Metsästysajat 2019-2020 | Suomen riistakeskus

Metsästysvuoden 2019-2020 metsästysajat päivitetään taulukkoon heti kun säädökset ovat valmistuneet.

Metsäkanalintujen metsästysajat määritetään  kesän riistakolmiolaskentojen tulosten perusteella. Metsäkanalintujen metsästysajat  päivitetään taulukkoon elokuun viimeisellä viikolla.
Lähde: Metsästysajat – Suomen riistakeskus

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | 2 kommenttia

Suurpetopoikkeuslupapäätökset | Suomen Riistakeskus

Kaikki Suomen Riistakeskuksen suurpetopoikkeuslupapäätökset vuodesta 2012 tähänpäivään. Vahinkoperusteisen 41 a § poikkeusluvan hakulomakkeet.
Lähde: Suomen Riistakeskus – Suurpetopoikkeusluvat

Kategoria(t): Riistanhoito

Suurpetohavainnot kartalla | Riistahavainnot.fi

Kaikilla on mahdollisuus seurata valtakunnallisen petoyhdyshenkilöverkoston Tassu-seurantajärjestelmään kirjaamia tietoja suurpetojen –  karhujen, susien, ilvesten ja ahman jälki- tai näköhavainnoista.

Osoitteesta riistahavainnot.fi voi katsoa kirjatut merkinnät kahden viimeksi kuluneen kuukauden ajalta, niistä tuoreimmat voivat olla edelliseltä päivältä.

Suurpeto havaintosi voi pelastaa monen kotieläimen hengen
> tästä löydät paikallisen petoyhdyshenkilön.

Toimi näin:
– Tallenna petoyhdyshenkilön puhelinnumero kännykkääsi
– Lähetä viesti petoyhteyshenkilölle heti kun teet havainnon
– kerro tai kuvaa – mitä, missä, milloin näit.
GPS sijainti täsmentää havaintoa ja petoyhteyshenkilöt löytävät paikalle.

Suurpetovahingosta tulee ilmoittaa viipymättä
vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle!

Petovahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131 kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Riistahavainnot — suurpedot.

Suden ja koiran kohtaamisia – vuodesta 2011 alkaen

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito

Sadetutka

Sadetutka – Finnish Meteorological Institute.
Tuulensuunta

Kategoria(t): Riistanhoito

A-vitamiini on immuunipuolustukselle ja alkion kehitykselle tärkeä

Vitamiinit ovat välttämättömiä kasvulle, kehitykselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Jos vitamiineja ei saa riittävästi, uhkana ovat puutostaudit. Niukka saanti voi myös lisätä riskiä sairastua pitkäaikaissairauksiin.

Monipuolinen ruokavalio takaa riittävän vitamiinien saannin. Suomalaiset saavat keskimäärin tarpeeksi vitamiineja ravinnosta.

D-vitamiinia on ravinnossa vain harvoissa elintarvikkeissa luonnostaan riittävästi, suomalaisilla on tarvetta kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin  saatiin ruokavaliossa.

Vitamiineiksi luetaan 13 yhdistettä ja ne ovat joko vesi- tai rasvaliukoisia. Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat maksaan ja rasvakudokseen, kun taas useimmat vesiliukoiset vitamiinit erittyvät nopeammin kehosta.

Tehokkaan vastustuskyvyn kannalta välttämättömiä, tarvittavia vitamiineja ovat A-vitamiini, B-ryhmän vitamiineihin kuuluva foolihappo, B6-, B12, C, D- ja E-vitamiinit.

A-, D-, E- ja K- vitamiinit ovat rasvaliukoisia. Rasvaliukoiset vitamiinit liukenevat rasvaan, ovat melko kestäviä ruoanvalmistuksessa ja ne varastoituvat elimistöön.

A-vitamiini

A-vitamiini on yleisnimitys useille saman biologisen aktiivisuuden omaavalle molekyylille. Rasvaliukoiset retinoidit esiintyvät luonnossa kolmena fysiologisena muotona; retinolina, retinaalina ja retiinihappona ja niitä yhdessä sanotaan A-vitamiiniksi.

Betakaroteeni on A-vitamiinin esiaste, jonka elimistö voi muuttaa A-vitamiiniksi, mutta vaatii sinkkiä vapautuakseen maksasta.

Verenkierrossa A-vitamiini sitoutuu kahteen proteiiniin, jossa se kuljetetaan kohdekudoksiin kuten verkkokalvoon, ihoon tai kiveksiin.

A-vitamiinia tarvitaan kasvuun ja kehitykseen, immuunipuolustukseen, iholle ja limakalvoille.

A-vitamiini yhdessä sinkin kanssa säätelee ihon kosteustasapainoa. Ihmiset, joiden iho kuivuu herkästi, kannattaa tarkastella ruokavalionsa A-vitamiinin lähteitä.

A-vitamiinia saa riittävästi monipuolisesta ruoasta.

Vitamiinien tarve vaihtelee yksilöllisesti

Jos ruokavalioon ei kuulu eläinperäisiä lähteitä kuten maksaa ja kananmunaa, kannattaa lisätä näiden käyttöä tai kokeilla A-vitamiinilisää, koska arvion mukaan 40 prosentilla eurooppalaisesta väestöstä kasviperäiset karotenoidit eivät muunnu hyvin A-vitamiiniksi (retinoliksi) elimistössä.

Rasvaliukoisia vitamiineja ovat A-, D-, E- ja K -vitamiinit. Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat kudoksiin.

A-vitamiinilla on laaja-alainen merkitys kehon puolustusjärjestelmän toiminnalle. A-vitamiinia ja sen aineenvaihduntatuotteita tarvitaan puolustusjärjestelmän normaalin toiminnan ylläpitämiseen.

A-vitamiini ylläpitää ihon ja limakalvojen normaalia toimintaa sekä eheyttä, niiden toimiessa kehon luontaisen puolustusjärjestelmän ensilinjana infektioita vastaan. Lisäksi se vaikuttaa luontaisen puolustusjärjestelmän syöjäsolujen toimintaan.

A-vitamiinin tehtäviin kuuluu käytännössä kaikkien solujen erikoistuminen, kasvu ja ylläpitö.

Esimerkiksi epiteelisolujen kasvu ja ylläpito tapahtuu kofaktoritoiminnan seuraksena ja puutoksesta seuraa sarveiskalvon, keuhkojen, ihon ja suolen limakalvojen keratinisaatiota, sekä limaa erittävien solujen vähenemistä.

A-vitamiini osallistuu myös alkion kehitykseen, sisäelinten muodostumiseen, immuunipuolustuksen normaaliin toimintaan, normaalin näkökyvyn ylläpitoon, sekä luuston kasvuun ja uusiutumiseen ja sen puutoksesta seuraa luun resorption hidastumista. Retiinihappoa tarvitaan myös geenien transkriptioon.

A-vitamiini vaikuttaa:

  • Näkökyvyn ylläpito, etenkin hämärässä
  • Luuston kasvu
  • Pitää limakalvot kunnossa
  • Immuunijärjestelmän ylläpito
  • Anemian ja luukadon ehkäisy

A-vitamiini on myös tärkeä osa immuunivasteen ja lisääntymiskyvyn kannalta.

A-vitamiini parhaat lähteet

Maksa, nahkiainen, ankerias, bataatti, ruusunmarja ja kerma.

A-vitamiinin tärkeimmät eläinkunnan lähteet ovat voi, kananmunan keltuainen, lihatuotteet ja erityisesti maksa.

Kasvikunnassa A-vitamiinia esiintyy karoteenin muodossa antioksidanttina. Kasvikunnassa A-vitamiinia esiintyy esimerkiksi porkkanoissa, oranssissa paprikassa ja vihreissä vihanneksissa.

Mitä voimakkaamman oranssi tai tummanvihreä väri kasviksessa on, sitä enemmän se sisältää karoteenia.

Suomalaiset saavat kolmasosan A-vitamiinistaan kasviksista ja hedelmistä, kolmasosan lihasta ja lihavalmisteista ja kolmasosan ravintorasvoista ja maitovalmisteista.

  • 1 porkkana sisältää puolet aikuisen päivittäisestä A-vitamiinitarpeesta (beetakaroteenina).
  • 400 g maksalaatikkoa sisältää reilun kahden viikon tarpeen A-vitamiinia.
  • 1 muna sisältää viidenneksen päivän tarpeesta.
  • Muita hyviä lähteitä ovat punaiset ja vihreät kasvikset, kuten paprika, lehtiselleri ja pinaatti sekä maitorasvaa sisältävät elintarvikkeet, kuten voi, sekä margariinit, jotka A-vitaminoidaan.

A-vitamiinin imeytyminen

Karotenoideista muodostuu ohutsuolen solussa A-vitamiinia elimistön tarpeen mukaan. A-vitamiini imeytyy kylomikroneissa ravintorasvojen ja sappihappojen avulla.

Yleisesti suositellut A-vitamiinin saantisuositukset ovat; miehillä 900 mikrogrammaa vuorokaudessa ja naisilla ja odottavilla äideillä 800 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Odottavilla äideillä turvallinen päivittäinen annos on enintään 3000 mikrogrammaa.

Ylimäärä varastoituu maksaan ja ylimääräinen karoteeni rasvakudokseen.

Maksasta A-vitamiini vapautuu sinkkiä sisältävän entsyymin avulla.

Elimistön A-vitamiinin puoliintumisaika on 6-10kk.

A-vitamiinilla on laaja-alainen merkitys

A-vitamiinin johdannainen retinoiinihappo, toimii kehossa hormonin tavalla säädellen yli 500 geenin toimintaa.

Useat näistä geeneistä ohjaavat puolustusjärjestelmän solujen tuotantoa, lisääntymistä ja erilaistumista. A-vitamiinin puute heikentää myös hankitun immuniteetin toimintaa heikentyneen vasta-ainetuotannon kautta. Se on yhdistetty myös useisiin infektiotiloihin, kuten ripuli- ja hengitystieinfektioihin, tuhkarokkotartuntoihin.

Pitkäaikaiseen ja runsaaseen eläinperäiseen A-vitamiinin saantiin liittyy terveysriskejä, kuten sikiön kehityshäiriöt ja luuston tiheyden heikkeneminen.

Vitamiinille onkin asetettu saantisuosituksia. Raskaana oleville ei suositella lainkaan maksan syöntiä sen suuren A-vitamiinipitoisuuden vuoksi.

Puutosoireet

A-vitamiinin puutos esiintyy usein yhdessä raudanpuutoksen kanssa. Sinkin puutteessa A- vitamiinivarastoja ei kyetä käyttämään.

Vastaavasti proteiinien puutteessa A-vitamiini ei pääse kohdekudokseensa.

A-vitamiinin puutos aiheuttaa mm. hämäräsokeutta, iho-ongelmat, limakalvohäiriöt, tulehdusherkkyys, ruokahaluttomuus, kilpirauhasongelmat.

A-vitamiinimyrkytys

Oireita ovat ohimoalueiden päänsärky, fontanelleissa näkyvä aivopaineen nousu, väsymys, huimaus, pahoinvointi ja oksentelu.

Krooninen myrkytys voi syntyä käytettäessä pitkiä aikoja 15–40 mg retinolia vuorokaudessa. Toksisuuteen vaikuttavat valmisteen ominaisuudet, sillä ölypitoisten valmisteiden toksisuus on vähäisempää (kuin emulsiot ja dispersiot).

Vaikka Betakaroteeni muuntuu A-vitamiiniksi, sen käyttö suurinakin annoksina on turvallista koska muuntuminen vähenee, jos elimistön A-vitamiinivarastot ovat täynnä. Suuret annokset saattavat värjätä ihon kellertäväksi, mutta keltaisuus poistuu, kun käyttö lopetetaan.

Kategoria(t): Terveys | Avainsanat: , , | Kommentoi

”Jokaisen kroppa tiesi, paljonko D-vitamiinia pitää vapauttaa vereen” – väitöstutkimuksesta uutta tietoa 273 geeniä, joihin D-vitamiini vaikuttaa

Väitöstutkija Veijo Nurminen tähdentää, että jos ihminen ei saa riittävästi D-vitamiinia, hänen elimistönsä puolustus­järjestelmä eli immuuni­puolustus ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

Hän arvioi, että tulevaisuudessa voidaan mahdollisesti kehittää geenitesti, joka kertoo, kärsiikö ihminen D-vitamiinin puutoksesta.

Jo entuudestaan tiedetään, että D-vitamiini ehkäisee luiden haurastumista.

Nurmisen tutkimusryhmä löysi kaksi uutta proteiinia, jotka osallistuvat D-vitamiinin kohdegeenien luennan säätelyyn. Lisäksi Nurminen selvitti, miten D-vitamiini vaikuttaa valkosolujen perinnöllisiin ominaisuuksiin.

”Poikkeavuudet geenien luennan säätelyssä voivat johtaa useiden tautien, kuten syöpien ja autoimmuunitautien syntyyn”, hän toteaa.

Autoimmuunitaudissa ihmisen puolustusjärjestelmä hyökkää virheellisesti elimistön omia kudoksia vastaan. Sadasta ihmisestä noin viidellä on arvioiden mukaan jokin autoimmuunisairaus.

D-vitamiinin puutoksen tiedetään aiheuttavan myös riisitautia.

Lisäksi sillä on todettu yhteys diabetekseen, joihinkin syöpiin, hermoston rappeumatauteihin sekä tulehdussairauksiin, kuten tuberkuloosiin.

D-vitamiinia saa auringon lisäksi ravinnosta

Nykykäsityksen mukaan D-vitamiinia saa riittävästi, jos syö kalaa pari kolme kertaa viikossa ja käyttää maitotuotteita vähintään puoli litraa päivässä.

Vitamiinilisää suositellaan ainakin vegaaneille, raskaana oleville, imettäville, alle 18-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille.

Nurmisen tutkimusryhmä on selvittänyt myös sitä, mikä on paras D-vitamiinin taso.

Tutkijat antoivat 70 vapaaehtoiselle koehenkilölle kuukauden alussa satakertaisen päiväannoksen eli kaksi tuhatta mikrogrammaa D-vitamiinia.

Sen jälkeen tutkijat mittasivat, kuinka paljon koehenkilöiden veren D-vitamiinitasot nousivat kuukauden aikana.

He havaitsivat, että paras mahdollinen D-vitamiinin määrä oli jokaisella koehenkilöllä erilainen.

”Jokaisen kroppa tiesi, paljonko D-vitamiinia pitää vapauttaa vereen. Ylimäärä varastoitui rasvakudokseen”, Nurminen kertoo.

Jokaisen ihmisen optimaalinen D-vitamiinin määrä pitäisi siis Nurmisen mukaan selvittää aina erikseen.

Nurminen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että valkosoluissa on kaiken kaikkiaan 273 geeniä, joihin D-vitamiini vaikuttaa.

”Listaa voidaan käyttää hyödyksi, kun testataan D-vitamiinin puutoksen vaikutuksia. Sen avulla voidaan mahdollisesti myös löytää geenimarkkereita, joilla on mahdollista selvittää jokaisen ihmisen yksilöllinen D-vitamiinin tarve”, Nurminen sanoo.

Lähde: ”Jokaisen kroppa tiesi, paljonko D-vitamiinia pitää vapauttaa vereen” – väitöstutkimuksesta uutta tietoa kiistellyn vitamiinin tarpeesta – Hyvinvointi | HS.fi

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Nyt on metsäveroilmoituksen aika –

Metsätilojen ostoista on kertynyt metsävähennyspohjaa. Tädiltä lahjaksi saadun tilan mukana siirtynyt metsävähennys sekä edellisenä vuonna ostetun määräalan lohkomiskulut lisätään metsävähennyspohjaan.

Kirjataan ylös, ei tarvitse muistella

Seinäallakkaan on kirjoitettu tunnollisesti jokainen metsämatka. Matkan aihe, kiinteistö ja kuvion numero kertovat matkojen liittyvän metsätalouden harjoittamiseen.

Maatalousnäyttelystä kirjattiin vähennykseen myös päivärahat, koska kuuden tunnin aikaraja täyttyi ja matka oli muualle kuin metsätilalle.

Metsätiemaksu löytyy samoin kuitti moottorisahasta …

Metsäkeskuksen metsäverokoulutukset löydät tapahtumakalenteristamme.  Tutustu myös verovinkkeihimme.

Lähde: Esa Lappalainen: Nyt on metsäveroilmoituksen aika – Metsään-lehti

Kategoria(t): Metsänhoito | Kommentoi

Levon Metsästysseura Sastamalassa talkoilee tilat kuntoon

Sastamalan seutu on tunnettu tiheästä valkohäntäpeurakannastaan. Pyyntilupien määrää alueella on lisätty liikennevahinkojen ja viljelyksille aiheutuvien tuhojen vähentämiseksi.

Levon Metsästysseura sai Leader-tukea lahtivajansa kunnostamiseen, jotta se vastaisi toiminnallisuudeltaan alati kasvavaa käyttötarvetta.

Luonnonkauniilla paikalla Houhajärven rannalla Sastamalassa sijaitsee Levon Metsästysseuran omistama Levonniemi.

Se on koko seuran toiminnan keskipiste. “Levonnokan perusparannushanke tähtää paikan toimivuuden ja viihtyisyyden parantamiseen”, Levon Metsästysseuran puheenjohtaja Jaakko Erjo kertoo.

Alueella on useita talkoovoimin rakennettuja rakennuksia. Niitä remontoidaan nyt Joutsenten reitin tukemassa yleishyödyllisessä investointihankkeessa.

Lahtivajan kunnostaminen tärkeää

Riistankäsittelytilan päivittäminen vastaamaan uusimpia vaatimuksia on tärkein osa koko Levonnokan perusparannushanketta.

Hanke vaiheistettiin niin, että lahtivaja remontoitiin ensimmäiseksi, koska se oli tärkeintä saada kuntoon ennen jahtikauden aloitusta.

Lahtivajan peruskorjaus on sisältänyt muun muassa jäähdytysjärjestelmän täydellisen uusimisen, kylmiön rakentamisen lahtivajan sisälle, nylkytilan seinien lisäeristämisen ja maanvaraisen lattian uusiorakentamisen.

Hirvieläinjahdin aloituksen aikaistaminen syyskuun alkuun vaatii hyvät kylmätilat elintarvikehygienian turvaamiseksi.

Levon Metsästysseuran alueen tärkeimmät riistaeläimet ovat hirvi ja valkohäntäpeura, joiden asianmukaista jälkikäsittelyä uudistettu lahtivaja varmistaa.

Jaakko Erjo painottaa hygienian ja hyvien toimintatapojen merkitystä läpi koko ketjun lähtien metsästä päättyen lihan oikeanlaiseen käsittelyyn.

Nykysäädökset täyttävä riistankäsittelytila on helppo pitää puhtaana ja se takaa lihankäsittelijöille entistä paremmat työskentelyolosuhteet. Uudistettu lahtivaja toimii myös hätäteurastustilana ja kohentaa suurriistavirka-avun toimintaedellytyksiä alueella.

Päärakennus vuorossa seuraavaksi

Ensi keväänä siirrytään metsästysseuran päärakennuksen Levon majan remontoimiseen. Hankkeessa kunnostetaan wc-tilat ja parannetaan liikkumisen esteettömyyttä.

Päärakennusta käyttävät sekä jäsenet että paikalliset yhdistykset ja koululaisryhmät. Sitä myös vuokrataan. Päärakennuksen remontoiminen hyödyttää siten laajemmin paikallista palvelutarjontaa.

Ohjelmassa on lisäksi alueelle johtavan tien ja parkkipaikan parantamista sekä laiturin kunnostamista.

Hyvä hankesuunnittelu Leader-tuen takana

Puheenjohtaja Jaakko Erjo kertoo, että hankkeen käynnistäminen vaati paljon suunnittelua ja Leader-tuen sähköisen hakupalvelun käyttämisessä oli omat haasteensa. Joutsenten reitiltä ja Pirkanmaan ELY-keskukselta saatiin kuitenkin hyviä neuvoja hakuprosessin läpiviemiseen.

“Hankkeen saama Leader-tuki oli tärkeä, eikä hanketta olisi lähdetty toteuttamaan ilman avustusta siinä mittakaavassa kuin nyt on pystytty tekemään”, sanoo Jaakko Erjo.

Hyvän etukäteissuunnittelun lisäksi hanke on vaatinut materiaalien hankintaa ja rahaa sekä ennen kaikkea runsaasti talkootyötä. Aktiivisesti mukana on ollut noin kaksikymmentä talkoolaista, joiden panosta ja sitoutumista puheenjohtaja kiittelee.

Pääosa materiaalihankinnoista kohdistettiin Sastamalan seudulle. Esimerkiksi kylmiöelementit, seinien lisäeristeet ja lahtivajan teräsrakenteet tilattiin paikallisilta yrityksiltä. Koko hanke on tarkoitus saattaa valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Lähde: Levon Metsästysseura talkoilee tilat kuntoon – Kokemäenjokilaakson Uutiset

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Tätä ei usein pääse näkemään: Harvinaislaatuisella videolla peura pudottaa sarvensa – näin nopeasti se käy!

Yhdysvaltojen Vermontissa kuvatulla videolla peura pudottaa sarvensa keskellä yötä, kertoo Fox News.

Vermontin alueen luonnonsuojelusta vastaava Vermont Fish and Wildlife Department jakoi Ann Sivorin tammikuun alussa kuvaaman videon Facebook-tilillään.

Harvinaislaatuiseksi kuvatulla videolla on jo liki 400 000 katselukertaa.

Koko tapahtuma on ohi niin nopeasti, että se voi mennä täysin ohi, jos ei videota seuraa tarkasti!


Lähde: Tätä ei usein pääse näkemään: Harvinaislaatuisella videolla peura pudottaa sarvensa – näin nopeasti se käy! – MTVuutiset.fi

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Hurja näky tallentui kameraan – Yellowstonen kansallispuistossa ulvova susilauma seisoi tiellä

Yhdysvaltojen Yellowstonen kansallispuistossa ihmiset voivat kokea yllättäviä kohtaamisia villieläinten kanssa. Kansallispuiston halki menevällä tiellä osa on joutunut kohtaamaan vauhkoontuneen biisonilauman ja nyt eräs seurue näki susia matkallaan.

YouTube-videolla nähdään joulukuun lopulla Yellowstonen kansallispuistossa sattunut tilanne, jossa opas on ajanut ryhmänsä kanssa autolla puiston läpi.

Opas oli nähnyt tiellä paljon sudenjälkiä, mikä oli saanut hänet hidastamaan ja tarkkailemaan ympäristöä. Ei mennyt aikaakaan kun ensimmäinen susi näkyi tiellä.

Lähde: Hurja näky tallentui kameraan – ulvova susilauma seisoi tiellä – Stara

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Viltövervakning med digital teknik | Svensk Jakt

Medlemmarnas viltkameror och drönare kan ge viktig information i Svenska Jägareförbundets arbete med regional och lokal viltförvaltning. Den nya digitala tekniken öppnar helt nya möjligheter.

I Jämtland pågår redan ett treårigt projekt där länsstyrelsen vill se om inventeringen av järv och lodjur kan förbättras med viltkameror.

I Värmland har länsstyrelsen under flera år använt kameror främst för att bekräfta rovdjursförekomst, men även för att kvalitetssäkra varg, lo och järvföryngringar.

I Gävleborgs län anser länsstyrelsens naturbevakare att jägarnas lokala kunskaper är ovärderliga. Viltkameror har visat sig effektiva.

Känner markerna

Jägarna vet var djuren har sina växlar och trader, och det gäller även rovdjurens rörelsemönster.

Nu inleder Svenska Jägareförbundet ett samarbete med Sveriges lantbruksuniversitet, SLU, för att metodiskt samla in och analysera digital information som ett led i viltövervakningen.

Svenska Jägareförbundet finns i hela Sverige och organiserar stora delar av jägarkåren. Förbundet kan då få tillgång till en stor mängd information från medlemmarnas viltkameror.

Man räknar med att det finns 1.000-tals viltkameror runtom i landet, och bilder från drönare ses också som digitala kunskapskällor i framtiden.

Digital satsning

Planeringen inleds nu för att systematisera och utveckla metoder för att nyttja digitala lösningar som kameror, drönare och artificiell intelligens inom viltförvaltningen, säger Bo Sköld.

Hos forskarna på SLU är intresset stort.

Vi har en lång tradition av samarbete med Svenska Jägareförbundet när det gäller metodutveckling inom viltförvaltning.

Det är nu naturligt att fördjupa samarbetet avseende ny teknik i viltövervakningen, säger Göran Ericsson, professor vid SLU.

Lähde: Viltövervakning med digital teknik | Svensk Jakt

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , | Kommentoi