Riistakosteikko

Kosteikkojen kunnostaminen ja perustaminen ovat tärkeää luonnonhoitotyötä. On huomionarvoista, ettei kahta samanlaista kosteikkoa ole olemassa, eikä kaikkiin hankkeisiin päteviä yleisohjeita.

Vesilinnut saa viihtymään vain hyvin hoidetulla kosteikolla. Kosteikon perustamisen tai kunnostamisen jälkeen kosteikon hoito on syytä aloittaa välittömästi.

Kosteikon kasvillisuus käyttää hyväkseen veden liukoisia ravinteita, laskeutusaltaissa veden kuljettama kiintoaines vajoaa pohjaan, josta se on aika ajoin ruopattava ja vietävä pois. Se sopii suoraan pelloille ja viherrakentamiseen.

Metsästys on kosteikkojen suosituin virkistyskäyttömuoto ja halu parantaa alueen metsästysmahdollisuuksia erottuu tärkeimpänä syynä kosteikkojen perustamis-, kunnostus- ja hoitotöiden taustalta. Kosteikot on luokiteltu maailman uhanalaisimmaksi ekosysteemiksi.

Kosteikot vähentävät ravinteiden virtaamista järviin, suojaavat tulvilta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Metsästäjien tekemällä luonnonhoitotyöllä ja metsästyksen jatkuvuuden turvaaminen, sillä vesilinnuille soveltuvia elinympäristöjä parantamisella ja niitä aktiivisesti hoitamalla voidaan lisätä vesilintujen paikallista poikastuottoa ja luoda sitä kautta perustaa metsästyksen ekologiselle kestävyydelle.

Vesilinnuilla ja etenkin niiden poikasilla on tunnetusti monia vihollisia, joista vierasperäiset pienpetolajit minkki ja supikoira voivat heikentää jopa tuntuvasti vesilintujen lisääntymismenestystä rosvoamalla munapesiä ja saalistamalla vesilintujen poikasia.

Riistakosteikon suunnittelu

Kosteikon suunnittelu on monivaiheinen projekti. Yksinkertaisen yhden maanomistajan maille sijoittuvan kohteen suunnittelun voi toteuttaa omin voimin.

Kosteikkojen perustamista tuetaan monista eri rahoituslähteistä. Tuki kannattaa kuitenkin pitää mielessä ja investointihaun avautumista odotellessa tehdä tai teetättää mahdolliset kosteikkosuunnitelmat.

Vähemmällä byrokratialla pääsee, jos pystyy tekemään kosteikon omalla rahalla tai kansallisella rahoituksella esimerkiksi yrityssponsoreiden avulla.

Varmempi tapa on turvautua asiantuntijan apuun, varsinkin jos ei ole kokemusta kosteikkojen rakentamisesta tai kohde on vaativa ja maanomistajia on useita. Riistakosteikko-opas

Riistakosteikkohankkeen onnistumista mitataan vesilintumäärien muutoksella kosteikkoalueella. Vesilinnut kertovat, että kosteikolla on luontaista ravintoa linnuille eli kosteikko edistää luonnon monimuotoisuutta.

  • Parilaskennat toukokuussa 2kpl
  • Poikuelaskennat kesä-heinäkuussa
  • Loppukesän poikuelaskennat elokuun puolessa välissä

Vesilintulaskentojen lisäksi syksyisin toteutetaan saalisseurantaa eli pidetään kirjaa saalislinnuista. Myös pienpedot viihtyvät kosteikkojen lähellä. Pienpedoilla on merkittävä vaikutus laskentatulokseen.

Parilaskennat

Parilaskennoilla selvitetään pesivän kannan suuruus ja niillä havainnoidaan yleisimpien riistasorsien eli sinisorsan, tavin, haapanan ja telkän sekä nokikanan pari- ja yksilömääriä.

Laskijan taitojen mukaan voidaan havainnoida myös muiden lajien parimääriä.

Parilaskenta suoritetaan samalla pisteellä kahdesti touko-kesäkuun aikana, noin kolmen viikon välillä. Molempien laskentakertojen tiedot merkitään samalle lomakkeelle.

Poikuelaskennat

Poikuelaskentojen tarkoituksena on selvittää parilaskennoissa havaittujen vesilintujen pesimämenestys eli riistakosteikon tuotto.

Laskennat suoritetaan heinäkuun kolmen ensimmäisen viikon aikana.

Tärkein yksikkö on sorsapoikue, mutta myös yksittäiset linnut lasketaan. Laskennassa määritetään laji, poikueen koko sekä kehitysluokka. Poikueet piiloutuvat rikkonaisen rannan ja kasvillisuuden suojaan, joten laskentoihin on käytettävä enemmän aikaa, kuin kevään parilaskentoihin.

Sorsapoikueiden ikäluokitus saattaa aluksi tuntua vaikealta ja se edellyttää usein kaukoputkea tai hyviä kiikareita. I-luokan sisäinen erottelu on vaikeinta.

Kestävä verotus ja verotussuunnittelma

Alueen poikastuotanto on tiedossa laskennan perusteella

  • Kuinka suuri on kestävä verotus?
  • Miten säästää paikallista pesivää kantaa?
  • Miten saada linnut pysymään kosteikolla koko syksyn ajan?

Riistakosteikot ovat pinta-alaltaan pääsääntöisesti pienehköjä kohteita, joten metsästyspaine tulee mitoittaa kohteen ominaisuuksiin sopivaksi.

Hyvänä ohjesääntönä voidaankin pitää sitä, että vuotuisen metsästyskuolleisuuden tulisi suurin piirtein vastata alueen poikastuotantoa.

Luotettavimmin vuotuisen enimmäissaaliin arviointi onnistuu useaan kertaan kesän mittaan toistettavilla vesilintulaskennoilla, joilla saadaan hyvä kokonaiskuva paikallisesta vesilintukannasta ja vuotuisesta lisääntymismenestyksestä.

Vesilintulaskentoihin pohjautuvan verotussuunnittelun lisäksi kosteikoilla tapahtuvaa metsästystä varten kannattaa määritellä yhteiset pelisäännöt, jotka voivat koskea esimerkiksi metsästyksen ajallisia rajoituksia tai erillisten metsästykseltä rauhoitettujen alueiden perustamista.

Metsästyksen itsesäätelyä kehittämällä voidaan parhaiten hillitä vesilintujen ennenaikaisen muuton käynnistymistä, mikä sekä pidentää vesilintujen aktiivista metsästyskautta kotimaassa että lisää omaa kansallista vastuutamme muuttavan riistavaran hoidosta.

Metsästetään esimerkiksi vain 1-2 päivänä viikossa ja välillä voidaan pitää viikkojenkin taukoja.

Turvallisen ja tuottoisan metsästyksen takaamiseksi passipaikat ja ampumasuunnat on hyvä suunnitella ja sopia etukäteen. Passipaikkojen naamiointi ja näkösuoja metsästäjälle tarjoaa paremmat ampumatilaisuudet. On myös varmistettava, että saalis saadaan talteen.

Kosteikon hoito

Työ ei lopu kosteikon valmistumiseen. Kosteikon perustamisen tai kunnostamisen jälkeen aloitettu ja jatkuva hoito on edullisin ja helpoin tapa pitää kosteikko kunnossa.  Kosteikon hoito kannattaa pitää mielessä jo suunnittelun ja toteutuksen aikana.

Hoitotoimenpiteet tulisi suorittaa lintujen pesimäkauden ulkopuolella.

Hoidettuna kosteikko säilyttää ominaisuutensa ja tarjoaa linnustolle sopivan elinympäristön. Lisäksi tärkeät vesiensuojelulliset ominaisuudet säilyvä.

Hoidettu kosteikko elävöittää maisemaa ja luo ihanteellisia elinympäristöjä linnustolle. Hoitamaton kosteikko puolestaan kehittyy nopeasti yhden tai muutaman lajin valtaamaksi alueeksi.

Huomioon kannattaa ottaa esimerkiksi:

  • Pienpetopyynnin suunnittelu ja loukkujen asennus sekä tarkistaminen. Minkinraudoille kannattaa suunnitella paikat tulo-ojien ja laskuojan paikkeille.
  • Kelluva lautta estää sivusaalista ja raudat ovat aina pyyntikunnossa.
  • Tulo-ojan suulle tarvittaessa kaivettava lietesyvänne sijoitetaan siten, että se on helppo käydä kaivinkoneella tyhjentämässä.
  • Patojen ja penkereiden suunnittelu niin, että niillä voi ajaa koneilla vähintään talviaikaan koneellisen niiton ja/tai raivauksen mahdollistamiseksi.
  • Käsiteltyjen ja rakennettujen alueiden – saarekkeet, luiskat, padot – kylväminen monivuotisella apila-heinäseoksella välittömästi, sillä kasvillisuus sitoo maan rakennetta sekä estää eroosiota ja vesakoitumista.
  • Mahdollisuuksien mukaan padot ja penkereet viimeistellään paikalta otetulla ruokamullalla, jossa on valmis siemenpankki nopean kasvittumisen tueksi.
  • Kosteikon keskiosiin ja saarekkeille on suunniteltu ajoreitti, jota voidaan käyttää kosteikon ollessa kuiva. Näin kosteikkoalueen koneellinen hoito on mahdollista kosteikon ollessa kuivana ja ainakin talviaikaan.
  • Kulkureitit pidetään kunnossa niittämällä.

Kosteikkoprojektien rahoitus

Eri rahoituslähteet vaikuttavat jonkin verran kosteikkohankkeen toteutukseen, ja rahoittajan vaatimukset muun muassa suunnittelutason suhteen kannattaa aina selvittää tapauskohtaisesti. Bisnesmielessä kosteikko ei ole hääppöinen hanke.

Vähemmällä byrokratialla pääsee, jos pystyy tekemään kosteikon omalla rahalla tai kansallisella rahoituksella esimerkiksi yrityssponsoreiden avulla.

Monivaikutteisten kosteikkojen perustamiseen voi hakea tukea maatalouden ympäristötuesta.

Tukitasot ovat toimivia, ja ympäristötuella on toteutettu useita onnistuneita kosteikkohankkeita tukimuodon vaatimasta paperityömäärästä huolimatta.

Monivaikutteisten kosteikkojen perustamiseen tarkoitettu ei-tuotannollisten investointien tuki on rekisteröityjen yhdistysten haettavissa. Tuen hakemiseksi tulee laatia suunnitelma ja kustannusarvio kosteikon perustamisen edellyttämistä toimenpiteistä.

Kosteikkorakentamisen vaiheet

  1. Esiselvitys
  2. Luvat ja rahoitus
  3. Suunnittelu
  4. Toteutus (mm. urakoitsijan valinta)
  5. Hoito ja seuranta

Linkki: Turvetuotannosta poistuneelle alueelle rakennetaan lintukosteikko.

Lisätietoja LIFE -rahoituksesta

LIFE-rahoitus (Ympäristöministeriö)
LIFE-program (Euroopan komissio)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s