Sadetutka

Sadetutka – Finnish Meteorological Institute.
Tuulensuunta

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Karhusaaliit 2017 | Saalistiedot päivittyvät taulukkoon automaattisesti Suomen riistakeskuksen hyväksymän saalisilmoituksen jälkeen

Taulukoista voit seurata karhun kannanhoidollisen metsästyksen tilannetta. Saalistiedot päivittyvät taulukkoon automaattisesti, sen jälkeen kun Suomen riistakeskus on hyväksynyt saalisilmoituksen. (Arkipäivisin)

Suomen riistakeskus on myöntänyt yhteensä 170 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Poikkeuslupien lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 85 karhua, joista 25 läntisellä ja 60 itäisellä poronhoitoalueella.

Taulukkoon ja karttalle – paina tästä.

Metsästysaika ja tarkka metsästyspaikka näkyy kartalla, sekä karhun sukupuoli.

Karhusaaliit | Suomen riistakeskus.

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Metsästysajat 2017-2018 | Suomen riistakeskus

Metsästysajat 2017-2018

Lähde: Metsästysajat | Suomen riistakeskus

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Suurpetohavainnot kartalla | Riistahavainnot.fi

Kaikilla on mahdollisuus seurata valtakunnallisen petoyhdyshenkilöverkoston Tassu-seurantajärjestelmään kirjaamia tietoja karhujen, susien, ilvesten ja ahman jälki- tai näköhavainnoista.

Osoitteesta riistahavainnot.fi voi katsoa kirjatut merkinnät kahden viimeksi kuluneen kuukauden ajalta, niistä tuoreimmat voivat olla edelliseltä päivältä.

Suurpeto havaintosi voi pelastaa monen lemmikkieläimen hengen
> tästä löydät paikallisen petoyhdyshenkilön.

Toimi näin:
– tallenna petoyhdyshenkilön puhelinnumero kännykkääsi
– lähetä viesti petoyhteyshenkilölle heti kun teet havainnon
– kerro tai kuvaa – mitä, missä, milloin näit. GPS sijainti tuo lisäarvoa.

Petovahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle!

Petovahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131 kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Riistahavainnot — suurpedot.

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Suden ja koiran kohtaamisia – vuodesta 2011 alkaen

Klikkaa alla olevaa linkkiä

Kartta: Yhteenveto susien aiheuttamista varmoista koiravahingoista vuodesta 2011 alkaen.

Karttapinneistä löytyy tarinat koiran ja suden kohtaamisista. Kartta seuraa susien koirille aiheuttamia vahinkoja Suomessa. Voit valita eri vuosien välillä ja vertailla viime vuosina sattuneet tapaukset.

Karttaan on kertynyt merkintöjä vuodesta 2011 alkaen noin 200 valitettavaa tapausta, joista suurin osa on päättynyt koiran menehtymiseen. Vuosittain kuolee n. 50  koiraa suden toimesta, kaikkia tapauksia ei ole tullut tietoon.

Suurin osa tapauksista on sattunut Kitee – Iisalmi – Hyrynsalmi linjan itäpuolella.

Kartta kaikista suden kotieläimille aiheutuneista vahingoista.

Suden hyökätessä

Susi hyökkää hirven kimppuun. Mutta alla olevastakin videosta näkee, ettei susi varsinaisesti hyökkää koiran kimppuun.

Susi ottaa yleensä ensimmäisenä otteen koiran niskasta. Niin koiraemokin opettaa pennuilleen, kuka on lauman johtaja.
Koiran laumaeläin vaistot koituvat usein koiran kohtaloksi.

skadeomraden-hund

Sudelle tyypilliset purema alueet. Lähde: http://www.vargfakta.se

Sudelle tyypilliset purema alueet, sen käydessä koiran tai muun pieneläimen kimppuun. (vaalean punainen = harvinaisempi).

Purema ei välttämättä läpäise ihoa, mutta pureman voima vahingoittaa lihaksia ja luustoa.

Vahinkojen laajuus havaitaan laajoissa eläinlääkärin tutkimuksissa, ultraääni ja röntgen laitteilla.
Lähde: http://www.vargfakta.se

Susiliivit

Susiliiveillä pyritään suojaamaan koira tyypillisiltä kiinnikäymisalueilta.
PiikkipantaVahva niskasuojus jatkuu liiveissä selkää pitkin.

Yli 100 vuotta sitten tiedettiin koiran niskan ja kaulan seudun suojaamisen tärkeys.

Markkinoilla ei ole kovin montaa oikein suunniteltua susiliiviä, missä koira pystyy toimimaan luonnollisesti.

Susi ja muut suurpetohavainnot kartalla

Riista— suurpeto havainnot
http://riistahavainnot.fi/

Suden hyökkäysvideo hirvikoiran kimppuun ruotsissa – susiliivi pelasti

Ruotsissa Sunnessa 12.10.2015 kaksi sutta hyökkäsi hirvikoiran kimppuun. Koiralla oli onneksi suojaliivit päällä. Koiralla oli 15-20 haavaa, jotka eläinlääkäri ompeli nukutuksessa. Koiralla on useita lihasvammoja, erityisesti yhdessä jalassa. Onneksi eläinlääkäri oli vain n. 20 minuutin matka.

Video on kuvattu koiran liivikameralla.

Lähde: Suden aiheuttamat koira vahingot

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Suurpetopoikkeuslupapäätökset | Suomen Riistakeskus

Kaikki Suomen Riistakeskuksen suurpetopoikkeuslupapäätökset vuodesta 2012 tähänpäivään.
Lähde: Suomen Riistakeskus – Suurpetopoikkeusluvat

Kategoria(t): Riistanhoito

Ketun metsästäminen vaatii oveluutta: ”Kettu ei lähde mielellään metallin päälle kävelemään”

Kettu on Kaakkois-Suomessa rauhoitettu jo huhtikuusta lähtien. Ketun pyynti ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Loukkupyydyksen pitää olla tietynlainen, jotta epäileväinen ja älykäs kettu saadaan ansaan.

Kettu on marraskuusta lähtien ollut Kaakkois-Suomessa kokonaan rauhoitettu huhtikuun puolivälistä heinäkuun loppuun.

Aiemmin rauhoitettuja olivat vain naarasketut saman vuoden poikasen seurassa toukokuusta heinäkuuhun.

Rauhoitusaikaa pidentämällä on haluttu antaa pesimärauha ketulle, vaikka sen kanta onkin Suomessa hyvä eikä eläin ole uhanalainen.

Kettuja pyydetään noin 65 000 yksilöä vuodessa. Tänä keväänä uudet pyynnin rajoitukset koskevat metsästäjiä ensimmäisen kerran.

Elävänä pyytäviä loukkuja on monenlaisia, mutta ketulle sopii parhaiten luonnonmateriaaleista rakennettu pyydys. (Tunneliloukku)
Kettu on hyvin epäluuloinen eläin ja pyydyksen pohja on hyvä päällystää esimerkiksi puulla.

Kettu on nimensä mukaisesti varsin ovela veijari. Ketun pyydystäminen ei onnistu vain niin, että laitetaan loukku ja kettu menee siihen. Ketut ovat tarkkoja ja oppivaisia. Vaatii erityistaitoja, että sen pyytämisessä onnistutaan, kertoo Kiukas.

Luonnonmukaisuus on aina valtti pyyntimuodoissa.

Silloin kettu ei epäröi niin paljon, kuin jos loukussa on outo elementti. Jos elävänä pyytävää loukkua käytetään, niin pohjan pitää olla luonnonmukainen. Kettu ei lähde mielellään metallin päälle kävelemään, Kiukas kertoo.

Kiukas muistuttaa, että loukku pitää käydä tarkistamassa kerran vuorokaudessa saaliin varalta.

Ketun metsästäminen vaatii oveluutta: ”Kettu ei lähde mielellään metallin päälle kävelemään” | Yle Uutiset | yle.fi.

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , | Kommentoi

Ohjeita koiran tärkeimpien taitojen opettamiseen | Koiranomistajan peruskurssi

Tee lista asioista, joita ajattelit koiraltasi pyytää. Katso sitten listaa kriittisesti: onko siinä asioita, jotka muistuttavat toisiaan? Jos on, niin säästät aikaasi yhdistämällä pyynnöt toisiinsa.

Jos vaikka haluat käskeä koirasi alas sohvalta, ei sinun välttämättä tarvitse opettaa sille alas sohvalta -komentoa vaan tule-käsky voi riittää.

Todennäköisesti huomaat, että koiran ei tarvitse osata kovin monia asioita, sanallisia komentoja vielä vähemmän. Kun listasi on valmis, tiedät, mitä koiralle on syytä opettaa.

Rauhoittuminen

Tylsyyden sietäminen on hyödyllinen taito ihan jokaiselle koiralle. Aina ei pidä tapahtua ja kaikkeen ei tarvitse reagoida.

Pentu on syytä tutustuttaa mahdollisimman moniin niistä asioista, joihin se myöhemmin elämässään tulee törmäämään. Luvan pyytäminen, eli vaikkapa istuminen ja ihmiseen katsominen, ennen ruokakipon eteen ilmestymistä, ennen ovien avautumista, ennen vieraiden tervehtimistä tai ennen lajitoverin luo sinkoamista, opettaa koiralle malttia.

Kontaktiharjoittelu on perusta tähänkin. Koiralle voi myös opettaa oman paikan, jossa se saa olla rauhassa ja jonne kannattaa aina pyynnöstä hakeutua. Kun koira on omalla paikallaan, sitä ei häiritä.

Ohjeita tärkeimpien taitojen opettamiseen | Koiranomistajan peruskurssi.

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Ruokasienet | Evira

Lakkeja laumana maassa, päistä ei puhettakaan.

Sieniä on kaikkialla ympärillämme kaikkina vuodenaikoina.
Vaikkemme aina näekään sieniä, niiden toiminnan huomaa maassa, vedessä ja ilmassa; maahan pudonnut lehti hajoaa, klapikasa lahoaa, leipä homehtuu – ja pullataikina nousee. Sienten itiöitä on sisä- ja ulkoilmassa aina.

Suomessa on tuhansia sienilajeja, joista monet kelpaavat syötäviksi.

Suositeltavia ruokasieniä ovat:

herkkutatti, kangastatti, punikkitatit, voitatti, haaparouskut, kangasrousku, karvarousku, leppärouskut, isohapero, kangashapero, keltahapero, viinihapero, mustavahakas, kehnäsieni, mesisienet, keltavahvero eli kantarelli, suppilovahvero, mustatorvisieni, lampaankääpä, vaaleaorakas, korvasieni, huhtasienet, tuoksuvalmuska ja viljellyt ruokasienet.

Maassamme kasvaa runsaat kaksikymmentä sellaista sienilajia, jotka voivat käytännössä aiheuttaa myrkytyksiä.

Myrkyllisiä sieniä ei tarvitse opetella – riittää, että poimija tuntee ne ruokasienet, joita hän käyttää. Kauppasienienkin joukossa on sieniä, jotka käsittelemättöminä ovat myrkyllisiä.

Maatamme voi pitää sienestäjän paratiisina. Vuosittaiseksi sienisadoksi arvioidaan 1,5 – 2 miljardia kiloa. Parhaina vuosina sato on voinut olla jopa 4 miljardia kiloa.

Poimintakelpoisesta sienisadosta otetaan vuosittain talteen vain 1 – 2 prosenttia eli 2 – 10 miljoonaa kiloa. Lähes koko poimittu sato menee poimijoiden omaan kotitalouskäyttöön. Myyntiin päätyy arviolta miljoona kiloa sieniä eri kanavien kautta.

Aina 1990-luvun loppupuolelle saakka haaparousku oli eniten kerätty sienilaji. Vuosituhannen vaihduttua ykköspaikan haltijaksi nousi herkkutatti.

Sienestys on hauska ja hyödyllinen harrastus, joka tarjoaa edullista ja terveellistä ruokaa. Sieniretkellä saa ainakin liikuntaa ja raitista ilmaa, vaikka ei sieniapajalle sattuisikaan.

Muista: poimi vain niitä sieniä, joiden varmasti tiedät olevan syötäviä!

Jos epäilet syöneesi myrkyllisiä sieniä, kysy toimintaohjeita Myrkytystietokeskuksesta (puhelin (09) 471 977).

Lisää aiheesta palvelussamme

Lisää aiheesta muualla verkossa

Lähde: Ruokasienet – Evira

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | Kommentoi

Metsään meno virkistää

Metsän­tut­ki­mus­lai­toksen tutkimuksissa on selvitetty, että jo viisi minuuttia metsässä riittää kohentamaan mielialaa.

Metsän terveys­vai­ku­tusten koetaan tulevan kuin itsestään, koska siellä liikkuminen tuntuu monista vaivattomalta. Myös metsän äänet ja tuoksut vaikuttavat hyvinvointiin.

Tutkimusten mukaan jo 20 minuutin oleskelu metsässä laskee verenpainetta. Luonnossa syke ja verenpaine laskevat, lihasjännitys vähenee ja tark­kaa­vai­suus palautuu.

Lisäksi muun muassa veren­kier­to­e­linten ja ruoan­su­la­tu­se­li­mistön toimintoja säätelevän para­sym­paat­tisen hermoston toiminta lisääntyy.

Luontoon meneminen on ilmaista mieli­a­la­lää­kettä. Ota luonto osaksi arkea ja koe, miten se vaikuttaa mielialaasi.

Jokainen luonnossa vietetty hetki on hyödyllinen. Hyödynnä lähiym­pä­ristön puistot ja metsät.

Mieti päivittäisiä reit­ti­va­lin­to­jasi ja hae uusia reittejä.

Luonnossa oleminen vaikuttaa myönteisesti koko ihmiseen. Ota siis luonto osaksi arkea.

Lähde: Metsään meno virkistää | Koillissanomat – Kuusamo, Posio, Taivalkoski

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Maitopurkit hirvituhojen estoon: ”Uskomatonta, mutta latvusta ei syödä”

Stadin kundi suojaa männyntaimet maitopurkeilla. ”Helpompaa kuin uskoisi”, Esa Ranne sanoo.

Metsänhoitokärpänen iski helsinkiläiseen Esa Ranteeseen 1970-luvulla, kun hänen isänsä hankki Kuorevedeltä Keski-Suomesta metsätilan.

”Isä kysyi yhdeltä sijoittajalta, mihin kannattaisi rahaa panna, kun ei halua keinotella mutta haluaa rahat jemmaan. Sijoittaja sanoi silloin, että metsäpalsta tai asunto-osake Helsingin kantakaupungissa on varmin kohde”, Ranne kertoo.

Aluksi Ranteen isä lähinnä metsästeli, mutta sitten jo naapurikin vinkkasi, että metsälle kannattaisi alkaa tehdä jotain, kun ei tiheiköstä kohta läpi pääse.

”Ostimme vesurit, ja metsästys unohtui kokonaan.”

Metsänhoitotyyliään Ranne luonnehtii vanhanajan uudistavaksi systeemiksi. Hän teettää yhtiöillä vain uudistushakkuut, harvennuksiin hän ei isoja koneita päästä. Vuosi sitten hän nyki taas omin käsin vinssillä ja traktorilla puun sieltä ja puun täältä ja sai tien varteen lähes 50 mottia.

”Ihmisen psyyke kaipaa hikeä puristavaa työtä. Vanhemmiten mökistä on tullut minulle myös harras hiljentymispaikka.”

Ranteen noin 20 hehtaarin alalla kasvaa paikoitellen lähes 40-metrisiä kuusia. ”Metsäyhtiöt maksavat tyvitukista kuitenkin huonosti, vaikka se on koko puun arvokkain osa.”

Hänestä metsänomistajan ei kannata mennä vain yhtiöiden ehdoilla vaan pitää hakea parempaa hintaa erikoispuubisneksestä. Ostajia kyllä on, kun niitä vain hoksaa etsiä.

Hirvituhoja Ranne lähti estämään maitopurkeilla, kun hän näki 70-luvulla Helsingin Sanomissa aiheesta kirjoituksen.

”Meilläkin yhden alan männyntaimet oli saatu jo miehen mittaiseksi, mutta seuraavana keväänä paljastui, että hirvet olivat syöneet ne totaalisesti. Onneksi avuksi tuli tuo Hesarin yleisönosastojuttu.”

Helsingin Rööperissä syntynyt Ranne on Kuorevedellä tietysti saanut maitopurkeistaan vähän stadilaisen hörhön maineen, mutta hänen mukaansa paikalliset hirvimiehet ovat todenneet, että taimet on purkkien ansiosta jätetty rauhaan.

”Uskomatonta on, että oksakiehkurat on saatettu syödä mutta latvusta ei.”

Ranne ei osaa itsekään sanoa, mihin purkkien vaikutus perustuu. Oletettavasti kysymys on niin visuaalisesta kuin fyysisestäkin esteestä.

Purkit taimiin Ranne pujottaa aivan mökkikautensa lopulla eli viimeistään marraskuun puolivälissä. Helsingissä asuva Ranne tekee sen juuri myöhään syksyllä, jotta tuuli ehtii purkkeja mahdollisimman vähän heitellä ennen mökille palaamista keväällä.

Tätä nykyä Ranne suojaa purkeilla parin hehtaarin aluetta. Siihen menee syksyisin 200–300 uutta purkkia ja vain pari kolme tuntia.

”Moni luulee, että tuosta on paljon vaivaa, mutta se on helpompaa kuin uskookaan.”

Ranne ei poista purkkeja taimien kasvettuakaan, koska hänen mukaansa ne näyttävät hajoavan ja häviävän luontoon. Täysin ongelmattomiksi hän ei kuitenkaan maitopurkkeja miellä, koska niiden sisäpinnalla on aina ohut muovikerros pitämässä maidon pahvisen tölkin uumenissa.

”Sen takia olisi hyvä, jos kehitettäisiin juuri tätä taimien suojausta varten pahviputkilo, joita saisi ostaa.”

Helppo homma

1. Maitopurkit huuhdellaan huolellisesti ja annetaan kuivua hyvin. Sen jälkeen niistä leikataan sekä yläosa että pohja pois.

2. Leikkaamisen jälkeen maitopurkit litistetään ja tiivistetään yhteen nippuun, jotta ne vievät mahdollisimman vähän säilytystilaa kotona.

3. Purkki pujotetaan kuluvan kasvukauden latvusta suojaamaan. Mikäli taimessa on jo entuudestaan hyväkuntoinen purkki, se nostetaan hellävaraisesti oksakiehkuroiden läpi latvusta ympäröimään.

Lähde: Maitopurkit hirvituhojen estoon: ”Uskomatonta, mutta latvusta ei syödä” – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Tien varresta löytyi loukkaantunut ahma – Erätarkastaja: ”Erikoinen juttu”

Kuu­sa­mo­lai­sen Jan­ne Torn­ber­gin per­heen mök­ki­mat­kan kes­keyt­ti sun­nun­tai­na tien var­res­sa ol­lut louk­kaan­tu­nut ah­ma.

Etu­raa­jo­ja se pys­tyi lii­kut­ta­maan. Vä­sy­nyt se oli. Pik­kui­sen mat­kan pys­tyi liik­ku­maan ja py­säh­tyi le­pää­mään, Torn­berg ku­vai­lee ah­man kun­toa.

Ei tuom­moi­nen peto pääs­tä ih­mis­tä noin lä­hel­le, se oli­si kau­ka­na. Oli­si voi­nut vaik­ka sy­liin ot­taa, mut­ta ei sii­hen us­kal­ta­nut lä­hel­le men­nä, kun se oli­si voi­nut pur­ra.

Torn­berg soit­ti hä­tä­kes­kuk­seen, jos­ta lä­he­tet­tiin po­lii­si­par­tio pai­kal­le. Par­ti­ol­le tuli kui­ten­kin kii­rei­sem­pi keik­ka, jo­ten po­lii­si an­toi lu­van ah­man lo­pet­ta­mi­seen. Torn­ber­gin avo­puo­li­son isän tut­tu met­säs­tä­jä tuli pai­kal­le ja am­pui ah­man.

Saa­tiin kär­si­myk­set pois.

Ta­paus sat­tui Lus­min­gin­tiel­lä Kaak­kois-Kuu­sa­mos­sa.

Lo­pet­ta­mi­sen jäl­keen ah­ma toi­mi­tet­tiin erä­tar­kas­ta­ja Jani Suu­al­le, joka vei sen eteen­päin Lu­kel­le Tai­val­kos­ken Oh­ta­o­jal­le. Siel­tä raa­to kul­je­te­taan tut­ki­muk­siin Evi­ral­le.

Suua kävi tut­ki­mas­sa löy­tö­pai­kan koi­ran kans­sa.

Ei sen kum­mem­min pys­ty jäl­jis­tä hir­ve­äs­ti sa­no­maan, mitä on ta­pah­tu­nut. Ei mi­tään ta­val­li­ses­ta poik­ke­a­vaa.

Suu­an mu­kaan se, et­tä ah­ma löy­tyi tien var­res­ta, viit­tai­si sii­hen, et­tä se on kä­vel­lyt au­ton al­le tai jou­tu­nut au­ton tök­kää­mäk­si.

Eri­kois­ta, jos au­to on tö­kän­n­ty, mik­si ei yli­a­ja­ja ole il­moit­ta­nut hä­tä­kes­kuk­seen. Eri­koi­nen jut­tu, jos niin on men­nyt.

Myös ah­man löy­tä­nyt Torn­berg ar­ve­lee, et­tä eläin oli jää­nyt au­ton al­le. Hän miet­tii, oli­si­ko kus­ki huo­man­nut yli­a­joa.

Ei­hän sitä tie­dä, mi­hin ai­kaan se on ol­lut. Jos on pi­me­ää tai isom­pi au­to? Jos se hen­ki­lö­au­ton eteen tu­lee päi­vän va­los­sa, ihan var­mas­ti kop­sah­taa.

Mei­tä ih­mi­siä on niin mo­nen­lai­sia, joi­ta­kin ei kiin­nos­ta yh­tään. Jos on kii­re, niin ei il­moi­te­ta mi­hin­kään.

En näh­nyt pai­kal­la jar­ru­tus­jäl­kiä tai et­tä oli­si kou­kat­tu lu­jaa, Torn­berg sa­noo.

Erä­tar­kas­ta­ja Suu­an tie­to­jen mu­kaan po­lii­si tut­kii asi­aa se­ka­lai­sil­moi­tuk­se­na, eli ei ri­kos­tut­kin­ta­na.

Suu­an mu­kaan raa­dos­ta ei pys­ty­nyt päät­te­le­mään, mitä eläi­mel­le on käy­nyt.

Ei ol­lut ul­koi­sia vam­mo­ja. Ku­vas­ta näyt­tää, et­tä etu­pää toi­mii ja pe­rä­pää on hal­vaan­tu­neen nä­köi­nen.

Eläi­men kuo­lin­syy on lo­pet­ta­mi­nen am­pu­mal­la, mut­ta Suu­an mu­kaan Evi­ran tut­ki­muk­sis­sa pi­täi­si sel­vi­tä, mi­ten ah­ma on jou­tu­nut avut­to­maan ti­lan­tee­seen.

Ah­ma on Suur­pe­dot.fi -si­vus­ton mu­kaan ää­rim­mäi­sen uha­na­lai­nen laji, kos­ka sen ar­vi­oi­tu po­pu­laa­ti­o­ko­ko on al­le 50 li­sään­ty­mis­ky­kyis­tä yk­si­löä. Vuo­si­na 1978 – 2006 ah­ma­po­pu­laa­ti­on vuo­tui­nen kas­vu oli vain 4,7 %.

Lähde: Tien varresta löytyi loukkaantunut ahma – Erätarkastaja: ”Erikoinen juttu” | Koillissanomat – Kuusamo, Posio, Taivalkoski

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Majavien metsästys jatkuu keväälle – eläimen rakentamaa patoa ei saa purkaa luvatta

Majavien metsästyskausi on käynnissä. Lapissa esiintyy lähinnä euroopanmajavaa, jonka metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan tai poikkeusluvan.

Paikallisella tasolla majavavahingot voidaan estää aktiivisella ja suunnitelmallisella metsästyksellä. Vahinkoja ei korvata valtion varoista.

Majavien metsästys alkoi 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Pyyntivälineenä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta ja heti tappavia rautoja.

Majavat pystyvät muokkaamaan elinpiiriään rakentamalla patoja ja nostamalla näin paikoittain veden pintaa. Nousseesta vedenpinnasta hyötyvät myös monet muut eläinlajit, kuten vesi- ja kanalinnut.

Padon purkaminen vaatii luvan

Maanomistajille majavien aiheuttamat tie- metsä- tai peltoalueiden tulvat ja kaatamat puut saattavat aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja.

Yleisimpiä majavien aiheuttamia ongelmakohtia ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot.

Majavapadosta tulee ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.

Pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla Lapissa 15.6–15.9. välisenä aikana.

Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa ilman Suomen riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa.

Lähde: Majavien metsästys jatkuu keväälle – eläimen rakentamaa patoa ei saa purkaa luvatta – Lapin Kansa

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi