Kalenteri
Arkisto
-
Artikkelit
- Vaelluskalojen kutupaikat ovat kunnostusten tarpeessa – toimiva kutusoraikko tuottaa pienpoikasia
- Borrelioosi – Suomessa esiintyy ainakin kolmea erilaista Borrelia-alalajia
- Kolopesijät tarvitsevat onkalon
- Muuttolintu saa jo munassa hormonikylvyn, joka valmistelee aikuisen linnun muuttoa
- Kun linnunpöntön tekee syksyllä – se on sopivan hajuton keväällä
- Metsänhoito | Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi
- Riistamiehet rientävät metsäkanalintujen avuksi – Saippuan katku suojaa pesän se karkottaa ketut ja supit
- Talitintti panostaa suhteeseen – rakkaus päihittää ruoan
- Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt
- Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehitykseen
- Puutiainen puree koiraa – Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti
- Metsänhoito | Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua – huonointa on loppusyksy
- Puutiainen on eläinmaailman selviytyjä – Punkki liikkuu myös kaupunkien puistoissa ja pihoilla
- Talitiainen valitsee naapurinsa samanmielisten joukosta
- Tutkimuksen mukaan kirjosieppo häätää tiaisen pesästään
- Kalan käyttöä tulisikin lisätä tuntuvasti – Kalan syönti on ikivanha juttu ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Suden tappamasta tai vahingoittamasta koirasta voi saada korvausta – kaikissa tapauksissa korvausta ei saa
- Tiaispönttö tuo kaupungissa varmimmin kesäasukkaan – muista naapurisopu
- The 4 Best Powders for .30-06 | Reviews 2023
- Top 5 Underrated Deer Cartridges | American Hunter
- 11 Best Rifle Cartridges for Whitetail Deer | Field & Stream
- Pihapiireissä liikkunut karhu lopetettiin Nurmeksen Höljäkässä
- Vauhkoontunut hirvi juoksenteli Turussa Kupittaalla – Metsästäjä ampui hirven Vasaramäessä
- 308 vs 30-06 vs 300 Win Mag – They’re all great cartridges with different strengths and weaknesses
- Metsästyskoirat | Noutajan kouluttaminen metsästyskoiraksi – hanki hyvä käyttölinjan pentu
- Basic Cartridge Selection – Cartridge selection always comes first | Hunting In Australia
- Metsästäjän kannattaa hakea aselupaa jo ennen kesää – poliisin sähköisen asioinnin kautta
- An Ode to the .223 Remington
- Head to Head: .223 Remington vs. .22-250 Remington | American Hunter
- Why do people say 5.56 or .223 Remington is basically a 22LR?
- Lintujen pesimärauha alkaa 15.4.
- Kutupuuhissa suuret kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä – Koolla on väliä | Helsingin yliopisto
- Kalasaalis pannulle tuoreeltaan
- Savukala palkitsee kärsivällisen herkkusuun – näin savustat lohen onnistuneesti
- Koirasi on pentususi
- Kalojen kutuaika on menossa
- Supikoira on Suomessa jo yleisempi eläin kuin kettu
- Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa
- Lahnan kutuaika kestää useita viikkoja
- Majavat ovat luonnon insinöörejä
- Kalan savustaminen – Kesän kalaherkut
- Kala on kaamosajan voimaruokaa – myös mielialaa kohentava vaikutus ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Kanadan- ja euroopanmajava kanta pysynyt vakaana – päällekkäisiä esiintymisalueita yhä enemmän | Luonnonvarakeskus
- Hauen kutuaika
- Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä 7.–9.6.2024
- Kevät on koiranpennun hankinnan aikaa – opi tunnistamaan pentutehtailija
- Kuhan kutuaika – toukokuun puolivälin ja kesäkuun lopun välille
- Kesä on savustamisen parasta aikaa
- Väärä rotuvalinta voi kostautua – ”Koirat eivät tule sellaisina pentulaatikosta, vaan niiden kanssa tulee tehdä paljon töitä”
- Intiaanit kutsuvat suomalaisia nimellä ´he-jotka-saunovat-paljon´ – madoodoowiniwag
- Viirupöllön poikanen tuli pihaan: pöllönpoikaseen ei kannata koskea, äkäinen emo on aina lähellä – Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa.
- Ville Haapasalo ihmeissään: Siinä on jotain väärin, kun Suomessa ei osata laittaa syötävästä kalasta ruokaa
- Koira rakastaa piiloleikkiä hajuilla — Nose work on uusi koiraharrastus, jossa nuuskutus on tärkeintä
- Ahvenen kutu
- Made on kylmien vesien salaperäinen kala – kutu ajoittuu sydäntalveen
- ”Taivaallinen tuoksu keittiössä” – tämä klassikkoherkku on täydellistä arkiruokaa – riista lisää keiton ruokaisuutta ja syventää makua
- Näin valmistat täydellisen savukalan – onnistumisen vaikuttaa kalan tuoreus
- Koulutatko sinäkin koiranpentuasi väärin? – Pennun koulutuksessa tehdään usein tahattomia virheitä
- Trikiinitauti eli trikinoosi – koteloituneet toukat voivat säilyvä elossa jopa yli 20 vuotta
- Vieraslaji | Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)
- Nuolihaukka saa pääskyset paniikkiin
- Perhoset ovat erikoisia hyönteisiä
- Sausage Recipes | Meats and Sausages
- Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin
- Låt köttet mogna till minst 40 dygnsgrader | Svensk Jakt
- Hur du skapar mört kött | Svenska Jägareförbundet
- Peipposet karkottaa punkit kemiallisesti, käyttämällä pesässä tupakantumpeja
- Tuulen vaikutus ampuma tarkkuuteen – How to Shoot in the Wind with a Mil Dot Scope | YouTube
- Peurasta syntyy verratonta riistaruokaa
- Lihassa on runsaasti ravintoaineita luonnostaan – liha parantaa naisten raudan saantia
- The best gundog breeds from overseas | The Field
- Kokeile tyhjiöpakkaustapaa vakuumikoneella, se lisää säilyvyyttä
- Pentu saapui taloon – ja tuhosi kaiken! 5 virhettä, jotka uusi koiranomistaja tekee helposti
- Metsänhoito: Raivaussahan huolto | YouTube
- Uusien perunoiden aromi säilyy vakumoituna pakkasessa
- Riistalinnusta saa monta herkkua
- D-vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini joka vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn
- Villisikapata
- Siellä missä on savua – on myös makua!
- Kuhan kutuaika
- Riistan paloittelu – Lubbe visar hur det kan gå till | YouTube
- Kävely pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta
- Muuttolinnut: This bird has flown – Unravelling the mysteries of bird migration | New Scientist
- Mehukaan liha- ja grilliruoan salaisuus on marinadissa
- What to Consider When Choosing a Vacuum Sealers | Field & Stream
- Metsästyskoirat | Pennun valinta pentueesta
- Grillattua kalaa kahdeksalla eritavalla
- Metsänhoito: Tiede ja käytäntö todistavat – toukokuu on mainiota aikaa tarttua raivaussahaan
- Moottoriveneiden runko määrittää veneen ominaisuudet
- Harjuksen kutuaikainen kevätrauhoitus alkaa 1. huhtikuuta
- Lihan prosessointi on ihmisen kehityksen merkittävimpiä edistysaskeleita, sanovat tutkijat – mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen
- Väitös: Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin – Ilmastonmuutoksella vaikutus oraviin
- Grilli sopii monen ruokalajin valmistamiseen | Grillaamisen opas
- Liha on ravitsemuksellisesti hyvä ja monipuolinen elintarvike
- Ruoka: Hevosenliha on ensiluokkaista – rasvaprosentti on hyvin alhainen
- Emokarhu hakee alkukesällä asutuksesta ”ihmiskilpeä” pentujen suojaksi – ihmiskohtaaminen jää silti yleensä vain karhun tietoon
- Hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut 2000-luvulla
- Kuivasärki on kevään herkkua – Tuulinen ja kuiva kevätilma vauhdittaa prosessia
- Lämminsavustus
- Kalan graavaus – todella yksinkertaista
- Grillipihveihin makua – mureuta liha marinoimalla se vakuumilaitteen avulla
- How to Butcher a Deer: A Step-by-Step Guide | Field & Stream
- Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – neljäntenä haahka
- Kyyn hyödyllisyys voi yllättää – Pienjyrsijä kantaa 8-25 punkkia
- Muuttohaukan erityisominaisuudet saalistuksessa
- Tervavene – Tervatalonpojat soutivat tyrskyissä henkensä uhalla
- Muuttolinnut muuttavat tapojaan ilmaston lämpenemisen myötä – tarvitaan 35 sukupolvea
- Muuttolinnut suunnistavat hajuaistin ja magneettikenttien avulla
- Lepakoiden muutto
- Ilmasto vie lintuja eri suuntiin
- Hanhien kevätmuutto ennätysvauhdissa – linnut valtaavat pellot Hämeessä
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää
- Miksi on muuttolintuja – Why Migratory Birds? | World Migratory Bird Day
- Ahmat yllättävä apu vihatun supikoiran hävittämisessä – ”Tulee häviämään poronhoitoalueen eteläpuolelta”, sanoo kokenut petotuntija
- Muuttolinnut muuttavat kesäisin pohjoiseen tauteja pakoon
- Lintujen ikä, koko ja sukupuoli vaikuttavat muuton ajoitukseen
- Lintujen kevätmuutto jatkuu vielä – Arktisia vesilintuja on nähty
- Vieraslaji: Amerikanmajava
- DNA paljastaa euroopanmajavan uivan uusille alueille
- Missä ovat muuttolintujen naaraat? – Ei hätää, koiraat valtaavat vain jo pesäpaikat
- Kalojen joukkokuolemat havahduttivat lintukannan hoidossa – Punasotka katoaminen yritetään estää nyt kalastamalla
- Euroopanmajava on levittäytymässä myös Auranmaalle
- Muuttolintujen bongaaminen on helppoa, kun muistaa nämä asiantuntijan vinkit
- Valkoposkihanhien kanta kasvanut 1,3 miljoonaan lintuun, joka johtanut muuttoreittien levittäytymiseen – Hanhipeltokokeilu alkaa
- Valkoposkihanhipopulaatioiden muuttoreitit talvehtemisalueen lisääntymisalueen välillä
- Saappaat jalassa: Mikko Malin ei ahdistu kyttyrälohen mahdollisesta noususta Kymijokeen
- Lintujen päämuuttoreitit
- Peltosirkun kansainvälinen tutkimus Ranskassa – selvitti peltosirkkujen kannan, muuttoreitit ja talvehtimisalueet
- Muuttolinnut odottavat vielä Baltiassa ja Ruotsissa — Lintujen talviruokintaa kannattaa vielä jatkaa
- Itämeren saarilla näkee hyvin muuttolintuja keväisin ja syksyisin – Moni pikkulintu karttaa suurien vesialueiden ylitystä viimeiseen asti
- Kevään majavajahti yrittää ehkäistä vesivahinkoja metsässä
- Vesilintujen kevätmuutto noudattaa jäänlähdön aikataulua
- Supikoira on tullut Suomeen jäädäkseen – tehopyynnistä hetkellinen hyöty
- Suomen metsien häviäminen huolestutti jo 1600-luvulla – 1900-luvun alussa metsiä hakattiin 50 miljoonaa kuutiometriä
- Majavan metsästyksellä ehkäistään tulvavahinkoja
- Majavan metsästyksestä jousella
- Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun, Lapissa tavattu vain euroopanmajavaa
- Pihka
- Fokus på tajgafästingen under årets fästingsäsong – analys av TBE-virus| Allt om Jakt & Vapen
- Halverad jakt på gråsäl – yrkesfiskarbas rasar | Jaktjournalen
- Skyddsjakt på varg efter ponnyattack i Stockholm | Jakt & Jägare
- Ylöjärvellä liikkuu yksi tai useampi karhu talojen pihoilla – ”puhtaasti häirintälupa”
- Suomen metsät ovat järeytyneet sadassa vuodessa, vanhojen puiden määrä on ennallaan
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää – Näin metsäpaloja sammutettiin ennen
- Siitepölytilanne ilmassa tänään ja ennuste | Norkko
- Telkät saapuu siivet viheltäen
- Työohje | Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä
- Nyt on koittanut supikoiran tehometsästyksen aika – pienpetokannat ovat aivan valtavat
- Metsästyskoirat | Pennusta luolakoiraksi
- Asiantuntija neuvoo, mikä on maksimikorkeus puupinolle – vyöryvissä puissa on hengenvaaralliset voimat
Avainsanat
- Afrikkalainen sikarutto
- Ahma
- Ahmakanta
- Alfapari
- Alkuperäislaji
- Ampuma-ase
- Ampuma-aseet
- Ampuma-aselaki
- Ampumaharjoittelu
- Ampumakoe
- Ampumarata
- Asedirektiivi
- Aseenkäyttö
- Aseet
- ASF
- Borrelioosi
- DNA-analyysi
- DNA-näytteet
- DNA-tutkimus
- Elinympäristö
- Ely-keskus
- Euroopan Unioni
- Evira
- Hanhet
- Haulikko
- Haulikkorata
- Hirvi
- Hirvieläimet
- Hirvieläinjahti
- Hirvieläinkolari
- Hirvieläintiheys
- Hirvieläintuotto
- Hirvieläinvahingot
- Hirvijahti
- Hirvikanta
- Hirvikivääri
- Hirvikoira
- Hirvitalousalue
- Hirvitiheys
- Hirvituhot
- Hirvivahingot
- Hyönteiset
- Ilmasto
- Ilves
- Ilvesjahti
- Ilveskanta
- Ilvestilanne
- Jahtiporukka
- Jahtipäivä
- Jousimetsästys
- Jälkihavainnot
- Jäätilanne
- Kaatolupa
- Kalakanta
- Kalastus
- Kaliiperi
- Karhu
- Karhujahti
- Karhukanta
- Karhunjälki
- Karhunkaatolupa
- Karhun kiintiömetsästys
- Karhunmetsästys
- Karhutilanne
- Karhuvahingot
- Kettu
- Kevätmuutto
- Kiima-aika
- Kivääriammunta
- Kiväärirata
- Kiväärit
- Koira
- Koiranhoito
- Koirarotu
- Kotieläimet
- Koulutus
- Lihankäsittely
- Liikenneturvallisuus
- Linnustus
- Linnut
- Loukkupyynti
- Luke
- Lumijälki
- Luonnonvarainen laji
- Luontokuvaus
- Luvat
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Maanomistajat
- Mehiläispesät
- Merimetso
- Metso
- Metsokanta
- Metsä
- Metsähallitus
- Metsäkanalinnut
- Metsäkanalintukanta
- Metsäkananlinnunmetsästys
- Metsänhoito
- Metsänomistajat
- Metsästys
- Metsästyskivääri
- Metsästyskoira
- Metsästysrikos
- Metsästysseurat
- Metsästäjäliitto
- Metsästäjät
- Metsästäjätutkinto
- Ministeriö
- Muuttolinnut
- Muuttoreitti
- Oikeuslaitos
- Ongelmasudet
- Pantasusi
- Patruunat
- Pelastuslaitos
- Pentue
- Pesimäalue
- Pesintä
- Pesäpaikka
- Pesäpönttö
- Petohavainnot
- Petolinnut
- Petovahingot
- Petoyhdyshenkilöt
- Peurajahti
- Peurakanta
- Pienpedot
- Pihapiiri
- Pihasusi
- Poikaset
- Poikkeuslupa
- Poliisi
- Politiikka
- Poronhoitoalue
- Punkki
- Riista
- Riistakamera
- Riistakannanhoito
- Riistakeskus
- Riistakolmiolaskenta
- Riistalaskenta
- Riistaliha
- Riistanhoito
- Riistanhoitoyhdistys
- Ruotsi
- Saaliit
- Saimaannorppa
- Salametsästys
- Sorsalinnut
- Sorsastus
- SRVA
- Sudenhoitosuunnitelma
- Sudenjälki
- Sudenmetsästys
- Sudet
- Suojelutoimenpiteet
- Supikoira
- Supikoirakanta
- Susi
- Susialue
- Susijahti
- Susikannan hoitosuunnitelma
- Susikanta
- Susilauma
- Susipelko
- Susireviiri
- Susitilanne
- Susivaara
- Susivahingot
- Suurpedot
- Syysmuutto
- Taimikko
- Taimikko vahingot
- Taimikonhoito
- Talviuni
- Tautitilanne
- Tautivaara
- Teerikanta
- Turvallisuus
- Tutkijat
- Tutkimus
- Vahingot
- Valkohäntäpeura
- Valkohäntäpeurakanta
- Valkoposkihanhi
- Valkoposkihanhikanta
- Vasat
- Venäjä
- Vesilinnustus
- Vesilinnut
- Vesistö
- Vieraslaji
- Vieraslajit
- Villisika
- Villisikahavainnot
- Villisikajahti
- Villisikakanta
- Villisikalauma
- Villisikasaaliit
- Villisikatilanne
Avainsana-arkisto: Jälkihavainnot
Metsässä voi törmätä raatoihin yhä useammin – Eikä asialla ole aina susi, vaan ilves yhä useammin.
Metsästäjät törmäävät raatoihin useammin kuin yksityishenkilöt, mutta yksittäisiä raajoja ovat löytynyt ihan asutuksen tuntumasta, viimeksi viikonvaihteessa Paimion pääterveysaseman takaa. Ilves harvemmin puree luita. Se tappaa käymällä kurkkuun kiinni, ja syö pehmeitä osia. Susi käyttää enemmän raakaa voimaa, syö mitä syö … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hajujälki, Ilves, Ilveskanta, Ilveslaskenta, Ilvestilanne, Ilvesvahingot, Jälkihavainnot, Lumijälki, Pentue, Petohavainnot, Petoyhdyshenkilöt, Pihailves, Pihapiiri, Pihasusi, Puremajälki, Sudenjälki, Sudet, Susi, Susialue, Susikanta, Susilauma, Susireviiri, Susitilanne, Susivaara, Susivahingot, Suurpedot
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsässä voi törmätä raatoihin yhä useammin – Eikä asialla ole aina susi, vaan ilves yhä useammin.
Ahman jäljet aiheuttivat hämmennystä Kemiönsaarella
Suomen ahmakannan yksilömäärä on Luken mukaan kasvanut 1990-luvun alkuun verrattuna noin kymmenkertaiseksi. Vuoden 2022 helmikuussa ahmoja oli arviolta 390–410 yksilöä. Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskus Lukesta vahvistaa, että kyseessä ovat ahman jäljet. Kojolan mukaan yksittäisissä ahmahavainnoissa on yleensä kyse nuorista uroksista. … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Ahma, Ahmakanta, Ahman jälki, Ahmatilanne, Jälkihavainnot, Lumijälki
Kommentit pois päältä artikkelissa Ahman jäljet aiheuttivat hämmennystä Kemiönsaarella
Mitä tarkoittaa suden pihavierailu? Runsas lumimäärä voi vaikeuttaa ruoan etsintää – sudet liikkuvat lähemmäs ihmisasutuksia
Pysyvän lumipeitteen myötä poliisille alkaa tulla ilmoituksia susista, jotka liikkuvat ihmisasutuksen lähellä. Runsas lumimäärä voi vaikeuttaa myöhemmin talvella susien liikkumista ja ruoan etsintää, jolloin ne liikkuvat lähemmäs ihmisasutuksia etsimään ravintoa. Siksi poliisi katsoo tärkeäksi avata pihavierailun ja hoidetun piha-alueen käsitteitä, … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Jälkihavainnot, Näköhavainto, Pentuhavainnot, Petohavainnot, Petoyhdyshenkilöt, Pihapiiri, Sudet, Susi, Susialue, Susikanta, Susilauma, Susipari, Susipelko, Susireviiri, Susitilanne, Susivaara, Susivahingot, Ulostehavainnot
Kommentit pois päältä artikkelissa Mitä tarkoittaa suden pihavierailu? Runsas lumimäärä voi vaikeuttaa ruoan etsintää – sudet liikkuvat lähemmäs ihmisasutuksia
Suden jälkiä lumessa – Pehmeässä lumessa sudet astuvat samoihin jälkiin
Sudella on tyypilliset koiraeläimen jäljet. Ison koiran ja suden jälkiä on erittäin vaikea erottaa toisistaan. Koiraeläimille tyypillisesti suden etukäpälän jäljet (10-11 cm) ovat suuremmat kuin takatassun (9-10 cm). Suden jälkiä mitatessa kynsiä ei oteta mittaukseen mukaan. Suden jäljessä näkyvät selvästi … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Alfapari, Jälkihavainnot, Lumijälki, Pentue, Petohavainnot, Susi, Susikanta, Susilauma, Susireviiri, Susitilanne
Kommentit pois päältä artikkelissa Suden jälkiä lumessa – Pehmeässä lumessa sudet astuvat samoihin jälkiin
Susi teurasti pupun Klaukkalassa paritalon pihalla
Susihavaintoja on tehty viime viikkoina useita. Lumessa näkyi vain yhdet jäljet ja ne kuuluivat Tuomisen mukaan selvästi suurelle koiraeläimelle. Tuomisen mies soitti paikalle riistanhoitoyhdistyksen yhdyshenkilön, joka totesi Tuomisen mukaan heti jäljet nähtyään, että kyseessä on susi. Kun seurasimme kamppailujälkiä ja … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Jälkihavainnot, Lumijälki, Ongelmasudet, Petohavainnot, Petoyhdyshenkilöt, Pihapiiri, Puremajälki, Sudenjälki, Sudet, Susialue, Susikanta, Susilauma, Susireviiri, Susitilanne, Susivaara, Susivahingot, Suurpedot
Kommentit pois päältä artikkelissa Susi teurasti pupun Klaukkalassa paritalon pihalla
Villisika levittäytyy länteen Suomessa – Riistasuunnittelija: ”Villisian lisääntymiskausi on keväällä, tällä hetkellä todennäköisesti arvioitua enemmän”
Tuorein kanta-arvio Suomen villisikojen määrästä on tehty tammikuussa 2020. Sen mukaan villisikakanta olisi pienentynyt kolmanneksella vuoden takaisesta ja villisikoja olisi maassa noin 3 400 yksilöä. Kanta-arvion 90 % todennäköisyysväli on 2209–5727 yksilöä. Villisikojen alueellinen levinneisyys Suomessa on laajuudeltaan samanlainen kuin … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Jälkihavainnot, Porsaat, Porsastuotto, Porsimisaika, Villisika, Villisikahavainnot, Villisikajahti, Villisikakanta, Villisikatilanne
Kommentit pois päältä artikkelissa Villisika levittäytyy länteen Suomessa – Riistasuunnittelija: ”Villisian lisääntymiskausi on keväällä, tällä hetkellä todennäköisesti arvioitua enemmän”
Susihavaintoja ei voi tehdä yhdestä valokuvasta – muuta ei voi sanoa kuin että kyseessä on koiraeläin
Havainnon varmistamiseksi arvioidaan tassunjäljen lisäksi myös muun muassa askelväliä sekä sitä, miten eläin on kulkenut. Terve susi väistää aina ihmistä, susi kuuluu Suomen luontoon, joten mitään syytä pelkoon ei ole. Yksin liikkuvat sudet ovat nuoria, jotka irtautuvat kotilaumasta ja lähtevät … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Askelväli, Jälkihavainnot, Kulkusuunta, Lumijälki, Sudenjälki
Kommentit pois päältä artikkelissa Susihavaintoja ei voi tehdä yhdestä valokuvasta – muuta ei voi sanoa kuin että kyseessä on koiraeläin
Ahmalta se näytti Keikyässä
”Ahmalta se näytti kokonsa, värinsä ja liikkumistapansa perusteella. Eläin jolkotteli pellolla tien toisella puolella, etäisyys oli noin 120–150 metriä”, Arminen kertoo. Keikyäntiellä Sastamalassa asuva Pertti Arminen on 95-prosenttisen varma siitä, mitä näki läheisellä pellolla aiemmin tällä viikolla. Näky oli epätavallinen … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Ahma, Ahmakanta, Ahman jälki, Ahmatilanne, Havainnot, Jälkihavainnot, Näköhavainto, Petohavainnot, Petoyhdyshenkilöt, Riistahavainnot
Kommentit pois päältä artikkelissa Ahmalta se näytti Keikyässä
Östnyland kan snart få sin första vargflock – det här kan östnylänningar lära sig av vargtäta Västnyland
Skolbarn och hundägare på landet samt jägare är några som påverkas om vargen kommit till östra Nyland för att stanna. Den analysen gör en erfaren rovdjurskontaktperson i Raseborg, där man ser ut att få sin tredje vargflock. Det verkar som … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: DNA-analyysi, DNA-näytteet, DNA-tutkimus, Eläinvahinko, Jälkihavainnot, Koiravahingot, Kotieläinvahinko, Lumijälki, Ongelmasudet, Petoeläinvahinko, Petohavainnot, Petovahinkoilmoitus, Petoyhdyshenkilöt, Suden ulvonta, Sudenhoitosuunnitelma, Sudenjälki, Sudet, Susi, Susialue, Susikanta, Susilauma, Susireviiri, Susitilanne, Susivaara, Susivahingot, Suurpedot, Turvallisuus, Tutkimus, Ulosteet, Ulostehavainnot, Ulostenäytteet
Kommentit pois päältä artikkelissa Östnyland kan snart få sin första vargflock – det här kan östnylänningar lära sig av vargtäta Västnyland
Ilmoita suurpetohavainnosta petoyhdyshenkilölle – vaikuttaa suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä
Suomen riistakeskus peräänkuuluttaa petohavaintoja. Suurpetokantojen kehitystä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Verkoston varmentamat havainnot muodostavat suurpetokantojen arvioinnin perustan.Ilmoittamalla oman havaintosi alueesi petoyhdyshenkilölle autat tarkentamaan kannanarviointia, toivoo riistakeskus.Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja määrittävät suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan tekemistään susi-, karhu-, … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Ilveskanta, Ilveslaskenta, Ilvestilanne, Jälkihavainnot, Karhu, Karhukanta, Karhunjälki, Lumijälki, Petohavainnot, Petoyhdyshenkilöt, Piha-alue, Pihapiiri, Pihasusi, Pihatto, Poikkeuslupa, Raatelu, Susikanta, Susilauma, Susireviiri, Susitilanne, Suurpedot, Suurpetohavainto
Kommentit pois päältä artikkelissa Ilmoita suurpetohavainnosta petoyhdyshenkilölle – vaikuttaa suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä
”Kainuussa petoyhdyshenkilöt tekevät noin kaksi ja puolituhatta kirjauskertaa vuodessa”
Suomen riistakeskus kerää jälleen havaintoja suurpedoista, joiden kantojen kehitystä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Riistakeskuksen mukaan verkoston varmentamat havainnot muodostavat suurpetokantojen arvioinnin perustan. Ilmoitukset auttavat tarkentamaan kannanarviointia. Lähde: Suurpetohavaintoja kerätään taas – ”Kainuussa petoyhdyshenkilöt tekevät noin kaksi ja puolituhatta kirjauskertaa vuodessa” | … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Ahma, Ahmakanta, Ahmatilanne, Ilves, Jälkihavainnot, Karhu, Karhukanta, Karhunjälki, Karhutilanne, Luke, Lumijälki, Petohavainnot, Petoyhdyshenkilöt, Puremajälki, Riistakeskus, Sudenjälki, Sudet, Suurpedot, Tassu-järjestelmä
Kommentit pois päältä artikkelissa ”Kainuussa petoyhdyshenkilöt tekevät noin kaksi ja puolituhatta kirjauskertaa vuodessa”
Suomussalmen pienpetojen SM-kisat – Näkökulmissa isoimmat erot
Kisojen isäntä, Jarmo Heikkinen, tuntee todennäköisesti jokaisen. Heikkinen ajaa Suomussalmella postia, yli 250 kilometriä päivittäin. Hän on järjestänyt pienpetojen SM-kisat kahdeksan kertaa aiemminkin. Jarmo Heikkinen kertoo saaneensa kymmenkunta uhkausta ja sanoo maalittamisen olleen kohtuutonta. Poliisi on vastaanottanut näistä rikosilmoituksen, ja … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Eläinkanta, Hajujälki, Houkuttelupyynti, Jälkihavainnot, Kettujahti, Kettukanta, Lumijälki, Mäyrä, Mäyräkanta, Mäyränpesä, Minkki, Minkkijahti, Minkkikanta, Näätä, Näätäeläin, Näätäkanta, Pienpedot, Pienpetojahti, Pienpetokanta, Pyyntiaika, Pyyntialue, Pyyntimenetelmät, Pyyntimuodot, Saaliinkäsittely, Supikoirajahti, Supikoirakanta, Supikoirasaalis, Vieraslaji, Vieraslajilaki, Vieraslajit, Vieraspeto, Vieraspetopyynti
Kommentit pois päältä artikkelissa Suomussalmen pienpetojen SM-kisat – Näkökulmissa isoimmat erot
Karhujahtiin valmistautuva Pionharjun Filja – ihmissilmä ei näe, mutta koira haistaa sen
Ihmisen aistit eivät riitä. Karhu lymyää välillä sellaisissa tiheiköissä, ettei ihmissilmä näe, mutta koira haistaa sen. Pohjaslahdella odotetaan 20.8. alkavaa karhunmetsästystä erityisellä jännityksellä. Pohjaslahtelainen Tino Viiki on harrastanut metsästystä siitä lähtien, kun on oppinut kävelemään. Hän tietää, että hyvä metsästyskoira … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hajuaisti, Hajujälki, Jahtipäivä, Jahtiporukka, Jälkihavainnot, Karhujahti, Karhukanta, Karhunjälki, Karhutilanne, Metsästyskoira
Kommentit pois päältä artikkelissa Karhujahtiin valmistautuva Pionharjun Filja – ihmissilmä ei näe, mutta koira haistaa sen
Suurpetohavaintoja – Jäljet, jätökset ja haaskat merkkejä suurpedoista | Suomen riistakeskus
Näitkö suuren eläimen jälkiä lumessa tai löysitkö kenties raadon metsästä? Kaikki suurpetoihin liittyvät havainnot tulee ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilölle, joka voi varmistaa havainnon. Suurpetohavainnot ovat korvaamattoman tärkeä pohja suurpetokantojen seurannalle ja arvioinnille Suomessa. Suomen luonnossa on neljä suurpetoa: karhu, susi, ilves ja … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Haaskat, Ilves, Jälkihavainnot, Karhu, Lumijälki, Näköhavainto, Pentue, Pentuehavainnot, Petohavainnot, Susi, Suurpedot, Suurpetohavainto, Ulostehavainnot
Kommentit pois päältä artikkelissa Suurpetohavaintoja – Jäljet, jätökset ja haaskat merkkejä suurpedoista | Suomen riistakeskus
Karhun kosioretki yllätti maanviljelijän Porissa
Maanviljelijä lopetteli päivän peltotöitään äitienpäivän iltana noin klo 21.30 aikaan, kun huomasi pellolla löntysteli iso karhu. Maanviljelijä ilmoitti havainnostaan Porin riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle Mikko Jokiselle. Karhuhavainnot eivät ole Porin alueella yleisiä. Jokinen kertoo, että havaintoja tulee vuosittain, mutta niihin ei saada … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Jälkihavainnot, Karhu, Karhukanta, Karhunjälki, Karhutilanne, Petohavainnot, Petoyhdyshenkilöt
Kommentit pois päältä artikkelissa Karhun kosioretki yllätti maanviljelijän Porissa
Hirvikota 