Suurpetopoikkeuslupapäätökset | Suomen Riistakeskus

Kaikki Suomen Riistakeskuksen suurpetopoikkeuslupapäätökset vuodesta 2012 tähänpäivään. Vahinkoperusteisen 41 a § poikkeusluvan hakulomakkeet.
Lähde: Suomen Riistakeskus – Suurpetopoikkeusluvat

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Metsästysajat 2019-2020 | Suomen riistakeskus

Metsästysvuoden 2019-2020 metsästysajat päivitetään taulukkoon heti kun säädökset ovat valmistuneet.

Metsäkanalintujen metsästysajat määritetään  kesän riistakolmiolaskentojen tulosten perusteella. Metsäkanalintujen metsästysajat  päivitetään taulukkoon elokuun viimeisellä viikolla.
Lähde: Metsästysajat – Suomen riistakeskus

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | 2 kommenttia

Suurpetohavainnot kartalla | Riistahavainnot.fi

Kaikilla on mahdollisuus seurata valtakunnallisen petoyhdyshenkilöverkoston Tassu-seurantajärjestelmään kirjaamia tietoja suurpetojen –  karhujen, susien, ilvesten ja ahman jälki- tai näköhavainnoista.

Osoitteesta riistahavainnot.fi voi katsoa kirjatut merkinnät kahden viimeksi kuluneen kuukauden ajalta, niistä tuoreimmat voivat olla edelliseltä päivältä.

Suurpeto havaintosi voi pelastaa monen kotieläimen hengen
> tästä löydät paikallisen petoyhdyshenkilön.

Toimi näin:
– Tallenna petoyhdyshenkilön puhelinnumero kännykkääsi
– Lähetä viesti petoyhteyshenkilölle heti kun teet havainnon
– kerro tai kuvaa – mitä, missä, milloin näit.
GPS sijainti täsmentää havaintoa ja petoyhteyshenkilöt löytävät paikalle.

Suurpetovahingosta tulee ilmoittaa viipymättä
vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle!

Petovahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131 kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Riistahavainnot — suurpedot.

Suden ja koiran kohtaamisia – vuodesta 2011 alkaen

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Sadetutka

Sadetutka – Finnish Meteorological Institute.
Tuulensuunta

Kategoria(t): Riistanhoito

Susilauma liikkuu Sonkajärvellä – laajennettu lopetusmääräys

Itä-Suomen poliisilaitos tiedottaa Sonkajärven Sukevalla liikkuvasta susilaumasta. Luonnonvarakeskuksen mukaan alueella liikkuu pannoitetun naarassuden lauma. Poliisi on nyt antanut laajennetun lopetusmääräyksen.

Se laajennettiin koskemaan mitä tahansa alueen pihoissa liikkuvaa pannatonta sutta, Itä-Suomen poliisilaitos tiedottaa.

Alueella on kirjattu peräti 68 susien pihakäyntiä aikavälillä 1. lokakuuta – 22. marraskuuta. Havainnot ovat jälki-, näkö- ja riistakamerahavaintoja. Ne on kirjattu Tassu-havaintotietojärjestelmään.

Poliisi teki jo 17. lokakuuta alueelle karkotuspäätöksen. Susia karkotettiin kahdesti tuloksetta. 22. lokakuuta poliisi teki lopetuspäätöksen ja seuraavan päivänä Sukevan Kauppilanrannan alueella lopetettiin naarassusi.

Käynnit vain jatkuvat

Lopetuksesta huolimatta muiden susien pihakäynnit ovat jatkuneet. Poliisin määräämiä karkotuksia on tehty lähes kuukauden aikana yhteensä neljä. Karkotuksista huolimatta viimeisin pihakäynti karkotusalueelta on kirjattu eilen torstaina.

Poliisi on tehnyt 1. marraskuuta lopetuspäätöksen, joka kohdennettiin susilauman alfaparin pannattoman yksilöön.

Tänään on siis päätös lopetusmääräyksestä, joka on laajennettu koskemaan mitä tahansa alueen pihoissa liikkuvaa pannatonta sutta.

Lopetusmääräyksen toimeenpanosta vastaa paikallisen riistanhoitoyhdistyksen SRVA-henkilöstö.

Lähde: Susilauma liikkuu Sonkajärvellä | Satakunnan Kansa

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Sudet huolettavat Nurmeksessa – vähentää kuntalaisten liikkumista luonnossa

Nurmeksen uuden kunnan valtuuston keskustaryhmä on jättänyt suurpetojen vähentämiseen tähtäävän aloitteen. Se esittää, että Nurmeksen kaupunki linjaisi julkisesti tavoittelevansa kaikkien suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista.

Aloitteen mukaan susien määrän lisääntyminen uhkaa alueemme aktiivista metsästyskoiraharrastusta ja vähentää kuntalaisten liikkumista luonnossa.

Lisäksi vanhemmat ovat huolissaan lastensa turvallisuudesta.

Lähde: Sudet huolettavat Nurmeksessa – keskustan valtuustoryhmä teki aloitteen – Ylä-Karjala

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Villisika on haavoitettuna karhuakin vaarallisempi — Alhaalta ylös suuntautuvat torahampaat tekevät hirvittävää jälkeä

Suomen metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi on Suomen johtavia villisikametsästyksen asiantuntijoita. Hän muistuttaa tämänkertaisessa Saappaat jalassa -podcastissä, että haavoittunut villisika on erittäin vaarallinen vastus.

Alhaalta ylös suuntautuvat torahampaat tekevät hirvittävää jälkeä.

Jos joku ajaa villisian kanssa kolarin, pitää pysyä autossa ja soittaa numeroon 112. Villisika on haavoittuneena karhuakin vaarallisempi. Se tulee heti päälle.

Pentinniemi muistuttaa, että villisika ei ole mikään pieni otus. Suurin Suomessa kaadettu villisikakarju on painanut 260 kiloa.

”Ammuttava tavattaessa”

Suomen villisikakannasta 80 prosenttia liikkuu Kaakkois-Suomessa. Näistä osa liikkuu sujuvasti yli itärajan edestakaisin.

Kaakkois-Suomesta löytyy useita villisikojen ruokintapaikkoja, joihin metsästäjät pääsevät ottamalla yhteyttä Metsästäjäliiton Kymen piiriin.

Pentinniemi korostaa, että toiminta on hyvin ohjattua. Jos villisikajoukosta kaataa väärän yksilön, koko lauma voi hajaantua ja levittäytyä muualle Suomeen. Sen jälkeen kannan kurissa pitäminen on vaikeaa.

Pentinniemi kertoo Matti Tieahon juontamassa podcastissä seikkaperäisesti, miten villisikoja Suomessa nykyisin kaadetaan. Hän muistuttaa, että villisikaa voi jahtipäällikön ohjeistuksen salliessa ampua myös muun metsästyksen yhteydessä.

Ministeri Jari Lepän ohje on: ammuttava heti tavattaessa. Se on vähän villin lännen meininkiä, mutta esimerkiksi hirvijahdin osalta on yleisohje, että villisiat ammutaan.

Pentinniemi korostaa, että hirvenmetsästyksessä jahtipäällikkö ohjeistaa, miten villisikaa kohdellaan hirvenmetsästyksen yhteydessä.

Koira ei saa koskettaa raakaa villisian lihaa

Afrikasta 1970-luvulla levinnyttä sikaruttoa ei ole vielä Suomesta tavattu, kuten Venäjällä ja Baltian maissa, joissa villisikakantaa ajetaan rajusti alas.

Olen ainoa, joka uskoo, että sitä ei Suomeen tule. Kaikki muut ovat toista mieltä, Pentinniemi sanoo.

Syyskuussa Tohmajärvellä ammutusta villisiasta löytyi Aujeszkyn taudin vasta-ainetta.

Taudin aiheuttaa herpesviruksiin kuuluva pseudorabiesvirus, joka voi sairastuttaa myös muita eläinlajeja kuten nautoja, lampaita, kissoja ja koiria.

Se on hyvin harvinainen ja kulkee sioissakin piilevänä. Jos tauti pääsee tuotantosikaloihin, se on ongelma.

Tapaus on Pentinniemen mukaan hyvä osoitus siitä, miten tehokkaasti metsästysnäytteiden avulla riistan terveydentilaa Suomessa seurataan.

Metsästäjä lähetti näytteet, ja tieto tuli sitä kautta esille. Venäjän puolellakaan näitä tapauksia ei ole suuremmin ilmoiteltu. Se oli heillekin yllätys.

Vasta-ainelöydöksen vuoksi Metsästäjäliitto kehottaa metsästäjiä huolehtimaan siitä, että metsästyksessä käytettävät koirat eivät pääse tekemisiin raa’an villisian lihan kanssa.

Lähde: Villisika on haavoitettuna karhuakin vaarallisempi — Villisikakanta kasvaa Suomessa, ja Ruotsissa niitä on jo puoli miljoonaa – Kouvolan Sanomat

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Rovaniemellä yläkoululaisille opetetaan metsästystaitoja valinnaisella kurssilla – tulevaisuudessa kokeilua saatetaan laajentaa

Metsästystaitoihin liittyvää teoriaopetusta annetaan kaksi oppituntia viikossa.

Rovaniemellä, Yläkemijoen koulussa koulun 8. ja 9. luokan oppilailla on tämän lukuvuoden aikana mahdollisuus osallistua valinnaiselle erä- ja selviytymistaidot -kurssille, jonka aikana oppilaat saavat valmiuksia metsästäjätutkinnon suorittamiseen käytännönläheisten harjoitusten kautta.

Metsästystaitoihin liittyvää teoriaopetusta annetaan kaksi oppituntia viikossa.

Opetus järjestetään yhteistyössä muun muassa Sierijärven metsästysseuran, Rovaniemen riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Jatkossa metsästysopetukseen haetaan mukaan lisää yhteistyökumppaneita.

Varsinaisen metsästäjätutkinnon suorittamisen peruskoulussa estää se, että metsästäjätutkinnon suorittamiseen vaadittavan kirjallisen kokeen voi järjestää ainoastaan paikallinen riistanhoitoyhdistys.

Lisäksi esteenä on se, että kirjallisen kokeen suorittaminen maksaa kokelaalle 20 euroa, joten maksun periminen on ristiriidassa perusopetuksen maksuttomuuden kanssa.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tuoreen tulkinnan mukaan koulu ei voi periä maksua opetuksen järjestämisestä.

Rovaniemen kaupungin koulutuslautakunta päätti torstaina järjestetyssä kokouksessaan, että käynnissä olevasta pilotista kerätään kokemuksia kuluvan lukuvuoden loppuun mennessä.

Lisäksi lautakunta linjasi, että kokemusten perusteella kurssin sisältöä kehitetään, jotta sitä voitaisiin viedä osaksi muiden koulujen valinnaisainetarjotinta.

Rovaniemen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan kaupungin kouluissa voidaan tarjota koulukohtaisia valinnaisaineita, jotka määritellään vuosittain koulujen toimintasuunnitelmissa.

Lähde: Rovaniemellä yläkoululaisille opetetaan metsästystaitoja valinnaisella kurssilla – kokeilua saatetaan laajentaa tulevaisuudessa useampaan kouluun – Erä – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , | Kommentoi

Turun yliopiston tutkijat löysi Seilin saarelta loispistiäisen, joka tappaa punkin ennen kuin se ehtii lisääntyä

Tutkimusryhmän mukaan loispistiäisiä voidaan mahdollisesti hyödyntää tulevaisuudessa punkkien torjunnassa.

Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmä on löytänyt Seilin saarelta harvinaisen punkeilla loisivan Ixodiphagus hookeri -loispistiäisen. Löytö on merkittävä, koska loispistiäinen tappaa punkin ennen kuin punkki ehtii lisääntyä.

Turun yliopiston tutkijoiden mukaan loispistiäisiä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää punkkien biologisessa torjunnassa.

Ryhmän uusimmassa tutkimuksessa selvitettiin puutiaisilla loisivan loispistiäisen ekologiaa Saaristomerellä sijaitsevalla Seilin saarella. Pistiäistä etsittiin Seilin saarelta hyönteispyydysten avulla.

”Tutkimuksemme tavoitteena on ymmärtää puutiaisten ekologiaa kokonaisvaltaisesti, joten niitä saalistavien eläinlajien tutkiminen on ollut meillä kiinnostuksen kohteena”, kertoo tutkimusta vetänyt tutkijatohtori Jani Sormunen Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä Turun yliopiston tiedotteessa.

Pistiäisen löytymistä voidaan pitää merkittävänä. Ennen tutkimusta se on löydetty Suomesta vain kerran aikaisemmin 1950-luvulla.

”Löysimme Seilin saarelta aiemmin kerätyistä hyönteisnäytteistä yhden aikuisen Ixodiphagus hookeri -loispistiäisen, jonka lisäksi molekyylibiologiset menetelmät paljastivat useita loisittuja nymfivaiheen puutiaisia useamman tutkimusvuoden ajalta.

Emme vielä tiedä, onko laji vasta leviämässä Suomeen vai onko kyseessä vanhempi vieras, joten tulevaisuus näyttää, alkaako tämä Suomessa ilmeisen harvinainen laji tästä runsastumaan”, dosentti Eero Vesterinen sanoo.


Ixodiphagus hookeri on pienikokoinen loispistiäinen. (KUVA: Kari Kaunisto / Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö.)

Vaikka Seilin pistiäisten loisinta näyttää vielä harvinaiselta, on eteläisemmässä Euroopassa saman pistiäislajin havaittu loisivan paikoitellen jopa viidesosalla punkkipopulaatiosta, kerrotaan tiedotteessa.

Naaraspistiäiset munivat puutiaistoukkiin tai nymfeihin eli nuoriin punkkeihin munia, jotka kuoriutuvat punkkien imettyä verta. Veren imemisen jälkeen loispistiäistoukat syövät punkin, joka kuolee ennen kuin se ehtii aikuistua ja lisääntyä.

”Puutiaisten luonnollisia vihollisia voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää puutiaisten biologisessa torjunnassa, mikä tekee tutkimusaiheesta erityisen mielenkiintoisen”, kertoo tutkija Ella Sippola.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat ovat tutkineet loispistiäisiä eri puolilla maailmaa ja punkkeja Suomessa. Tutkimusryhmän tulokset julkaistiin tällä viikolla Experimental and Applied Acarology –tiedesarjassa.

Lähde: Tutkimusryhmä löysi Seilin saarelta loispistiäisen, joka tappaa punkin ennen kuin se ehtii lisääntyä – Kotimaa | HS.fi

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Verkkokalvo varoittaa saaliseläintä

Verkkokalvolla on yli 60:ta hermosolutyyppiä. Luonto ei yleensä tee monimutkaisia rakenteita turhaan.

Nyt syitä on löytynyt viljalti! Aivoihin lähtee näköhermoa pitkin viestikanavia noin 20 erilaisesta gangliosolusta.

Tietyt gangliosolut viestivät aivoille nimenomaan tiettyyn suuntaan liikkuvista kohteista.

Toiset gangliosolut viestivät, kun kohde liikkuu eri suuntaan kuin ympäröivä maailma.

Kun koripalloilija juoksee kentällä, näkymät vaihtelevat hänen silmissään vinhasti. Silti pelaaja havaitsee muiden pelaajien liikkeet. Se tapahtuu alustavasti verkkokalvolla.

Vuonna 2009 hiiren verkkokalvolta löydettiin gangliosolutyyppi, joka on erikoistunut havaitsemaan joka suunnassa suurenevaa tummaa kohdetta.

Kun havainto syntyy, verkkokalvo välittää aivoihin käskyn paeta.

”Jos aivoissa tulkittaisiin kahdestakymmenestä eri gangliosolusta tulleet viestit ja kompleksien laskutoimitusten jälkeen todettaisiin, että haukka lienee lähestymässä ilmasta, se veisi liikaa aikaa. Laskutoimitus pitää hoitaa nopeasti jo verkkokalvon tasolla”, Petri Ala-Laurila sanoo.

https://slideplayer.fi/slide/5656361/6/images/29/Verkkokalvo+l.+retina+sauvat+%26+tapit+bipolaarisolut+gangliosolut+29.jpg

Verkkokalvo varoittaa saaliseläintä – Tiede – Helsingin Sanomat.

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | Kommentoi

Huolla oikein – näin peset vedenpitävät kalvovaatteet

Laadukkaiden ulkoilumateriaalien hoito ei ole vaivalloista. Itse asiassa se on paljon helpompaa kuin luonnonmateriaalien hoito.

Vedenpitävien ulkoiluvaatteiden huollosta on hyvä tietää muutama tärkeä seikka jo ennen ensimmäistä pesua.

Ulkoiluvaatteen, jossa on vedenpitävä kalvo, tunnistaa usein vaatteen kauppanimestä, joka voi olla esimerkiksi Drymaxx, Gore-Tex tai Reimatec.

Vedenpitävän, hengittävän kalvovaatteen kangas koostuu vähintään kahdesta eri kerroksesta.

Päälikerroksesta, joka on niin tiivis, että sadepisara ei pääse siitä läpi, mutta ilma ja vesihöyry (hiki) pääsevät kulkemaan.

Ja alemmasta kalvokerroksesta, jossa on pieniä reikiä, jotta käyttäjän kehon lämmön tuottamat höyryt pääsevät kulkeutumaan vaatteen ulkopuolelle.

Monet materiaalit voidaan pestä kemiallisesti, vaikka se ei ole välttämätöntä.

Jos kangas rypistyy, se voidaan silittää raudalla matalalla lämmöllä. Todellinen ulkoilumateriaalien vihollinen on lika.

Synteettiset materiaalit, erityisesti DWR-pintakäsitellyt ja ne, joissa on vedenpitävä kalvo, ovat herkkiä lialle.

Siksi on tärkeää, että peset vaatteet säännöllisesti.

DWR-käsittely kuorimateriaaleissa kuluu pois käytössä. Se voidaan uusia käyttämällä kyllästettä muutaman kuukauden tai vuoden välein riippuen käytöstä ja pesujen määrästä.

Kuorivaatteille, joissa on kemiallinen DWR-käsittely (Durable Water Resistant), kuivaus on jopa suositeltava pintakäsittelyn aktivoimiseksi. DWR käsittelyn voi aktivoida hellävaraisemmin myös esimerkisi saunassa.

Yleensä ilmakuivaus takaa pisimmän elinkaaren vaatteillesi.

Pesu

Perimmäinen tavoite vaatteiden pesussa on saada käytössä tarttunut lika ja roskat poistettua.

Pöly, lika ja vaatteeseen jäänyt hiki kuluttavat materiaaleja erittäin nopeasti – esimerkiksi vetoketjut kuluvat helposti ja lähes huomaamattomasti käyttökelvottomiksi, jos niihin on jäänyt hiekkaa tai pölyä.

Pese vaate säännöllisesti, älä päästä vaatetta liian likaiseksi, ettei vedenpitävän kalvon pienet reijät tukkeudu. Likainen vaate myös kuluu nopeammin kuin puhdas.

Noudata ensisijaisesti vaatteen pesuohjemerkintöjä.

Pese vedenpitävät vaatteet erikseen muusta pyykistä, mutta täytä kone korkeintaan puolilleen.

Pese vaate aina nurinpäin vetoketjut ja tarranauhat suljettuna. Käytä nestemäistä hyvin vaahtoavaa pesuainetta tai kalvovaatteille erikseen suunniteltua pesuainetta, mutta älä käytä huuhteluainetta.

Kuivaa vaate heti pesun jälkeen joko narulla tai miedossa lämmössä kuivausrummussa.

Tallenna

Kategoria(t): Varusteet | Avainsanat: , | Kommentoi