Metsästysajat 2017-2018 | Suomen riistakeskus

Metsästysajat 2017-2018

Lähde: Metsästysajat | Suomen riistakeskus

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Siitepölytilanne tänään

Siitepöly tänään ja lähipäivinä koko maassa. Siitepölyn määrä ilmassa vuorokauden keskiarvoina sekä siitepölytilanne viikko- ja kuukausikatsauksina.

Lähde: Norkko | Siitepöly

Kategoria(t): Ympäristö | Avainsanat: , | Kommentoi

Suurpetopoikkeuslupapäätökset | Suomen Riistakeskus

Kaikki Suomen Riistakeskuksen suurpetopoikkeuslupapäätökset vuodesta 2012 tähänpäivään.
Lähde: Suomen Riistakeskus – Suurpetopoikkeusluvat

Kategoria(t): Riistanhoito

Suurpetohavainnot kartalla | Riistahavainnot.fi

Kaikilla on mahdollisuus seurata valtakunnallisen petoyhdyshenkilöverkoston Tassu-seurantajärjestelmään kirjaamia tietoja karhujen, susien, ilvesten ja ahman jälki- tai näköhavainnoista.

Osoitteesta riistahavainnot.fi voi katsoa kirjatut merkinnät kahden viimeksi kuluneen kuukauden ajalta, niistä tuoreimmat voivat olla edelliseltä päivältä.

Suurpeto havaintosi voi pelastaa monen lemmikkieläimen hengen
> tästä löydät paikallisen petoyhdyshenkilön.

Toimi näin:
– tallenna petoyhdyshenkilön puhelinnumero kännykkääsi
– lähetä viesti petoyhteyshenkilölle heti kun teet havainnon
– kerro tai kuvaa – mitä, missä, milloin näit. GPS sijainti tuo lisäarvoa.

Petovahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle!

Petovahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131 kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Riistahavainnot — suurpedot.

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito

Retkelle luontoa kunnioittaen – pidä mielessä vanha viisaus

Luonnossa retkeily on kesän parhaita anteja. Piknik- ja onkireissuilla pitää kuitenkin muistaa kunnioittaa luontoa.

Maastoon jätetyt roskat voivat vahingoittaa vakavasti luonnoneläimiä.

Monet piknikeväät on kääritty muoviin tai sisältävät muoviosia, joihin utelias eläin voi sotkeutua tai jotka eläin voi niellä, mikä aiheuttaa tukehtumis- ja suolitukosvaaran.

Esimerkiksi tölkkien muoviset pidikerenkaat voivat takertua eläimen kaulan tai kehon ympärille ja hangata ihoa rikki tai jopa kuristaa eläimen.

Juoma- tai ruokatölkin avaus-rengas voi luonnossa päätyä linnun nokkaan ja estää eläintä syömästä.

Harmittomia eivät ole hyvin pieniltä vaikuttavat roskatkaan, kuten esimerkiksi karkkipaperit ja ilmapallojen rippeet naruineen, sillä ne voivat näyttää houkuttelevilta suupaloilta ja päätyä eläimen ruoansulatuskanavaan.

Ja aivan erityisen vahingollisia luonnonvaraisille eläimille ovat hylätyt kalastustarvikkeet kuten siimat ja ongenkoukut.

Eli pidetään mielessä vanha viisaus: Kaikki minkä jaksat kantaa luontoon, jaksat varmasti kantaa myös sieltä pois!

Lähde: Retkelle luontoa kunnioittaen | Somero

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | Kommentoi

Hevonen on käytökseltään yhä saaliseläin

Vuosisadan mittaisesta jalostuksesta huolimatta hevonen on edelleen luonteeltaan saaliseläin.

Se pyrkii pakenemaan uhkaavaa tilannetta.

Luonnossa on enemmän liikkujia, marjastus ja koiraharrastus ovat kasvaneet Suomessa. Myös motoristit ovat löytäneet maastomme, Lappalainen kertoo.

Moottoriajoneuvoilla tehdyt ohitukset ovat aiheuttaneet vaarallisia tilanteita ympäri Suomea, mutta Kajaanissa ollaan Lappalaisen mukaan selvitty toistaiseksi säikähdyksellä.

Katkennut keppi voi olla petoeläin

Vaikka hevonen on muuttunut ihmisen jalostamisen myötä, on siihen jäänyt piirteitä entisestä elämästä.

Hevonen pakenee pelottavaa asiaa, nykyjalostus ei ole poistanut sitä ominaisuutta, Lappalainen toteaa.

Soile Lappalainen on toiminut ratsastuksenohjaajana ja yrittäjänä Kajaanin hevosharrastekeskuksessa jo 25 vuoden ajan.

Ihmiselle pieni ja normaali ilmiö luonnossa, kuten lehtien havina, voi olla hevoselle viesti saalistajasta. Joskus uhkaava asia voi olla pelottava sekä hevosen että ratsastajan mielestä.

Jos vastaan tulee auto tai moottoripyörä, eikä eläin ole tottunut niihin, voi lopputuloksena olla pakeneva eläin, Lappalainen toteaa.

Ratsastajat eivät Lappalaisen mukaan lähdekään mielellään liikenteen sekaan hevosen kanssa.

Yllättävä tilanne voi olla haastava myös tilanteen vastaantulijalle, varsinkin jos hevosia ei kohtaa usein.

Lappalaisen mukaan ohjeet ratsukon turvalliseen ohittamiseen ovat yksinkertaiset. Tärkeää on lukea hevosen reaktioita.

Hevonen pitää kohdata maastossa ja liikenteessä hidastamalla vauhtia.

Jos on jalkaisin liikkeellä, voi silloin jutella vastaan tulevalle hevoselle ja kertoa, että täällä on ihminen, eikä saalistava petoeläin.

Auton voi myös sammuttaa ratsukon kohdattaessa, Lappalainen lisää.

Ratsastajan käsimerkkejä on syytä seurata

Rauhallinenkin hevonen voi pelästyä ohitse ajavaa autoa ja muuttua arvaamattomaksi. Tällöin se reagoi yllättäviin tilanteisiin pääasiassa pakenemalla, jolloin ratsastaja kuin autoilijakin voivat olla vaarassa.

Parhaimmillaan tallilta voi edetä miltei 30 kilometriä pitkälle retkelle, mutta se vaatii suunnittelua.

Maastoratsastus

Ratsastuskoulujen on pyydettävä maanomistajilta luvat voidakseen suunnitella maastoreittinsä kulkemaan heidän metsiensä läpi.

Lappalaisen mukaan Kuluntalahdella luvat ovat kunnossa. Vain muutama maanomistaja on kieltänyt hevosten kulkemisen alueella.

Reittien lisäksi maastoratsastuksessa myös muut asiat on suunniteltava tarkkaan.

Meillä on voimassaoleva turvallisuussuunnitelma, jota noudatetaan tallilla, sekä maastoon oma suunnitelmansa. Reitin vetäjällä on tiedossa reitti, minne lähdetään, sekä aika minkä kuluessa sieltä pitää palata, Lappalainen kertoo.

Hänen mukaansa ihan ketä tahansa ei metsään voi päästää.

Riittävä ratsastustaito tarkistetaan kaikilta ratsastajilta ennen maastoon lähtöä, Lappalainen toteaa.

Ratsastajainliitto kertoo, että jokamiehenoikeuksien nojalla luonnossa saa kulkea jalkaisin, polkupyörällä ja ratsain. Jokamiehenoikeus koskee myös yksityisteitä. Tärkeää on olla kohtelias.

Toisen omaisuudelle ei saa aiheuttaa haittaa.

Suuressa ryhmässä ratsastaminen poluilla voi aiheuttaa tällaista, jolloin ratsastamisesta tulisi sopia maanomistajan kanssa. On myös selvää, että toisen kotirauhaa ei omalla toiminnallaan saa rikkoa, liitosta kommentoidaan.

Se ei ole Suomen Ratsastajainliiton ohjeiden ja toimintatapojen mukaista, että ratsastajat vain ilmoittavat, että he liikkuvat mailla jokamiehenoikeudella. Meillä on 400 jäsentallia ja 50 000 henkilöjäsentä. Ohjeemme on, että liikkumisesta toisen maalla tulee aina sopia maanomistajan kanssa, liitosta korostetaan.

Hevosen näkyvyyttä on parannettava

Hanskat on hyvin tärkeä osamaastossa, ettei tule hiertymiä ohjien välistä. Kaikista tärkeimmät varusteet ovat hyväksytty turvakypärä ja keltainen tai oranssi huomioliivi. Myös turvaliivin käyttöä suositellaan, Lappalainen kertoo.

Lappalainen korostaa, että myös hevosen näkyvyyttä on parannettava, varsinkin metsästyskausina. Erilaisilla varusteilla varmistetaan, että kaikki muutkin metsässä liikkujat huomaavat ratsukon.

Hirviporukat ovat todella lähellä meidänkin tallia, joten hevoselle on puettava selkeä huomiovarustus. Hevosten jalkoihin laitetaan heijastimia, erilaisia rintaremmejä satuloihin ja päälle huopia, Lappalainen tiivistää.

Lähde: Hevonen on käytökseltään yhä saaliseläin – näin kohtaat ratsukon turvallisesti | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Hukkakaura on lisääntynyt hanhien, joutsenten ja kurkien suosimilla levähdys- ja ruokailualueilla

Pelloille jääviin hanhien, joutsenten ja kurkien ulosteisiin liittyy vakava ongelma – hukkakaura.

Suomessakin merkittävästi lisääntyneen, lakisääteisestikin vastustettavan rikkakasvin, hukkakauran, yksi leviämiskanava on lisääntynyt valkoposkihanhi,  joutsen ja kurki kantaa.

Levähdys- ja ruokailualueet

Kasvukauden aikana on monin paikoin tullut muutamia uusia hukkakauraesiintymiä, joilla on ollut yksi yhteinen tekijä.

Alueet, joista on löytynyt hukkakauraa, ovat myös hanhien, joutsenten ja kurkien suosimia levähdys- ja ruokailualueita. Kun linnut ruokailevat muuttomatkallaan hukkakauran saastumalla alueilla, lentää myös hukkakauran siemenet toiseen paikkaan, siemen leviää linnun ulosteessa tai höyhenpeitteessä.

Hukkakaura voi levitä maasta toiseen.

Tämän vuoksi kannattaa peltoon  merkitä ne hukkakauran esiintymiselle alttiit riskialueet, joissa hanhet, joutsenet ja kurjet viihtyvät.

Jos pellosta on jo tavattu hukkakauraa ne tulisi kyntää heti puinnin jälkeen, lintujen välityksellä tapahtuvan leviämisen estämiseksi. Tietysti on otettava huomioon muu tarve, esimerkiksi juolavehnän torjunta ja tehdä ratkaisu tapauskohtaisesti.

Siemenet säilyvät muokkauskerroksessa

Nämä alueet, joissa hanhet, joutsenet ja kurjet viihtyvät, tulee tarkastaa huolella seuraavina kesinä heinäkuusta alkaen parin viikon välein. Koska hukkakauran siemenet ovat muokkauskerroksessa eri syvyydessä, jolloin ne myös orastuvat eriaikaan.

Kun hanhien, joutsenten ja kurkien ruokailualueet on pellolla selkeästi merkitty, näin voidaan riskialueet kohdentaa täsmällisesti.

Näin mahdollinen saastunta havaitaan heti ja torjunta on huomattavasti helpompaa. Työnä tarkkailu on huomattavasti helpompaa kuin pahaksi päässeen saastunnan torjunta.

Lintujen ruokailu , muutto ja levähdysalueilla on viljelysuunnitelmaa tehtäessä vältettävä kauran viljelyä. Koska silloin on hyvin suuri riski, että siemenviljan välityksellä hukkakaura leviää myös muille peltolohkoille.

Hukkakauran siemenet säilyttävät itävyyden vuosikausia muokkauskerroksessa.

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Hukkakaurakasvustojen kemiallinen torjunta

Suomessa virallisesti tarkastetuissa siemenerissä hukkakauraa ei saa esiintyä.
Jos rajaojan takana kasvaa hukkakauraa, se leviää herkästi lohkolta toiselle. Tuulisena päivänä puitaessa silppurista lentävä hukkakauran siemen lentää ilmavirran mukana parikymmentä metriä.

Jos hukkakauran epäillään levinneen tilalle, voidaan viljelytekninen torjunta aloittaa myös viljelykasvien valinnasta.

Kylvetään lajeja, joiden kasvustoista hukkakaura on helppo havaita ja torjua.

”Monivuotinen nurmikasvien viljely on erinomainen ja toimiva keino. Kasvusto niitetään ennen hukkakauran röyhylle tuloa. Kun maata ei muokata kolmeen vuoteen, siellä ei hukkakaura enää idä”

Jos hukkakauraa on paljon tai torjunta on toistuvasti laiminlyöty, lohkon kasvusto voidaan viranomaisten toimesta tuhota kesken kasvukauden.

Hukkakauran kemiallinen torjunta

Kun viljan hinta oli aivan toisella tasolla, ja hukkakauran torjunta kemiallisesti koettiin mielekkääksi ja siihen satsattiin. Viljelijä noudatti pakkauksissa olevia annosmääriä.

Annosmäärissä yhä tingitään, ja se vähentää tietysti toivottua torjuntatulosta.

Kemiallinen torjunta on varma ja nopea keino hukkakauran tappamiseen.

Kemiallisen torjunnan puolella tilanne on muuttunut viime vuosina. Nyt on vaihtoehtoisia aineita, joilla hukkakauraa voidaan torjua viljan seasta: kevätvehnä- ja ohrapelloilta. Jopa ruismaasta.

Hukkakauran kemiallisessa torjunnassa tulee pyrkiä 100 prosentin onnistumiseen, jolloin kaikki hukkakaurat kuolevat ruiskuttamiseen.

Yhdistettynä viljelyteknisiin keinoihin monivuotinen kemiallinen torjunta vähentää tehokkaasti hukkakauran esiintymistä aina 100 prosenttiin asti.

Torjunta on hyvä tehdä mahdollisimman hyvissä olosuhteissa ja käyttöohjeisiin huolellisesti tutustuen.

Jos viljeltävä kasvi on joku muu kuin viljakasvi, esimerkiksi öljykasvi, peruna, sokerijuurikas – nurmesta puhumattakaan – hukkakauran kemiallinen torjunta on huomattavasti helpompaa.

Hukkakauran torjuntaan viljoilla sopivat parhaiten erikoisvalmisteet, kuten Puma Extra.

Torjunnassa pitää olla erityisen huolellinen ja pyrkiä ruiskuttamaan ohjeiden mukaan huomioiden myös muiden rikkojen torjunta.

Hukkakauraruiskutus tehdään varsin usein normaalin rikkatorjunnan jälkeen ruiskutusvälin ollessa 10–12 päivää. Oikea ruiskutusajankohta on viljan pensomisen alusta korrenkasvun alkuun 1-solmuasteelle.

Korrenkasvun jälkeen tehty ruiskutus voi vaalentaa kasvustoa, joten tätä on vältettävä.

Myös mahdolliset rajoitukset valmisteen käytössä tulee huomioida: kaikki torjuntaan soveltuvat valmisteet eivät sovellu esimerkiksi pohjavesialueille. Myös suojaetäisyys vesistöön tulee tarkistaa.

Alkukesän sääolot vaikuttavat ruiskutusajankohtaan

Ruiskutustekniikka eroaa jonkin verran riippuen siitä, onko alkukausi ollut kostea ja ”normaali” vai kuiva ja kylmä.

Jos alkukesä on ollut sopivan kostea ja hukkakaura päässyt itämään tasaisesti, valmiste voidaan ruiskuttaa jo viljan pensomisen alussa/puolivälissä.

Kaikki markkinoilla olevat valmisteet tehoavat vain taimettuneisiin hukkakauroihin.

Kuivina kesinä myöhäisempi ruiskutus on parempi vaihtoehto, jotta hukkakaurat ehtivät itää ja tehoaine pääsee vaikuttamaan kaikkiin taimettuneiden kasvien lehtiin.

Käyttömäärä valitaan ruiskutusajan ja hukkakaurasaastunnan voimakkuuden mukaan. Myöhäisessä kehitysvaiheessa sekä pahassa hukkakaurasaastunnassa käytetään suurinta annosta.

Huonoista kasvuoloista kärsivää viljaa ei saa ruiskuttaa (esim. kylmä yö, kuivuus, liika märkyys). Suositeltava ruiskutussää on pilvipouta, aamupäivä–alkuilta. Kirkasta auringonpaistetta tulee välttää.

Aikaisin aamulla tehty ruiskutus parantaa tehoa kuivissa oloissa. Puma Extraa käytettäessä on aina lisättävä  kiinnitettä tankkiin 1–2 litraa hehtaaria kohti kuivalla tai kylmällä ilmalla.

Hukkakauraa ruiskutettaessa on hyvä muistaa alhainen, noin 5–6 km/h ajonopeus.

Tankkiseokset hukkakauran torjunnassa

Tilakoon kasvaessa ja ruiskuttamisen lisääntyessä kasvaa myös paine vähentää ruiskutuskertoja.

Tällöin esimerkiksi leveälehtiset rikkakasvit ja hukkakaura pyritään torjumaan samalla kertaa. Kuitenkin lohkot, jotka ovat pahasti hukkakauran saastuttamia, on syytä käsitellä erikseen hukkakauran torjuntavalmisteella.

Varmin teho saadaan hukkakaura-aineella yksinään ruiskutettaessa.

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: | Kommentoi

Ruokintavilja ei saa sisältää hukkakauraa – metsästysvuokrasopimuksia on jopa sanottu irti

On todistettu asia, että riistaeläimet levittävät hukkakauraa.

Liian usein – Hukkakauraa löytyy riistaeläinten kulkureiteiltä

Usein ensimmäiset hukkakaurat löytyvät hirvieläinten kulkureitiltä ja ruokailupaikoilta, jopa peltojen syrjäisimmistä kolkista, ojien pohjista ja metsien reunoilta.

Hukkakauran siemen läpäisee helposti riistaeläimen elimistön itämiskykyisenä. Leviävät tuulen ja veden mukana uusille alueille.

Hukkakaura läpäisee myös litistävän valssimyllyn itämiskykyisenä.

Hukkakaurainen erä pitää heti hylätä

Hukkakauran siemen kannattaa opetella tunnistamaan ja ruokinnassa käytettävä rehuerä kannattaa tutkia tarkkaan. Hukkakaurainen erä pitää heti hylätä.

Jos on epävarmuutta asiasta, kannattaa epäilyttävät siemenet lähettää yhteystietoineen Eviran siementarkastusyksikköön (PL 111, 32201 Loimaa), kuoreen merkintä ”Hukkakauranäyte”.
Tunnistus on ilmainen.

Hukkakauralaki ja -asetus kieltävät yksiselitteisesti hukkakauran leviämisriskiä aiheuttavat toimenpiteet. Tahallisesta hukkakauran levittämisestä voi joutua myös vastuuseen.

Hukkakauran siemen voi säilytää itämiskykynsä maassa jopa 10 vuotta. Hukkakaura leviää herkästi ympäristössään, jos sitä ei torjuta asianmukaisella tavalla.

On tapauksia, joissa metsästysvuokrasopimuksia on jopa sanottu irti.

Ruokintavilja ei saa sisältää hukkakauraa | Suomen riistakeskus.

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Kesykoirilla on kyky hahmottaa ja ilmaista eri sävelkorkeuksia

Kesykoirilla on sudelta perityvä kyky hahmottaa ja ilmaista eri sävelkorkeuksia ja äänteitä sekä näiden yhdistelmiä.

Juuri ulvonta on suden yksilöllisen tonaliteetin, ”oman äänen” ilmaisua.

Suden ulvontaa ei varmaan vieläkään täysin ymmärretä, mutta tiedetään, että lauman jokaisella jäsenellä on oma äänensä, jonka susiperheen jäsenet osaavat helposti tunnistaa.

Tällainen kyky tietenkin vaatii eläimeltä tarkkaa korvaa, mitä tulee sävelkorkeuteen, tonaliteettiin, äänen väriin ja fraasin vokalisaatioon, äänteiden kestoon, rytmiin jne.

Tarkkaa korvaa tarvitaan niin toisen kuuntelussa eli tulkinnassa kuin oman ilmaisun tuotossa.

Tämä kaikki käy sudelta luonnostaan – eihän kukaan ”vaadi” siltä muuta kuin sen oman lajin tyypillistä suoritusta.

Sen sijaan videon husky -koiralta sitä vaaditaan joitain muutakin – kesykoiran perinnöllistä taitoa kuunnella ja matkia ihmistä:

On selvää, ettei Mishkan imitaatioiden hämmästyttävä osumatarkkuus ole sattumaa.

On myös merkillepantavaa, että koira osuu oikeaan useimmin juuri ensimmäisellä yrittämällä – ”vaistomaisesti”.

Vaikka Mishka on selvästi lahjakas, on oletettavaa, että sitä on harjoitettu runsaasti. Mutta aivan kuten meillä ihmisilläkin, ovat toiset auditiivisesti herkempiä ja toisia nokkelampia matkimaan.

Tämä johtuu tietenkin tietyistä geenistä tai geeneistä. Seuraava kysymys onkin, voisiko jalostuksella saamaan aikaan puhuvan koirarodun?

Lähde: suden käyttäytyminen | Penin kulmilla – blogi

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | Kommentoi

Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa

Toisin kun on aiemmin ounasteltu, muikun kutu on parikutu.

Yhdellä muikkukalalla voi olla satakunta parittelukertaa viikosta kahteen kestävällä kutujaksollaan. Asia käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

Toisin kun on aiemmin ounasteltu, muikun kutu on parikutu. Kutujaksolla syyspimeässä naaras- ja koirasmuikku pyrähtävät kylki kyljessä ylöspäin kohti pintaa.

Kutunousun päätteeksi naaras laskee munaryppään, jonka koiraan maiti hedelmöittää.

Muikun lisääntymistavat ovat pitkään olleet hämärän peitossa.

Jyväskylän yliopiston tutkijat Juha Karjalainen ja Timo Marjomäki onnistuivat viime lokakuussa kuvaamaan muikun lisääntymisrituaalit yksityiskohtaisesti.

Lähde: Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa – Keskisuomalainen

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi