Metsästysajat 2022-2023 | Suomen riistakeskus

Metsästysvuoden 2022-2023 metsästysajat päivitetään taulukkoon heti kun säädökset ovat valmistuneet.

Metsästysajat 2022-2023

Metsäkanalintujen metsästysajat määritetään  kesän riistakolmiolaskentojen tulosten perusteella.
Metsäkanalintujen metsästysajat  päivitetään taulukkoon elo-syyskuun vaihteessa.
Lähde: Metsästysajat – Suomen riistakeskus

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | 8 kommenttia

Siitepölytilanne ilmassa tänään ja ennuste | Norkko

Siitepölyn määrä ilmassa vuorokauden keskiarvoina.
Ennuste perustuu mittaustulosten ja sääennusteiden perusteella tehtyihin mallinnuksiin siitepölytilanteen kehittymisestä.

Päivitetään joka arkipäivä klo 12.00 mennessä.

Koivun paikallinen kukinta alkaa tavallisesti huhti-toukokuun vaihteessa maan eteläosissa. Kukinta saattaa tänä vuonna viivästyä hieman tavanomaisesta, mutta kaukokulkeumat ovat mahdollisia jo huhtikuun aikana.

Lähde: Norkko | Siitepöly

Kategoria(t): Ympäristö | Kommentit pois päältä artikkelissa Siitepölytilanne ilmassa tänään ja ennuste | Norkko

Suurpetopoikkeuslupapäätökset | Suomen Riistakeskus

Suurpetoja koskevien poikkeuslupapäätökset on siirtynyt 2020 uuteen lupahallintajärjestelmään, niiden julkaiseminen järjestelmässä alkaen 12.7.2019.

Riistahallinnon poikkeuslupapäätökset 12.7.2019 alkaen.

Kaikki Suomen Riistakeskuksen suurpetopoikkeuslupapäätökset vuodesta 2012-2020 tähänpäivään. Vahinkoperusteisen 41 a § poikkeusluvan hakulomakkeet.
Lähde: Suomen Riistakeskus – Suurpetopoikkeusluvat

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentit pois päältä artikkelissa Suurpetopoikkeuslupapäätökset | Suomen Riistakeskus

Karhusaaliit 2022 | Saalistiedot päivittyvät taulukkoon automaattisesti Suomen riistakeskuksen hyväksymän saalisilmoituksen jälkeen

Taulukoista voit seurata karhun kannanhoidollisen metsästyksen tilannetta koko maassa. Helteinen sää +30°C ei sovi kahujahtiin, sillä koirien käyttössä maksimi on noin +15°C. Mieluummin alle +10°C.

Luonnonvarakeskus arvioi karhujen määräksi 2 250–2 400 yksilöä ennen 20.8. alkavaa metsästyskautta.

Karhun metsästyskiintiö on tulevalla metsästyskaudella 346 karhua. Kiintiö on 111 karhua pienempi kuin edellisellä kaudella.

Suomen riistakeskus on myöntänyt yhteensä 346 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen.

Valitukset ovat pysyttäneet jahdin moninpaikoin.

Taulukkoon ja karttalle – paina tästä.

Pohjois-Karjalaan poikkeuslupia 96 karhun metsästämiseen – 108 vähemmän kuin edelliskaudella

Karhun kiintiömetsästys poronhoitoalueella 20.8. – 31.10.2022.

Poronhoitoalueen karhukiintiö on 70 yksilöä, joka on 20 yksilöä vähemmän kuin viime vuonna. Poronhoitoalueen alueellisilla kiintiöillä metsästävien tulee seurata karhukiintiön täyttymistä.

Lupia on tämän vuoksi kohdistettu Pohjois-Karjalaan sekä Etelä-Savon itäosiin, minne lupia suunnattiin karhukannan ja karhujen aiheuttamien vahinkojen kasvun perusteella.

Metsästysaika ja tarkka metsästyspaikka näkyy kartalla, sekä karhun sukupuoli.

Karhujahdissa ampumatilanne voi tulla yllättäen, jolloin on nopeasti arvioitava hyvän riistalaukauksen mahdollisuudet. Huono osuma harmittaa pitkään, ampumatta jättäminen ei ihan niin pitkään.

Karhusaaliit | Suomen riistakeskus.

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Karhusaaliit 2022 | Saalistiedot päivittyvät taulukkoon automaattisesti Suomen riistakeskuksen hyväksymän saalisilmoituksen jälkeen

Suurpetohavainnot kartalla | Riistahavainnot.fi

Kaikilla on mahdollisuus seurata valtakunnallisen petoyhdyshenkilöverkoston Tassu-seurantajärjestelmään kirjaamia tietoja suurpetojen –  karhujen, susien, ilvesten ja ahman jälki- tai näköhavainnoista.

Osoitteesta riistahavainnot.fi voi katsoa kirjatut merkinnät kahden viimeksi kuluneen kuukauden ajalta, niistä tuoreimmat voivat olla edelliseltä päivältä.

Suurpeto havaintosi voi pelastaa monen kotieläimen hengen
> tästä löydät paikallisen petoyhdyshenkilön.

Toimi näin:
– Tallenna petoyhdyshenkilön puhelinnumero kännykkääsi
– Lähetä viesti petoyhteyshenkilölle heti kun teet havainnon
– kerro tai kuvaa – mitä, missä, milloin näit.
GPS sijainti täsmentää havaintoa ja petoyhteyshenkilöt löytävät paikalle.

Suurpetovahingosta tulee ilmoittaa viipymättä
vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle!

Petovahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131 kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Riistahavainnot — suurpedot.

Suden ja koiran kohtaamisia – vuodesta 2011 alkaen

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentit pois päältä artikkelissa Suurpetohavainnot kartalla | Riistahavainnot.fi

Suomalaismies kuoli metsästysreissulla Virossa

Metsästysseuran jäsenistä koostunut ryhmä lähti metsälle lauantaiaamuna. Hätäkeskus sai tiedon onnettomuudesta kello 13.30. 72-vuotiasta miestä oli ammuttu ja hän menehtyi vammoihinsa tapahtumapaikalla.

72-vuotias mies on kuollut metsästystapaturmassa Virossa Hiidenmaalla, kertoo Postimees. Lehden mukaan kuollut henkilö oli paikallisen metsästysseuran jäsen ja matkusti viikonlopun metsästysreissulle Viroon Suomesta.

Olen metsästänyt 25 vuoden ajan, kaikki miehet, jotka olivat metsällä lauantaina, ovat kokeneita. Laukauksen ampuneella miehellä on yli 30 vuoden metsästyskokemus.

Tämä on niin typerä onnettomuus, ettei tässä ole mitään opittavaa, Hiidenmaan Tahkunan metsästysseuran hallituksen puheenjohtaja Harri Kattel kommentoi lehdelle.

Tapauksesta on käynnistetty tutkinta. Viranomaiset kuulevat todistajia ja selvittävät tapahtumien olosuhteita. Paikalliseen metsästysseuraan kuuluu muitakin jäseniä Suomesta.

Lähde: Postimees: Mies kuoli metsästysreissulla Virossa – Ulkomaat – Ilta-Sanomat

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | Kommentoi

Talvihorros pidentää lepakon ikää kuukausilla

Horrostavan lepakon ikä lisääntyi kuukausilla. Tutkijat selvittivät horroksen vaikutusta niin sanottuun epigeneettiseen kelloon.

Talvihorroksen vaikutus nähtiin kolmisen vuotta sitten tutkimuksessa, jossa verrattiin elintapoja ja pisimpiä ikiä kautta lepakkokunnan.

Nyt täsmentyi, että horroksessa geenien säätely muuttuu elämää pidentävällä tavalla.

Yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset tutkijat selvittivät asiaa Kanadan Ontariossa. He ottivat kesällä ja talvella kudosnäytteitä amerikanserotiineista, melko pitkäikäisistä lepakoista, jotka horrostavat lokakuulta huhtikuulle.

He katsoivat horroksen vaikutusta niin sanottuun epigeneettiseen kelloon.

Sillä tarkoitetaan dna:n tilapäisiä mutta pitkävaikutteisia kemiallisia muutoksia, joiden tiedetään lisääntyvän elämän mittaan. Niiden kertymisen nopeudesta voi päätellä odotettavaa elinikää.

Talvihorroksen aikana epigeneettinen kello jätätti niin paljon, että ikääntyminen viivästyi kuukausilla, tutkijat raportoivat Proceedings of the Royal Society B -lehdessä.

Lepakot elävät kokoonsa nähden kauan

Amerikanserotiinien iäkkäimmät elävät runsaat 20 vuotta, mikä saattaa kuulostaa vaatimattomalta yli 110-vuotiaiden ihmisten rinnalla.

Jotta vertailu olisi reilu, se pitää kuitenkin tehdä suhteessa ruumiinkokoon, sillä nisäkkäät elävät keskimäärin sitä kauemmin, mitä isompia ne ovat.

Lepakkoja siis suojaa vanhenemisen muutoksilta ainakin horroksenaikainen epigeneettisen kellon jätätys.

Tosin tutkijat eivät vielä tunne sen vaikutuksia tarkasti. Todennäköisesti se vähentää syöpäriskiä ja hillitsee tulehdustilojen aiheuttama vaurioita.

Lähde: Talvihorros pidentää lepakon ikää – Tiede | HS.fi

Kategoria(t): Ympäristö | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Melting Permafrost Has Revealed Thousands Of Hidden Microbial Populations | IFLScience

Predicting climate change can be tricky, in part because there is so much that we just don’t know.

But new research on microbes and viruses in Sweden’s thawing permafrost – aka a thick subterranean layer of soil that has remained completely frozen for two years or more – may hold some answers. The results have been published in NatureNature Microbiology, and the ISME Journal.

”Because of global climate change, huge amounts of permafrost are rapidly warming.

To microbes, they’re like freezers full of juicy chicken dinners that are thawing out,” Virginia Rich, an assistant professor of microbiology at The Ohio State University and study author, said in a statement.

But these microbes aren’t just benefiting from climate change – they are actively shaping it, and they are doing this through their consumption and production of the gas methane.

”In many cases, microbes take advantage of this situation to chew up what’s in the permafrost and breathe out methane. That methane really packs an environmental wallop, with 33 times the climate warming power of carbon dioxide,” Rich added.

All this means that if we want a climate change model that is as accurate as it can possibly be, it is crucial to work out how much methane could be released into the atmosphere. And that means figuring out which microbes are involved and how they will respond to a warmer, wetter climate.

Or, as Rich puts it, ”To do a better job at predicting what will happen in the coming decades we need more information about the key players.”

To work out who these keys players are, researchers from Ohio State and nine other organizations with interests ranging from microbiology to climate modeling, are collaborating on a project called the IsoGenie Project. They hope to improve scientific understanding of how microbes and geochemistry connect.

So far, they have recovered 1,500 microbial genomes and more than 1,900 new viral populations from the soil. Not only is that 100 times the microbial genomes previously available, it is every single known viral population for this environment.

More than a third of those viruses could be linked to the microbes they affect, essentially creating a ”roadmap” that can help us understand their part in food chains.

The researchers were also able to discover the capabilities of the microbes by examining their genomes.

“It’s like now we have not only their fingerprints but also their resumes, to know both who they are and what they are capable of,” said Rich.

She hopes this new information will enable climate change scientists to make more accurate forecasts, which will, in turn, provide humanity with a more accurate timetable for climate action.

There is also a small sliver of a silver lining, the researchers point out. Some microbes (methanotrophs) actually eat up the methane before it hits the air.

This may mean parts of the soil can be ”fertilized” with the helpful bacteria to help mitigate some of the more harmful effects.

Lähde: Melting Permafrost Has Revealed Thousands Of Hidden Microbial Populations | IFLScience

Kategoria(t): Tutkimus | Avainsanat: , , , , , , , , , , | Kommentoi

48,500 Year Old Virus Reawoken from Ancient Siberian Permafrost

Melting permafrost may pose a threat to humanity, scientists have warned after reviving an ancient 48,500 year old virus which lay frozen for tens of thousands of years.

Viruses such as this are still capable of infecting living organisms, the international team said after they observed nine ancient viruses discovered in the Siberian permafrost infecting amoebas in a lab.

Pandoravirus yedoma was found in permafrost 52ft (16m) below the bottom of a lake in Yukechi Alas in Yakutia, Russia

The oldest of the newly discovered is almost 50,000 year old virus, the team said.

“48,500 year old is a world record,” Jean-Michel Claverie, a team member and a researcher at Aix-Marseille University in France, told the New Scientist.

His team studied a total of seven ancient viruses in its latest study. The group published a preprint of their work earlier in November.

The group, which includes scientists from Russia, France and Germany, previously managed to revive two other ancient viruses that are 30,000 years old but their latest discovery is unique because it is 48,500 year old virus.

The viruses discovered and revived by the team are considered the most ancient ever revived, although other researchers claim to have revived bacteria that are said to be up to 250 million years old.

The 48,500-year-old virus is a pandoravirus, which infects single-cell organisms known as amoebas. Image A shows the isolated egg-shaped particle of pandoraviruses with a small hole or opening called an ostiole (white arrowhead). B shows a mixture of pandoravirus particles and 'megavirus' particles with a 'stargate' - a white starfish-like structure (white arrowhead)
The 48,500-year-old virus is a pandoravirus, which infects single-cell organisms known as amoebas. Image A shows the isolated egg-shaped particle of pandoraviruses with a small hole or opening called an ostiole (white arrowhead). B shows a mixture of pandoravirus particles and ’megavirus’ particles with a ’stargate’ – a white starfish-like structure (white arrowhead)

All of the viruses revived by the team are of the pandoravirus type – a group of giant viruses only capable of infecting single-cell organisms like amoebas.

However, the fact that all nine ancient viruses were still capable of infecting living cells after spending tens of thousands of years in permafrost means that other viruses trapped there that are potentially contagious for plants, animals, or even humans could be released and revived as well, the scientists warn.

“There is a real danger,” Claverie said, adding that “there are bacteria and viruses coming out every day.” However, it is impossible to precisely determine the level of potential danger so far, he added.

Russia has warned about the danger that could arise as a result of the continued thawing of the permafrost caused by climate change.

Thawing soil that has been deeply frozen for centuries or even millennia could still contain “some viable spores of ‘zombie’ bacteria and viruses,” Nikolay Korchunov, a senior Russian representative at the Arctic Council, told RT in 2021.

Moscow has said it considers the danger to be serious enough to launch a biosafety project and has called on all other Arctic Council nations to join it. Apart from Russia, the intergovernmental organization includes the US, Canada, Denmark, Norway, Iceland, Finland, and Sweden.

Lähde: 48,500 year old virus revived

Kategoria(t): Tutkimus | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Maailman suurin organismi tekee kuolemaa – tuhansia vuosia vanha haapametsä painaa 6 000 tonnia

Maailman suurin elävä organismi on tuhansia vuosia vanha yhdysvaltalainen haapametsikkö, joka on viime vuosina joutunut sorkkaeläinten hampaisiin.

Pandoksi nimetyn haapakloonin on arvioitu painavan 6 000 tonnia, mikä on kolme kertaa enemmän kuin maailman suurimman yksittäisen puun, Kaliforniassa kasvavan mammuttipetäjän General Shermanin paino.

Maailman suurin elävä organismi, 43 hehtaarin alalle levittäytyvä haapametsikkö, elää Utahin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Noin 47 000 yksittäisestä rungosta koostuva metsä lasketaan yhdeksi suureksi eliöksi, sillä metsän jokainen puu kasvaa samasta juuristosta ja on geneettisesti yhtä ja samaa haapaa.

Pando-metsä on myös hyvin vanha

Sen yksittäiset rungot elävät vanhimmillaan 130-vuotiaiksi, mutta itse metsikön iästä on useita arvioita.

Joidenkin arvioiden mukaan Pando olisi jopa 80 000 vuotta vanha, mutta metsikköä pitkään tutkinut professori Paul Rogers Utahin yliopistosta arvelee Science Daily -verkkolehdessä, että puu on syntynyt viimeisimmän jääkauden jälkeen. Se päättyi 12 000 vuotta sitten.

Viime vuosina tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että Pandon koko on alkanut pienentyä. Uusia runkoja syntyy vähemmän kuin vanhoja kuolee.

Kun suuria runkoja kuolee, valon määrä metsässä lisääntyy ja metsän rakenne muuttuu.

Syypäiksi ovat osoittautuneet lisääntyneet sorkka­eläimet, jotka järsivät haapojen nuoria taimia. Myös hyönteistuhot ja sienitaudit vaivaavat Pandoa.

Metsää on yritetty huonolla menestyksellä suojella peuroilta ja muilta sorkkaeläimiltä aitaamalla sen herkimpiä alueita. Viimeisissä inventaarioissa kuitenkin havaittiin, ettei aita ollut pitänyt eläimiä loitolla.

Tutkijoiden mielestä aitaaminen ei muutenkaan ole paras tapa suojella Pandoa.

Samalla kun aitaamattomat alueet kuolevat, aitaaminen tukee tasaikäisen puuston kehittymistä metsässä, joka on vuosisatojen pystynyt uudistumaan itse. Tutkijat haluaisivatkin ratkaista peurojen aiheuttamaa painetta metsälle muilla keinoilla.

Pando-metsä on kiinnostava kohde tutkijoille

Siitä on tullut Utahissa ikoninen nähtävyys, mutta metsästä ollaan huolissaan myös monimuotoisuuden takia. Haapaa pidetään yleisesti metsän avainlajina, josta lukemattomat muut eliöt ovat riippuvaisia.

Utahilaiselle haapametsäkloonille on tehty oma postimerkki, ja Utah on nimennyt sen osavaltion viralliseksi puuksi.

Lähde: Maailman suurin organismi tekee kuolemaa – tuhansia vuosia vanha haapametsä painaa 6 000 tonnia – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Metsänhoito | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Smålandsstövare dödad vid harjakt | Allt om Jakt & Vapen

Enligt Svensk Jakt dödades en smålandsstövare i samband med harjakt i norra Värmland under söndagen. Smålandsstövaren hade en halvtimme efter att den släppts fått upptag men bara en kvart därefter övergick ett klingande hardrev till en kamp på liv och död.

När hundens ägare hörde några konstiga skall från hunden och det blev tyst förstod han vad som hade hänt.

Hundens ägare tog sig så snabbt som möjligt till platsen där angreppet skett men när han kom fram var hunden redan död och delvis uppäten.

När han bar hunden ner till sin bil kunde ägaren notera en rörelse och upptäckte då att den varg som angripet hunden fortfarande var kvar i området där hunden hittades och hade koll på både hund och hundägare.

Länsstyrelsen kunde vid besiktningen av hunden konstatera att hunden hade dödats av varg.

Lähde: Smålandsstövare dödad vid harjakt | Allt om Jakt & Vapen

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi

Lead shot ban – what are customers saying about it? | Shooting UK

Understandably, restaurateurs and hoteliers have cottoned on to this and are starting to ask for non-lead shot game. Butchers and caterers will undoubtedly follow, as will the people who are buying their game direct from their local shoots.

And why not? They are our customers, and if steel-shot birds are out there and they would prefer them to birds that have been shot with lead, who are we to argue?

We need to be able to sell our game

If there is no market for shot birds, there is no game shooting. If birds shot with steel or bismuth are preferred, and the market for lead-shot birds continues to get smaller, no amount of politicking, lobbying, or arguing will make the slightest bit of difference to how long we can continue shooting with lead.

If people no longer want to buy lead-shot game, we will have to change anyway — regardless of whether we agree with the reasons behind it or not.

A European consultation on the use of lead and ammunition has recently closed. The UK is still very much a part of and signed up to the European Chemicals Agency (ECHA), and will be bound by its findings and any subsequent legislation.

While the consultation has been going on, many of the bigger buyers of both large and small game have been asking for birds and deer shot with non-lead ammunition.

Some of them refuse to buy or stock game that has been shot with lead.

Lähde: Lead shot ban – what are customers saying about it? | Shooting UK

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Tre hundar döda i leptospiros | Svensk Jakt

Tre hundar på Gotland har dött efter att ha smittats av leptospiros, en bakterieinfektion som sprids via råtturin. Ett fjärde fall utreds just nu, rapporterar TV 4 Nyheterna.

Ulrika Sjösten, distriktsveterinär på Gotland, säger i nyhetsinslaget att det varma och fuktiga vädret kan bidra till att leptospirabakterierna trivs och förökas. Hon anser att vaccination mot leptospiros är att rekommendera för hundar på ön.

På senare år har smitta hos hund konstaterats i Skåne, Gotland, västkusten och Stockholmsområdet.

Sjukdomen är anmälningspliktig för veterinärer.

Leptospiros är en ”säsongs-sjukdom” i många delar av världen; utbrott ses typiskt hos djur och människor efter perioder men mycket regn och/eller översvämningar, och med för leptospiros behagliga temperaturer (inte kallt väder).

Varma länder

Bakterien förekommer i stora delar av världen, främst i varma länder, och kan även smitta människor.

Den kan orsaka inre blödningar och skada lever och njurar, men hundar får oftast bara lindriga symtom.

Ulrika Sjösten tror att vaccination mot leptospiros framöver kommer att ingå i våra hundars vanliga vaccinationsprogram, eftersom bakterien troligen blir vanligare i takt med att klimatet blir varmare.

Mer om leptospiros

Läs mer om bakterien leptospira och sjukdomen leptospiros på SVA:s hemsida.

Lähde: Tre hundar döda i leptospiros | Svensk Jakt

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Ongelman ratkaisu

“We cannot solve problems with the same thinking we used to create them.”

– Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia samalla ajattelutavalla, kuin käytimme niiden luomiseeen.”

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Hundar attackerades av lodjur utanför huset | Jakt & Jägare

Olof Jonsson hörde hundarna stöka utanför huset. När han tittade ut såg han hur de kämpade med ett lodjur som nu spåras på grund av risken för att det är sjukt eller skadat.

Det var utanför Bratteborg i Vaggeryds kommun som det ovanliga lodsjursangreppet inträffade. Hundägaren Olof Jonsson berättar, för Skillingaryd.nu, om hur han hörde ljud från sina två hundar.

Aggressivt lodjur

Då han undersökte saken visade det sig att de slogs med ett lodjur utanför huset.

Jag hörde att det var något utanför huset och när jag tittar ut så ser jag mina hundar bråka med något.

När jag gick ut så såg jag tofsarna i öronen och konstaterade att det var ett lodjur som var i kamp med mina hundar.

Det var otäckt och lodjuret kan inte vara friskt. Jag ringde länsstyrelsen och de lovade skicka ut jägare.

En av mina hundar blev skadad och vi får uppsöka veterinär här nu under förmiddagen, säger Olof Jonsson till tidningen.

Försökt spåra

Länsstyrelsen har varit på plats och försökt spåra lodjuret med tanke på att mycket talar för att det inte är friskt.

När Jakt & Jägare talar med rovdjurshandläggaren Linda Andersson konstaterar hon att det är ovanligt att en hund attackeras av lodjur om det inte sker i samband med jakt.

I vårt län har vi inte haft något liknande angrepp, men i jaktsituationer händer det vid runt två tillfällen per år, säger hon.

Lähde: Hundar attackerades av lodjur utanför huset | Jakt & Jägare

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

EU bestämmer – totalt förbud mot blyhagel i februari | Jakt & Jägare

EU-beslutar nu om ett blyförbud från och med den 15 februari 2023 i medlemsländernas våtmarker. För svenskt vidkommande innebär det i praktiken ett totalt förbud på grund av att så stor del av svensk landyta definieras som våtmark.

Det är jägarfederationen FACE som i ett pressmeddelande går ut med information om blyhagelförbudet.

Organisationen understryker att merparten av EU-länderna redan har tagit höjd för förbudet och infört egna förbud mot blyanvändning i anslutning till våtmarker.

100 meters buffertzon

Dilemmat är att definitionen av vad som är en våtmark enligt EU går mycket längre än de nationella gränsdragningarna. En jägare får inte heller ha blyhagelpatroner i fickorna om han eller hon är närmare en våtmark än 100 meter.

Vid en kontroll gäller då ”omvänd bevisbörda” och jägaren måste göra det troligt att ammunitionen skulle användas vid jakt i ett annat område utan våtmark.

Förbjuds i praktiken

För svenskt vidkommande, med stora våtmarksytor, blir det därmed i princip förbjudet för jägare att befatta sig med blyhagelammunition eftersom man alltid befinner sig inom 100 meter från vad som klassas som våtmark.

Lähde: EU bestämmer – totalt förbud mot blyhagel i februari | Jakt & Jägare

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Metsästyskoirat | Rasituksen ja stressin vaikutus koiran ruokintaan – ennen pitkää työrupeamaa tulisi lisäksi tarjota koiralle kevyt ateria

Koiria käytetään nyky-yhteiskunnassa moniin eri tehtäviin: opas- tai avustajakoirina, rekikoirina arktisissa oloissa ja kilpailuissa, paimen- ja metsästyskoirina, harrastuskoirina, seurakoirina sekä virka- ja huumekoirina poliisin ja muiden viranomaisten palveluksessa.

Työn laatu määrittelee tällöin koiran harjoittelun, liikunnan määrän ja päivittäiset rutiinit.

Kestävyyslajit ja energian tarve

Käyttökoiran energian tarve riippuu suoritettavan tehtävän rasittavuudesta ja kestosta samoin kuin ympäristön asettamista vaatimuksista.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kun työ suoritetaan huoneenlämmössä energiantarve kasvaa 1,5-2,5 kertaiseksi normaalitilanteeseen verrattuna.

Kylmissä oloissa energian tarve voi nousta tästäkin jopa yli 50%.

Yleisen käsityksen mukaan kaikista käyttö- ja urheilukoirista suurin energian tarve on kylmissä oloissa toimivilla rekikoirilla.

Mutta on myös muita pitkällä aikavälillä suoritettavia tehtäviä, kuten lampaiden paimentaminen, avustajakoirana toimiminen tai huumeiden/räjähdysaineiden etsintä, jotka nostavat energian tarvetta.

Työkoirien ravinnon tarvetta arvioitaessa on tärkeää huomioida tarkoin rasituksen määrä ja jaksotus.

Koiria ei koskaan rasittaa liian lämpimällä säällä ja ilmankosteus voi vaikuttaa jopa lämpötilaa enemmän.

Sopivana lämpötilana pidetään yleensä 7-10 °C-astetta.

Treenissä suosittellaan alle +15 °C-asteen lämpötilaa, eikä koirajahtia tulisi järjestää ollenkaan yli +16 °C-asteessa.

Riittävää kulutus ruoan laatuun nähden

Kaikki kaupalliset koiran täysravinnot, jotka on erityisesti suunniteltu aktiivikoirille, ovat energiapitoisia ja erityisen maittavia.

Jos tällaista ruokaa annetaan liikaa tai syötetään koiralle, jonka kulutus ei ole riittävää ruoan laatuun nähden, on seurauksena mitä todennäköisimmin kunnon heikkeneminen ja painon nousu.

Kestävyyslajien rasitus eroaa suuresti pikalajeista, kuten esimerkiksi ratajuoksu. Vinttikoirat juoksevat lyhyitä matkoja huippuvauhtia, kun taas rekikoirat taittavat pitkiä taipaleita tasaisella matkanopeudella.

Lyhyiden sprinttien vaatima energia syntyy pääasiassa ilman happea tapahtuvan aineenvaihdunnan kautta (anaerobinen harjoittelu), kun taas pitkäaikainen rasitus hyödyntää happea vaativaa aineenvaihdunta (aerobinen harjoittelu).

Pitkäaikaisrasitukseen käytettyjen lihasten tutkimus antaa tietoa myös tarvittavista energian lähteistä. Koiran tukirangan lihaksisto käsittää kolmentyyppisiä lihassyitä: tyyppi I (hitaasti supistuvat) ja tyypit IIa ja IIb (nopeasti supistuvat).

Hitaasti supistuvat käyttävät energialähteinä rasvahappoja ja glukoosia ja ne ovat ilmeisesti tärkeitä kestävyyssuorituksissa.

Vaikka kyseisiä lihassyitä on kaikissa tukirangan lihaksissa, niiden lukumäärä on vallitseva koiran painovoimaa vastaan toimivissa lihaksissa, kuten esim. hauislihaksessa (M. triceps) ja reisilihaksessa  (M. quadriceps).

Yleisesti ottaen kestävyysurheilijoilla on suurempi määrä hyvin kehittyneitä, hitaasti supistuvia lihassyitä kun taas pikajuoksijoilla on suhteessa enemmän nopeasti supistuvia lihassyitä.

Sopiva ravinto voi edistää lihasryhmien kehitystä

Valitsemalla sopiva ravinto voidaan edistää lajiharjoittelun vaatimien lihasryhmien kehitystä tarjoamalla juuri niiden vaatima optimaalinen ravinnekoostumus.

Ihmisiin kohdistunut tutkimus on osoittanut kuinka tärkeä rajoittava tekijä kestävyyslajeissa on rasituksen kohteeksi joutuvien lihasten sisältämä glykogeenin (hiilihydraatin) määrä ja että väsymyksen ja lihasten glykogeenikulutuksen välillä on selvä yhteys.

Lisäksi on todistettu, että rasituksen kohteeksi joutuvien lihasten parantunut rasvahappoaineenvaihdunta edistää selvästi kestävyyttä. Parempi rasvahappoaineenvaihdunta säästää lihasglykogeeneja, jolloin glykoosivarasto kestää kauemmin ja väsymys ilmenee myöhemmin.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että korkean rasvapitoisuuden ja matalan hiilihydraattipitoisuuden omaavan ravinnon nauttiminen nostaa lihastoiminnan vaatimaa rasvahappojen kulutusta.

Pitkäaikaistutkimusten mukaan tämäntyyppiseen ravitsemukseen siirtyminen usean viikon ylimenokauden kautta paransi kestävyyttä, yleensä pysyvästi.

Koirastakaan ei tehdä huippu-urheilijaa vuodessa, vaan rakentamiseen on varattava 2 – 3 vuotta.

Ravitsemusstrategia

Näyttäisi siis siltä, että on olemassa kaksi ravitsemusstrategiaa, kun tavoitellaan kestävyyttä ja halutaan siirtää väsymyksen oireita: ravinto jolla kasvatetaan lihasten glykogeenivarastoja ja ravinto jolla lisätään rasituksen kohteena olevien lihasten kykyä hyödyntää rasvahappoja.

Pitkäaikaisrasituksessa koira saa energiatarpeestaan noin 70-90% rasvahappoaineenvaihdunnasta ja vain vähäisen osan hiilihydraateista.
Kenttäkokeet osoittavat myös, että fyysisen rasituksen alla kyky käyttää rasvahappoja energian lähteinä on tärkeämpi kuin hiilihydraattien hyödyntäminen.

Rasva näyttäisi olevan työkoirille tärkeä osa ravintoa.
On todistettu, että energiapitoisuus ja sulavuus ovat ne ravinnon kaksi tärkeintä ominaisuutta, jotka vaikuttavat työkoiran suoritukseen.

Todennäköisesti hiilihydraateista on suorituskoirille etua, jotta taattaisiin lihasten normaali toiminta. Hiilihydraattien tulee kuitenkin kyseisissä koiran täysravinnoissa olla erittäin helposti sulavassa muodossa eikä ravinnon rasvapitoisuus saa kärsiä.

On väitetty, että proteiinipitoiset koiran täysravinnot sopivat myös työkoirille.

Ei kuitenkaan ole voitu käytännössä todistaa, että korkea proteiinipitoisuus edistäisi suorituskykyä. Toistaiseksi ei ole mitään todisteita siitä, että työkäytössä olevat koirat tarvitsisivat suhteessa enemmän proteiinia verrattuna normaalirasituksessa oleviin koiriin.

Ravinnon määrää tärkeämpää on huolehtia siitä, että koira saa rasituksen aikana riittävästi raikasta vettä. Nestehukkaa aiheuttaa koiralla lähinnä hengitys ja jonkin verran myös hikoilu.

Nestehukka voi ruumiillisessa rasituksessa nousta jopa 10-20 kertaiseksi.

Siksi on tärkeää, että koira erityisesti raskaassa työssä saa raikasta vettä tarpeeksi usein. Jopa vähäinen nestevajaus voi johtaa heikentyneeseen suoritukseen, voimattomuuteen ja lämpöhalvaukseen. Siksi koiralle tulisi pitkän työrupeaman aikana tarjota usein pieniä määriä raikasta vettä.

Terve koira juo silloin kun sillä on jano.

Koirat tulisi ruokkia kontrolloidusti, jotta kouluttaja voi tarkoin määritellä ruokinnan ajankohdan ja ravinnon määrän. Työkoiran tulisi saada pääateriansa työsuorituksen päättyessä, näin ruoan sulamiselle jää tarpeeksi aikaa.

Suositeltavaa olisi tarjota koiralle vähintään kahdesta kolmeen ateriaa päivässä ja 1,5-2 tuntia ennen kestävyyssuoritusta ja ennen pitkää työrupeamaa tulisi lisäksi tarjota koiralle kevyt ateria (kourallinen).

Koska koiran elimistö kestävyyssuorituksen aikana lähinnä polttaa rasvoja, ei hiilihydraattipitoisia välipaloja voida suositella.

Jos koira on tottunut rasvapitoiseen aktiivikoiralle tarkoitettuun ruokaan, on rasva- ja proteiinipitoinen välipala parempi vaihtoehto pitkän työsuorituksen aikana.

Pitkällä tähtäimellä pienet välipalat kestävyyssuorituksen aikana parantavat koiran suorituskykyä.

Käytännön ruokintavinkkejä: Kestävyyslajit

Ravinnon tulee olla helposti sulavaa ja energiapitoista.
– Koiralle tulee aina varata puhdasta, raikasta vettä.
– Ruoki koirasi ainakin kahdesti päivässä, tarkkaile ruoan määrää.
– Tarjoa päivän pääateria päivittäisen treenijakson päätyttyä.
– Anna koiralle pieni välipala (kourallinen) 1,5-2 tuntia ennen treeniä tai kestävyyssuoritusta.
– Syötä koirallesi pieniä välipaloja pitkän työrupeaman aikana.

Stressi

Työkoirat joutuvat alttiiksi monille stressitekijöille, kuten raskas ruumiillinen työ, äärimmäiset sääolot ja psyykkinen rasitus.

’Toistuva mutta sietokyvyn puitteissa pysyvä stressi on olennainen osa koulutusta ja suoritustason nostamiseen tähtäävää harjoittelua. Mutta jos stressi kasvaa liian suureksi, voi suoritustaso laskea sen seurauksena.

Voimakas stressi ilmenee koiralla apatiana, masennuksena, ruokahaluttomuutena ja puutteellisena yhteistyöhaluna. Myös ripuli ja nestevajaus, rasituksesta johtuva lihaskipu, verenvuoto paksusuolessa ja vähäverisyys saattavat johtua stressistä.

Ulkoiset tekijät, kuten valmennusohjelma, elinolosuhteet, lämpötila ja ilmankosteus sekä käytetyt koulutusmenetelmät vaikuttavat voimakkaasti siihen, kuinka voimakasta stressiä ne aiheuttavat koirassa.

Sisäisiä stressitekijöitä taas ovat temperamentti, ikä, fyysiset ominaisuudet ja ravitsemustila.

Oikeanlainen ruokinta on äärimmäisen tärkeää kovassa rasituksessa olevalle koiralle, mutta sillä ei koskaan voida paikata niitä haitallisia vaikutuksia jotka ovat seurausta huonosta koulutuksesta tai puutteellisesta huolenpidosta.

Kovan stressin alaisina työskentelevien koirien ravinnossa tärkeintä on energiapitoisuus ja sulavuus.

Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan sanoa, että koiran päivittäisen aktiviteetin lisäämisen myötä sen energiantarve kasvaa.

Osittain kyse on siitä, että kasvanut liikunta nostaa kulutettujen kalorien määrää, mutta aivan yhtä tärkeää on huomioida ne pitkän aikavälin kokonaisvaltaiset vaikutukset, jotka säännöllisellä harjoittelulla on elopainoon ja lihaksistoon.

Säännöllinen fyysinen rasitus muuttaa lihasmassan ja rasvakudoksen keskinäistä suhdetta lihasmassan hyväksi.

Kun lihasmassan osuus kasvaa, myös energian kulutus lepotilassa nousee (aineenvaihdunta tehostuu). Mikä tahansa lisääntynyt aktiviteetti ei siis pelkästään nosta kulutusta, vaan pitkällä tähtäimellä se myös kasvattaa lihasmassan osuutta ja parantaa aineenvaihduntaa myös lepotilassa.

Rasituksen ja stressin vaikutus koiran ruokintaan.

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Koirankoulutus: Getting ready for the real thing – from 12 to 18 months Gundog Training | Fieldsports

In the last instalment of this series, we focused particularly on heel work and retrieving, so by the time your gundog reaches 12-18 months, you should have all the foundations in place to advance your training programme in readiness for the shooting field.

Blinds using cold game

Again, as with the memory retrieves (covered last time) and close blinds, I continue using the retrieving lanes to assist the dog’s direction and reaffirm the importance of straight-line handling.

I use a .410 and place cold game along the lanes, either firing the shotgun or using a starting pistol. I then line the dog up and cast her out.

By this stage she has learnt to believe me and continues with speed and pace and picks the first bird. She is then lined up again and re-sent for the longer blind. If she does go wrong, she must be recalled and start again.

gundog part4 stopOnce my dogs are totally confident at this I try stopping them on the way to the bird and if my training has been followed correctly, the dog should stop, turn and wait for a backhand signal or redirection or recall.

This is where your control and the dog’s trust will be tested. By sending the dog out and then stopping it when the bird is in full view, then giving the ‘leave’ command and calling her back to you (or directing her in a different direction for another bird), will give you a greater level of control with picking-up when there are multiple birds on the ground.

Patience training

As an understanding of obedience and patience has already been established through food training and advanced food training (i.e. allowing some dogs to eat while others sit, watch and wait calmly), I progress this to multiple birds landing around my young dogs with shots fired.

Once the dog is steady, I as pack leader will pick the birds myself. This obedience and restraint can be further instilled by allowing the dog to approach a fallen bird before issuing the ‘leave’ command, followed by the recall command and then once again picking the birds yourself.

All my dogs, when picking-up – either on the peg or rough shooting – should see and mark a shot bird but be thinking: ‘It may be mine, however it may not.

If I sit calm, dad may let me have it or he may direct me to another bird or recall me in.’

Unfortunately many dogs see a bird shot and think: ‘I’m definitely having it, it’s just a matter of time.’

gundog part4 patienceThis is the expectation of a spoilt dog that will invariably become too hot to control in the shooting field.

As we did in the earlier stages with food, I often reaffirm this principle of hierarchy by sending other dogs for shot birds whilst making my youngsters sit and watch.

Controlled game training

Once I have established all of the commands and therefore have the foundations in place, I will start to introduce my young dogs to live game. This can be done by simply walking them at heel whilst feeding the ducks or chickens, or by speaking to a local gamekeeper about helping with feeding the poults or dogging the birds back to the pens.

I must emphasise that, like everything else we have done so far, this must be done in a calm, controlled training routine.

I personally don’t let my dogs ever chase game, right from their very first introduction to live quarry. If they do chase game and are allowed to get away with it, it is something they will never forget.

Remember, instinct dictates that a dog’s five goals in life are to find it, chase it, catch it, kill it and eat it.

I walk them towards the birds, rabbits etc. and use the well established ‘leave’ command and continue walking. If the foundations are fully established, then ‘leave’, ‘heel’ and recall should all be obeyed.

If I am happy my young dog is listening and is calm, I will sit it and walk the game past, not allowing the dog to move. Again, the less the young dog has at this stage, the better.

Hunting with spaniels

With shooting dogs, I try to get all my foundations fully into place because of the dog’s five goals. I start hunting my young dogs into the wind in rough grass, using tennis balls and dummies to teach them the ‘hi-lost’ command.

Every time they scent the retrieve, the ‘hi-lost’ (hunt there) command is issued, thus establishing an association with this command and finding something good in that area with your assistance. This establishes teamwork between dog and handler.

Free hunting and free play is a common mistake. I don’t allow this often at all until I have the total control I need. A dog should be turned with one or two pips of the whistle and a hand signal whilst hunting a quartering pattern from left-to-right.

I find that because the foundation recall with short continuous pips is already in place, the two pips to turn comes very naturally.

If a dog starts to pull on (ignore the pips of the whistle and continue to follow a scent), it is usually an indication that you have done something wrong – i.e. not established the commands thoroughly enough, allowed the young dog too much free range or introduced him/her to game too early or in an uncontrolled manner.

I find going back to re-establishing the foundations is the best way to overcome any issues that may arise (see parts two and three of this series in Fieldsports autumn and winter 2012 issues).

Also, if your dog does pull on scent, then silently run up behind it and pop it on the lead, give a little tug and use the ‘leave’ command followed by the turn pips and start again.

Because the dog is approached silently, thus surprising it, it will soon learn not to ignore you. Very soon, he will keep half an eye on you at all times. I then allow him to work near me at first, and with my close proximity, he is less likely to pull on.

Finding live game whilst hunting will be your next challenge. Once they find it, the foundations will again be tested. With a single blast on the whistle, ask them to ‘sit’, ‘leave’ and then recall. Settle them down and continue hunting.

If a problem persists, then finding a professional with a controlled game pen would help, firstly getting professional advice and secondly finding game regularly in a controlled manner.

SUMMARY

By the time my dog reaches 18 months, I would like it to have experienced everything that we have covered thus far over the last four articles.

The key things I expect from a dog at this stage include:

■ Good controlled heel, on and off the lead.

■ Sitting and staying with calmness and patience and a total focus and belief in you.

■ Completing blind retrieves with complete confidence in the commands that you issue.

■ Relaxed with, and undistracted by, all types of cold game.

■ Very good control with the stop whistle, recall whistle and ‘leave’ command.

Lähde: Fieldsports | Getting ready for the real thing – from 12 to 18 months | Gundog Training | Gundogs

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | Kommentoi

Suden ja karhun suojelua lievennettävä, vaativat mepit Euroopan komissiolta – Ranskassa sudet tappaneet yli 10 000 lammasta vuodessa

Ranskassa sudet tappavat yli 10 000 lammasta vuodessa. Saksassa susipopulaatiot kasvavat 36 prosentin vuosivauhdilla ja Romanian vuoristossa elelee 6000 karhua.

Europarlamentaarikot peräänkuuluttavat muutosta suurpetojen suden, karhun ja ilveksen suojeluasemaan. Vaatimus perustuu tieteelliseen arvioon eläinpopulaatioiden koosta sekä niiden aiheuttamiin petovahinkoihin.

Muutosta vaadittiin päätöslauselmassa, josta äänestettiin torstaina Euroopan parlamentissa. Lauselman puolesta äänesti 306 meppiä, sitä vastusti 225 ja tyhjää äänesti 25.

Päätöslauselmassa todetaan, että tiettyjen suojeltujen suupetojen kannat ovat kasvaneet EU:ssa.

Kannan kasvun myötä susien, karhujen ja ilvesten aiheuttamia eläinvahinkoja tapahtuu enemmän ja niiden seurauksena muun muassa eläimiä vammautuu, yksittäisiä eläimiä, kuten esimerkiksi tuotantoeläimiä ja koiria sekä kokonaisia eläinlaumoja menetetään.

Lauselmaa puoltaneet mepit kehottavat Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa kotieläinten kärsimyksen ja vahingoittumisen estämiseksi.

Parlamentin EPP-ryhmän tiedotteessa kerrotaan, että pelkästään Ranskassa sudet tappavat yli 10 000 lammasta vuodesa. Saksassa susipopulaatiot kasvavat 36 prosentin vuosivauhdilla ja Romanian vuoristossa elelee 6000 karhua.

”Olisi tärkeää löytää tasapaino ihmisten, karjan ja suurpetojen olemassaololle erityisesti maaseudulla”, mepit toivovat.

Parlamentti vaatii päätöslauselmassaan komissiota arvioimaan säännöllisesti tieteellisiä tietoja eläinkannoista ja kehittämään arviointimenettelyn, joka mahdollistaisi lajin suojeluaseman muuttamisen, kun haluttu suojelutaso on saavutettu.

Mepit pyytävät myös komissiota muuttamaan valtionapusääntöjä niin, että suurpetojen aiheuttamia vahinkoja sekä menetyksiä voitaisiin korvata täysimääräisesti.

IUCN Red List -järjestön mukaan susikanta EU:ssa on kasvanut merkittävästi 10 viime vuoden aikana. Vuonna 2012 Euroopassa oli 12 000 sutta. Määrä on kasvanut tänä vuonna noin 19 000 suteen 27 jäsenvaltiossa. Maantieteellisesti tarkasteltuna Euroopan alueella elävien susien määrä on arviolta 21 500.

Koska suurpedot liikkuvat jäsenvaltioiden rajoista välittämättä, tarvitaan petoasioissa parempaa yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, mepit muistuttavat.

Lähde: Suden ja karhun suojelua lievennettävä, vaativat mepit Euroopan komissiolta – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Riistapäällikkö lupaa myöntää Valtimon susille karkotusluvan

Pohjois-Karjalan vs. riistapäällikkö Kai-Eerik Nyholm kertoo, että Valtimon pohjoiskylien metsästysseurat ovat valmistelemassa susien karkotuslupahakemusta.

Hän on valmiudessa tekemään myönteisen päätöksen pikaisesti.

Lähde: Riistapäällikkö lupaa myöntää Valtimon susille karkotusluvan – Hakemus on yhä valmisteilla – Ylä-Karjala

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , , | Kommentoi
%d bloggaajaa tykkää tästä: