Sadetutka

Sadetutka – Finnish Meteorological Institute.
Tuulensuunta

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Suurpetopoikkeuslupapäätökset | Suomen Riistakeskus

Kaikki Suomen Riistakeskuksen suurpetopoikkeuslupapäätökset vuodesta 2012 tähänpäivään. Vahinkoperusteisen 41 a § poikkeusluvan hakulomakkeet.
Lähde: Suomen Riistakeskus – Suurpetopoikkeusluvat

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Metsästysajat 2018-2019 | Suomen riistakeskus

Metsästysvuoden 2018-2019 metsästysajat päivitetään taulukkoon heti kun säädökset ovat valmistuneet. Metsäkanalintujen metsästysajat määritetään  kesän riistakolmiolaskentojen tulosten perusteella.

Metsäkanalintujen metsästysajat  päivitetään taulukkoon elokuun viimeisellä viikolla.

Lähde: Metsästysajat – Suomen riistakeskus

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | Kommentoi

Suurpetohavainnot kartalla | Riistahavainnot.fi

Kaikilla on mahdollisuus seurata valtakunnallisen petoyhdyshenkilöverkoston Tassu-seurantajärjestelmään kirjaamia tietoja karhujen, susien, ilvesten ja ahman jälki- tai näköhavainnoista.

Osoitteesta riistahavainnot.fi voi katsoa kirjatut merkinnät kahden viimeksi kuluneen kuukauden ajalta, niistä tuoreimmat voivat olla edelliseltä päivältä.

Suurpeto havaintosi voi pelastaa monen lemmikkieläimen hengen
> tästä löydät paikallisen petoyhdyshenkilön.

Toimi näin:
– tallenna petoyhdyshenkilön puhelinnumero kännykkääsi
– lähetä viesti petoyhteyshenkilölle heti kun teet havainnon
– kerro tai kuvaa – mitä, missä, milloin näit. GPS sijainti tuo lisäarvoa.

Petovahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle!

Petovahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131 kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Riistahavainnot — suurpedot.

Suden ja koiran kohtaamisia – vuodesta 2011 alkaen

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito

Miten hallitsen jännityksen ja sykkeen metsällä – tärkeällä hetkellä

Jotta ammunta sujuisi luontevasti, ampumatekniikka täytyy saada tallennettua ns. lihasmuistiin eli autonomiseen hermostoon. Ammuntasuorituksesta täytyy harjoittelun avulla saada tehtyä automaattista.

haulikkomiesMetsälle voit lähteä kun olet harjoitellut sen verran, että kaikki toiminnat lähtevät selkärangasta.

Riistalaukauksen on lähdettävä nopeasti ja varmasti, suoritukseen sisältyvät eri toiminnot käynnistyvät ja ”tapahtuvat” aistihavaintojemme perusteella ilman, että niitä tarvitsee erikseen ajatella.

Stressi, jännitys aiheuttaa vain sen, että ampuma suorituksesta tulee keskinkertainen. Kun haetaan parasta mahdollista suoritusta, koetellaan osaamisen rajoja, jolloin tulee virheitä.

Metsästystilannetta ei voi harjoitella etukäteen

”Mielikuvaharjoittelulla aivot luovat ja tuottavat positiivisia kokemuksia. Kun teet niitä asioita oikeasti, aivoissa on jo mielikuva, että näin tämä toimii.”

Stressin hallinta, miten hallitset jännityksen ja sykkeen metsällä onkin sitten asia erikseen.

Jännitys ilmenee usein sydämen kiihtymisenä. Tätä voidaan hillitä syvällä hengityksellä, hengityksen pidättämisellä. Metsällä tilanne tulee usein niin nopeasti ettei ole aikaa tähän.

Metsästystilannetta ei voi harjoitella etukäteen, vaan se kehittyy ainoastaan oikeissa metsästystilanteissa. Mielikuvaharjoitus suorituksesta on tärkeä. Ennen  ampumasuoritus käydään lyhyesti mielessä läpi suorituksen tärkeimmät pääkohdat palautetaan aktiivisesti muistiin. Alitajunnassa on tieto siitä, miten laukaisu suoritetaan oikein.

Syke

Syke – Siddle & Grossman 1997

On huomattava, että stressitekijät saattavat olla henkilöille tiedostamattomia, jolloin henkilöt kokevat samassa toimintaympäristössä stressiä hyvin erilaisista asioista.

Stressireaktioissa erittyviä merkittävimpiä hormoneja ovat mm. kortisoli ja adrenaliini. Adrenaliini vilkastuttaa verenkiertoa ja kohottaa sydämen sykettä.

Viereisestä kaaviosta voi päätellä mitä metsästystilan-teessa tapahtuu kun jännityksen seurauksena syke kiihtyy.  Aseen lataaminen ei onnistu, tähtääminen vaikeutuu vaikka aseenkäsittely radalla sujuu ongelmitta. Laukaisu karkaa ratkaisevalla hetkellä.

Adrenaali on kiihdyttänyt sykettä ja motoriikka heikkenee tahtomattamme.

Mielikuvaharjoittelu parantaa toimintakykyä

Niin sanotun tilannelähtöisen mielikuvaharjoittelun lähestymistavan vahvuus on kyky muodostaa henkilöille ymmärrys todennäköisesti kohdattavista stressitekijöistä ja antaa mahdollisuus toimia niiden vaikutusten alaisuudessa kontrolloiduissa olosuhteissa.

Esimerkiksi sykemittarin antamaan palaute voi antaa lisätietoa yksilön toimintakyvyn muutoksista. Näiden harjoitteiden tavoitteena on saattaa toimintakyvyn fysiologiset muutokset hallittaviksi.

Eräissä tutkimuksissa hyväksi havaittu stressinhallinta keino on ”ylioppiminen” (overlearning), vaistonvaraiseen suorittamiseen pyritään lähtökohtaisesti. Yliopitut toimenpiteet tulevat automaattisesti tilanteen niin vaatiessa eivätkä vaadi yksilöltä niiden toteuttamisen suhteen paljoa huomiota ja ovat myös stressin negatiivisten vaikutusten ulkopuolella.

Mielikuvaharjoittelun (mental practice) avulla voidaan vähennetään stressin vaikutuksia ja parannetaan toimintakykyä tulevassa tehtävässä taikka tilanteissa.

Mielikuvaharjoitteessa, passipaikalla istuttaessa, tuleva suoritus käydään yksityiskohtaisesti mielessä läpi, ennen varsinaisen tehtävän suorittamista.

Tällä on suorituskykyä parantavia vaikutuksia, muttei korvaa fyysistä harjoittelua tehtävään valmistautuessa. Mielikuvaharjoitteilla voidaan toteuttaa myös erilaisia versioita tulevasta tehtävästä taikka sen erilaisista mahdollisista tilanteista.

Esimerkiksi NHL-seura New York Rangersin maalivahti Antti Raanta on oppinut tavan luoda positiivia kokemuksia, kun peli ei kuljekaan.

Raanta hengittää rauhallisesti ennen kuin pukee varusteet ja käy mielessään läpi parhaita pelisuorituksiaan. Näin mieli rauhoittuu ja stressihormonitaso laskee.
Sillä mieli ei pysty erottamaan, mikä on mielikuvitusta ja mikä totta.

Sama harjoittelu pätee myös passipaikalla. Arvioidaan ampumaetäisyydet ja -sektorit, niin kuin Rokka Tuntemattomassa sotilaassa ”… kun on tuon näreen kohdalla …”
Lataamaton kivääri viedään poskelle ja kuljetetaan asetta, kuin oikeassa metsästys tilanteessa. Etsitään kiintopisteet ampumasektorille, parannetaan turvallisuutta.

Kun oikea metsästystilanne tulee, teemme asioita oikein. Aikaa laukauksen suorittamiseen tuntuu olevan riittävästi, samalla tarkistetaan onko se oikea saaliseläin.

Aivoille on ihan sama, teetkö jotain konkreettisesti vai onko se vain mielikuvaa.

Onnistunut suoritus

Huippusuorituksiin liittyy siis englanninkielinen käsite ”flow”, jolla tarkoitetaan vapautunutta tilaa, jossa suoritus tapahtuu automaatisesti, ponnistelematta.

Onnistuneissa suorituksissa on yhteisiä piirteitä tähän tilaan liittyen.
– mielen rauhoittuneisuus
– fyysisen rentouden tunne
– korkea itseluottamus
– voimakas keskittyminen suoritukseen
– vahvuuden, energian tunne
– mielen hallinta
– stressituntemusten hallinta
– ulkopuolisen ympäristön poissulkeminen tietoisuudesta

Flow-tilaan pääsemiseksi on kyettävä rauhoittamaan mieli liiallisesta pään sisäisestä ja ruumiillisesta jännityksestä sekä tunnistettava itselle ominainen jännitystaso ja yksittäiset tunnetilat.

Näitä tunnetiloja voidaan hakea suoritustilanteeseen erilaisten mentaalisten menetelmien avulla.

Psyykkinen harjoittelu on metsästäjän henkisten kykyjen kehittämiseen tähtäävä tapahtuma. Päämääränä on luoda valmius halun, ”tahtomisen”, ja kyvyn, ”osaamisen”, yhteisvaikutukselle. Yhteisvaikutuksen perustana on aivojen ns. vapaan energian tila, joka ilmenee tilanteisiin sopivana, tuloksiin ja menestykseen vaikuttavana käyttäytymisenä.

Tiukan paikan tullen suoritukset sujuvat harjoitetulla tavalla, ilman että siihen valmistautuminen tai keskittyminen sitoisi enää aivopääomaa.

Kun ihminen rentoutuneessa tilassa kuvittelee stressitilanteita ja niiden hallintaa, hänen suhtautumisensa ja reaktionsa aidoissa tilanteissa on hallitumpaa sekä vakaampaa.

Mielikuvaharjoittelussa metsästäjä suorittaa ajatuksissaan kuvitellun liikkeen, liikesarjan tai tilanteen, keskittyen sen oikeaan tekniseen suorittamiseen tai suoritusta häiritsevien tekijöiden poistamiseen.

Todellisen mielikuvan saavuttamisen apukeinona voidaan käyttää videokuvaa ja erilaisia avainsanoja. Mielikuvaharjoittelusta käytetään myös nimityksiä mentaalinen ja ideomotorinen harjoittelu. Mielikuvaharjoittelun avulla vahvistetaan liikkeen tai tilanteen hallitsemisen edellytyksiä. Harjoitus on aktiivinen ja energiaa kuluttava tapahtuma.

Mielikuvaharjoitelun avulla poistetaan pelkoja ja suoritusta rajoittavia suojamekanismeja, edistetään taitojen oppimista, kehitetään automaatiota, parannetaan keskittymiskykyä ja vahvistetaan itseluottamusta.

Oikeiden mielikuvien avulla voidaan tasapainottaa tahdosta riippumattoman hermoston säätelemiä toimintoja ja tunteita.

Tutki puuttuuko kokemuksestasi jotain, jos jotakin puuttuu, tee tarvittavat muutokset.
Kun mielikuva(t) ovat vahvimmillaan, ankkuroi tunnetila johonkin sinulle sopivaan aiheeseen. Osaa nauttia vielä hetki hyvistä suorituksista ja hyvän olon tunteesta.

Metsästyssuorituksessa on aina kaksi erilaista tekijää, riistan tunnistaminen ja ampumasuoritus.

Saaliseläin on tunnistettava kaikissa mahdollisissa metsästys olosuhteissa. Vesilinnustuksessa on tunnettava lintujen elinolosuhteet, äänet, lentotapa ym. Video on helppo tapa tutustua eri lajeihin. Metsästys alueella liikkuminen opettaa tunnistamaan alueelle tyypillisen lajiston.

Ampumasuorituksen alussa lajitunnistus on tehtävä luotettavasti muutamassa sekunnissa, ennen liipaisimen painnallusta.

Samalla on varmistettava oikea ampuma etäisyys ja turvallinen ampumasektori.
Mielikuvaharjotteista on apua kun turvallinen ampumasektori pitää määrittää muutamassa minuutissa ennen suoritusta

Myös keskeytetty suoritus on onnistunut suoritus.

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Pienpetojen nahkominen

Mikäli ansa napsahtaa ja turkista jää käteen, sen voi myydä eteenpäin (priimalaatuisesta supinnahasta saa noin parikymppiä) tai teettää itselleen vaikka lapaset tai karvareuhkan talven jänispassin varalle. Molemmat hoituvat turkismuokkaamoissa, joiden kotisivuilta löytyvät tarkemmat ohjeet nahan käsittelylle ja lähettämiselle.

Jotta nahka on jälkikäsittelykelpoinen, eläin tulee nylkeä oikein. Riistakeskus on tuottanut ohjeet turkiseläinsaaliin käsittelyyn ja vaikkei ohjeistusta olekkaan kuvilla pilattu, pääsee ohjeen lukemalla varmasti alkuun.

Yleensä nahan muokkaus jätetään suosiolla turkismuokkaamoille, jotka veloittavat siitä pari-kolmekymppiä, mutta jos työhön haluaa perehtyä perinpohjin, voi nahan käsittelyn viedä loppuun kotikonsteinkin.

Suinpäin hommaan ei kuitenkaan kannata sännätä, vaan luntata itsensä enimpien virheiden ohi esimerkiksi harrastajanahkurin oppaan avulla. Nahan muokkauksesta voi lukea myös Wikikosta.

Pienpetojen rautapyynti – osa 1: minkkiturkki jouluksi – Metsälle.

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | Kommentoi

Kuhan käsittely | YouTube

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Omilla mailla saa kuvata riistakameralla, toisen mailla kuvaamiseen kysyttävä lupa

Omille mailleen riistakameran voi laittaa huoletta metsään, toteaa Itä-Suomen poliisin rikoskomisario Kimmo Wetterstrand. Toisen mailla kuvaamiseen pitää sen sijaan olla maanomistajan lupa.

Henkilötietolaki ja pian voimaan tuleva tietosuoja-asetus koskevat pääsääntöisesti kaikkea tallentavaa kameravalvontaa, myös riistakameroita.

Se, tarvitseeko kameravalvonnassa noudattaa lain määräyksiä tietosuojasta, riippuu Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan kuitenkin siitä, mikä kuvaamisen tarkoitus on.

Henkilötietoja valvontakamera joka tapauksessa kerää, kun siihen tallentuu kuvia esimerkiksi autojen rekisterinumeroista tai tunnistettavista ihmisistä.

Jos kyse on tavanomaisesta yksityisestä käytöstä, se ei kuulu tietosuojaa koskevan lain piiriin, Voutilainen toteaa.

Tavanomaista yksityistä käyttöä voi olla esimerkiksi se, jos riistakameran suuntaa omaisuutensa suojaamiseksi kuvaamaan omaa taloaan, parkkipaikkaansa tai pihapiiriään.

Sen sijaan naapurin tontin puolelle riistakameran kuvamateriaali ei saa ulottua.

Tällaisia tapauksia on ollut käräjilläkin, että on kuvattu naapurin pihaan, Voutilainen sanoo.

Jos naapurin pihalta tallentaa videota, kyse voi olla salakatselusta tai -kuuntelusta, sillä naapurin piha kuuluu hänen kotirauhansa piiriin.

Mitä kauemmas omasta pihapiiristä mennään, sitä todennäköisempää on Tomi Voutilaisen mukaan se, ettei kameravalvonnassa ole enää kyse lain tarkoittamasta tavanomaisesta yksityisestä käytöstä.

Mitä kauempana omasta omaisuudesta ollaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä on kyse henkilötietojen käsittelystä, Voutilainen toteaa.

Henkilötietojen keräämisessä ja käsittelyssä puolestaan pitää noudattaa henkilötietolakia, joka vaatii esimerkiksi rekisteriselosteen pitämistä nähtävillä. Kuka tahansa ei voi päättää alkaa pitää henkilötietorekisteriä, vaan siihen pitäisi olla asiallinen perustelu.

Myös tietosuojavaltuutettu otti vuonna 2010 kantaa katunäkymän ja yksityistien kuvaamiseen tallentavalla kamerajärjestelmällä.

Valtuutetulta kysyttiin, voiko yksityinen henkilö asentaa kiinteistölleen tallentavan kameravalvonnan, kun tarkoitus oli kuvata kiinteistöön rajoittuvaa katukäytävää tai yksityistä tietä muun muassa yksityisen tien asianmukaisen käyttämisen varmistamiseksi.

Valtuutettu totesi, ettei henkilötietojen keräämiseen tällaisessa tilanteessa näyttänyt olevan henkilötietolain edellyttämää perustetta, kuten kuvattavan suostumusta tai asiakassuhdetta.

Tietojen keräämiseen sivullisista tiellä tai kadulla liikkujista ei ollut valtuutetun mielestä myöskään asiallista käsittelyn perustetta.

Salakatselua vaikkapa yksityistien kuvaaminen sen sijaan ei ole.

Tie ja metsä eivät ole kotirauhan piiriä, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Oli kuvaaminen luvallista tai ei, siitä pitäisi aina kertoa ulkopuolisille.

Tomi Voutilaisen mukaan tiedottamisvelvoite täyttyy vaikkapa laittamalla valvotulle alueelle kyltin, josta käy ilmi, että alueella on kameravalvontaa.

Yleinen hyvä tapa on Voutilaisen mukaan laittaa tieto kameravalvonnasta myös silloin, kun kuvaaminen rajoittuu oman kiinteistön valvontaan.

Lähde: Omilla mailla saa kuvata riistakameralla, toisen mailla kuvaamiseen kysyttävä lupa

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Ampiaispesän hävittäminen

Ryhdy tuhoamaan ampiaispesää illalla, jolloin ampiaiset ovat lopettaneet lentonsa ja kerääntyneet sisälle pesään.

Suojaa itsesi joka puolelta huolellisesti, sillä vihainen ampiainen löytää helposti suojaamattoman ihoalueen ja pistää siihen salamannopeasti.

Kasvot voi suojata hyttyshatulla tai esimerkiksi pari kertaa pään ympäri kierretyllä hyttysverkkokaistaleella. Vedä huppu pään suojaksi ja kiristä hupun naru. Pesän voi leikata irti suoraan pussiin ja hävittää.

Toinen vaihtoehto on sumuttaa pesä täyteen torjunta-aerosolia (Baygon-aerosoli ja Raid Super) sen alaosassa sijaitsevasta suuaukosta. Varo pökertyneitä ampiaisia!

Hyvällä onnella koko yhteisö kuolee kerralla. Siltä varalta, että kaikki asukkaat eivät olleet pesässä, uusi käsittely seuraavana iltana. Kun irrotat pesän, kannattaa edelleen suojautua varmuuden vuoksi.

Maa-ampiainen on vieläkin ärhäkkäämpi

Pihalla oleva maa-ampiaisen pesä kannattaa tuhota ennen kuin lapsi, lemmikki tai kuka tahansa muu astuu sen päälle.

Odota jälleen iltaan ja suojaudu. Avaa pesä ja sumuta torjunta-aerosolia pesä täyteen. Voit huoletta sumuttaa reippaasti.

Torjunta-aineen vaikutus maassa on paikallinen, eikä siitä ole ympäristölle kerta-annoksena sanottavaa haittaa.

Kaada pesän päälle vielä runsaasti hiekkaa.

Aerosoli jatkaa vaikutustaan maassa jonkin aikaa, joten jätä pesäkohta rauhaan muutamaksi vuorokaudeksi. Kaakkois-Suomessa saattaa kohdata tuplasti tavallisen ampiaisen kokoisen ja karvaisen herhiläisen.

Sen osalta toimitaan aivan samalla tavalla kuin ampiaisen.

Lähde: Ampiaispesän hävittäminen – Hyönteismaailma

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Onko kaupallinen metsästys ja metsästysvuokrasopimus ristiriidassa keskenään

Kaupallinen metsästys on uusi ilmiö suomalaisessa metsästyskulttuurissa.

Metsästysoikeus on Suomessa sidottu maanomistukseen. Omilla mailla saa metsästää kaikkea sallittua riistaa ja tämän metsästysoikeuden voi vuokrata eteenpäin, joko korvauksesta tai vastikkeetta. Metsästysluvan haltija voi myöntää alueelle metsästykseen oikeuttavia, yleensä määräaikaisia metsästyslupia.

Metsästysseurojen vaihtojahdit ja pienimuotoisen kaupallisen toiminnan, jonka tuloilla tuetaan seuratoimintaa, kun rakennetaan metsästysmaja ja saaliinkäsittelytilat tai järjestetään peijaiset on ymmärrettävä tulonhankkimis muoto.

Silloin metsästysseura myy hirven tai valkohäntäpeuran metsästystä suoraan asiakkaille vastikkeetta vuokraamilleen metsästysmaille.

Kun metsästysseura myy hirven tai valkohäntäpeuran lupia kolmannelle osapuolelle, jotka tuovat maksavat asiakkaat seuran maille metsästämään, kaupallisessa ansainta tarkoituksessa.

Maanomistajia hämmentää tällainen kolmannen osapuolen harjoittama liiketoiminta, josta maanomistaja ei saa mitään korvausta. Toiminta voi olla vuokrasopimuksen vastaista.

Vuokrasopimusehdoissa kaupallisesta metsästyksestä

Vuokralainen ei saa siirtää eikä vuokrata tässä sopimuksessa tarkoitettua metsästysoikeutta kolmannelle ellei siitä erikseen muuta sovita. Yhteislupamenettely on hyväksyttyä. Vuokralainen vastaa siinäkin tapauksessa metsästyksen asianmukaisuudesta.

Vuokranantaja säilyttää myös itse oikeuden metsästää vuokra-alueella. Vuokranantaja voi halutessaan siirtää pidättämänsä oikeuden kolmannelle ilmoittamalla siirrosta ja metsästyksen järjestelyistä vuokralaiselle.

… Tämä sopimus ei oikeuta vuokralaista harjoittamaan alueella metsästysmatkailua tai muuta vastaavaa kaupallista
toimintaa.  Sellaisesta toiminnasta osapuolet neuvottelevat ja sopivat erikseen.

Maanomistaja voi irtisanoa vuokrasopimuksen ja hakea korvausta sopimusrikkomuksen perusteella jos metsästysseura on toiminut yksipuolisesti ja siirtänyt oikeuksia.

Jos vuokralainen laiminlyö vuokran suorittamisen, rikkoo muutoin sopimusehtoja tai käyttää metsästysoikeuttaan
väärin, eikä rikkomus ole vähäinen, vuokranantaja saa purkaa metsästysvuokrasopimuksen heti päättyväksi.

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: | Kommentoi

Metsästyskausi lähestyy – ampumaratakausi on parhaimmillaan

Elokuussa alkaa uusi metsästysvuosi, joten metsästäjien on viimeistään nyt syytä kaivaa aseet kaapista ja suunnata ampumaradalle.

Hyvän riistalaukauksen vaatima ampumavarmuus kun tulee vain harjoittelemalla.

Haulikolla osuminen perustuu pitkälti lihasmuistiin ja rutiiniin, jotka kaipaavat tauon jälkeen herättelyä.

Kiväärillä osuminen taas vaatii erityisesti puhtaan laukaisun harjoittelua, jotta metsästystilanteessa ei tule nykäistyä. Samalla varmistutaan kiväärin oikeasta kohdistuksesta ja se voidaan tarvittaessa korjata.

Erityisesti haulikolla metsästettäessä ei tule ampua ylipitkille matkoille, jotta vältytään haavakoilta.

Haulikkorataharjoittelu kehittää metsästäjän etäisyydenarviointitaitoja ja samalla syntyy realistinen kuva omasta ampumataidosta.

Jos tilanne metsästystilanteessa ei ole suotuisa, on parempi jättää ampumatta.

Mikään ei ole harmillisempaa kuin huomata vasta metsällä, ettei ase toimi. Kesän harjoituskäynneillä saadaan varmuus aseen kunnosta, ja jos aseessa on vikaa, se ehditään vielä korjata ennen kauden alkua.

Ja mikä tärkeintä, rata-ammunta palauttaa mieleen aseen turvallisen käsittelyn, joka on jokaisen metsästäjän ykkösasia.

Juuri metsästäjätutkinnon suorittaneiden tai vähän ampumakokemusta omaavien kannattaa hakeutua Metsästysammunnan ABC -koulutukseen. Kurssin sisältö ja koulutuskalenteri löytyvät osoitteesta www.metsastysammunnanabc.fi.

Alueen ampumaratojen aukioloaikoja voi tiedustella metsästys- ja ampumaseuroilta sekä riistanhoitoyhdistykseltä.

Lähde: Metsästyskausi lähestyy – ampumaratakausi on parhaimmillaan | ÄKS

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi