Siitepölytilanne tänään

Siitepöly tänään ja lähipäivinä koko maassa. Siitepölyn määrä ilmassa vuorokauden keskiarvoina sekä siitepölytilanne viikko- ja kuukausikatsauksina.

Lähde: Norkko | Siitepöly

Kategoria(t): Ympäristö | Avainsanat: , | Kommentoi

Suurpetopoikkeuslupapäätökset | Suomen Riistakeskus

Kaikki Suomen Riistakeskuksen suurpetopoikkeuslupapäätökset vuodesta 2012 tähänpäivään.
Lähde: Suomen Riistakeskus – Suurpetopoikkeusluvat

Kategoria(t): Riistanhoito

Suurpetohavainnot kartalla | Riistahavainnot.fi

Kaikilla on mahdollisuus seurata valtakunnallisen petoyhdyshenkilöverkoston Tassu-seurantajärjestelmään kirjaamia tietoja karhujen, susien, ilvesten ja ahman jälki- tai näköhavainnoista.

Osoitteesta riistahavainnot.fi voi katsoa kirjatut merkinnät kahden viimeksi kuluneen kuukauden ajalta, niistä tuoreimmat voivat olla edelliseltä päivältä.

Suurpeto havaintosi voi pelastaa monen lemmikkieläimen hengen
> tästä löydät paikallisen petoyhdyshenkilön.

Toimi näin:
– tallenna petoyhdyshenkilön puhelinnumero kännykkääsi
– lähetä viesti petoyhteyshenkilölle heti kun teet havainnon
– kerro tai kuvaa – mitä, missä, milloin näit. GPS sijainti tuo lisäarvoa.

Petovahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle!

Petovahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131 kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Riistahavainnot — suurpedot.

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito

Metsänvartijan rosvopaisti on suomalaista perinneruokaa

Rosvopaisti on suomalainen perinneruoka.
Paistin voi valmistaa lähes minkä eläimen lihasta tahansa, kuten sian, naudan, lampaan, poron tai hirven lihasta.

Rosvopaisti kypsennetään noin puolen metrin syvyisessä kuopassa.

Parasta rosvopaistimaata on savinen soramaa. Älä tee paistokuoppaa koskaan turvemaahan, sillä turvemaata on vaikea sammuttaa.

Voit poltaa jo illalla kuopassa vaikka roskapuuta, siten tiilet ja maa lämpenevät seuraavaa päivää varten. Roskapuun tuhka myös tiivistää tiilien pieniä rakoja ja tekee maakuopasta vedottoman.

Kun sytykepesät ovat tulessa, lisää paksumpia puita sekaan. Kun tuli on saatu kunnolla spalamaan, lisää paksuja polttopuita. Paksuista puista tulee hyvä hiillos.

Kohenna tulta puolen tunnin välein metallisella hiilikoukulla esimerkiksi betoniraudasta saa taivutettua sopivan työvälineen. Jos paksut puut jäävät osin palamatta, lisää ohuempia puita tuleen. Lapion terällä voi kokeilla hajoaako isommat puut hiillokseen sopiviksi. Anna palaa jos ydin puu on vielä kiinteä.

Polta tulta lämpimässä kesäsäässä kahden tunnin ajan ja kylmällä ilmalla vähän kauemmin.
Kuivista lehtipuista tulee kuuma hiillos hieman nopeammin.

Metsäpalovaroituksen aikaan avotulta ei saa tehdä maastoon.

Ohjeet

Valmista ensin rosvopaistiuuni: kaiva hiekkaiseen maahan reilu kuoppa (100x70x50). Keskelle syvennys, joka vuorataan tulitiileillä. Vuoraa kuoppa ylös asti kivillä.

Polta kuopassa reilua nuotiota 4-5 tuntia.

Hiero lihaan suola ja mausteet. (voi myös ostaa esim. valmiiksi suolatun sian niskan), Valkosipulin kynnet voi tökkiä lihaan.

Kääri paisti voipaperiin, sitten tiiviisti folioon (saa olla useampi kerros !) lopuksi vielä sanomalehteen (HS- sunnuntainumero).

Kääri ympärille sitten metalliverkko ja kastele ämpärissä, niin että sanomalehti kastuu kunnolla.(tasaa lämpöä).

Siirrä lapiolla hehkuvat hiilet syrjään.

Aseta paisti tiilien päälle ja tiivistä reunakiviä niin, ettei reunoille jää ilmatilaa. Jos kuoppa on liian iso, tee pesä paistille kuopan toiseen reunaan ja tiivistä toinen reuna hiilillä.

Peitä paisti ja kuoppa hiilillä. Paina hiilet tiiviiksi, ettei ilma pääse kiertämään kuopassa. Ilma saa hiilet hehkumaan ja voi polttaa paistin. Hehkuvista hiilistä myös kuumuus loppuu kesken. Pintaan vielä 5 cm kerros hiekkaa, ettei hiillos syty tuleen.

Jos hiillos saa ilmaa, paisti palaa karrelle!
Päällä voi polttaa vielä pientä tulta, etenkin kylmään aikaan tehtynä.

Käy kuuntelemassa välillä rosvopaistia.

Noin puolen tunnin päästä kuopasta pitäisi kuulua poreilua, kun neste kiehuu. Tarkista samalla, ettei hiilten välistä nouse hehkuvia liekkejä. Jos nousee, tiivistä hiiliä, ettei ilma pääse kiertämään.

2-3 tunnin kuluttua alkaa olla valmista. Isompi lihanpala vaatii pidemmän kypstyksen.
Nosta paketti kuopasta (rautalankakoukut on hyvä apuväline).
Avaa käärö, varoen, ensin sanomalehdet ja lopuksi varoen folio, varo ettei nesteet karkaa. Foliokäärö on hyvä nostaa tarjoiluvatiin ja aukaista se päältä saksilla.

Tarjoile juureksien kanssa (kypsyvät samassa kuopassa n. tunnin)

Raaka-aineet

2,5 kg lihaa (lammas, possu,hirvi)

suolaa
valkosipulia
pikku sipuleita voit laittaa myös lihan seuraksi tuoreita yrttejä.

VÄLINEET:
lapio
kiviä
alumiinifoliota
sanomalehti
voipaperia
metalliverkkoa
nahkarukkaset

Kokkikolmosen aitoon rosvopaisti-ohjeeseen

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Tuulikorjaus ampumatarkkuus – Wind Corrections | YouTube

 

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Asiantuntija: Älä myrkytä jyrsijöitä, voit joutua varautumaan ikävään yllätykseen – metsämyyrä mahtuu kalja­pullon suuaukosta sisään

Professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitokselta suosittelee tukkimaan kaikki rakennuksen reiät ulkoapäin tiheällä rautalankaverkolla.

”Hyvä muistisääntö on, että metsämyyrä mahtuu kalja­pullon suuaukosta sisään.”

Raot on tukittava paitsi lattia­tasolta ja seinistä, myös katosta, sillä jyrsijät ovat taitavia kiipeilemään. Etenkin tuuletusaukot kannattaa tarkistaa, ettei niistä pääse sisään.

Toinen hyvä varokeino ovat vanhat kunnon hiirenloukut.

Syötiksi kelpaa juusto, joka säilyttää tuoksunsa kuivuessaankin. Loukkuja kannattaa asentaa syksyllä myös ulko­rakennuksiin.

Markkinoilla oleviin elektronisiin karkottimiin Henttonen suhtautuu varauksella. Niiden teho perustuu korkea­taajuuksisiin ääniin, joiden pitäisi pitää jyrsijät loitolla.

Henttonen ei suosittele käyttämään rotanmyrkkyä. Avoimena ja ulkotiloissa sen käyttö on kiellettyäkin. Erikseen on myös hiirimyrkkyjä. Niiden ongelma on se, etteivät hiiret kuole heti, vaan ehtivät vetäytyä pahimmillaan talon rakenteisiin kuolemaan.

”Myrkkyä ei mielellään käytä, kun kerran kokee haisevan raadon lattian alla.”

Sanomattakin on selvää, että kaikki ruokatarvikkeet kannattaa viedä talven ajaksi pois tai sitten pakata ne tiivisiin säilytys­rasioihin.

Lintulautaakaan ei kannata sijoittaa ihan talon kylkeen, koska antimet houkuttelevat myös nelijalkaisia.

Myyrät ja hiiret pyrkivät sisä­tiloihin syystalven ensimmäisillä pakkasilla.

Metsämyyrät ovat ongelmallisia vieraita siksikin, että ne levittävät myyräkuumetta.

Henttosen mukaan tartuntaa ei saa kuolleesta myyrästä, vaan sen ulosteesta, jossa taudin­aiheuttaja säilyy tarttumiskykyisenä kaksi viikkoa. Riski kannattaa tiedostaa siivotessa ja pölyjä hengitellessä.

Puutarhassa harmia voi aiheuttaa loppukesästä vesimyyrä. Tihulaisia varten on myynnissä niiden kaivamiin käytäviin upotettavia putkiloukkuja.

Lähde: Asiantuntija: Älä myrkytä jyrsijöitä, voit joutua varautumaan ikävään yllätykseen – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Golf-virta on hämmentävän repaleinen – 30 miljoonaa kuutiometriä vettä sekunnissa

Golfvirta virtaa nopeimmillaan noin kaksi metriä sekunnissa, eli kävelyvauhtia, nopeimmillaan virtaus on yli 300 metrin syvyydessä.

Tämä nopeimman virtauksen alue on varsin kapea, sillä sen leveys on vain 20–30 km. Kokonaisuudessaan virta on kuitenkin laaja, jopa noin 200 km, mutta virtaus laita-alueilla on luonnollisesti hitaampaa.

Tyypillistä virtaukselle on myös se, että se on pyörteinen ja katkonainen.

Sen sisällä ja reunoilla on koko ajan syntyviä ja muuttuvia erikokoisia pyörrealueita, joita kutsutaan meandereiksi.

Virran alku etelässä ja sen pää pohjoisessa Grönlannin itäpuolella ovat haaraisia: etenkin loppuosa on röpelöinen, kun viilenevä ja hidastuva virtaus leviää eri puolille laajaa merialuetta Islannin, Brittein saarten ja meren alla olevien muodostelmien ohjaamana.

Golfvirta kuljettaa päiväntasaajalta pohjoiseen noin 30 miljoonaa kuutiometriä vettä sekunnissa ja kerää sen jälkeen voimiaan niin, että virtaama on huipussaan noin 150 miljoonaa kuutiometriä vettä sekunnissa 65. pituuspiirin itäpuolella Uudesta Englannista itään.

Virran lämpötila on alkupäässään noin 27°C ja vielä talvellakin pohjoisilla merillä on virtaaman lämpötila noin 13°C.

Virta hajoaa moneen osaan jotakuinkin paikassa 50° pohjoista leveyttä ja 30° läntistä pituutta, kartalla katsottuna hieman Suomen sijaintia etelämpänä Atlantin keskiselänteen päällä.

Yksi virtaus suuntaa pohjoiseen kohti Islantia ja toinen kääntyy Grönlannin suuntaan.

Pääosa vedestä jatkaa Englannin pohjoispuolitse Norjan ohi, ja juuri tämä virta lämmittää Englantia ja Norjaa sekä samalla Pohjoismaita.

Vielä Norjan ohi kohti Huippuvuoria suuntaavassa virrassa virtaama on noin kolme miljoonaa kuutiometriä vettä sekunnissa.

Pohjoisilla alueilla merivirta vajoaa meren syvyyksiin ja sekoittuu monelle mutkalle menneen arktisen merivirran kanssa.

Lämpötila ja nopeus

Yllä on Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation NOAA:n tekemä ennuste Golfvirran lämpötilasta ja nopeudesta huhtikuun 30. päivälle.

Ennusteita tehdään päivittäin niin Yhdysvalloissa kuin Kanadassa ja Euroopassakin, koska virran vaikutus on meille suuri.

Olennaisin Golfvirran suora vaikutus on sen osa Pohjoisen Atlantin sääilmiöissä. Virta pumppaa energiaa pohjoisille alueille ja virtauksen aikana siitä nousee ilmaan vettä ja lämpöä.

Nature-lehdessä vuonna 2005 julkaistun brittitutkimuksen mukaan Golfvirta olisi hidastunut edeltävien 12 vuoden aikana peräti 30 %, mutta vielä ei osata sanoa, onko ilmiö pysyvä tai johtuuko se ilmastonmuutoksesta.

Nyttemmin on saatu lisää vastaavanlaisia havaintoja ja näyttää siltä, että ilmastonmuutoksen aiheuttama napajäätiköiden sulaminen muuttaa Atlantin pohjoisosien suolaisuutta ja siten hidastaa sekä muuttaa virtausta.

Esimerkiksi keväällä 2015 raportoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan Golfvirta olisi heikentynyt 15 – 20 %.

Huimimpien ennusteiden mukaan virtaus saattaisi lopulta jopa pysähtyä.

Sillä olisi dramaattiset viilentävät vaikutukset Pohjois-Euroopan ilmastoon. Tosin samalla ilmaston lämpeneminen muuttaa tilannetta niin, että Pohjois-Euroopan ilmaston odotetaan kaikesta huolimatta lämpenevän – ja muuttuvan odottamattoman oikulliseksi, missä kuumat ja kylmät jaksot saattavat vaiheilla nopeastikin, kun tasaisen luotettava, lämpöä keskuslämmityksen tapaan tuova Golfvirta ei olisikaan enää mukana kuviossa (ainakaan yhtä merkittävästi kuin aikanaan).

Lähde: Golf-virta on hämmentävän repaleinen | Tiedetuubi

Kategoria(t): Ympäristö | Avainsanat: , | Kommentoi

Tutkimus: Grönlannin sulaminen hidastanut Golfvirtaa 15 – 20 prosenttia

Grönlannin sulavista jäätiköistä valuva makea vesi muuttaa Jäämeren kemiallista tilaa. Tästä seuraa, että Golfvirta heikkenee, kertoo kansainvälinden tutkijaryhmä. Virtauksen heikkenemisellä uskotaan olevan valtavat vaikutukset Pohjois-Eurooppaan.

Pohjois-Eurooppaa lämmittävä Golfvirta on hidastunut 15 – 20 prosenttia, ilmenee uudesta kansainvälisen tutkijaryhmän julkistamasta raportista. Golfvirta on merkittävin pohjoisen Euroopan ilmastoon vaikuttava tekijä

Tutkimus: Grönlannin sulaminen hidastanut Golfvirtaa jopa viidenneksen | Yle Uutiset | yle.fi.

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Kesäpäivänseisaus Stonehenge 2017 | YouTube

Tuhansia vuosia vanhan myyttisen Stonehengen kivirakennelman tarkka merkitys on tutkijoille edelleen hämärän peitossa.

Kesäpäivänseisaus on ainoa päivä vuodessa, jolloin yleisö päästetään kävelemään Stonehengen kivien keskelle.

21. kesäkuuta alueella vieraili arviolta 13 tuhatta ihmistä, jotka ihailivat auringon nousua kivien keskeltä. Joukossa oli niin moderneja pakanoita kuin tavallisia turistejakin.

English Heritage -sivusto julkaisi upeaa videomateriaalia ja kuvia tämänvuotisesta Stonehengen kesäpäivänseisauksen juhlasta.

Lähde: Upea timelapse-video: Kesäpäivänseisaus Stonehengellä – Stara

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Supikoirakannan kasvu on saatu Lapissa tehotoimilla taitettua – piisamien häviämistä taas kukaan ei osaa selittää

Supikoira ja piisami löytyvät nyt EU:n torjuttavien haitallisten vieraslajien luettelosta.

Toisen kanta on saatu Lapissa tehotoimilla laskuun, toista näkee nykyään vain hyvällä tuurilla. Tornion Kaupunginlahden piisamitkin vaikuttavat taas hävinneen.

Viime vuosien supikoiran tehopyynti Yhteispohjoismaisen supikoirahankkeen puitteissa on pysäyttänyt kannan kasvun Lapissa, kertoo Riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen. Tärkein tavoite on estää lajin leviäminen Ruotsiin ja Norjaan, missä on onnistuttu.

Lappiin eläin levisi 10–20 vuotta sitten, ja Lounais-Lapissa kanta oli vuoden 2010 aikoihin jo varsin tiheä.

–Toki samaan aikaan laji on levittäytynyt laajemmalle. Yksittäisiä pareja saattaa löytyä melkein mistä vain aivan Ylä-Lappia lukuunottamatta, Alhainen kertoo.

PItkät talvet ovat osaltaan hidastaneet lajin leviämistä.

Kannan arviointi on vaikeaa: Alhaisen karkea arvio on lisääntymiskauden jälkeen useita satoja yksilöitä.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaarina Kauhala arvelee pysyvän kannan rajoittuvan noin Rovaniemen-Kemijärven korkeudelle.

Uhka saaristolinnuille

Supikoira lisättiin muutama päivä sitten EU:n torjuttavien haitallisten vieraslajien luetteloon.

Se on hyvin tehokas lisääntyjä, äärimmäisen kaikkiruokainen ja sopeutuvainen laji, Kaarina Kauhala kuvailee.

Koska supikoirakanta on Lapissa pieni, ne eivät ole juuri aiheuttaneet haittaa. Kosteikkojen lähellä viihtyvän eläimen vaikutukset lintuihin huolettavat kuitenkin monia.

Kauhalan mukaan vaikutusta linnustoon on liioiteltu, sillä linnut ja niiden munat ovat supikoiran ravinnonsaannista vain pieni osa.

Lähinnä tietyissä erityiskohteissa, kuten suojelualueilla tai saaristossa se voi aiheuttaa enemmän tuhoja.

Mikko Alhainen näkee uhan linnuille suurempana.

Jos lintuveden ympärillä on kymmenen supikoiraparia, jotka nuuskivat joka puskan ja saarekkeen, lintuvedelle se tarkoittaa täydellistä tuhoa, vaikka supikoiralle munien merkitys olisi pieni.

Kauhala pitää merkittävämpänä uhkana supikoiran levittämiä tauteja ja loisia, kuten trikiini, rabies ja myyräekinokokki.

Kahta jälkimmäistä ei kuitenkaan tällä hetkellä Suomessa ole. Tautienkin osalta kyse on siis enemmän potentiaalisesta uhasta, joka nykytoimilla on pysynyt kurissa.

Mitään vakavaa vaaraa ihmisten terveydelle ei ole, jos nyt ei rupea raakaa supikoiraa syömään, Kauhala rauhoittelee.

Kärnä toivoo tapporahaa

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä julkaisi kehuvan tiedotteen EU:n päätöksestä asettaa supikoira haitallisten vieraslajien luetteloon.

Kärnän mielestä kansallinen tapporaha haitallisille vieraslajeille kannustaisi uusia metsästäjiä mukaan pienpetopyyntiin ja tehostaisi toimintaa merkittävästi.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Janne Pitkänen vaikuttaa epäileväiseltä tapporahan toimivuuden suhteen.

Järjestelmään liittyisi Pitkäsen mukaan paljon haasteita: Jostain pitäisi tietenkin löytyä resurssit, ja jotenkin pitäisi pystyä todentamaan, että eläimet on varmasti metsästetty Suomesta.

Perusongelma on, että kun kanta saadaan tehokkaalla pyynnillä harvennettua, pitäisi viimeisten yksilöiden saamiseksi tehdä suhteettoman paljon pyyntityötä.

Sinänsä pidän tärkeänä, että pienpeto- ja supikoirapyyntiä saataisiin tehostettua, ja keinoja on etsittävä ennakkoluulottomasti.

Mihin katosivat Tornion piisamit?

Tornion Kaupunginlahdella liikkui viitisen vuotta sitten vilkkaasti piisameita, mutta nyt niitä ei ole enää näkynyt.

Eläköitynyt biologian lehtori Seppo Kemppainen liikkuu paljon Kaupunginlahdella lintuja bongaamassa ja on vuosien varrella seuraillut myös piisameja.

Koko tänä keväänä en ole nähnyt yhtään.

U:n haitallisten vieraslajien listalle lisäty piisami ei ylipäätään aiheuta Suomessa nykyään juuri haittaa, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Lauri Urho.

Rehevämmillä paikoilla piisameista voi olla hyötyäkin, sillä ne voivat vesikasveja syömällä estää umpeenkasvua.

Nykyinen kanta on alhainen, mutta viime vuosina on Lapissakin paikoin havaittu elpymistä.

Joitain kekopesiä on taas viime aikoina havaittu Sallan, Rovaniemen ja Muonionkin seudulla, kertoo Urpo Kainulainen, Riistakeskuksen Lapin riistasuunnittelija. Suomen lajitietokeskuksen mukaan piisameita on havaittu tänä keväänä ainakin Rovaniemellä ja Kemijärvellä.

Lähde: Supikoirakannan kasvu on saatu Lapissa tehotoimilla taitettua – piisamien häviämistä taas kukaan ei osaa selittää – Lapin Kansa

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi