Karhusaaliit 2019 | Saalistiedot päivittyvät taulukkoon automaattisesti Suomen riistakeskuksen hyväksymän saalisilmoituksen jälkeen

Taulukoista voit seurata karhun kannanhoidollisen metsästyksen tilannetta koko maassa.

Suomen riistakeskus on myöntänyt yhteensä 228 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen.

Poikkeuslupien lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 85 karhua, joista 15 läntisellä ja 70 itäisellä poronhoitoalueella.

Lupia on tämän vuoksi kohdistettu Pohjois-Karjalaan sekä Etelä-Savon itäosiin, minne lupia suunnattiin karhukannan ja karhujen aiheuttamien vahinkojen kasvun perusteella.

Taulukkoon ja karttalle – paina tästä.

Metsästysaika ja tarkka metsästyspaikka näkyy kartalla, sekä karhun sukupuoli.

Karhujahdissa ampumatilanne voi tulla yllättäen, jolloin on nopeasti arvioitava hyvän riistalaukauksen mahdollisuudet. Huono osuma harmittaa pitkään, ampumatta jättäminen ei ihan niin pitkään.

Karhusaaliit | Suomen riistakeskus.

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Sadetutka

Sadetutka – Finnish Meteorological Institute.
Tuulensuunta

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Metsästysajat 2019-2020 | Suomen riistakeskus

Metsästysvuoden 2019-2020 metsästysajat päivitetään taulukkoon heti kun säädökset ovat valmistuneet.

Metsäkanalintujen metsästysajat määritetään  kesän riistakolmiolaskentojen tulosten perusteella. Metsäkanalintujen metsästysajat  päivitetään taulukkoon elokuun viimeisellä viikolla.
Lähde: Metsästysajat – Suomen riistakeskus

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | 2 kommenttia

Suurpetohavainnot kartalla | Riistahavainnot.fi

Kaikilla on mahdollisuus seurata valtakunnallisen petoyhdyshenkilöverkoston Tassu-seurantajärjestelmään kirjaamia tietoja suurpetojen –  karhujen, susien, ilvesten ja ahman jälki- tai näköhavainnoista.

Osoitteesta riistahavainnot.fi voi katsoa kirjatut merkinnät kahden viimeksi kuluneen kuukauden ajalta, niistä tuoreimmat voivat olla edelliseltä päivältä.

Suurpeto havaintosi voi pelastaa monen lemmikkieläimen hengen
> tästä löydät paikallisen petoyhdyshenkilön.

Toimi näin:
– tallenna petoyhdyshenkilön puhelinnumero kännykkääsi
– lähetä viesti petoyhteyshenkilölle heti kun teet havainnon
– kerro tai kuvaa – mitä, missä, milloin näit. GPS sijainti tuo lisäarvoa.

Suurpetovahingosta tulee ilmoittaa viipymättä
vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle!

Petovahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131 kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Riistahavainnot — suurpedot.

Suden ja koiran kohtaamisia – vuodesta 2011 alkaen

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito

Suurpetopoikkeuslupapäätökset | Suomen Riistakeskus

Kaikki Suomen Riistakeskuksen suurpetopoikkeuslupapäätökset vuodesta 2012 tähänpäivään. Vahinkoperusteisen 41 a § poikkeusluvan hakulomakkeet.
Lähde: Suomen Riistakeskus – Suurpetopoikkeusluvat

Kategoria(t): Riistanhoito

Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset – 28 sairastunut jänisruttoon

Jäniksistä ihmisiin tarttuva tularemia eli jänisrutto näyttää yleistyvän. Suomessa on todettu jo 28 sairastumista jänisruttoon.

Tautia levittävät etenkin hyttyset, mutta sen voi saada myös kuolleesta rusakosta. Metsästäjiä Ruokavirasto kehottaa käyttämään kertakäyttökäsineitä nylkiessään jäniksiä alueilla, joilla sairautta esiintyy.

Ruotsi raportoi kuukausi sitten EU:n tautivirasto ECDC:lle epidemiasta, joka oli sairastuttanut kesän mittaan yli 200 ihmistä etenkin Taalainmaalla sekä Gävleborgin ja Örebron lääneissä.

Suomessa oli silloin ilmoitettu seitsemän sairastumista ja Norjassa viisitoista. ECDC luonnehti siinä vaiheessa Suomen tilannetta vakaaksi.

Tämän jälkeen sairastuneiden määrä on siis noussut

”Tapausten määrä nousee syksyn aikana, mutta isompi piikki on edessä tulevina vuosina”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Jussi Sane sanoo.

Tauti etenee useamman vuoden sykleissä. Kolme vuotta sitten siihen sairastui ennätykselliset 700 ihmistä.

”Jänisruttoa esiintyy loppukesän ja alkusyksyn aikana varsinkin Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.”

Ihmisten sairastumisia on todettu nyt myös Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Jänisrutto on bakteerin aiheuttama zoonoosi eli eläimistä ihmisiin tarttuva sairaus. Sitä on tavattu yli 200 eläinlajilla, sekä nisäkkäillä että linnuilla.

Sairaus on yleisin metsäjäniksillä ja rusakoilla, jotka kuolevat bakteerin aiheuttamaan verenmyrkytykseen muutamassa päivässä. Jo pieni määrä herkästi tarttuvia bakteereita riittää aiheuttamaan sairastumisen.

Ihmiseen bakteeri voi päästä useita eri reittejä

Tavallisin reitti on hyttynen, joka siirtää bakteerin eläinlajista toiseen imiessään verta.

Taudin voi saada sairaasta tai kuolleesta eläimestä esimerkiksi kädessä olevan haavan tai silmän sidekalvon kautta. Tartunta voi tulla myös keuhkotulehduksen kautta tai sairautta kantaneen eläimen lihasta.

Sairastuneita eläimiä on löydetty etenkin läheltä ihmisten asumuksia.

”Kun luonnonvarainen eläin sairastuu, se ei loppuvaiheessa enää pelkää ihmistä”, Ruokaviraston erikoistutkija Varpu Hirvelä-Koski kertoo.

”Eläimet hakeutuvat pihoille, missä ihmiset havaitsevat ne.”

Kuolleen jäniksen voi lähettää Ruokavirastoon tutkittavaksi

Paljain käsin siihen ei kuitenkaan saa koskea, sillä jäniksillä on muitakin sairauksia, jotka voivat tarttua ihmisiin.

”Jänisruttoon kuolleen eläimen turkissa on kuivuneita eritteitä, jotka voivat pölistä ja aiheuttaa ihmiselle keuhkotularemian. Se on vaikea hoitaa”, Hirvelä-Koski sanoo.

”Kuollutta eläintä ei pitäisi pöllytellä eikä koskea siihen kuin käsi ehjän muovipussin sisällä.”

Metsästäjiä Ruokavirasto kehottaa käyttämään kertakäyttökäsineitä nylkiessään jäniksiä alueilla, joilla sairautta esiintyy.

Kuumetta ja päänsärkyä

  • Ihmiseen tarttuneen jänisruton oireita ovat kuume, päänsärky ja lihaskivut. Imusolmukkeet voivat turvota.
  • Jos tauti on tarttunut hyttysen pistosta, pistoskohta tulehtuu ja siihen nousee paukama. Keuhkojen kautta saatu tartunta taas aiheuttaa keuhkokuumeen.
  • Oireet ovat usein niin epämääräisiä, ettei jänisruttoa tunnisteta. Jos se kuitenkin todetaan, hoito on antibioottikuuri. Tavallisimmat antibiootit eivät tehoa bakteeriin.
  • Jänisruttoa epäilevän kannattaa käydä lääkärissä, Terveyskirjasto neuvoo.

Lähde: Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset – Kotimaa | HS.fi

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , | Kommentoi

16-vuotiaan metsästäjän ikimuistoinen päivä passissa Ranualla: haukussa ollut uroskarhu tuli ihan eteen

16-vuotiaan Valtteri Haapaniemen viikonloppu ei ollut ihan tavallisesta päästä. Nuorukainen pääsi kaatamaan lauantaina elämänsä ensimmäisen karhun. Isokokoinen uroskarhu kaatui Ranuan Peurajärven ja Maurun välisessä maastossa.

Kyllähän siinä oli onnea.

Harvemmin täällä on karhuja päästy viime vuosina kaatamaan, ja sitten vielä näin nuorena, Ranuan Raiskiosta kotoisin oleva Haapaniemi kertoo puhelimessa sunnuntaina.

Lähde: 16-vuotiaan metsästäjän ikimuistoinen päivä passissa Ranualla: haukussa ollut uroskarhu tuli ihan eteen | Lapinkansa.fi

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | Kommentoi

Bulgariassa ja Romaniassa taistellaan nopeasti leviävää afrikkalaista sikaruttoa vastaan

Bulgarialainen Vania Dimitrova on järkyttynyt. Hän on saanut maansa eläinlääkintäviranomaisilta ilmoituksen, jonka mukaan hänen on tapettava sikansa afrikkalaisen sikaruton takia.

Näin siitä huolimatta, vaikkei tautia ole ilmennyt hänen asuinalueellaan.

Huonekalutehtaassa työskentelevä Dimitrova saa lisätuloja kasvattamalla takapihallaan sikoja.

Hänellä on neljä emakkoa, yksi karju ja parikymmentä porsasta. Tähän asti Dimitrova ja joukko muita kyläläisiä ovat kieltäytyneet tappamasta sikojaan.

Viranomaisten mukaan sikojen kasvatus ihmisten takapihoilla mahdollistaa taudin leviämisen.

Bezmerin kylä kuuluu alueeseen, joka on 20 kilometrin etäisyydellä kahdesta suuresta sikatilasta, joissa niissäkään ei tautia ole ollut. Viranomaiset ovat määränneet teurastuksen ennaltaehkäisevänä toimena.

Bulgariassa vain suurten sikaloiden omistajille maksetaan korvauksia teurastetuista sioista, mutta Dimitrovan kaltaisille pienille rekisteröimättömille kasvattajille on luvattu vain 150 euroa teurastamisesta.

”He ovat lakkauttamassa bulgarialaista elämäntapaa, jossa ihmiset ovat tottuneet kasvattamaan eläimiä”, Dimitrova sanoo.

Bulgarialaisen ajatushautomon InteliAgron johtajan Nikolai Valkanovin mielestä Bulgariassa ryhdyttiin liian myöhään toimiin afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi. Tauti saapui Romaniasta Bulgariaan viime vuonna.

Bulgarian ja Romanian välille viime vuonna rakennettu aita kattoi hänen mukaansa vain neljänneksen rajan pituudesta.

”Nyt hallitus on ottamassa askeleita oikeaan suuntaan, mutta tautia nämä eivät tietenkään pysty pysäyttämään. Luulen, että se vie monia vuosia”, Valkanov sanoo.

Suomessa Ruokavirasto tutkii kuolleina löytyneitä villisikoja, joita kuitenkin löytyy hyvin vähän, vain muutama vuodessa.

”Sen lisäksi meillä on metsästäjien kanssa yhteistyö eli he toimittavat meille metsästetyistä villisioista näytteitä. Niitä tulee useita satoja vuodessa, viime vuonna yli 700”, kertoo erikoistutkija Tiina Nokireki Ruokavirastosta.

Afrikkalainen sikarutto on helposti leviävä viruksen aiheuttama verenvuotokuumetauti, johon ei ole rokotetta eikä hoitokeinoa.

Se on nimensä mukaisesti sikojen, villisikojen sekä mini- ja mikrosikojen tauti. Suurin osa tautiin sairastuneista eläimistä kuolee. Muut eläimet ja ihmiset eivät sairastu afrikkalaiseen sikaruttoon, mutta voivat levittää sitä.

”Suurin riski suomalaisille sioille ovat sellaiset (ulkomailta) tuodut eläinperäiset elintarvikkeet, joissa virusta on. Virus on erittäin kestävä ja se kestää tiettyjä prosessointitapoja. Siksi se voi elintarvikkeiden välityksellä levitä”, Nokireki sanoo.

Lähde: Bulgariassa ja Romaniassa taistellaan nopeasti leviävää afrikkalaista sikaruttoa vastaan – Kotimaa – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , | Kommentoi

How to shoot grouse – Miten kanalintuja metsästetään Skotlannissa

What is it like to face a covey from the butt? Regular driven grouse shooter Tom Payne shares his perspective on the pinnacle of sporting shooting

I’m fascinated with wild game and especially grouse. I was lucky to spend my teen years on holiday in Scotland learning and helping the grouse keepers for a few weeks every summer.

I could take you to the exact butt where I shot my first grouse at 14. Not only does the bird fascinate me but so does the knowledge of the keepers, owners, moor managers and experts that work tirelessly on the conservation of moorland, the husbandry and management of grouse.

Without this knowledge no one would have the privilege of shooting the bird.

A lesson in shooting grouse

I describe grouse shooting as controlled, instinctive shooting. You must be very controlled and positive. You cannot treat grouse like pheasants and partridges. If you let the bird get on top of you, you will be beaten all day and tie yourself in knots.

It is important that you work on knowing your distances — a moor can be a difficult place to get your bearings. Your first shot should be taken at about 45 yards to give yourself a chance of taking two out of a covey.

However, make your first shot the focus point or you will miss with both if you go in thinking that you’re going to shoot two before you haven’t shot the first. It takes a lot of practice to get your timing and confidence to shoot two birds consistently out of a covey.

Your bird selection is key — once you have picked your bird, that’s the one you shoot. Don’t change your mind at the last minute.

I tend to focus on birds in the middle of the covey as my gun will be moving forward for the second bird at the front. It sounds simple but the excitement of a big pack coming straight at you can be overwhelming.

Keep completely focused on what is going on and take into account the geography of the moor in front and behind.

If you understand the ground it will help you read the birds over the ground. Make sure that when you see coveys moving that you stay alert and address the birds properly on their approach.

By this I mean making sure your muzzles are just below your eyesight in the direction of the approaching covey. This will help you mount your gun on to your chosen bird correctly in a smooth movement to make your shot.

Watch the bird die through your gun; this, in turn, will mean you will finish your shot off properly.

Connection between yourself, your gun and the bird is key. Trust your ability when shooting grouse; if you hold on for a split second the bird will beat you.

Practice is key. It is important that you put the work in before you head to the moor. Find an experienced gameshooting instructor who shoots grouse who will be able to put you through your paces and answer any questions that you may have.

Walked-up grouse

Walked-up grouse, whether over pointers or spaniels working in front, is brilliant fun. However, walking-up grouse is a very different form of shooting and provides its own challenges.

Safety is the main priority when walking in a line for a walked-up day. Normally, the keeper running the day will take the middle and make sure that the line is kept as a line, with beat keepers, for example, keeping an eye on the flanks.

Most experienced teams of walked-up guns will walk with their guns closed and pointing towards the sky. You must go steady when walking – it is not a race — and make sure that your gun is open at any obstacle or on poor to uneven ground.

This may mean you could be opening and closing your gun all day, but far better that than the alternative.

Walked-up grouse is challenging. With pointers that work well you get some warning, but over spaniels anything could happen. Practise all different shots and angles, not just going away, at a shooting school.

It is amazing how many crossers, and birds going back over the line there can be. Another point on safety: never swing back through your walked- up line. and keep fit!

Shooting safely

Grouse shooting is specialised and not like any other form of driven shooting. Even for the most experienced game Shot the first time on the moor can be daunting. Safety is the priority.

When you get into your butt, make sure anything that could make your shooting situation unsafe is placed well out of the way. This includes bags, gunslips and dogs.

When you get into your butt, make sure anything that could make your shooting situation unsafe is placed well out of the way.

Position your butt sticks to create your safe angles of fire. They are provided to stop you swinging through the line, so take the time to place them correctly.

Make yourself fully aware of where any flankers are, especially if you are in the two butts at either end. I always take a walking stick with me and use it as an extra stick placed where a flanker may be.

Keep a close eye on them during the drive as they can work close into the line as they try to turn grouse over the butts. Make sure you acknowledge your flankers so that they know you know they are there.

Do the same for pickers-up. they will be behind you, but it is courteous to let them know you are aware of where they are.

At all times make sure that there is absolutely no chance of taking a dangerous or risky shot and continually check and make yourself aware of your safe angles of fire throughout the drive.

When shooting birds going back, make sure you remove your gun from your shoulder, hold your muzzles towards the sky and then turn to shoot at birds going back. Do not get over-excited and come down on to your chosen bird too early; if there is a shooting accident this is normally the cause.

When shooting birds going back, stay within your butt sticks. So often you see Guns getting too excited and walking to the back of the butt, which is a dangerous position for all involved.

When the drive is coming to an end you will hear constant loud horn blasts from the keepers in the beating line. This signals that there is to be no shooting out front; only shooting out of the back door is permitted.

Stay within your sticks and if you feel that beaters are too close before the horn, only shoot birds going behind. When you hear the horn, acknowledge your neighbouring butts by raising your gun so that everyone knows the horn has gone.

Moors can be windy and the horn may not be heard by the line.

If you are a novice grouse Shot, concentrate on the birds out front and don’t worry too much about those behind. You will be able to practise those birds when the horn goes. By splitting the drive in two, you will stay focused.

I would recommend single gunning on your first outing. There is a lot going on and having to worry about changing to another gun only adds to the mix. Build yourself into the day. On nearly all of the drives, the Guns will be in butts.

Don’t start shooting until you know everyone is accounted for and safely in butts.

For those lucky to be heading to the moors, shoot straight, have fun but, most of all, be safe!

Cartridges for grouse shooting

A question I’m often asked, is what load size do I use?

Early season I will use a 30g No. 5 and then move into 32g No. 5 later on.

However, I have been using the specially designed copper-coated grouse load by Hull and they are very good.

I particularly like the 30g No. 5½ I’ve tested them thoroughly on pigeon and a couple of early days on grouse, and they have performed extremely well.

They are a perfect grouse load for both side-by-sides and over-and-unders.

Lähde: How to shoot grouse

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi

Majavan aiheuttamat vahingot ovat vältettävissä | Suomen riistakeskus

Maanomistajille majavien aiheuttamat tie-, metsä- tai peltoalueiden tulvat ja kaatamat puut saattavat kuitenkin aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot.

Vahinkoja ei korvata valtion varoista.

Majavapadosta kannattaa ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.

Paikalliset majavavahingot voidaan estää aktiivisella ja suunnitelmallisella metsästyksellä.

Majavan pitkä metsästysaika mahdollistaa pyynnin kohdentamisen siten, että vakavilta vahingoilta vältytään.

Tämä edellyttää ympärivuotista seurantaa potentiaalisella vahinkoalueella.

Majavan metsästys alkaa 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka.

Suomessa esiintyy kahta majavalajia: lounaisen Suomen ja Länsi-Lapin euroopanmajava ja Itä- ja Keski-Suomen kanadanmajava.

Kanadanmajavaa saa metsästää maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla, mutta euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan tai poikkeusluvan.

Vahinkojen estämiseksi pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa purkaa maanomistajan luvalla seuraavasti:
1) 15.6.–15.9. Lapin maakunnassa
2) 15.6.–30.9. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa
3) 15.6.–15.10. Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa
4) 15.6.–31.10. muualla Suomessa.

Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa ilman Suomen riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa.

Lähde: Majavan aiheuttamat vahingot ovat vältettävissä – Suomen riistakeskus

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , | Kommentoi

Karhujahti päättyi myös Juuassa – jäljellä enää neljä lupaa – sudet ovat häirinneet karhunmetsästystä

Maakunnassa on jäljellä enää kaksi poikkeuslupaa karhun metsästykseen Valtimolla ja kaksi Outokumpu-Liperi alueella.

Maakunnassa on käyttämättä enää neljä karhun kaatolupaa.

Suomen riistakeskus myönsi maakuntaan poikkeusluvan kaikkiaan 114 karhun metsästykseen, eli tähän mennessä karhuja on ammuttu 110.

Viimeisin kaato on tehty tiistaina aamulla Juuassa, jossa on nyt käytetty alueelle myönnetyt molemmat kaksi lupaa.

Karhujahti voi jatkua yhä Outokumpu-Liperi yhteisalueella ja Valtimolla, joissa molemmissa on käyttämättä kaksi lupaa.

Valtimolla sudet ovat häirinneet metsästystä. Alueella liikkuu kaksi susilaumaa.

Lähde: Karhujahti päättyi myös Juuassa – jäljellä enää neljä lupaa | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Lieksa ja Ilomantsi petoreser­vaatteja – karhukanta jatkaa kasvuaan, pentuja 40 lupia 26.

Karhujahti on nyt loppusuoralla tai jo loppunut Lieksan ja Ilomantsin alueella. Karhuja oli molemmilla alueilla runsaasti. Eri puolilla Lieksaa havaittiin yli 40 viime keväänä syntynyttä pentua. Lieksassa oli vuosi sitten pyyntilupia 38, nyt oli käytössä 26 lupaa.

Paikalliset ihmiset ovat ihmetelleet pyyntilupapäätöstä, joka on tehty paikallisia kuulematta Helsingissä. On tosin toistettu monta kertaa, että heitä on kuultava petopolitiikassa, mutta eipä vaan ole mitään sen suuntaista tapahtunut.

Riistakameroissa havaittiin esimerkiksi Lieksan Vuonis­järvellä yhden aamupäivän aikana kahdeksan eri karhua vain 50 hehtaarin alalla.

Ei ihme, etteivät ihmiset uskalla mennä vadelmia keräilemään, kun vatukot ovat karhujen takia urilla.

Karhujahti sai myös sudet liikkeelle, ja heti aloituspäivänä menetettiin kaksi karhu­haukussa ollutta koiraa. Koska tämä on nyt vasta alkusoittoa metsästyskaudelle, varmasti tulee vielä monta vahinkoa.

Venäjän Karjalassa on ollut kesän aikana lukuisia metsä­paloja, joista eläimet pakenevat tulen edellä eri suuntiin.

Rajakunnissa on suuri pelko, että hyvin lyhyessä ajassa voi tulla paljon petoja rajan yli Suomeenkin. Tämä vaikeuttaa entisestään paikallisten ihmisten elämisen mahdollisuuksia.

On surkuhupaisa katsella entisiä tilastoja, jolloin hirvi­kanta oli hyvä Lieksassa ja Ilomantsissa. Nyt ollaan lähellä rauhoitusta. Ihminen on viisaudessaan luonut tämän tilanteen.

Lähde: Lieksa ja Ilomantsi petoreser­vaatteja – Lukijalta – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , | Kommentoi