Metsästysajat 2018-2019 | Suomen riistakeskus

Metsästysvuoden 2018-2019 metsästysajat päivitetään taulukkoon heti kun säädökset ovat valmistuneet. Metsäkanalintujen metsästysajat määritetään  kesän riistakolmiolaskentojen tulosten perusteella.

Metsäkanalintujen metsästysajat  päivitetään taulukkoon elokuun viimeisellä viikolla. Lähde: Metsästysajat – Suomen riistakeskus

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , | 2 kommenttia

Suurpetohavainnot kartalla | Riistahavainnot.fi

Kaikilla on mahdollisuus seurata valtakunnallisen petoyhdyshenkilöverkoston Tassu-seurantajärjestelmään kirjaamia tietoja suurpetojen –  karhujen, susien, ilvesten ja ahman jälki- tai näköhavainnoista.

Osoitteesta riistahavainnot.fi voi katsoa kirjatut merkinnät kahden viimeksi kuluneen kuukauden ajalta, niistä tuoreimmat voivat olla edelliseltä päivältä.

Suurpeto havaintosi voi pelastaa monen lemmikkieläimen hengen
> tästä löydät paikallisen petoyhdyshenkilön.

Toimi näin:
– tallenna petoyhdyshenkilön puhelinnumero kännykkääsi
– lähetä viesti petoyhteyshenkilölle heti kun teet havainnon
– kerro tai kuvaa – mitä, missä, milloin näit. GPS sijainti tuo lisäarvoa.

Suurpetovahingosta tulee ilmoittaa viipymättä
vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle!

Petovahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131 kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Riistahavainnot — suurpedot.

Suden ja koiran kohtaamisia – vuodesta 2011 alkaen

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito

Sadetutka

Sadetutka – Finnish Meteorological Institute.
Tuulensuunta

Kategoria(t): Riistanhoito

Suurpetopoikkeuslupapäätökset | Suomen Riistakeskus

Kaikki Suomen Riistakeskuksen suurpetopoikkeuslupapäätökset vuodesta 2012 tähänpäivään. Vahinkoperusteisen 41 a § poikkeusluvan hakulomakkeet.
Lähde: Suomen Riistakeskus – Suurpetopoikkeusluvat

Kategoria(t): Riistanhoito

Harmaahylkeen pyyntitaidot vain harvojen hyppysissä

Kun kalajokinen Esa Pirkola lähtee hylkeenpyyntiin Perämerelle, hän tietää ettei heitä enää monta ole. Hylkeenpyyntitaidot alkavat olla harvojen käsissä, eikä nuorempi sukupolvi enää asiasta innostu.

Pirkola harmittelee tilannetta kahdesta syystä. Hylkeenpyynti on aivan oma taitolajinsa, jolla on pitkät ja tarunhohtoiset perineet Pohjanmaan rannikkoalueilla. Lisäksi hylkeenpyynti on keino pitää runsastunut kanta kurissa.

Jos uusia pyytäjiä ei saada, niin tilanne karkaa käsistä. Ei ole kenenkään etu, että hylkeitä aletaan suolata ilmasta käsin, hän sanoo.

Pirkola itse on oppinut pyyntitaidot omalta isältään, aivan kuten häntä edeltäneet sukupolvetkin. Hän tietää, että hylkeenpyynti on sellainen metsästyksen laji, jota ei kirjoista opi. Karkean arvion mukaan Suomessa hylkeenpyytäjiä on reilu tuhat.

Itse olin isäni mukana ensimmäisen kerran vuonna 1966. Silloin hylkeenpyynnistä sai vielä tapporahaa, joka toki omalta osaltaan innosti asiaan. Sittemmin olen opettanut samat taidot pojalleni, joka alkaa olla jo innostuneempi asiasta kuin minä, Pirkola kertoo.

Pyyntikausi käyntiin

Hylkeenpyyntikausi kuluvalle kaudelle maa- ja metsätalousministeriö on myöntämät luvat astuvat voimaan 1. elokuuta hylkeen pyyntiin. Luvat jaetaan riistanhoitopiireittäin. Eniten lupia on käytössä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Oulun riistanhoitopiirin alueella.

Myönnämme reilut sata pyyntilupaa, mutta saalismäärät vaihtelevat. Viime kaudella määrä puolittui, mikä johtuu yksinomaan jääolosuhteista, Oulun riistanhoitopiirin riistapäällikkö Keijo Kapiainen kertoo.

Kapiainen toteaa, että nykyiset lupamäärät ovat aivan liian pienet, sillä hyljekanta kasvaa noin kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Kalastajille hylkeet ovat kirosana, mutta yhä enemmän harmia aiheuttavat myös norpat. Niiden määrä erityisesti Perämerellä on kasvanut hyljettäkin nopeammin, Kapiainen kertoo.

Norppien aiheuttamista ongelmista huolimatta norppa on ja pysyy rauhoitettuna.

Norpan pyyntiluvat ovat kiven alla, sillä kanta ei ole vielä säilymisen kannalta riittävän korkealla tasolla, ylitarkastaja Madeleine Nyman maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen laskelmien mukaan Itämeren alueella harmaahylkeitä on runsaat 18 000. Norppia arvioidaan olevan 10 000.

Viisas ja ovela eläin

Esa Pirkola suuntaa veneensä Kalajoen rannikolta pohjoista kohti. Yllä ovat ”pyhävaatteet” eli valkoinen vaatekerta, joka naamioi pyytäjän valkoisella jäällä.

Veneen perässä lipuu pienempi jolla. Se on ainoa keino, jolla voi lähestyä jään päällä olevaa hyljettä. Puisia, nelimetrisiä suksenmallisia ajopuita käytetään harvemmin. Enää kun ei ole jäitä, joiden päällä ajopuulla voisi liukua hyljettä kohti.

Pirkola tietää, että hylkeenpyynti on vaarallinen laji. Jokainen reissu voi jäädä viimeiseksi, sillä vastassa ovat heikot jäät, pitkät pyyntimatkat ja arvaamaton luonto. Se vaatii kylmiä hermoja.

On osattava lukea jäitä, luontoa ja hyljettä, sillä se on viimeisen päälle viisas ja tarkka-aistinen eläin.

Eikä näitä taitoja kirjasta opi.

Ne oppii vasta kovan kokemuksen kautta. Perinteet ovat tärkeitä, mutta jännittävää on sekin, kumpi selviää voittajaksi, pyydystäjä vai saalis, Pirkola pohtii.

Lähde: Harmaahylkeen pyyntitaidot vain harvojen hyppysissä – Kotimaa – Uutiset – MTV.fi

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , | Kommentoi

Silmien suojaaminen on osa hienoa harrastusta -näköjärjestelmän toiminnallisuus voidaan mitata

Silmien suojaaminen on osa hienoa harrastusta. Ammuntaan perehtynyt optikko osaa opastaa lasien hankinnassa ja tarvittaessa valmistaa ampujan lasit vahvuuksilla.

Kaikki näköjärjestelmän toiminnalliset puutteet pitää mitata ja korjata. Tuloserot mitataan sekunnin tuhannesosina. Se pieni ero voi olla näöstä kiinni.

Täydentävään näön tutkimiseen normaalin tarkastuksen lisäksi. Kontrastiherkkyys, näöntarkkuus lähelle ja kauas, stereonäkö.
Silmien dominoivuus ja binokulariteetti eli silmien yhteisnäkeminen.
Akkommodaatiokyky eli silmän mukautuminen eri etäisyyksille

Kestävät suojalasit suojaavat silmiä mm. savikiekosta irtoavilta pieniltä paloilta ja aseesta tulevilta ruutikaasuilta. Optisen korjauksen tulisi sallia suojaimen käyttämisen ilman, että suojaimia tarvitsee ottaa pois lopetettaessa omaa suoritusta.

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Hiihtäjän on hyvä tietää kevätauringosta – aurinkolaseilla UV-suojaa

Talvi on haastavaa aikaa silmille. Mikä sen kauniimpaa kuin aurinkoinen päivä ja puhtaanvalkea hanki? Silmille nämä olosuhteet ovat kuitenkin erityisen haastavat, sillä UV-säteilyä heijastuu ilman lisäksi valtavasti myös lumesta.

Hangen kirkkaus on tuttu ilmiö etenkin laskettelun ja hiihdon harrastajille.

Lumisokeudessa (Photokeratitis) silmään syntyy ikään kuin palovamma, kun hanget heijastavat silmään liikaa haitallista uv-säteilyä, sarveiskalvo ärtyy ja silmään iskee voimakas kipu.

Esimerkiksi lasketellessa tai hiihtäessä häikäisyltä ja auringon uv-säteiltä kannattaakin suojautua kunnon aurinkolaseilla ja päähineellä, jotta lumisokeus ei pääse pilaamaan hiihtolomaa.

Lumisokeudessa silmä kipeytyy, kutiaa, punoittaa ja vetistää

Pahimmillaan liiallinen UV-säteily voi vaurioittaa silmän side- ja sarveiskalvoa ja aiheuttaa tulehdustilan, joka tunnetaan myös lumisokeutena.

Varsinaisesta sokeudesta ei ole kyse, sillä lumisokeuden aiheuttamat vauriot eivät yleensä ole pysyviä.

Oireita ovat silmien valonarkuus, kipu, vetistys ja roskantunne silmässä. Harvoissa tapauksissa saattaa näkemiseen liittyä myös väliaikaisia värimuutoksia.

Oireet yleensä häviävät itsestään parissa päivässä.

Lumisokeudelta kannattaa kuitenkin suojautua – vaiva on hyvin kivulias, ja uv-säteilylle altistuminen voi pidemmän päälle vaurioittaa silmän sisäosia.

Jos lumisokeus iskee, hämärässä huoneessa oleilu ja silmän peittäminen helpottavat oloa.

Kovaan kipuun auttaa lisäksi särkylääke. Jos oireet jatkuvat, kannattaa käydä lääkärissä tarkastuttamassa tilanne.

Lumisokeuden oireet ilmaantuvat vasta jälkeenpäin, joten silmien kunnollinen suojaaminen keväthangilla kannattaa.

Lumisokeuden oireet alkavat yleensä kuitenkin vasta 6–12 tunnin päästä UV-säteilylle altistumisesta, ja silmien saaman uv-säteilyn määrää on vaikea itse arvioida.

Voit estää lumisokeuden suojaamalla silmät aurinkolaseilla, on olennaista tarkistaa, että aurinkolaseissa on riittävä uv-suoja.

Useimmat halvatkin lasit antavat hyvin suojaa silmille. Aurinkolaseja tarvitaan kolmeen tehtävään; uv-säteilyn pois suodattamiseen, valon määrän ja häikäisyn vähentämiseen sekä näkösuorituksen parantamiseen.

Aurinkolaseilla voidaan korostaa tai suljetaan jokin väri pois, näkösuoritusta voidaan parantaa. Ampujan tai golfin pelaajan suoritusta voidaan parantaa valitsemalla sopiva linssi. Eri käyttötarkoituksiin myydään erilaisia laseja, esimerkiksi kalastukseen, pyöräilyyn tai autoiluun on omansa.

Etenkin ulkomailta ostettujen aurinkolasien kanssa kannattaa olla tarkkana – CE-merkintä kertoo, että aurinkolasit täyttävät eurooppalaiset laatu- ja suojausstandardit. Kun laseissa on CE-merkki, se todistaa uv-suojauksen toimivan, mutta sillä ei ole mitään tekemistä optiikan tai lasien yleisen laadun kanssa.

Polarisoivat lasit leikkaavat keväthankien heijastukset pois parhaiten.

Kannattaa lisäksi varmistaa, että aurinkolasit ovat tarpeeksi tummat ja riittävän isot, jotta ne suojaavat silmiä myös sivuilta.

Pitkäaikainen altistus säteilylle aiheuttaa silmän mykiössä hitaasti kehittyviä samentumia, mikä merkitsee, että mahdollinen kaihi alkaa kehittyä entistä nuoremmalla iällä.

Erityisesti lasten silmien suojelu on tärkeää, sillä lapsen silmän mykiö päästää lävitseen enemmän UV-säteilyä, kuin aikuisen. Osa UV-säteilystä voi tunkeutua aina silmän pohjaan asti jolloin verkkokalvon solut alkavat pikkuhiljaa rappeutua.

UV-indeksi on selkeä apuneuvo

Suojautumistarpeen arviointia varten on Suomessa käytössä UV-indeksi eli UVI, joka ilmoittaa auringon haitallisen UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla. UV-indeksiä voidaan käyttää kertomaan sekä ennustetusta että havaitusta UV-säteilyn määrästä.

YK:n suositusten mukaista UV-indeksiä käytetään ympäri maapalloa samalla tavalla. Indeksin vaihteluun vaikuttavat ennen kaikkea sijainti maapallolla sekä vuoden- ja vuorokaudenaika.

Lisäksi UV-indeksiin vaikuttavat pilvisyys, paikan korkeus merenpinnasta ja yläilmakehän otsonin määrä.

UV-indeksin arvo 0 tarkoittaa, ettei säteilyä ole lainkaan. Auringolta on syytä suojautua kun UV-indeksi ylittää arvon 3. UVI 3 toteutuu Etelä-Suomessa toukokuusta elokuuhun, kauniina keskikesän päivänä peräti seitsemän tunnin ajan eli klo 10 – 17.

Viima kuivattaa silmät

Kylmyys ja viima kuivattavat silmiä niin kaupungissa kuin luonnossakin. Silmien pintaa normaalisti suojaava kyynelfilmi on kovilla tuulessa ja pakkasessa.

Kuivien silmien oireita ei ole aina helppo tunnistaa, sillä kuivuus voi tuntua roskalta silmässä, kirvelyltä tai aiheuttaa silmien vetisyyttä.

Kuivasilmäisyys on yleinen ongelma talvella kaikenikäisillä ihmisillä, niin taittovirheettömillä kuin piilolinssien ja silmälasien käyttäjillä

Mitä enemmän valoa, sitä aktiivisemmaksi käy myös mielialan kannalta tärkeiden solujemme toiminta.

Valo kulkee aivoihin silmien kautta. Silmänpohjasta viesti siirtyy aivojen hermosoluihin, jotka muodostavat elimistön sisäisen kellon. Se rytmittää myös untamme.

Aivot erittävät yöllä pimeähormonia, melatoniinia. Valo estää melatonii­nin tuotannon, jos illalla on valoissa, ja lopettaa sen aamulla aiemmin.

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: | Kommentoi

Uskomukset päälaelleen – tuore puu palaa kuivaa paremmin

Kotisaunan pesään ei märkää puuta kannata laittaa, mutta suurissa lämpölaitoksissa tuoreesta puusta saadaan kaikki tehoaineet irti.

Tuoreesta puusta irtoaa energiaa uudella suomalaisella tekniikalla jopa kymmeniä prosentteja enemmän kuin pitkään kuivuneesta puusta. Lisäksi puu palaa puhtaasti.

Tiedon uskotaan mullistavan tulevaisuudessa energiapuun käytön.

Täysin kaikkia aikaisempia käsityksiä vastaan oleva asia havaittiin viime talvena Kauhavan kaukolämpölaitoksella. Laitoksella poltettiin vahingossa pelkästään kaatotuoretta haketta.

Toimitusjohtaja Ari-Matti Mattila huomasi, että kyseinen erä palaa aivan puhtaasti ja tuottaa energiaa roimasti enemmän kuin normaalisti käytetty vanhempi hake.

Lähde: Uskomukset päälaelleen – tuore puu palaa kuivaa paremmin – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Metsänhoito | Avainsanat: , | Kommentoi

Pihka on parempaa kuin antibiootti

Vanha kansa pani haavoihin pihkaa, kun muuta ei ollut. Hoito osui ihan oikeaan.

Pihkan teho haavan hoidossa on jo osoitettu.

Tutkimusten mukaan se on tehokas, halpa ja turvallinen hoito haavoihin.

Kuusen pihkasta valmistettu 10-prosenttinen pihkasalva tuhoaa haitallisia mikrobeja, jopa antibiooteille vastustuskykyisiä superbakteereita.

Pihka tehoaa hyvin myös yleisimmin kynsisientä aiheuttaviin silsasieniin sekä hiivasieneen. Se lievittää huuliherpeksen ja hyönteisten pistojen iho-oireita.

Pihkavoide parantaa niin kroonikoiden painehaavat kuin leikkauspotilaiden tulehtuneet haavat tehokkaammin kuin käytössä olevat lääkkeet.

Ainoa hoidon haitta on harvinainen allerginen reaktio.

Pihkasalvaa käytetään useissa yliopisto- ja keskussairaaloissa, ja sitä voi ostaa ilman reseptiä apteekista.

Voide sisältää kymmenen prosenttia kuusen pihkaa, ja sitä voi käyttää muun muassa tulehtuneisiin haavoihin, palovammoihin ja iho­halkeamiin.

Lähde: Pihka on parempaa kuin antibiootti | Hyvä Terveys

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Huuhkajat mullistivat viinintuotannon Etelä-Afrikassa – tilat tajusivat luonnon monimuotoisuuden arvon

Täplähuuhkajat palasivat Neethlingshofin tilalle yksinkertaisella keinolla. Viinirypälerivien keskelle pystytettiin huuhkajalautoja. Ne ovat t:n muotoisia riukuja. Kun huuhkajat metsästävät, ne mieluiten istuvat alas tarkkailemaan ja syöksyvät sitten saaliinsa kimppuun.

Riu’ut tarjosivat niille tähystyspaikan. Täplähuuhkajat tulivat, hiiret alkoivat kadota.

 

Viljelyyn tarvittiin vähemmän myrkkyjä.

Muutokset johtivat monien hyönteiskantojen elpymiseen. Sen seurauksena alueelle tuli lisää helmikanoja. Se oli hyvä uutinen, koska helmikanat syövät kuoriaisia, jotka tuhoavat viininlehtiä. Taas tarvittiin vähemmän kemikaaleja. Viinirypäleet kasvoivat entistä komeammin.

Ja koska helmikanoja alkoi olla runsaasti, alueelle teki paluun myös aavikkoilves, karakali. Uhanalainen kissaeläin yleistyy nyt ja estää helmikanoja lisääntymästä liikaa.

Nyt tuholaiset ovat kurissa ja kemikaalien käyttö vähäistä.

”Yksi pieni muutos johti hämmästyttäviin seurannaisvaikutuksiin”, sanoo tilan viinintekijä De Wet Viljoen.

Kymmenen vuotta sitten aloitetusta Viini ja biodiversiteetti -hankkeesta on kehittynyt suunnannäyttäjä maailman viiniteollisuudelle. Ainutlaatuista on, että viinitilat Kapmaalla ovat lupautuneet jättämään osan maistaan suojelu alueeksi. Joillain tiloilla se on jopa tarkoittanut, että rypälepensaita on kiskottu maasta. Tilalle on annettu nousta alueen luontaista kasvistoa.

Nyt suojelualueita on jo 140 000 hehtaaria. Se on enemmän kuin viinintuotantoon käytetty maa-ala.

”Se on uskomaton saavutus. Varsinkin, koska järjestelmä on vapaaehtoinen”, sanoo WWF:n Fuller.

Luonnonsuojelun osaajat ovat opastaneet viljelijöitä kehittämään kestävämpiä viljelytapoja.

Huuhkajat mullistivat viinintuotannon – Etelä-Afrikan tilat tajusivat luonnon monimuotoisuuden arvon – Etelä-Afrikka – Ulkomaat – Helsingin Sanomat.

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Syökö hauki arvokalat suihinsa? – Kuusamossa huolestuttiin kalastuskunnan petokalakampanjasta

Kun kalastuskunta lupaa pyyntipalkkion petokalan pyynnistä, syntyy kalastajien keskuudessa asiasta kipakka keskustelu.

Näin on käynyt Kuusamossa, kun paikallinen kalastuskunta on käynnistänyt keväisen kutuhauen pyyntikampanjan.

Kampanjan taustalla on kalastajien huoli hauen voimakkaasta lisääntymisestä Koillismaan vesissä.

Sen pelätään hävittävän järvistä arvokalta, kuten siian ja taimenen.

Osa kampanjaa arvostelevista sanoo, että hauki pyydetään pian sukupuuttoon.

Ei pidä paikkaansa. Haukea jää järviimme vaikka kuinka sitä pyydettäisiin, sanoo Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola.

Tahkola puolustaa kalastuskunnan kutuhaukikampanjaa.

Hauki on lisääntynyt voimakkaasti Koillismaan vesissä. Siitä on tutkimustietoakin olemassa. Sitä pitäisi pyytää ehdottomasti vähemmäksi. Nostan hattua kalastuskunnalle tästä kampanjasta, Tahkola toteaa.

Tahkola muistuttaa, että hauella ei ole Koillismaan vesistöissä luontaista vihollista.

Kun se kasvaa isoksi, se syö nimenomaan istukkaita; lohia ja siikoja. Hieman nuorempana sen ravintoa ovat muun muassa ahvenet ja särjet. Eli isoa haukea kannattaisi pyytää pois.

Lähde: Syökö hauki arvokalat suihinsa? – Kuusamossa huolestuttiin kalastuskunnan petokalakampanjasta | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi