Jousimetsästys

Jousimetsästys on tuhansia vuosia vanha metsästysmuoto. Metsästystilanteen lisäksi myös itse ampumatekniikka on vaativa. Vaistojousiammunta perustuu lihasmuistin ja silmän yhteistyöhön, ilman tähtäystä helpottavia välineitä.

Riittävä tarkkuus saavutetaan ahkeralla harjoittelulla. Jousen viritys riippuu ampujasta, ja oikea jäykkyys ja jännitys tekevät jousesta henkilökohtaisen aseen.

Jousimetsästys on täysin armoton metsästäjälle, sillä siinä näkyy jokainen ruumiin ja mielen heikkous välittömästi. Yksikin virhe – ja nuoli hujahtaa ohi.

Jousimetsästyksen viehätys piillee siinä, että laji haastaa kokeneenkin metsästäjän.

Kun esimerkiksi kiväärillä ammutaan noin 80 metrin päästä, täytyy jousiampujan kyetä hiipimään lähelle saalista, 10-20 metrin päähän eläimestä, kuvaa lajin haasteellisuutta. Jousimetsällä saalis voi tulla jopa muutaman metrin päähän, mutta silti kaato jää tekemättä.

Metsästyksessä vaaditaan aina kärsivällisyyttä, mutta jousimetsällä kylmähermoisuuden merkitys korostuu.

Metsästysjousen on oltava käsin vireessä pidettävä

Jousen vetojäykkyys tulee ylittää 180 N ampujan vetopituudella. Metsästettäessä nuolessa on oltava aina metsästyskärki.

Suomessa metsästetään primitiivi-, pitkä-, vastakaari- ja taljajousilla. Varsijousella metsästäminen on kiellettyä. Jousen hankkimiseen ei tarvita lupaa, mutta metsästyslupa pitää hankkia.

Vakaan käden ja hiljaisen hiipimistyylin lisäksi jousimetsästäjällä tulee olla eläintuntemusta. Riistaeläimen elinympäristö, elintavoista ja liikehdinnästä pitää tietää aika lailla. Jos mahdollista, metsästäjän kannattaisi myös tutustua eläimen reitteihin ennen varsinaiselle metsästysretkelle lähtemistä.

Silloin metsästyksen suunnittelu lähtee aivan eri suunnasta. Hyväntuoksuisen saunareissun voi unohtaa.

Jousimetsästykseen valmistautuminen alkaa edellisenä päivänä. Metsään mennään riistan ehdoilla, eli myöhään illalla tai aikaisin aamulla hämärän molemmin puolin.

Nuolen kärjet

Metsästettäessä nuoliin kiinnitetään terävät päät. Metsästysnuoli on tehokas koko lentonsa ajan ja yleensä se läpäisee täysin saaliin sen koosta riippumatta. Nuolilla tähdätään eläimen niin sanotuille vitaalialueille, keuhkoihin ja sydämeen, jotta kaato olisi nopea ja kivuton kuten ruutiaseilla ammuttaessa.

Nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava.

Euroopanmajavan, kanadanmajavan, metsäkauriin, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran, metsäpeuran, muflonin tai villisian ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä.

Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan tai kanadanmajavan ampumiseen, nuoli on lisäksi kytkettävä siimalla jouseen.

Jousimetsästäjä etsii saaliikseen pienikokoista riistaa: metsäkanalintuja, majavia, oravia ja metsäkauriita.

Metsästysjousella saa metsästää myös pieniä hirvieläimiä, kuten valkohäntä-, kuusi- ja metsäpeuroja. Lisäksi jousella saa metsästää myös villisikoja, mufloneita ja saksanhirviä.

Jousikoe

Jousimetsästyskin edellyttää metsästäjältä jousella suoritettua ampumakoetta. Jousikokeessa on ammuttava kolme nuolta 18 metrin etäisyydeltä tauluun, jonka halkaisija on 23 senttiä.

Metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa jousella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen (ns. jousikoe). Jousikokeesta säädetään tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella ( katso Maa- ja metsätalousministeriön asetus ampumakokeesta).

Metsäkauriin osalta jousikoevaatimus tuli voimaan 1.1.2018.

Jousikokeessa ammutaan kolme (3) taulukärkistä nuolta 180 sekunnin aikana 18 metrin ampumaetäisyydeltä.

Aika alkaa ensimmäisestä laukauksesta. Nuolet tulee saada osumaan hirvi- ja peura-ampumakoetaulun keskiöön.

Jousikoe suoritetaan hirvikuvion irrotettavaan keskiöön, jossa osuma-alueen halkaisija on 23 senttimetriä.

 

Katso alueesi jousiampumakokeiden ajankohdat.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s