Sadetutka

Sadetutka – Finnish Meteorological Institute.
Tuulensuunta

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Suurpetohavainnot kartalla | Riistahavainnot.fi

Kaikilla on mahdollisuus seurata valtakunnallisen petoyhdyshenkilöverkoston Tassu-seurantajärjestelmään kirjaamia tietoja karhujen, susien, ilvesten ja ahman jälki- tai näköhavainnoista.

Osoitteesta riistahavainnot.fi voi katsoa kirjatut merkinnät kahden viimeksi kuluneen kuukauden ajalta, niistä tuoreimmat voivat olla edelliseltä päivältä.

Suurpeto havaintosi voi pelastaa monen lemmikkieläimen hengen
> tästä löydät paikallisen petoyhdyshenkilön.

Toimi näin:
– tallenna petoyhdyshenkilön puhelinnumero kännykkääsi
– lähetä viesti petoyhteyshenkilölle heti kun teet havainnon
– kerro tai kuvaa – mitä, missä, milloin näit. GPS sijainti tuo lisäarvoa.

Petovahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle!

Petovahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131 kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Riistahavainnot — suurpedot.

Suden ja koiran kohtaamisia – vuodesta 2011 alkaen

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Metsästysajat 2017-2018 | Suomen riistakeskus

Metsästysajat 2017-2018

Lähde: Metsästysajat | Suomen riistakeskus

Kategoria(t): Riistanhoito

Suurpetopoikkeuslupapäätökset | Suomen Riistakeskus

Kaikki Suomen Riistakeskuksen suurpetopoikkeuslupapäätökset vuodesta 2012 tähänpäivään.
Lähde: Suomen Riistakeskus – Suurpetopoikkeusluvat

Kategoria(t): Riistanhoito

Paavo Turunen putosi hirvitornista tapaturmaisesti hirvijahdissa – silti hän palaa sinne pyörätuolilla yhä uudelleen

Turunen neliraajahalvaantui ja menetti puhekykynsä viisi vuotta sitten, kun hän putosi tapaturmaisesti hirvitornista.

Vakavaan loukkaantumiseen johtavat metsästysonnettomuudet ovat Suomessa harvinaisia.

Tyrnäväläinen Paavo Turunen istuu sängyllään oululaisessa hoivakodissa. Hänen eteensä on levitetty kuvia metsästysreissulta. Takana on yksi vuoden kohokohdista.

Turunen on päässyt jälleen lempiharrastuksensa pariin hirvimetsälle ja muistelee asiaa selvästi mielissään lähihoitaja Pauliina Saarelan tulkkaamana.

Turunen ei pysty puhumaan, mutta hän kommunikoi kirjainkaavion avulla. Sanat muodostuvat hitaasti, kirjain kerrallaan, kun hoitaja tulkitsee Turusen silmien liikkeitä. Tämä on tapa, jolla mies saa äänensä kuuluviin.

Elämä päättyi ja pysäytti, mutta tähän on vain sopeuduttava, että en enää pysty puhumaan enkä liikkumaan. Mutta onneksi muisti ja järki ovat tallella, Turunen sanelee.

Turusen elämä oli päättyä lähes päivälleen viisi vuotta sitten.

Kokenut metsämies oli Tyrnävällä hirvimetsällä passissa hirvitornissa. Turunen oli istuutumassa reppujakkaralleen, kun hirvitornin pohja petti ja hän putosi maahan niskoilleen.

Turusen niskanikama murtui ja hän sai massiivisen aivoinfarktin. Miehestä tuli neliraajahalvaantunut ja puhekyvytön 67-vuotiaana.

Tila on niin sanottu locked-in-syndrooma, LIS. Siinä ihmisen ajattelu, järki ja tunteet ovat ennallaan, mutta vartalo on halvaantunut eikä puhuminen tai nieleminen onnistu.

Locked-in-oireyhtymä

  • Laajan aivorunkovaurion aiheuttama tila.
  • Raajat, vartalon lihakset, kasvot sekä puhumiseen ja nielemiseen tarvittava lihaksisto ovat halvaantuneet.
  • Silmien liikkeet ovat useimmiten säilyneet.
  • Ajattelu, muisti ja tunteet ovat entisellään.
  • Taustalla usein aivoverenkierron häiriö tai traumat, tuumorit ja virusperäiset sairaudet.

Hirvikaverit pitävät yhtä

Turuselle metsästyksellä on ollut tärkeä merkitys koko hänen elämänsä ajan. Mies sai ensimmäisen metsästyskoiransa 15-vuotiaana ja on kuulunut hirviporukoihin 50 vuotta.

Luonto oli mukana vahvasti myös työelämässä, sillä hän työskenteli Kainuun rajavartiostossa vartiopäällikkönä ja kouluttajana. Eläkkeelle jäämisen jälkeen metsästys on ollut miehelle kaikki kaikessa.

Halvaantumiseen johtava metsästysonnettomuus harvinainen

Vakavaan loukkaantumiseen johtavat metsästysonnettomuudet ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Aseenkäyttöön liittyviä onnettomuuksia tapahtuu vuosittain parikymmentä.

Muita onnettomuuksia, kuten loukkaantumiseen johtavia putoamisia ei tilastoida, kertoo Suomen metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Hän muistaa viiden vuoden aikana tapahtuneen yhden halvaantumiseen johtaneen onnettomuuden.

Myöskään hirvitornien kunto ei Simeniuksen mukaan ole suuri tai laaja ongelma.

Niistä huolehtiminen kuuluu yleiseen turvallisuuteen. Metsästäjäliitosta on muistutettu seuroja käymään tornien kunto läpi vuosittain.

Tornit lahoavat pikkuhiljaa eivätkä kestä. Silloin ne pitää joko korjata tai ottaa pois käytöstä, Simenius sanoo.

Lähde: Paavo Turusen elämä oli päättyä hirvimetsällä – silti hän palaa sinne pyörätuolilla yhä uudelleen

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , | Kommentoi

Euroopan gps-paikannuksen tarkkuus pian senttimetrejä – neljä uutta satelliittia nostettiin kiertoradalle

Euroopan satelliittipaikannusjärjestelmän Galileon neljä uusinta satellliittia on viety avaruuteen. Eilen tapahtunut 715-kiloisten satelliittien laukaisu nostaa Galileon satelliittien määrän jo 22:een.

Järjestelmään tulee kaikkiaan 24 satelliittia ja muutamia varasatelliitteja. Viimeiset satelliitit on tarkoitus viedä radalleen ensi vuoden puolivälissä.

Galileon satelliitit ovat runsaan 23 000 kilometrin korkeudessa. Kun järjestelmä on täydessä toiminnassaan, sillä uskotaan päästävän paikannuksessa senttimetrien tarkkuuteen. Täydessä toiminnassa ollaan aikaisintaan vuonna 2020.

Lähde: Euroopan gps-paikannuksen tarkkuus pian senttimetrejä – neljä uutta satelliittia nostettiin kiertoradalle – Tivi

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | Kommentoi

Savolainen supiloukku maastoon | YouTube

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | Kommentoi

Suden ja hirven kamppailu järvellä – lennokki kuvasi sattumalta

Lennokkikamerat ovat helpottaneet näyttävien luontovideoiden kuvaamista, sillä ne pääsevät paikkoihin ja tilanteisiin joihin ihmisillä ei olisi asiaa.

Nyt drone-kamera on ikuistanut kahden villieläimen yhteenoton.

Youtube-käyttäjä Dan Nystedt oli kuvaamassa hirveä Kanadan Ontariossa. Yhtäkkiä paikalle ilmestyi myös susi. Saalistaja alkoi lähestymään hirveä.

Susi ja hirvi ottivat yhteen järven matalassa vedessä.

 

Lopulta hirvi onnistui pääsemään irti petoeläimen tiukasta otteesta ja pakeni uimalla järven syvempiä vesiä kohti. Susi joutui luovuttamaan, ja hirvi onnistui pääsemään turvallisesti suojaan.

Lähde: Suden ja hirven kamppailivat järvellä – lennokki kuvasi sattumalta – Stara

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Onko ahmasta tulossa citysaalistaja? – Useita havaintoja ahmasta Uudellamaalla

Kasvava ahmakanta on sysännyt nuoret urokset vaeltamaan Etelä-Suomeen.

Suomen pienimmästä suurpedosta ahmasta on tehty kahden viime vuoden aikana useita havaintoja Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

”Ensimmäinen kerta oli aivan sattumaa: pääsin lähestymään eläintä noin 20 metrin etäisyydelle. Eläin oli hyväkuntoinen, eikä se kumma kyllä vältellyt minua vaan oli päinvastoin utelias”, Rannikko kertoo.

Ahma uskalsi tulla noin 15 metrin päähän Rannikosta ja seurasi häntä kiinnostuneena.

”Se oli lähes uteliaan kiinnostunut minusta. Sen käytös oli yllättävää, sillä luontokirjoissa kerrotaan, että ahma on suurten korpien asukki, joka karttaa ihmistä.”

Rannikko toimii Salon seudun riistanhoitoyksikön petoyhdyshenkilönä, joten hänellä on kokemusta suurpetojen kohtaamisesta.

”Toki en ole kovin tottunut ahmahavainnoitsija. Se käyttäytyi hyvin eri tavalla kuin toiset tapaamani suurpedot ja hirvieläimet.”

Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pasi Aaltola kertoo saaneensa keväällä useita ilmoituksia ahmasta Salossa. Eläin oli nähty jopa parin kilometrin päässä Salon keskustasta.

”Suhtauduimme havaintoihin ensin hieman epäluuloisesti, mutta havainnot varmistuivat, kun ahmasta saatiin kuva riistakameralla”, Aaltola sanoo.

Nuorilla uroksilla on poikkeuksellinen kyky liikkua pitkiä matkoja

”Nuoria, pesimäalueita etsiskeleviä yksilöitä kuljeskelee enemmän kuin aiemmin Etelä-Suomessa”, Kojola kertoo.

Etelä-Suomen ahmat ovat todennäköisimmin nuoria uroksia, joiden kyky liikkua on poikkeuksellinen.

”Uroksilla on tapana kulkea aivan käsittämättömän pitkiä matkoja. Yksi ahmauros vaelsi Norjassa Tenojoen laaksosta vuoristoa pitkin toistatuhatta kilometriä aina Oslon seudulle asti”, Kojola sanoo.

Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa liikkuvat ahmat ovat vielä todennäköisesti vaeltavia yksilöitä, eikä Etelä-Suomessa ole pesivää ahmakantaa.

Eteläisimmät pesivät ahmat ovat Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalan maakunnan eteläosissa.

Keski-Pohjanmaalle istutettiin 1990-luvulla ahmakanta, joka on levinnyt Keski-Suomeen päin.

”En näe mitään erityistä estettä sille, että Etelä-Suomessa olisi jonkinmoinen pesivä ja lisääntyvä ahmakanta. Etelässä on kuitenkin ahmoille hyvin otollinen ravintotilanne”, Kojola arvioi.

Ahma hankkii ravintonsa pääasiassa haaskoista

Etelässä on vahva ilveskanta, ja ilvekset saalistavat pieniä hirvieläimiä, kuten valkohäntäkauriita ja metsäkauriita.

”Etelässä ahmalle jää ilveksen jättämästä haaskasta enemmän syötävää kuin esimerkiksi Pohjois-Savossa, jossa ilveksen pääravintona on metsäjänis.”

Ahma kykenee itsekin pyydystämään jänistä ja pieniä hirvieläimiä. Poronhoitoalueilla ahma saalistaa myös poroja.

”Tietyissä olosuhteissa pehmeän lumen aikaan ahmat saattavat saada aikaan porokannassa merkittävää vahinkoa”, Kojola sanoo.

Ilpo Kojola kertoo, että monet ahmat ovat luonteeltaan uteliaita.

”Nuoret aikuiset tottuvat nopeasti ihmisen läsnäoloon. Ahmaa kuvanneet luontokuvaajat ovat kertoneet, että eläin alkaa luottaa ihmiseen aika nopeasti.”

Ihmisen ei tarvitse pelätä ahmaa, sillä uteliaisuudestaan huolimatta se pyrkii yleensä välttämään ihmistä.

Lähde: Onko ahmasta tulossa uusin citysaalistaja? – Kamera tallensi eläimen Salossa, useita havaintoja myös Uudellamaalla – Kotimaa – Helsingin Sanomat

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi

Metsästäjätutkinnon lajintunnistus tehdään nykyään valokuvien perusteella piirroskuvien sijaan

Tutkinnon läpäisyprosentti on tähän asti ollut noin 50 prosenttia.

Metsästäjän opas, vapaaehtoisen metsästäjätutkintokoulutuksen materiaali sekä metsästäjätutkinnon sisältö ovat totaalisesti muuttuneet, kuvailee Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Mikkola.

Esimerkiksi metsästäjätutkinnon lajintunnistusosiossa lajit on tunnistettava erilaisista valokuvista, ei piirroskuvista, kuten aiemmin.

Samasta lajista on useampia kuvia, jotka jäljittelevät metsästystilanteen lajintunnistustilannetta.

Tutkinnon kysymyssarjat on uusittu ja niitä on useampia. Tutkinto on edelleen kirjallinen monivalintatentti, joka sisältää 60 kysymystä.

Uudistettuja materiaaleja on testattu koehenkilöille, mutta todellinen testi on vasta edessä, kun kevään tutkintotilaisuudet alkavat, kertoo Mikkola.

Tarvittaessa esimerkiksi tutkintokysymyksiin voidaan tehdä muutoksia, jos osoittautuu, että niissä on jotain hankaluuksia. Tutkinnon suorittajien joukko on hyvin moninainen, esimerkiksi ikähaarukka on 10–90-vuotiaat. Se teettää omat haasteensa asioiden esittämiselle.

Tähän asti metsästäjätutkinnon läpäisyprosentti on ollut noin 50 prosenttia.

Mikkola sanoo, että lajintunnistuksen lisäksi Metsästäjän oppaan sisällössä eettinen ja kestävä metsästys on saanut ison roolin. Edellisen kerran oppaan ja tutkinnon sisältöä uudistettiin vuonna 1992.

Uuden oppaan sisältöön pohjautuva nykyaikainen verkkokurssiversio ilmestyy kevään aikana. Kurssi sisältää videoita ja harjoitustehtäviä.

Metsästäjätutkintoja järjestää 295 riistanhoitoyhdistystä tyypillisesti toukokuusta syyskuulle.

Lähde: Metsästäjätutkinnon lajintunnistus tehdään nykyään valokuvien perusteella piirroskuvien sijaan – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Hirvikoira | Musta norjanhirvikoira – haukulla ollessaan harmaata tulisempi

Musta norjanhirvikoira

Musta norjanhirvikoira on hirvikoirien tapaan rohkea, tarmokas ja peloton.

Nimensä mukaisesti sen alkuperämaa on Norja. Rotu on kotoisin Norjan itä- osista rajoittuen Ruotsin Jämtlantiin ja Taalainmaan saloseutuihin.

Musta norjanhirvikoira on norjalainen koirarotu. Se on hyvin harvinainen paitsi muualla maailmassa, myös kotimaassaan Norjassa.

Mustanorjanhirvikoiran säkäkorkeus on noin 45 cm ja se painaa noin 20 kg.

Koirarotu soveltuu linnustukseen sekä hirvenmetsästykseen.

Joitakin yksilöitä käytetään myös karhunmetsästyksessä. Kokemusten perusteella musta hirvikoira on normaalilla pyyntimuodolla haukulla ollessaan harmaata tulisempi.

Mustanorjanhirvikoira on luonteeltaan kovempi kuin harmaanorjanhirvikoira.

Rotu on vielä aika harvinainen Suomessa.

Mustan norjanhirvikoiran karva on tiheää, karheaa ja pinnanmyötäistä. Rodun edustajien tulee olla kiiltävänmustia. Valkoista väriä voi olla koiran rinnassa tai varpaissa.

Hirvikoirat ja koulutus.

Tallenna

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , | Kommentoi