Metsästysajat 2026-2027 | Suomen riistakeskus

Metsästysvuoden 2026-2027 metsästysajat päivitetään taulukkoon heti kun säädökset ovat valmistuneet.

Metsästysajat 2026-2027

Metsäkanalintujen metsästysajat määritetään  kesän riistakolmiolaskentojen tulosten perusteella.
Metsäkanalintujen metsästysajat  päivitetään taulukkoon elo-syyskuun vaihteessa.
Lähde: Metsästysajat – Suomen riistakeskus

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , | 8 kommenttia

Suden saa karkottaa omalta pihalta – uudessa kannanhoitosuunnitelmassa muistutetaan, että omaehtoinen karkotus ei ole kielletty

Pohjois-Karjalaan Outokummun ja Polvijärven alueelle myönnettiin viime viikolla lupa susien häirintään ja karkottamiseen. Jos karkotus ei toimi, voidaan yksi susi ampua.

Uudessa susikannan hoitosuunnitelmassa muistutetaan, että suden omaehtoinen karkottaminen pihapiiristä tai laitumelta ei ole laissa kielletty.

Metsästyslain 37. pykälän sanamuodon mukaan rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia häiritä. Sanamuoto ei siis estä häirintää, joka kohdentuu riistaeläimen muuhun yksilöön kuin poikaseen, todetaan hoitosuunnitelmassa.

”Luontodirektiivin tulkintaohjeen mukaan yksittäinen karkotus tai häirintä, joka ei vahingoita sutta, ei ole kiellettyä häirintää.”

On kuitenkin syytä huomioida, että uuden susikannan hoitosuunnitelman myötä piha-alueen määrittely on tarkentunut niin, että sillä tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua piha-aluetta.

Maa- ja metsätalousministeriön vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula vahvistaa, että omalla tontilla tai kiinteistön mailla suden karkottaminen on lähtökohtaisesti ok. Tällöin asianomaisella on alueella myös metsästysoikeus tai -lupa.

Kun valitsee karkotusmenetelmää, on syytä huomioida järjestyslaki riippuen asuinpaikasta.

Taajamassa esimerkiksi ilmaan ampuminen ei ole vaihtoehto.

Pohjois-Karjalaan Outokummun ja Polvijärven alueelle myönnettiin viime viikolla lupa susien häirintään ja karkottamiseen. Sudet ovat kierrelleet kymmenissä pihoissa. Lupapäätöksen mukaan tarkastettuja pihakäyntejä on yhteensä 42.

Sudet ovat aiheuttaneet vahinkoja myös tuotantoeläimille

Jos karkotus ei toimi, luvan perusteella on mahdollista ampua yksi susi. Lupa on voimassa 2. joulukuuta asti.

”Onnistuneelle karkotukselle ei ole laadittuja kriteereitä, mutta tavoitteena on tehokas karkotus, jolla eläimet saadaan siirtymään riittävän kauas pois asutuksen läheltä”, kertoo Suomen riistakeskuksen Pohjois-Karjalan aluetoimiston riistapäällikkö Juha Kuittinen.

Kuittinen huomauttaa, että susi pitää karkottaa välittömästi piha-alueella käynnin yhteydessä, jolloin se yhdistää karkotuksen pihakäyntiin.

Kaikki karkotuskerrat, käytetyt menetelmät, karkotuksen ajankohta ja siihen osallistuneiden henkilöiden määrä ja toimenpiteen vaikutus on raportoitava riistakeskukselle. Karkotuspaikka myös merkitään kartalle jäljityksineen.

Mikäli susi kuitenkin palaa piha-alueelle karkotuksen jälkeen, voidaan aloittaa eläimen pyynti poikkeusluvan voimassaoloaikana, Kuittinen sanoo.

Itä-Suomen poliisin komisario Sami Joutjärvi kiittelee riistakeskuksen tiukkaa kantaa karkotusraportointiin.

Jälkikäteisraportoinnin sijaan pitäisi pyrkiä mahdollisimman usein siihen, että määräyksen antanut viranomainen olisi valvomassa tai jopa johtamassa toimintaa myös paikan päällä.

Erityisesti, jos kyse on lopettamisesta, sanoo Joutjärvi.

”Tämä vähentäisi jälkikäteisväittelyä tapahtumien kulusta.”

Lähde: Suden saa karkottaa omalta pihalta – uudessa kannanhoitosuunnitelmassa muistutetaan, että omaehtoinen karkotus ei ole kielletty – Erä – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Suden saa karkottaa omalta pihalta – uudessa kannanhoitosuunnitelmassa muistutetaan, että omaehtoinen karkotus ei ole kielletty

Taas iso villisikahavainto Salossa – villisikalauma ylitti tien

Perniöläisen Anders Hellmanin työmatkan pysäytti varhain maanantaiaamuna odottamaton näky: iso joukko villisikoja oli ylittämässä tietä Perniön Kaukurintiellä – tie 1480.

Lähde: Taas iso villisikahavainto Salossa: katso video sikalauman tien ylityksestä – SSS.fi

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , | Jätä kommentti

Virolahden ja Miehikkälän rajalta löytyi kokonainen villisikalauma kuolleena

Yksi kuollut sika löytyi metsätöiden yhteydessä jo maanantaina.

Ruokaviraston etsinnöissä löytyi tiistaina 12-15 kuollutta villisikaa.

Kyseessä on todennäköisesti yhdestä laumasta, joka on nähty riistakamerakuvissa aiemmin samalla alueella.

Löydöt tehtiin nykyisen tartuntavyöhykkeen ydinalueen ulkopuolelta Kotola-Mattila kylän alueelta.

Lähde: Virolahden ja Miehikkälän rajalta löytyi kokonainen lauma kuolleita villisikoja – Ydinalueen laajentaminen tullee taas esille | Uutissuomalainen | Kouvolan Sanomat

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Kärkölästä on löytynyt kymmeniä kuolleita valkoposkihanhia uimarannalta – ”Näyttänyt menevän jalat alta ja taju kankaalle”

Raadoista otetuissa ensimmäisissä näytteissä ei todettu lintuinfluenssaa.

Kärkölän Valkjärven rannalta on löytynyt suuri määrä kuolleita valkoposkihanhia. Hanhien raatoja on kerätty mm. kunnan uimarannalta.

Lähde: Kärkölässä löytyi kymmeniä kuolleita valkoposkihanhia uimarannalta – ”Näyttänyt menevän jalat alta ja taju kankaalle” | Päijät-Häme | Etelä-Suomen Sanomat

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Hanhien joukkokuolema paisuu – ilmoituksia tulee oudosti käyttäytyvistä linnuista

Pohjois-Karjalasta on löytynyt lisää kuolleita valkoposkihanhia.

Massakuoleman syyksi on epäilty lintuinfluenssaa, mutta ensimmäisssä Tohmajärveltä otetuissa näytteissä tautia ei ollut. Tuomaisen mukaan lintuinfluenssaa ei voida vielä täysin sulkea pois, sillä toistaiseksi vasta yhdestä paikasta otetuista näytteistä on saatu tulokset. Hän ei halua arvailla, mikä muu tauti voisi olla kyseessä.

Tuomainen kertoo, että ilmoituksia on tullut myös oudosti käyttäytyvistä valkoposkihanhista.

– Mökkiläisiltä on tullut viestejä, että rannassa on lintuja, jotka tulevat lähelle eivätkä lähde lentoon. Ihan kuin lintujen ymmärryksessä olisi vajausta.

Tuomaisen mukaan eläinlääkärit ovat ottaneet kiinni oudosti käyttäytyviä lintuja, ja niistä on otettu näytteet tutkittavaksi Ruokavirastoon. Tutkimustulosten valmistumisessa kestää muutamista päivistä viikkoon.

Kuolleet linnut on haudattava riittävän syvälle

Ensimmäiset kuolleet valkoposkihanhet löytyivät Pohjois-Karjalassa viime viikolla. Tiistai-iltapäivään mennessä kuolleita lintuja on löytynyt useilta paikkakunnilta.

Eniten raatoja on löytynyt Tohmajärveltä, Viinijärveltä Liperistä sekä Joensuusta Niittylahdesta ja Hammaslahdesta.

Vielä maanantaina kuolleiden lintujen määräksi arvioitiin Pohjois-Karjalassa noin sata, mutta enää hyvinvointialueella ei ole määrästä tarkkaa käsitystä.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on ohjeistanut maanomistajia hautaamaan kuolleet linnut riittävän syvälle maahan, jotta pedot eivät kaivaisi niitä ylös. Ympäristöterveydenhuollon johtaja Marja Tuomainen muistuttaa, ettei raatoja tule haudata pohjavesialueille.

– Kuolleisiin lintuihin ei pidä koskea paljain käsin. Lisäksi on syytä käyttää hengityssuojainta, Tuomainen sanoo.

Lähde: Hanhien joukkokuolema paisuu – Pohjois-Karjalassa hyvinvointi­alueelle tulee ilmoituksia oudosti käyttäytyvistä linnuista | Kotimaa | Yle

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , | Jätä kommentti

Torajyvämyrkytys aiheuttaa tynkäkorvia ja kuoliosorkkia hirvieläimille

Suomessa epäiltyjä torajyvämyrkytystapauksia on todettu hirvissä ja valkohäntäkauriissa. Tapauksia on Ruokaviraston mukaan löytynyt muun muassa Uudeltamaalta, Hämeestä, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta.

Torajyvämyrkytyksestä kärsiviltä eläimiltä voi puuttua esimerkiksi jalan alaosa kokonaan. Joskus myös korvat ovat typistyneet.

Hirvieläimet saavat näitä aineita elimistöönsä niellessään torajyviä ravintokasvien mukana. Koska torajyvät kypsyvät loppukesällä ja syksyllä, oireilevia eläimiä näkyy juuri hirvenmetsästyksen aikaan syksyllä ja alkutalvella.

Torajyvät ovat heinäkasvin kukintoon muodostuneita pieniä, tummia sienirihmastopahkoja. Torajyvät sisältävät erilaisia torajyväalkaloideja, joilla on vaikutuksia verenkiertoon, ruoansulatuskanavaan, hermostoon ja lisääntymiselimiin.

Torajyväalkaloidien verisuonia supistava vaikutus voi estää paikallisesti verenkiertoa ja aiheuttaa kudoksessa hapenpuutetta.

Vaikutus voi jatkua päivien tai jopa viikkojen ajan, mistä seuraa pahimmillaan ruumiin ääreisosien, kuten jalkojen, hännän tai korvien kuolioituminen. Kuolioon mennyt osa irtoaa lopulta terveestä osasta.

Vammautuneet hirvieläimet ovat yleensä nuoria, alle vuoden ikäisiä. Osa selviää elossa hämmästyttävän pitkään pahoista vammoista huolimatta.

Ruokavirasto saa ilmoituksia hirvien tai valkohäntäkauriiden korvien ja sorkkien vaurioista syksyisin muutamia, alle kymmenen vuodessa. Tänä syksynä on yksi epäilytapaus hirvestä.

Pahoista vammoista kärsivän eläimen liha ei ole laadultaan ihmisravinnoksi sopivaa.

”Jos muutokset ovat vanhoja ja parantuneita, jolloin esimerkiksi typistyneet korvankärjet ovat kuivat ja karva kasvaa ja eläin on muuten normaalikuntoinen, lihaa voi käyttää”, sanoo Ruokaviraston erikoistutkija Marja Isomursu.

Lähde: Torajyvämyrkytys aiheuttaa tynkäkorvia ja kuoliosorkkia hirvieläimille – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Tynkäkorvia ja kuoliosorkkia – torajyvämyrkytys hirvieläimissä | Ruokavirasto

Metsästäjät Etelä-Suomessa havaitsevat silloin tällöin järkyttävällä tavalla vammautuneita hirvieläinten vasoja tai ylivuotisia yksilöitä.

Yksi tai useampi sorkka on kuolioitunut ruskeaksi ja karvattomaksi, sarveissorkka on irronnut tai jalan alaosa puuttuu kokonaan, jolloin eläin liikkuu jalan tyngän tai tynkien varassa. Joskus näillä yksilöillä myös korvat ovat typistyneet.

Syynä on todennäköisesti torajyvämyrkytys eli ergotismi.

Suomessa epäiltyjä myrkytystapauksia on todettu hirvissä ja valkohäntäkauriissa. Tapauksia on löytynyt Uudeltamaalta, Hämeestä, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Norjassa ja Englannissa on raportoitu myös metsäkauriissa vastaavia muutoksia.

Koska torajyvät kypsyvät loppukesällä ja syksyllä, oireilevia eläimiä näkyy juuri hirvenmetsästyksen aikaan syksyllä ja alkutalvella. Kylmät syysilmat voivat osaltaan pahentaa vaurioita.

Torajyvät ovat heinäkasvin kukintoon muodostuneita pieniä, tummia sienirihmastopahkoja. Tunnetuin torajyviä tuottava sienilaji on Claviceps purpurea.

Torajyvät sisältävät erilaisia torajyväalkaloideja (ergotalkaloideja), joilla on vaikutuksia verenkiertoon, ruoansulatuskanavaan, hermostoon ja lisääntymiselimiin. Hirvieläimet saavat näitä aineita elimistöönsä niellessään torajyviä ravintokasvien mukana.

Torajyväalkaloidien verisuonia supistava vaikutus voi estää paikallisesti verenkierron ja aiheuttaa kudoksessa hapenpuutetta. Vaikutus voi jatkua päivien tai jopa viikkojen ajan, mistä seuraa pahimmillaan ruumiin ääreisosien (jalat, korvat, häntä) kudosten kuolioituminen.

Kuolioon mennyt osa irtoaa lopulta terveestä osasta.

Vammautuneet hirvieläimet ovat yleensä nuoria, alle vuoden ikäisiä. Vanhemmat eläimet ovat voineet altistua torajyvämyrkyille vasana, selvinneet ilman vakavampia oireita ja kehittäneet sietokykyä myrkkyjä kohtaan.

Kotieläimillä torajyvämyrkkyjen on todettu aiheuttavan muitakin oireita, muun muassa  kuumetta, lisääntynyttä syljeneritystä, hidastunutta kasvua ja vähentynyttä maidontuotantoa.

Toramyrkkylihaliha useimmiten sopimatonta ihmisravinnoksi

Torajyvämyrkytyksestä kärsivät hirvieläimet ovat löydettäessä monesti jo huonossa kunnossa, eikä niiden liha ole laadultaan ihmisravinnoksi sopivaa.

Jos kuitenkin eläin on vielä muuten kunnossa eikä ole ehtinyt kuihtua, lihojen käyttöä saatetaan harkita.

Torajyvämyrkyt eivät näyttäisi kertyvän ainakaan naudan lihaan, mutta aiheesta on melko vähän tutkittua tietoa.

Ilmoita havaintosi Ruokavirastoon

Havaintoja ja näytteitä epäillyistä torajyvämyrkytyksistä voit toimittaa Ruokavirastoon. Näin voidaan saada kuva tapausten levinneisyydestä. Ruokaviraston nettisivuilta löytyy villieläinten näytteenlähetysohjeita.

Lähde: Tynkäkorvia ja kuoliosorkkia – torajyvämyrkytys hirvieläimissä – Ruokavirasto

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , | Jätä kommentti

Törkeä metsästysrikos: Riistakamerahavaintoa ei olisi saanut hyödyntää karhun metsästyksessä

Korkein oikeus otti ennakkopäätöksessään kantaa kielletyn houkuttimen käyttöön karhunmetsästyksessä.

Pienpetojen ruokintapaikalta saatua riistakamerakuvaa ei olisi saanut hyödyntää karhun metsästyksessä, linjaa korkein oikeus (KKO) tuoreessa ennakkopäätöksessään.

Lain mukaan karhun metsästyksessä ei saa käyttää haaskaa tai ihmisen perustamaa ravinto- tai hajuhoukutinta.

Ennakkopäätöksen tapauksessa metsästäjä oli havainnut riistakamerakuvassa karhun pienpetojen ruokintapaikalla syksyllä 2022. Hän oli lähtenyt jäljittämään karhua koirien kanssa. Hän ilmoitti karhusta metsästyksenjohtajalle, jotta muutkin seurueen jäsenet voisivat osallistua jahtiin. Karhun ampui lopulta toinen metsästäjä.

KKO:n mukaan metsästäjä oli hyödyntänyt pienpetojen ruokintapaikkaa tietoisesti karhun houkuttimena, vaikka ruokintapaikkaa ei ollut perustettu varsinaisesti tätä tarkoitusta varten.

KKO:n tulkinnan mukaan tuomion saanut metsästäjä oli jo karhua jäljittäessään ryhtynyt metsästämään, vaikka hän ei itse ampunut eläintä. KKO piti keskeisenä metsästäjän toimintaa metsästyksen alullepanijana ja kielletyn pyyntimenetelmän hyödyntäjänä.

KKO tuomitsi metsästäjän törkeästä metsästysrikoksesta kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja lähes viiden vuoden metsästyskieltoon.

Lähde: Törkeä metsästysrikos: tällaista karhuhavaintoa ei olisi saanut hyödyntää – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Törkeä metsästysrikos: Riistakamerahavaintoa ei olisi saanut hyödyntää karhun metsästyksessä

Kenelle ilmoittaa, jos susi käy pihassa tai tappaa koiran? – Hätäkeskus, petoyhdyshenkilö, vai joku muu?

Itä-Suomen poliisi koosti tilanteen varalle tietopaketin siitä, mitä esimerkiksi suden pihavierailulla tarkoitetaan, ja mille taholle erilaisista susihavainnoista kannattaa ilmoittaa.

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, poliisi alkaa saada lumipeitteen myötä taas ilmoituksia ihmisasutuksen lähellä liikkuvista susista.

Suden jäljet pihapiirissä

Suden pihavierailulla viitataan tilanteeseen, jossa susi tai suden jäljet havaitaan hoidetun piha-alueen ulkopuolella tai tiellä, mutta kuitenkin alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta.

Hoidetulla piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta. Esimerkiksi asuinrakennus, navetta ja erilliset pihavarastot muodostavat hoidetun piha-alueen.

”Runsas lumimäärä voi vaikeuttaa myöhemmin talvella susien liikkumista ja ruoan etsintää, jolloin ne liikkuvat lähemmäs ihmisasutuksia etsimään ravintoa.

Siksi on tärkeää avata pihavierailun ja hoidetun piha-alueen käsitteitä, jotta osaat toimia oikein erilaisissa kohtaamisissa susien kanssa”, poliisin tiedotteessa kerrotaan.

Jos suden jäljet havaitaan esimerkiksi noin 150 metrin päästä asuinrakennuksesta, kyse ei ole pihavierailusta.

Havainto kannattaa siitä huolimatta ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle, joka käy tarvittaessa tarkastamassa sen.

Kaikkiin susien pihavierailuihin välttämättä liity akuutin hengen ja terveyden tai omaisuuden vaaraa. Kaikilla susireviirialueilla sudet saattavat yksittäisiä kertoja kulkea lähellä ihmisasutusta.

Mahdollista uhkaa aiheuttavat sudet

Pääsääntönä on, että huolta tai mahdollista uhkaa aiheuttavasta sudesta ilmoitetaan riistanhoitoyhdistyksen petoyhteyshenkilölle.

Petoyhdyshenkilölle kannattaa tehdä ilmoitus, jos havaitsee suden jäljet hoidetulla piha-alueella tai alle 100 metrin päästä asuin- tai tuotantorakennusta, ja se poistuu paikalta heti ihmisen havaittuaan.

Havaitset suden hoidetulla piha-alueella tai alle 100 metrin päässä asuin- tai tuotantorakennuksesta, mutta se poistuu heti paikalta ihmisen havaittuaan.

Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät täältä.

Susi ei poistu tai yrittää lähestyä ihmistä

Jos susi on hoidetulla piha-alueella eikä poistu ihmisen havaittuaan, tai se jää kiertelemään lähiympäristöön, kannattaa soittaa Hätäkeskukseen, numeroon 112.

Hätäkeskukseen on syytä soittaa myös, jos susi yrittää lähestyä ihmistä, ei väistä, tai käyttäytyy muulla tavoin ihmistä kohtaan pelottomasti.

112 on oikea numero myös silloin, jos susi käy tai yrittää käydä ihmisen tai kotieläimen kimppuun, susi on loukkaantunut tai sairas, susi on osallisena liikenneonnettomuudessa tai se on aiheuttanut merkittävän koti- tai tuotantoeläinvahingon.

Susi on jo tappanut kotieläimen

Jos susi on tappanut metsästyskoiran tai laitumella olleen lampaan tai naudan, asiasta tulee ilmoittaa maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Maaseutuelinkeinoviranomaisten yhteystiedot kannattaa etsiä kotikuntansa verkkosivuilta.

Poliisin julkaisemat ohjeet eivät koske pelkästään susia, vaan kaikkia muitakin suurpetoja, kuten karhuja, ilveksiä ja ahmoja.

Kuntien maaseutuviranomaiset

Lähde: Hätäkeskus, petoyhdyshenkilö, vai joku muu? Kenelle ilmoittaa, jos susi käy pihassa tai tappaa koiran? – Satakunta – Satakunnan Kansa

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kenelle ilmoittaa, jos susi käy pihassa tai tappaa koiran? – Hätäkeskus, petoyhdyshenkilö, vai joku muu?

Villisikakanta voi ryöpsähtää paikallisesti – villisika on erittäin tehokas lisääntyjä

Villisikojen selkeät tihentymäalueet keskittyvät Kaakkois-Suomeen ja itäiselle Uudellemaalle. Kanta on kuitenkin levittäytymässä myös muualle.

Villisika on erittäin tehokas lisääntyjä. Pahnueen keskikoko on 4–6 porsasta, mutta porsaita voi syntyä kerralla jopa 10–12. Tämän takia villisikakanta voi tuplaantua vuodessa paikallisesti lähes huomaamatta.

MTK ja Suomen Sikayrittäjät kutsuivat kokoon Pälkäneen ja Luopioisten riistanhoitoalueen metsästäjiä, maanomistajia ja maanviljelijöitä, sillä alueella on havaittu merkkejä orastavasta tihentymäalueesta. Aihe houkuttelikin Rautajärvelle lähes satapäisen kuulijakunnan.

Suomen sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg kertoi tilaisuudessa huolestuneena, että riistanhoitoyhdistyksen alueella on ammuttu tämän vuoden puolella poikkeuksellisesti jo 12 villisikaa. Alueella on tehty myös useampia havaintoja villisikapahnueista. Bergin mukaan Pälkäne tarjoaa erinomaiset maastot villisialle.

”Tällainen peitteinen maasto, jossa on paljon pieniä peltoalueita, sopii hyvin villisialle”, Berg arvioi tilaisuudessa.

Villisikojen yleisin ja luotettavin tunnusmerkki maastossa ovat niiden jättämät tonkimisjäljet. Siat kaivavat maata vahvalla kärsällään etsiessään ravintoa. Villisika on kaikkiruokainen ja sen takia merkkejä villisiasta havaitaan usein esimerkiksi perunamailta, joita ne tonkivat mielellään. Myös kuminan tiedetään olevan villisian herkkua.

Villisika pystyy aiheuttamaan myös metsänomistajille harmia, sillä kuusikoissa viihtyvät villisiat saavat vahingoitettua myös kuusien juuria. Jos kuusen juuret vahingoittuvat, ne altistuvat lahoamiselle, joka puolestaan laskee puusta saavan tukin arvoa.

Uusia tihentymäalueita ei pitäisi päästää lainkaan syntymään.

”Villisikakantaa pitäisi tarkkailla, sillä uusia tihentymäalueita ei pitäisi päästää lainkaan syntymään. Yleensä on niin, että jos villisikoja etenkin kesäaikaan havaitaan, niiden määrä on jo päässyt aika suureksi. Kannan kasvu tulisi huomioida silloin, kun kannan säätely on vielä mahdollista. Jos määrä pääsee suureksi, villisiasta on vaikea päästä eroon”, Berg muistuttaa.

Suomen Sikayrittäjien mielenkiinto villisikoja kohtaan johtuu niiden aiheuttamasta ASF-riskistä Suomen sikataloudelle. Suomen villisikakanta halutaan pitää kurissa, jotta voidaan estää afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviäminen maahan. Berg muistuttaa, että Virossa kantaa ei ole pystytty pitämään hallinnassa ja tämän takia ASF on jyllännyt maassa jo niin pitkään, että taudin epäillään jäävän maahan pysyvästi.

Afrikkalainen sikarutto (ASF) on yksi Suomen sikatalouden vakavimmista uhista, sillä tauti on erittäin tarttuva. Viruksen aiheuttama kuolleisuus on sairastuneilla tuotantosioilla ja villisioilla lähes 100 prosenttia.

Houkutteluruokinta helpottaa metsästystä, mutta kannan kasvattamiseen tähtäävää ruokintaa ei suositella.

Houkutteluruokinta helpottaa metsästystä, mutta kannan kasvattamiseen tähtäävää ruokintaa ei suositella. Kuva: Jarmo Koskela

Jos afrikkalaisen sikaruton tautitapaus varmistetaan sikatilalla tai luonnonvaraisessa villisiassa, Ruokavirasto perustaa taudin esiintymispaikan ympärille rajoitusvyöhykkeen, jonka avulla pyritään estämään taudin leviäminen ja hävittämään tartunta. Erilaiset liikkumisrajoitukset ovat voimassa alueella niin kauan, kunnes tartunta saadaan hävitettyä. Käytännössä se veisi vähintään vuoden.

Afrikkalainen sikarutto (ASF) on yksi Suomen sikatalouden vakavimmista uhista, sillä tauti on erittäin tarttuva ja tappava.

Jos Pälkäneelle muodostettaisiin Ruotsin Fagerstan tautitapausta vastaava rajoitusvyöhyke, se ulottuisi Kanta-Hämeen puolelta Hauholta aina Orivedelle asti eli kattaisi noin 100 000 hehtaarin alueen.

Pälkäneen ja Luopioisten riistanhoitoyhdistyksen alueella toivotaan nyt, että paikalliset metsästysseurat varmistavat metsästysvuokrasopimuksista sen, että ne kattavat myös villisian ja tiivistävät muutenkin yhteistyötään.

”Nopeasti laajalla alueella liikkuvat villisikalaumat vaativat sitä, että metsästysseurat tekevät yhteistyötä. Villisika on haastava metsästettävä, sillä se oppii vaaran merkit nopeasti ja karttaa niitä tehokkaasti”, Berg muistuttaa.

Lähde: Villisikakanta voi ryöpsähtää paikallisesti – orastavaa tihentymäaluetta epäillään Pirkanmaalla – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Villisikakanta voi ryöpsähtää paikallisesti – villisika on erittäin tehokas lisääntyjä

Karhunmetsästys on 2026 edennyt nopeasti

Karhun kannanhoidollinen metsästys on edennyt nopeasti. Poronhoitoalueen ulkopuolelle myönnetyt luvat on käytetty useilla lupa-alueilla Itä-Suomessa.

Suurin osa saaliista on saatu maan tiheimmän karhukannan alueella Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa itärajan tuntumassa.

Taulukkoon ja karttalle – paina tästä.

Pohjois-Karjalaan poikkeuslupia 118 karhun metsästämiseen.

Karhun kiintiömetsästys poronhoitoalueella 20.8. – 31.10.2023.

Poronhoitoalueen kiintiö on 85 karhua, joista 70 on itäiselle ja 15 läntiselle poronhoitoalueelle. Poronhoitoalueen alueellisilla kiintiöillä metsästävien tulee seurata karhukiintiön täyttymistä.

Poronhoitoalueen ulkopuolella kiintiö on alkavalla metsästyskaudella 182 karhua.

Lupia on tämän vuoksi kohdistettu Pohjois-Karjalaan sekä Etelä-Savon itäosiin, minne lupia suunnattiin karhukannan ja karhujen aiheuttamien vahinkojen kasvun perusteella.

Metsästysaika ja tarkka metsästyspaikka näkyy kartalla, sekä karhun sukupuoli.

Karhujahdissa ampumatilanne voi tulla yllättäen, jolloin on nopeasti arvioitava hyvän riistalaukauksen mahdollisuudet. Huono osuma harmittaa pitkään, ampumatta jättäminen ei ihan niin pitkään.

Karhusaaliit | Suomen riistakeskus.

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Karhunmetsästys on 2026 edennyt nopeasti

Ampumakoe | Hirvi- ja karhutaulu

Maalikuviot ovat luonnollisen kokoisia ja kotimaista uroshirveä ja karhua esittäviä ampumataulu kuvioita. Maalikuvioiden eläinhahmot ovat sivuttain ampujaan nähden ja niiden päät ovat oikealle.

Hirvitaulu

Metsäkauriskokeessa sekä hirvi- ja peurakokeessa käytetään maalikuviota, jossa osuma-alueen halkaisija on 23 senttimetriä. Osuma-alueen keskipiste sijaitsee 124 ja 55 senttimetrin mittaisten janojen leikkauspisteessä kuviossa osoitetulla tavalla

Karhutaulu

Karhukokeessa maalikuviota, jonka osuma-alueen halkaisija on 17 senttimetriä. Osuma-alueen keskipiste sijaitsee 72 ja 36 senttimetrin mittaisten janojen leikkauspisteessä kuviossa osoitetulla tavalla

Kokeessa ammutaan paikallaan olevaan maalikuvioon neljä laukausta vapaavalintaisesta pysty-, istuma- tai polviasennosta 75 metrin etäisyydeltä.

Aikaa neljän laukauksen ampumiseen on 90 sekuntia ensimmäisestä laukauksesta laskettuna.

Ampuessa saa käyttää tukea, kunhan asetta ei lukita mekaanisesti alustaan. Samassa ampumakoetilaisuudessa ampuja saa yrittää koetta (kauris, hirvi tai karhu) enintään viisi kertaa.

Kolme eri ampumakoetta

  1. Metsäkauriskoe on metsäkauriin metsästystä varten suoritettava ampumakoe.
  2. Hirvi- ja peurakoe on hirven, valkohäntäpeuran, saksanhirven, metsäpeuran, kuusipeuran, japaninpeuran ja villisian metsästystä varten suoritettava ampumakoe.
  3. Karhukoe on karhun metsästystä varten suoritettava ampumakoe.

Huomio! Hyväksytty karhukoe vastaa metsäkauriskoetta sekä hirvi- ja peurakoetta. Hyväksytty hirvi- ja peurakoe vastaa metsäkauriskoetta.

Ase ja patruunat

Jos ampuja on alle 15 vuotta, saa hän käyttää ampumakokeessa 18 vuotta täyttäneen henkilön asetta siten, kuin ampuma-aselain 88 §:ssä säädetään.

Käytettävän aseen ja patruunoiden on täytettävä:

  • metsäkauriskokeessa metsästysasetuksen 16 a §:n 2 momentin 2 kohdan vaatimukset (patruunan luodin painon on oltava vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea (E 100 > 800 J)),
  • hirvi- ja peurakokeessa metsästysasetuksen 16 a §:n 2 momentin 3 kohdan vaatimukset (patruunan luodin painon on oltava vähintään 6 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 000 joulea (E 100 > 2 000 J) tai, luodin painon ollessa 8 grammaa tai enemmän, osumaenergian on vastaavalla tavalla mitattuna oltava vähintään 1 700 joulea (E 100 > 1 700 J)), 
  • karhukokeessa 16 a §:n 2 momentin 4 kohdan vaatimuksetvaatimukset (patruunan luodin painon on oltava vähintään 9 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 700 joulea (E 100 > 2 700 J) tai, luodin painon on ollessa 10 grammaa tai enemmän, osumaenergian on vastaavalla tavalla mitattuna oltava vähintään 2 000 joulea (E 100 > 2 000 J)). 

(Ampumakoeasetus 7 § 3 momentti)

Tutustu ampumakoe- ja metsästysasetuksiin

Itseladattujen patruunoiden käyttäminen on sallittua. Käytettävä luoti on vapaa. Sallittuja luoteja ovat mm. kokovaippa-, puolivaippa- ja lyijyluoti.

Tarvittavat asiakirjat

Ennen ammuntaa koetta suorittavan ampujan tulee esittää ammunnanvalvojalle voimassa oleva metsästyskortti tai maksettu tulevan metsästysvuoden metsästyskortti sekä pyydettäessä osoittaa henkilöllisyytensä.

Lisäksi ampujan on ennen ampumakokeen suorittamista esitettävä ammunnanvalvojalle ampumakokeessa käytettävään aseeseen voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa.

Hyväksytystä ampumakokeesta annetaan ampumakoetodistus

Hyväksytystä ampumakokeesta annetaan maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kaavan mukainen ampumakoetodistus. Ampumakoetodistus on voimassa kolme vuotta suorituspäivästä lukien.

Ampumakoetodistuksen allekirjoittaa riistanhoitoyhdistyksen ampumakoetilaisuuteen nimeämä ammunnanvalvoja.

Riistanhoitoyhdistys antaa pyynnöstä jäljennöksen ampumakoetodistuksesta. Jäljennöksen aikaisemmin suoritetusta ampumakokeesta antaa riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja.

Jäljennöksestä voidaan periä kustannuksia vastaava maksu metsästysasetuksen 37 §:n nojalla (esimerkiksi ampumakoekerran suuruinen maksu: 7 euroa).

Turvallisuusmääräykset

Ampumarata-alueella noudatetaan ammunnanvalvojan antamia turvallisuusmääräyksiä sekä ampumaradan yleisiä turvallisuusmääräyksiä.

Ampuma-aseet säilytetään ampumarata-alueella lukot avattuina tai aseet taitettuina asetelineissä. Tarpeeton aseiden käsittely ja tähtäysharjoittelu on rata-alueella kiellettävä.

Ampuma-aseen saa lipastaa ja ladata vasta ammunnanvalvojan antaman luvan jälkeen ampumakokeen suorituspaikalla. Tällöin aseen piipun tulee olla suunnattuna maalialueelle. Koeyrityksen jälkeen ammunnanvalvoja tarkastaa, että ase on tyhjä.

Ampujan tulee olla ampumakokeen suorituspaikalla yksin, eikä häntä saa häiritä ampumakoesuorituksen aikana.

Alle 15 vuotiaan ampumakoesuorituksessa aseen käytön valvojan tulee olla ampujan luona ampumakokeen suorituspaikalla. Hän valvoo ja ohjaa ampujaa, jottei aseen käyttämisestä aiheudu vaaraa.

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Ampumakoe | Hirvi- ja karhutaulu

Ruokavirasto iski sikaruttorajoitukset – tällä alueella ei saa marjastaa, sienestää tai edes ulkoiluttaa koiraa

Suomessa todettu afrikkalainen sikarutto tulee rajoittamaan pitkään elinkeinojen harjoittamista. Rajoitukset ovat voimassa Virolahden ja Miehikkälän alueilla sekä Lappeenrannan eteläisessä osassa.

Ruokavirasto tiedotti perjantaina rajoituksista, jotka astuvat voimaan löydösalueen ympäristössä. Sikarutto eli ASF-virus löydettiin torstaina kuolleista porsaista Virolahdella.

Sikaruttoa ei taltuteta pikaisesti. Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtajan Sirpa Kiviruusun mukaan rajoitukset tulevat olemaan voimassa kuukausien, jopa vuosien ajan.

Ruotsi selvisi vuodessa omista rajoitusalueistaan, ja se oli hyvä suoritus. Meillä on Euroopassa maita, joilla rajoitusalueet ovat olleet voimassa vuosikymmeniä.

Kaikkien rajoitusten purkaminen vaatii sikaruton hävittämistä koko villisika­populaatiosta.

Tartuntavyöhykkeellä sikojen siirtoja rajoitetaan ja esimerkiksi metsätaloustöiden tekeminen kielletään.

Kiviruusun mukaan metsätaloustöihin lukeutuu muun muassa puunhakkuu ja uusien puiden istutukset.

Metsätaloustöitä rajoittamalla pyritään siihen, että villisiat liikkuisivat alueella mahdollisimman vähän.

Tarkoitus on välttää villisikoja säikyttelevää toimintaa metsässä. Sinne ei saa metsäkoneilla tai muilla mennä, Kiviruusu selventää.

Viruksen löytöpaikan ympärille perustetaan tartuntavyöhykettä pienempi, kolmen kilometrin säteelle ulottuva ydinvyöhyke. Alueella on tiukemmat rajoitukset.

Ydinvyöhykkeellä kielletään kaikki metsätyöt ja kaikki jokaisenoikeuksiin liittyvä metsässä liikkuminen, kuten sienestys, marjastus ja koirien ulkoiluttaminen metsässä.

Tällä vältetään viruksen kulkeutumista uusiin paikkoihin ihmisen mukana.

Kiviruusun mukaan virus säilyy maastossa pitkiäkin aikoja ja voi siirtyä esimerkiksi vaatteiden mukana ydinalueen ulkopuolelle. Ihmiseen afrikkalainen sikarutto ei tartu.

Nyt asetetut rajoitukset saattavat vielä muuttua.

Tällaiset rajoitukset Ruokavirasto asetti


Koko tartuntavyöhykkeen rajoitukset:

  • Koiria saa ulkoiluttaa vain kytkettynä teitä pitkin

  • Koiratapahtumien järjestäminen maastossa on kielletty (esimerkiksi koirakokeet, koiranäyttelyt ja muut vastaavat tapahtumat)

  • Yleisö- ja urheilutapahtumien järjestäminen maastossa on kielletty

  • Metsätaloustöiden tekeminen lukuun ottamatta valmiiksi kaadettujen puiden noutamista tienvarsilta on kielletty

  • Moottoriajoneuvolla liikkuminen maastossa on kielletty

  • Maa- ja metsätalouskoneiden siirto pois vyöhykkeeltä on sallittua vain pestynä ja desinfioituna

  • Alueelta kerätyn viljan ja muiden kasvien käyttö sioille (esimerkiksirehu, kuivike ja virike) on kielletty.

  • Kriittisten infrajärjestelmien korjaustyöt alueella on sallittu koko tartuntavyöhykkeellä, vaikka ne edellyttäisivätkin moottoriajoneuvolla liikkumista metsässä (esimerkiksi sähköverkkojen korjaus).

Ydinalueella kiellettyä on lisäksi:

  • Sienestys ja marjastus (myös kaupallinen)

  • Liikkuminen maastossa (esimerkiksi pyöräily, juoksu, retkeily ja muu vastaava virkistyskäyttö) muutoin kuin teitä pitkin.

Villisikoja tullaan lopettamaan tartuntavyöhykkeellä. Sitä ennen vyöhyke haravoidaan uusien tautiin kuolleiden sikojen varalta.

Käytännössä lopettaminen tapahtuu niin, että kaikki tietyllä alueella vastaantulevat villisiat ammutaan.

Se on sitten viranomaisten järjestämää metsästystä, eli se tehdään organisoidusti ja hallitusti. Ja siihen tietysti tarvitaan metsästäjien ammattitaitoa ja osaamista.

Tällä hetkellä metsästys on tartuntavyöhykkeellä on kielletty. Kiviruusu ei toistaiseksi osaa sanoa sikojen lopettamisen aikataulusta.

Lähde: Ruokavirasto iski rajoitukset tiskiin – tällä alueella ei saa marjastaa, sienestää tai edes ulkoiluttaa koiraa – Ilta-Sanomat

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Ruokavirasto iski sikaruttorajoitukset – tällä alueella ei saa marjastaa, sienestää tai edes ulkoiluttaa koiraa

Itärajalla rajavartiosto sulki riistaportit – syynä afrikkalainen sikarutto

Kaakkois-Suomen rajavartiosto kertoo viestipalvelu X:ssä, että se on sulkenut toistaiseksi itärajan esteaidassa olevat riistaportit.

Syynä on afrikkalainen sikarutto, jota tavattiin torstaina ensimmäistä kertaa Suomessa. ASF-virus löytyi kuolleista villisian porsaista Virolahdella.

Epäilyksiä on ollut siitä, että virusta kantavat villisiat olisivat tulleet Suomeen Venäjän puolelta, mutta asiasta ei ole varmuutta.

Rajavartiolaitoksen verkkosivujen mukaan eläinten liikkumismahdollisuudet varmistetaan auki olevilla riistaporteilla. Portteja valvotaan kameravalvonnalla.

Eläimet voivat liikkua myös tarkoituksella aitaan tehtyjen aukkojen tai aitaamatta jäävien alueiden kautta. Myös vesistöt mahdollistavat eläinten liikkumisen rajojen yli.

Afrikkalainen sikavirus tulee rajoittamaan pitkään myös elinkeinojen harjoittamista. Rajoitukset ovat voimassa Virolahden ja Miehikkälän alueilla sekä Lappeenrannan eteläisessä osassa.

Lähde: Itärajalla menivät riistaportit kiinni, syynä afrikkalainen sikarutto – Ilta-Sanomat

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Itärajalla rajavartiosto sulki riistaportit – syynä afrikkalainen sikarutto

Ampumakoetilaisuuksia | Suomen riistakeskus

Ampumakoetilaisuus on vain rihlatun luotiaseen ampumakoetilaisuus, jos ampumakoetilaisuuden lisätiedoissa ei ole mainintaa jousikokeesta.

Riistakeskusalueittain, riistanhoitoyhdistyksittäin ja tapahtumatyypeittäin sekä määritellä ajankohdan.

Ohje metsästäjätutkintoon osallistuvalle

Lähde: Ampumakoetilaisuudet | Suomen riistakeskus

Kategoriat: Riistanhoito | Kommentit pois päältä artikkelissa Ampumakoetilaisuuksia | Suomen riistakeskus

Karhu hyökkäsi nmarjastajan kimppuun Ruotsissa 

Karhu hyökkäsi naisen kimppuun Ruotsissa perjantaina. Nainen oli ollut poimimassa marjoja.

Nainen oli saanut apua lähistöltä ja päässyt sairaalaan. Hänen kerrottiin olleen hereillä ja pystyvän puhumaan.

Poliisi päätti tappaa karhun ja hälytti paikalle metsästäjiä. Karhua ei kuitenkaan enää löydetty, eikä etsintöjä jatkettu, koska oikean karhun löytäminen olisi ollut erittäin vaikeaa.

Vielä on epäselvää oliko nainen poimimassa marjoja työ- vai vapaa-ajalla. Ruotsin poliisi tutkii tapausta siksi mahdollisena työtapaturmana.

Lähde: Karhu hyökkäsi naisen kimppuun Ruotsissa – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoriat: Riistanhoito | Avainsanat: , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Karhu hyökkäsi nmarjastajan kimppuun Ruotsissa