Hirvieläinjahti, Hirvieläinkolari, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuhokorvaus, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Jahtiporukka, Liikenneturvallisuus, Metsästys, Metsästysporukka, Riistanhoitoyhdistys, Vahingot, Valkohäntäpeura, Valkohäntäpeura kanta, Valkohäntäpeurajahti, Valkohäntäpeurakanta, Valkohäntäpeurasaalis, Valkohäntäpeuravahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvijahtiväki tehokkain ja huokein tapa vähentää riistaeläinkolareita tieliikenteessä on metsästys
5 Facts About Deer Hearing Mechanisms | NDA
As prey animals, deer have many amazing defense mechanisms for detecting and avoiding predators like us, and one of them is their hearing. We scoured the research from a variety of sources to learn all about deer ears. Listen up … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Aistit, Hirvieläimet, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Kuulo, Valkohäntäpeura, Valkohäntäpeura kanta, Valkohäntäpeurajahti, Valkohäntäpeurakanta, Valkohäntäpeurasaalis, Valkohäntäpeuravahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa 5 Facts About Deer Hearing Mechanisms | NDA
Ajomiehien viestinnästä lisätehoa ajoketjumetsästykseen hirvijahdissa
Hirvien pyytäminen ajoketjulla on jahtimuodoista perinteisimpiä ja lisää turvallisuutta vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla. Ajoketjun edellä hirvi jolkottelee hitaasti, se kuuntelee ja haistelee ympäristöään pitäen tasaisen välin takaa-ajajiin. Ajoketju Ajomiehillä on tiedossa passien sijainnit sekä ajon käytännön toteutus. Ajomiehet levittäytyvät ketjuksi, … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Ajojahti, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvisaalis, Jahtiporukka, Passipaikka
Kommentit pois päältä artikkelissa Ajomiehien viestinnästä lisätehoa ajoketjumetsästykseen hirvijahdissa
Hirvimetsällä – metsästyskausi alkaa, hirvijahti yhdistää pienen Norjalaisen yhteisön jäsenet | Areena
Hirvenmetsästyksessä on aina ollut jotakin pyhää Engerdalin kunnan ihmisille. Kun metsästyskausi alkaa, jahti yhdistää pienen yhteisön jäsenet ja kaikki muu seisahtuu. Metsästysalueiden arvonta on yksi hirvijahdin kohokohdista, eikä kaikkia arpaonni suosi. Sigrid on opiskellut musiikkia Oslossa, mutta nyt hän on … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvi, Hirvieläimet, Hirvieläintiheys, Hirvijahti, Hirvikanta, Jahtiporukka, Metsästysalue, Metsästysperinne, Metsästysporukka
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvimetsällä – metsästyskausi alkaa, hirvijahti yhdistää pienen Norjalaisen yhteisön jäsenet | Areena
Hirvijahdissa on monta muuttujaa – Koirasta näkee aika nopeasti, onko sillä hyvä päivä
Hirvi ei kaadu joka jahdissa, mutta se ei tarkoita sitä, että jahdista puuttuisi mielenkiintoa tai tapahtumia. Hirvijahtia ei voi koskaan ennakoida, jokainen jahti on oma tarinansa Meillä on metsästysmaita noin 5 500 hehtaaria, joka on jaettu kolmeen alueeseen, joilla pyrimme jahtiin … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hajujälki, Hirvieläimet, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvikoira, Hirvitorni, Jahtiporukka, Luvat, Metsästäjät, Metsästysalue, Passipaikka, Peltohirvi, Riistakamera, Riistakannanhoito, Riistakanta, Takaisinkutsu
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvijahdissa on monta muuttujaa – Koirasta näkee aika nopeasti, onko sillä hyvä päivä
Metsäkauriita on jo enemmän kuin hirviä
Suomen metsien kolme yleisintä villiä hirvieläintä, valkohäntäpeuroja 120 000, metsäkauriita 100 000 ja hirviä 80 000. Valkohäntäpeura – Pohjois-Amerikasta tuotu vieraslaji – ohitti hirven Suomen runsaslukuisimpana villinä hirvieläimenä viime vuosikymmenellä. Nyt näyttää siltä, että myös metsäkauriita on hirviä enemmän. Luonnonvarakeskus … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvieläimet, Hirvieläin, Hirvieläinkolari, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Kauris, Kaurisjahti, Kauriskanta, Luke, Metsäkauris, Metsäkauriskanta
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsäkauriita on jo enemmän kuin hirviä
Metsissämme elää suuri joukko haitallisia lajeja – kalleimpien niistä hintalappu kohoaa yli 50 miljoonaan euroon
Metsänhoidon kannattavuutta nakertavia nisäkkäitä ovat hirvi ja myyrät, jotka syövät vuosittain miljoonien eurojen edestä taimikoita. Suomessa on lähes viisikymmentä tuhatta eliölajia. Puolet lajeista tunnetaan niin hyvin, että niiden yleisyyttä kyetään mittaustiedon puuttuessa edes jotenkin arvioimaan. Kymmenesosa lajeista on uhanalaisia, vaarantuneita … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alkuperäislaji, Avainlaji, Eläinlaji, Elinvoimainen laji, Haitallinen vieraslaji, Hirvi, Hirvieläin, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hoitomenetelmät, Hoitosuunnitelma, Hyönteiset, Hyönteislajit, Hyönteissyöjät, Indikaattorilaji, Kuusenjuurikääpä, Lajisto, Lajitunnistus, Luonnonhoito, Luonnonvarainen laji, Metsämyyrä, Metsänhoito, Metsästettävälaji, Myyräkannat, Myyrälajit, Myyrät, Myyrätuhot, Riistanhoito, Riistanhoitomaksu, Riistanhoitopiiri, Riistanhoitosuunnitelma, Supikoira, Supikoirajahti, Supikoirakanta, Supikoirasaalis, Tuhohyönteiset, Tulokaslaji, Uhanalainen, Uhanalainen laji, Uhanalaiset eläimet, Uhanalaisuus luokitus, Vieraslaji, Vieraslajilaki, Vieraslajiluettelo, Vieraslajit, Vieraspeto, Villisiat, Villisika, Villisika havainnot, Villisikajahti, Villisikakanta, Villisikalauma, Villisikasaaliit, Villisikatilanne, Villisikatuhot, Villisikavahingot
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsissämme elää suuri joukko haitallisia lajeja – kalleimpien niistä hintalappu kohoaa yli 50 miljoonaan euroon
Hirvenpyyntilupamaksut valuvat muualle kuin hirvivahinkojen korvaamiseen – mihin rahat käytetään?
Hirvenpyyntiluvista kertyy vuosittain enemmän rahaa kuin hirvieläinvahingoista maksetaan korvauksia. Miksi näin ja mihin rahat käytetään? Metsästäjät maksavat kaatamistaan luvanvaraisista hirvieläimistä eli käytännössä hirvestä ja valkohäntäpeurasta pyyntilupamaksua. Saalisruhoista kerättyjen maksujen ensisijainen tarkoitus on korvata maanomistajille hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja sekä vahinkojen ehkäisemisestä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvenhaukku, Hirvenmetsästys, Hirvenvasa, Hirviaita, Hirvieläimet, Hirvieläin, Hirvieläinjahti, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuhokorvaus, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvikarkote, Hirvitalousalue, Hirvitiheys, Hirvituhokorvaus, Jahtimaat, Jahtipäivä, Jahtiporukka, Kaatoilmoitus, Kaatolaukaus, Kaatolupa, Kaatolupajärjestelmä, Kaatoryyppy, Metsästyskausi, Metsästysoikeus, Pyyntilupamaksu, Taimikko, Taimikko vahingot, Taimikkotuhot
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvenpyyntilupamaksut valuvat muualle kuin hirvivahinkojen korvaamiseen – mihin rahat käytetään?
Hirvenmetsästys käynnistyi Lapissa ja Koillismaalla – muualla hirveä voi metsästää pellolta vahtimalla
Hirvijahdin ensimmäinen jakso alkoi Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun alussa. Samaan aikaan muualla maassa aloitetaan hirven metsästys vahtimalla. Vahtimismetsästyksessä eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Hirven osalta vahtimismetsästys on rajoitettu pelloille. Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 31 142 … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvenhaukku, Hirvenmetsästys, Hirvenvasa, Hirvi, Hirvieläimet, Hirvieläin, Hirvieläinjahti, Hirvieläinkolari, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvikoe, Hirvikoira, Jahtiporukka, Kaatolupa, Kyttäysjahti, Luvat, Metsästyskoira, Metsästyslupa, Metsästysporukka, Vahtimismetsästys
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirvenmetsästys käynnistyi Lapissa ja Koillismaalla – muualla hirveä voi metsästää pellolta vahtimalla