Metsästysajat 2017-2018 | Suomen riistakeskus

Metsästysajat 2017-2018

Lähde: Metsästysajat | Suomen riistakeskus

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Suurpetohavainnot kartalla | Riistahavainnot.fi

Kaikilla on mahdollisuus seurata valtakunnallisen petoyhdyshenkilöverkoston Tassu-seurantajärjestelmään kirjaamia tietoja karhujen, susien, ilvesten ja ahman jälki- tai näköhavainnoista.

Osoitteesta riistahavainnot.fi voi katsoa kirjatut merkinnät kahden viimeksi kuluneen kuukauden ajalta, niistä tuoreimmat voivat olla edelliseltä päivältä.

Suurpeto havaintosi voi pelastaa monen lemmikkieläimen hengen
> tästä löydät paikallisen petoyhdyshenkilön.

Toimi näin:
– tallenna petoyhdyshenkilön puhelinnumero kännykkääsi
– lähetä viesti petoyhteyshenkilölle heti kun teet havainnon
– kerro tai kuvaa – mitä, missä, milloin näit. GPS sijainti tuo lisäarvoa.

Petovahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle!

Petovahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131 kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Riistahavainnot — suurpedot.

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Suden ja koiran kohtaamisia – vuodesta 2011 alkaen

Klikkaa alla olevaa linkkiä

Kartta: Yhteenveto susien aiheuttamista varmoista koiravahingoista vuodesta 2011 alkaen.

Karttapinneistä löytyy tarinat koiran ja suden kohtaamisista. Kartta seuraa susien koirille aiheuttamia vahinkoja Suomessa. Voit valita eri vuosien välillä ja vertailla viime vuosina sattuneet tapaukset.

Karttaan on kertynyt merkintöjä vuodesta 2011 alkaen noin 200 valitettavaa tapausta, joista suurin osa on päättynyt koiran menehtymiseen. Vuosittain kuolee n. 50  koiraa suden toimesta, kaikkia tapauksia ei ole tullut tietoon.

Suurin osa tapauksista on sattunut Kitee – Iisalmi – Hyrynsalmi linjan itäpuolella.

Kartta kaikista suden kotieläimille aiheutuneista vahingoista.

Suden hyökätessä

Susi hyökkää hirven kimppuun. Mutta alla olevastakin videosta näkee, ettei susi varsinaisesti hyökkää koiran kimppuun.

Susi ottaa yleensä ensimmäisenä otteen koiran niskasta. Niin koiraemokin opettaa pennuilleen, kuka on lauman johtaja.
Koiran laumaeläin vaistot koituvat usein koiran kohtaloksi.

skadeomraden-hund

Sudelle tyypilliset purema alueet. Lähde: http://www.vargfakta.se

Sudelle tyypilliset purema alueet, sen käydessä koiran tai muun pieneläimen kimppuun. (vaalean punainen = harvinaisempi).

Purema ei välttämättä läpäise ihoa, mutta pureman voima vahingoittaa lihaksia ja luustoa.

Vahinkojen laajuus havaitaan laajoissa eläinlääkärin tutkimuksissa, ultraääni ja röntgen laitteilla.
Lähde: http://www.vargfakta.se

Susiliivit

Susiliiveillä pyritään suojaamaan koira tyypillisiltä kiinnikäymisalueilta.
PiikkipantaVahva niskasuojus jatkuu liiveissä selkää pitkin.

Yli 100 vuotta sitten tiedettiin koiran niskan ja kaulan seudun suojaamisen tärkeys.

Markkinoilla ei ole kovin montaa oikein suunniteltua susiliiviä, missä koira pystyy toimimaan luonnollisesti.

Susi ja muut suurpetohavainnot kartalla

Riista— suurpeto havainnot
http://riistahavainnot.fi/

Suden hyökkäysvideo hirvikoiran kimppuun ruotsissa – susiliivi pelasti

Ruotsissa Sunnessa 12.10.2015 kaksi sutta hyökkäsi hirvikoiran kimppuun. Koiralla oli onneksi suojaliivit päällä. Koiralla oli 15-20 haavaa, jotka eläinlääkäri ompeli nukutuksessa. Koiralla on useita lihasvammoja, erityisesti yhdessä jalassa. Onneksi eläinlääkäri oli vain n. 20 minuutin matka.

Video on kuvattu koiran liivikameralla.

Lähde: Suden aiheuttamat koira vahingot

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Siitepölytilanne tänään

Siitepöly tänään ja lähipäivinä koko maassa. Siitepölyn määrä ilmassa vuorokauden keskiarvoina sekä siitepölytilanne viikko- ja kuukausikatsauksina.

Lähde: Norkko | Siitepöly

Kategoria(t): Ympäristö | Avainsanat: ,

Suurpetopoikkeuslupapäätökset | Suomen Riistakeskus

Kaikki Suomen Riistakeskuksen suurpetopoikkeuslupapäätökset vuodesta 2012 tähänpäivään.
Lähde: Suomen Riistakeskus – Suurpetopoikkeusluvat

Kategoria(t): Riistanhoito

Porotalouden petovahingot yhä nousussa, ahmoja ammutaan lisää poikkeusluvin

Ministeriö salli viime talvena ahmajahdin ensi kertaa 35 vuoteen. Ministeri Jari Leppä pitää todennäköisenä, että poikkeuslupia myönnetään myös jatkossa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ennakoi jatkoa viime talven poikkeuslupiin, joilla ammuttiin ahmoja Suomessa ensi kertaa laillisesti 35 vuoteen.

Syynä ovat porotalouden petovahingot. Alkuvuoden perusteella ne uhkaavat nousta euroissa ennätyksellisen suuriksi, jopa 11,3 miljoonaan.

Elokuun 11. päivään mennessä poronomistajat olivat ilmoittaneet 3781 poron kuolleen pedon suuhun. Erityisesti ilvesten ja karhujen tappamien määrä on nousussa.

Silti ylivoimaisesti suurin osa vahingoista menee yhä ahman piikkiin: kaikkiaan 2510 poroa viime viikon perjantaihin mennessä.

Luku on vain hieman pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan, vaikka poronhoitoalueen arviolta 100–150 ahmasta kahdeksan tapettiin helmi-maaliskuun jahdissa poikkeusluvalla.

Pelkästään alkuvuodesta veronmaksajille on kertynyt ahman aiheuttamista vahingoista laskua yli 5,7 miljoonaa euroa. Tällä vauhdilla se nousisi 6,2 miljoonaan eli lähes vuoden 2016 tasolle.

Viime vuonna noin puolet ahman tappamista poroista ilmoitettiin kolmesta paliskunnasta: Enontekiön Käsivarresta ja Näkkälästä sekä Inarin Muotkatunturista.

Ministeri Jari Leppä, salliiko ministeriö ahmojen pyynnin poronhoitoalueella myös ensi talvena?

Päätöstä ei ole, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että asetus on voimassa. Vahinkoja kertyy edelleen niin paljon.

Viime talvena poikkeuslupajahti alkoi aikana, jolloin ahmalla saattoi olla pennut pesässä. Yhtään imettävää naarasta ei ammuttu, mutta käytännössä vaara oli koko ajan. Aikooko ministeriö korjata asetusta siltä osin, että eläinsuojelullinen epäkohta poistuu?

En tunne ahman biologiaa niin paljon, että osaisin sanoa, onko noin. Jos on, tottakai pyynti pitää mitoittaa niin, ettei mainittua vaaraa ole. Eettisiä kysymyksiä ei voi ohittaa.

Norjalais-ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ahma tappaa keskimäärin 20–30 poroa vuodessa.

Suomessa jokainen poronhoitoalueen ahma tappaisi noin 100 poroa, jos verrataan kanta-arviota vahinkotapausten määrään ja huomioidaan tutkijoiden arvio siitä, että viidesosa pedon tappamista poroista löytyy. Eikö yhtälö kuulosta mahdottomalta?

Voi olla, että luvussa on muidenkin petojen tappamia. Se on kiistatta selvää, että 10 vuoden jaksolla ahmatuhot porotaloudelle ovat lisääntyneet vauhdilla, johon pitää reagoida.

Myös ahman ja ylipäätään suurpetojen levittäytyminen joka puolelle Suomea on tosiasia. Tiluksillani Pertunmaalla, Etelä-Savossa, vieraili kaksi ahmaa viime maaliskuussa. Ilveksiä nähdään siellä vähän väliä, ja karhujakin on sen verran, että kotiseudulla pääsee karhunpyyntiin.

Pitäisikö petovahinkoja dokumentoida nykyistä luotettavammin? Esimerkiksi eläköitynyt porotutkija Mauri Nieminen ja osa riista-asiantuntijoista on ollut sitä mieltä, että järjestelmä, jossa viranomaiset tarkastavat maastossa vähimmillään vain 5–10 prosenttia vahingoista, ei ole uskottava.

Tämä on selvitettäviä kysymyksiä, johon en ota vielä kantaa. Yleisellä tasolla pitää aina arvioida, onko nykyinen hyvä vai tarvitaanko muutoksia. Tätä työtä tehdään ministeriössä koko ajan.

Lapin Kansa kertoi kesäkuussa erityisesti Kainuussa ja osassa Koillismaata yleistyneestä ilmiöstä, jossa poronomistajat eivät tuota lihaa ihmisille vaan systemaattisesti pedoille, koska vahingonkorvaukset ovat niin huomattavat. Mitä ajattelette asiasta?

Alueen paliskunnat ovat ongelmissa petojen kanssa, ja silloin tilanne on vaikea lihantuotannon kannalta. Tämänhetkisen järjestelmän mukaan on mentävä.

Jos puhutaan yleisellä tasolla, niin poronhoitotapoja pitää tarkastella kriittisesti: onko jotain, jolla peto-ongelmaa voisi helpottaa.

Pahimmilla petovahinkoalueilla korvaus porosta maksetaan kolminkertaisena perustuen siihen, että vain pieni osa raadoista löytyy. Erityisesti Kainuussa ja Koillismaalla porot varustetaan yleisesti ns. kuolinpannoilla, joiden ansiosta suurin osa pedon tappamista löytyy. Onko moninkertainen korvaus vanhentunut tältä osin?

Tätäkin arvioidaan uudelleen. Tekniset ratkaisut ovat ilman muuta tervetulleita. Järjestelmä pitää päivittää, jos aihetta on.

Lähde: Porotalouden petovahingot yhä nousussa, ahmoja ammutaan lisää poikkeusluvin – Lapin Kansa

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Karhuhavainnot – Karhuseura

Karhut ovat taas liikkeellä ja havaintoja on tehty jopa kivenheiton päästä mökistä.

Kuten havainto kertomuksista saa lukea, ettei aina muisteta miten pitää toimia kun petoeläimeen törmätään luonnossa.

Havaintojen merkitseminen kartalle, lisää turvallisuutta. Silloin ostaan varautua eläinten yllättäviin kohtamisiin luonnossa.

Koirat eivät ole vaarassa, koska ne ovat nyt kytkettyinä luonnossa liikuttaessa.

Nyt kaikki karhuhavainnot kartalle

Karhuseura on kaikille karhuista, nalleista, luonnosta, kulttuurista, kansanperinteestä ja mystiikasta kiinnostuneille avoin nettiyhteisö.

2016 eniten karhu havaintoja oli:

Mikkeli 6
Kangasala 5
Lieksa 5
Juva 4
Mäntyharju 4
Savonlinna 4
Asikkala 3
Hamina 3
Heinola 3

2015 eniten karhu havaintoja oli:
Joensuu 6
Savonlinna 6
Ilomantsi 5
Lieksa 4

Ilmoita ja katso uusimmat karhu havainnot.

Havainnot 2017

Havainnot 2016

>Suurpeto havaintoja muualla verkossa

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Jousimetsästäjä saa kytätä syyskuun alusta alkaen valkohäntäpeuraa, kunhan on suorittanut ampumakokeen

Jousella metsästettävien riistaeläinten määrää on lisätty, samalla tuli voimaan vaatimus ampumakokeesta.

Uusi metsästysasetus astui voimaan 7. elokuuta. Kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, valko­häntäpeura, metsäpeura, mufloni ja villisika tulivat jousiaseella metsästettävien riistaeläinten joukkoon.

Samalla tuli voimaan vaatimus ampumakokeesta. Hirveä pienempiä hirvieläimiä, muflonia ja villi­sikaa metsästävän jousimetsästäjän täytyy suorittaa ampumakoe ennen metsästyksen aloittamista.

Metsäkauriin osalta vaatimus ampumakokeesta astuu voimaan vasta 1.1.2018.

Jousiaseessa on käytettävä nuolta, jossa on leikkaava kärki ja jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä, jos metsästää esimerkiksi valkohäntä­peuraa.

Ampumakokeessa on käytettävä taulukärkisiä nuolia. Riistanhoito­yhdistys voi järjestää jousella suoritettavan ampumakokeen muuallakin kuin ampumaradalla.

Maalikuviona jousikokeessa käytetään hirvikuvion irrotettavaa keskiötä, jossa osuma-alueen halkaisija on 23 senttimetriä. Kokeessa metsästäjä ampuu maalikuvioon kolme nuolta vapaavalintaista pysty-, istuma- tai polviasennosta 18 metrin etäisyydeltä.

Koe on suoritettava 180 sekunnissa laskettuna ensimmäisestä laukauksesta. Osumat ilmoitetaan laukaus­sarjan jälkeen. Jousikoe hyväksytään, jos laukaussarjan kaikki kolme laukaus­ta vähintään sivuavat osuma-­alueen ulkoreunaa.

Maailmalla jousi on ensisijaisesti suurriista-ase

Suomessa Metsästäjäliitto ja jousimetsästäjät ovat jo vuosia yrittäneet saada valkohäntäpeuran jousimetsästystä sallituksi metsästysmuodoksi. Vuonna 2001 metsästyslakia muutettiin niin, että metsäkaurisjahtiin pääsi jousella. Tänä kesänä vahvistettiin lainmuutos, joka sallii kaikkien hirveä pienempien hirvi­eläinten ja villisikojen metsästyksen jousella.

”Suomessa jousimetsästäjien tyypillisimpiä saaliseläimiä ovat jänikset, rusakot ja majavat. Haaveenani on päästä joskus karhumetsälle ­jousella, kertoo lapinlahtelainen Mika Rutonen.

Rutonen hankki ensimmäisen jousensa vuonna 2002 ja perehtyi jousimetsästykseen Suomen Jousimetsästäjäliiton järjestämällä kurssilla. Hän on voittanut jousi­ammunnassa taljajousella maailmanmestaruushopeaa ja ollut Euroopan mestaruuskilpailuissa neljäs.

Rutonen painottaa, että jousi on metsästysväline muiden metsästysvälineiden joukossa. Metsästettävät riistaeläimetkin ovat melko pitkälle samoja kuin mitä ruutiaseella, metsästystyyli vain on aivan erilainen.

Suurin osa jousella saadusta riistasta kaadetaan noin 20 metrin etäisyydelle metsästäjästä. Riittävän lähelle pääsee vain tuntemalla saaliseläimen elintavat ja kulkureitit sekä sijoittumalla maastossa oikein. Kyttäys, hiivintä ja houkuttelu ovatkin jousimetsästäjille tyypillisimmät metsästys­tavat.

Jousella ampumista on helppo harjoitella omalla pihalla. Tavallisen maalitaulun lisäksi jousimetsästäjät ampuvat paljon 3D-maaleihin, jotka jäljittelevät oikean riistaeläimen kokoa ja mallia. Rutonen paljastaa, että hän treenaa myös kotona sisällä.

Kun valkohäntäpeuran metsästys jousella päätettiin sallia, muutettiin samalla metsästysasetusta niin, että myös jousimetsästäjiltä vaaditaan ampumakoe ennen peurajahtiin lähtöä.

Riistanhoitoyhdistyksille ampuma­kokeen järjestäminen jousimetsästäjille voi olla haaste. Lapinlahdella jousimetsästäjät ovat jo ilmoittaneet paikalliselle riistanhoitoyhdistykselle, että he auttavat kokeen järjestämisessä.

Kun suunnittelee jousimetsästysvälineiden hankkimista, Mika Rutonen kannustaa hyödyntämään Jousimetsästäjäin liiton tutorverkostoa. Verkostoon ilmoittautuneet jousimetsästäjät ovat sitoutuneet auttamaan uusia harrastajia esimerkiksi välinehankinnoissa.

Hyvästä taljajousipaketista pitää maksaa 600–700 euroa. Hyviä nuolia saa 80–90 eurolla tusinan. Samoilla nuolilla voi sekä harjoitella että metsästää, kunhan vaihtaa kärkiä. ­

Lähde: Jousimetsästäjä saa kytätä syyskuun alusta alkaen valkohäntäpeuraa, kunhan on suorittanut ampumakokeen – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Mehiläisparvet tuttu näky tänä kesänä – tarhaajat ottavat kiinni valtavia parvia takaisin tuotantoon

Tuhansien yksilöiden mehiläisparvia on tavattu tänä kesänä tavanomaista enemmän.

Parvet ovat myös liikkeellä normaalia myöhempään. Mehiläishoitajien ammattitaitoon kuuluu parvien kiinniotto.

Kurikkalainen Jarmo Huhtanen on ottanut tänä kesänä kiinni kymmenkunta mehiläisparvea.

Tänä kesänä niitä on ollut enemmän kuin viime vuosina ja mehiläiset ovat parveilleet yllättävän myöhään vielä näin elokuussa. Normaalisti ne parveilevat juhannuksen jälkeen.

Parveiluajankohta on myöhäinen, mutta onhan tämä kesäkin myöhässä ainakin sen pari viikkoa, mehiläishoitaja Jarmo Huhtanen juttelee.

Mehiläisparvet ovat olleet tuttu näky tänä kesänä Etelä-Pohjanmaalla, mutta Jarmo Huhtasen mukaan mehiläiset ovat parveilleet tavallista runsaammin eri puolilla Suomea. Syy ilmiölle löytyy kesän säistä.

Se on tämä kylmä kesä. Kun mehiläiset ovat olleet toimettomina pitkiä aikoja ja sitten kun tulee muutama lämmin päivä, niin sitten lähdetään. Osa saadaan kiinni, mutta kyllä niitä menee paljon myös hukan teille.

Suuren mehiläisparven lento on melkoinen näky

Yhdessä parvessa voi olla useampi kymmenen tuhatta yksilöä, ainakin noin 15 000–20 000 mehiläistä.

Kyllä siinä taivas mustenee ja tuntuu niin kuin helikopterilla lennettäisiin. Kyllä se on komean näköistä, mutta harmi vain, kun ne lähtevät omista pesistä, Jarmo Huhtanen kuvailee.

Lähde: Mehiläisparvet tuttu näky tänä kesänä – tarhaajat ottavat kiinni valtavia parvia takaisin tuotantoon | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Akaan Hunajaviikot alkavat maanantaina

Akaan Hunajaviikot käynnistyvät maanantaina 21.8. ja kestävät 3.9. asti.

Paikalliset yhdistykset ja yritykset järjestävät tänä aikana omia tapahtumiaan ja esimerkiksi kaupungin kirjastot ovat vahvasti mukana viettämässä Hunajaviikkoja.

Lähde: Akaan Hunajaviikot alkavat maanantaina – Akaan Seutu

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Nyt tämäkin on tutkittu: mehiläiset ymmärtävät nollan käsitteen – ei ole helppo asia ihmislapsellekaan

Australialaisen RMIT-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan mehiläiset ymmärtävät nollan käsitteen ”ykköstä pienempänä lukuna”, New Scientist kertoo. Kyseessä ovat ensimmäiset todisteet tämänkaltaisesta älystä hyönteisillä tai ylipäätään selkärangattomilla eläimillä.

Tutkijoiden mukaan mehiläiset käsittävät, että ”ei yhtään merkkiä” on vähemmän kuin ”muutama merkki”. Nolla ei ole helppo käsite edes ihmisille: pienet lapset oppivat nollan muita numeroita (1-9) myöhemmin ja heillä on usein vaikeuksia käsittää, onko se enemmän vai vähemmän kuin yksi.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että ainakin jotkut eläimet voivat oppia nollan käsitteen määrää vertailtaessa.

Nolla on onnistuttu opettamaan ainakin simpansseille ja muutamille muille apinoille sekä Alex-nimiselle harmaapapukaijalle.

Aiempi tutkimus on osoittanut mehiläisten osaavan laskea ainakin yhdestä neljään.

Nyt australialaistutkijat harjoittivat niiden laskutaitoja kahden lavan avulla. Kummallekin lavoista pantiin lukuisissa eri harjoituksissa yhdestä neljään selvästi näkyvää merkkiä, toiselle aina enemmän kuin toiselle.

Pienemmällä luvulla merkityllä lavalla mehiläisille tarjottiin aina niille erinomaisesti maistuvaa sokeriliuosta – toisella lavalla tarjolla oli hyönteisten mielestä pahanmakuista kiniiniliuosta.  Mehiläiset oppivat lopulta 80 prosentissa tapauksista suunnistamaan suoraan pienempää lukumäärää edustavalle lavalle.

Seuraavaksi samojen mehiläisten annettiin valita palkintoa tai rangaistusta sisältämättömien lavojen väliltä. Tässä vaiheessa toisella lavalla ei ollut lainkaan mehiläisille tuttuja merkkejä (mikä edusti nollaa) ja toisella oli kaksi tai kolme.

Suurimmassa osassa tapauksia mehiläiset valitsivat merkitsemättömän lavan, eli ne tutkijoiden mukaan tunnistivat nollan kahta ja kolmea pienemmäksi luvuksi.

Toisessa kokeessa eri mehiläisiä harjoitettiin ensin samalla tapaa, mutta kokeen jälkimmäisessä vaiheessa niiden piti valita 0-6 merkin lavojen väliltä.

Mehiläiset valitsivat tällöinkin johdonmukaisesti merkittömän lavan, mutta olivat vähemmän tarkkoja ja pohtivat valintaa pidempään, jos toisella lavalla oli vain yksi merkki kuin kuusi merkkiä.

Näyttää siis siltä, että lukumäärien erotus vaikutti tehtävän vaikeuteen. Tämä viittaa siihen, että mehiläiset käsittävät nollan lähellä ykköstä olevana lukuna eivätkä jonakin epänumeerisena laadullisena käsitteenä.

Niinpä niiden ymmärrys nollasta näyttää olevan samankaltainen kuin ihmisillä ja muilla kädellisillä. Vielä ei tiedetä tarkkaan, miten mehiläiset hyötyvät kyvystään.

Tutkimustulos esiteltiin pari viikkoa sitten käyttäytymistieteen konferenssissa Portugalissa.

Lähde: Nyt tämäkin on tutkittu: mehiläiset ymmärtävät nollan käsitteen – ei ole helppo asia ihmislapsellekaan – T&T

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Oletko koskaan metsästänyt karhua? Nyt siihen olisi hyvä tilaisuus!

Jos olet joskus haaveillut pääseväsi metsästämään karhua, Sallassa 19.-22.8.2017 järjestettävä ohjattu metsästysretki avaa siihen hyvän mahdollisuuden.

Kahdelle osallistujalle soveltuva aktiviteetti sisältää luvat kahden karhun kaatoon.

Ihan kenelle tahansa tämä metsästysretki ei tosin sovi, sillä osallistujalla on oltava voimassa oleva metsästyskortti, käytettävän aseen kantolupa sekä niin kutsuttu ”karhumerkki” ammuttuna.

Karhun metsästys vaatii runsaasti etukäteistyötä, joka hoituu Naruskan Helmen metsästyksenjohtajan toimesta.

Mikäli osallistujalla riittää intoa ja halukkuutta tarpeeksi, toisen metsästyspäivän aamuyöllä kontiota voi lähteä etsimään myös koiran kanssa.

Kuten metsästyksen luonteeseen kuuluu, saaliin saaminen ei kuitenkaan ole varmaa.

Kaikkihan me jotka käymme metsällä ymmärrämme, ettei mikään ole varmaa erällä oltaessa, ei varsinkaan saalis, mutta sen minkä voimme luvata on kaunista luontoa, jännittäviä tilanteita sekä mukavaa yhdessä oloa, Naruskan Helmestä todetaan.

Karhun metsästysaika alkaa Suomessa 20. elokuuta ja päättyy 31. lokakuuta. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti poronhoitoalueella saa tänä vuonna pyytää 85 karhua ja poronhoitoalueen ulkopuolella 170 karhua.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa elää yhteensä noin 1 980-2 100 karhua.

Lähde: Oletko koskaan metsästänyt karhua? Nyt siihen olisi hyvä tilaisuus!

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi