Avainsana-arkisto: Pesäkammio

Rakenna lepakolle pesäpönttö – hurjalle hyttysimurille

Yksi ainoa lepakko voi yhdessä yössä pyydystää yli 2700 pikkuhyönteistä ! Lepakoita Suomessa riittää, vaikka kovin harvoin niitä sattumaltakaan näkee koska lepakot lentelevät äänettömästi illan hämärissä ja talveksi asettuvat paikkaan, jossa jäätymättä tarkenevat horrostaa. Tällaisia hurjia hyönteisimureita voi houkutella kotipihalle … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Telkänpönttö soveltuu pöllöjen pesäpöntöksi – pönttöjen väli vähintään 2 kilometriä

Telkänpönttö soveltuu pienin muutoksin pöllöjen pesäpöntöksi. Rehevissä metsissä ja lehdoissa telkän kokoluokan pöntöissä voi pesiä lehtopöllö. Lehtopöllön pöntöt kannattaa sijoittaa peltojen laidoille tai rehevimpiin metsiin, mielellään koivikoihin. Pöllöillä on iso reviiri Pöllöjen pöntöt ripustetaan 4-6 metrin korkeudelle ja pöllöt ovat … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Miten ripustan linnunpöntön?

Linnunpöntön ripustaminen ei ole vaikeaa. Tarkista että pönttö pysyy puussa ja suojaa pesää. Muista myös, että puu kasvaa. 1. Mihin pöntön saa ripustaa? Pöntön ripustus ei ole jokamiehen oikeus. Jos asumus tulee muualle kuin omalle kotipihalle tai mökkitontille, pitää kysyä … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Mäyrä – mestarikaivaja viettää luolastoissaan elämästään arviolta kaksi kolmasosaa

Mäyrä korjaa ja laajentaa luolastoa, virittää uusia käytäviä, avartaa kammioita. Ja uutteruus palkintaan: Mäyrän luolastot ovat komeaa luonnon arkkitehtuuria. Valtavimmillaan ne voivat olla kuin kaupunkeja, joissa mäyräsukupolvet elävät elämäänsä. Käytäviä voi olla yhteensä satoja metrejä Englannissa on löydetty pesäluolasto, jossa … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Tukkakoskelon pesälaatikon mitat

Tukkakoskelo (Mergus serrator) on sukeltajasorsiin kuuluva silkkiuikun muotoinen riistalintu. Tukkakoskelo myös pikkukoskelona tunnettu töyhtöpäinen vesilintu on 52-58 cm pitkä siipien kärkivälin ollessa noin 68-80 cm. Suomessa tukkakoskeloita tavataan sekä merialueella että sisämaan vesistöissä. Pohjanmaalla ja Lapissa se on yleisempi kuin … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , ,

4 Lost Classic Hunting Rifle Cartridges – .300 / .257 / .350 | Petersen’s Hunting

But what about the classics — those cartridges you may find rifles chambered for in the dusty corners of your favorite gun shop? Does all the modern cartridge development preclude buying a rifle chambered for one of the lost classic? … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , ,

Sorsan pesä rakennetaan veden keskelle suojaan ilmasta ja maasta hyökkääviltä vihollisilta

Haapajärvellä on rakennettu telkänpönttöjä sekä sorsanpesiä. Sorsille tehtävä pesä on noin metrin mittainen heinästä ja verkkoaidasta rakennettu tunnelipesä. Pesä suojaa sorsia sekä ilmasta että maasta tulevilta vihollisilta. Pesän pituus on vähintään 90 senttiä ja sisähalkaisija 30 senttiä. Pesään laitetaan kahden … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , ,

Keinopesillä lisää vesilintuja

Metsästysseurojen toiminnassa näkyvimmässä osassa on usein riistan metsästys, vaikka suurin työ tehdään ympäri vuoden jatkuvan riistanhoidon parissa. Metsästyksessä ei suinkaan ole kyse pelkästä ampumaharrastuksesta. Aktiivisen riistanhoitotyön kehittäminen on seuramme keskeisiä periaatteita, korostaa Kurjennevan Eränkävijöiden puheenjohtaja Kari Viimavirta. Seuran alueelle on … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: ,

Vuokralle tarjotaan: yksiöitä sorsalinnuille vesistöjen äärellä – paikoilleen kevätjäiden aikaan

Sorsien keinopesien rakentaminen on riistanhoitotyötä. Metsästäjät ovat innostuneet rakentamaan telkänpönttöjen ja puisien kenkälaatikon mallisten sorsanpönttöjen rinnalle sylinterin mallisia keinopesiä. Ne valmistuvat teräsverkosta ja esimerkiksi oljesta. Innoittajana on toiminut Suomen Metsästäjäliiton Itä-Suomen aluekouluttaja Veli-Matti Pekkarinen. Hän on viime keväästä lähtien kiertänyt … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , ,

Pönttöpesintä: Palokärki, luonnon oma pöntöttäjä

Hieman hoippuvasti etenevän tumman suuren tikan tuntee jo kaukaa lepattavan lentotyylin perusteella. Metsiemme suurin tikka, palokärki, ylittää kuikuttaen hakkuuaukean. Se laskeutuu suuren kelon kylkeen ja rummuttaa pitkän, kumean sarjan. Palokärki on suurten kolojen ykkösarkkitehti: kiistaton päällikkö, työläinen, toimitusjohtaja ja sisustaja. … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , ,

Majavan metsästyksellä ehkäistään tulvavahinkoja | Suomen riistakeskus

Majavat rikastuttavat toimillaan luonnon monimuotoisuutta. Ne saattavat kuitenkin aiheuttaa maa- ja metsätaloudelle merkittäviä vahinkoja, joita valtio ei korvaa. Vahinkoja voidaan estää suunnitelmallisella metsästyksellä sekä patojen purkamisella. Maassamme tavataan kahta majavalajia. Länsi-Suomen pelto-ojissa pulikoi alkuperäislajiksi luokiteltu euroopanmajava. Sen levinneisyysalue käsittää Satakunnan, … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , ,

Lepakkopönttö tuo avun hyttysongelmaan – Syö yhden yön aikana lähes 3000 hyönteistä

Lepakot eivät viihdy vain harvemmin asutuilla alueilla. Havaintoja on tehty esimerkiksi isojen kaupunkien ydinkeskustoissa talojen ullakoilta. Nahkasiipiiä voi siis bongata lähes missä vain, kunhan alue on vehreä. Se takaa lepakoille riittävän hyönteisravinnon saatavuuden. Lepakko on hyvä hyönteisterminaattori, se voi syödä … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , ,

Lintujen pesärakentamisessa alkamassa vilkkain sesonki

Lintulajeilla on omanlaisensa tavat rakentaa pesää. Jotkut kaivavat ja kovertavat, jotkut pinoavat ja muuraavat, kutovatkin. Muutamat lajit rakentavat pesistään upeita luomuksia, joissa voi olla jopa salaovi. Kaikki linnut eivät rakenna pesää, vaan munimiseen riittää pelkkä painauma maassa tai syvennys oksalla. … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , ,

Kyy lähtee pian jo liikkeelle – ole tarkkana luonnossa

Kyyt nousevat pälvipaikoille lekottelemaan maalis-huhtikuussa, kun päivälämpötila auringossa nousee noin kymmeneen asteeseen. Ensimmäisinä routarajan alla sijaitsevista talvipesistä nousevat koiraat. ”Koiraat keräävät kehoonsa lämpöä, mikä kypsyttää niiden siittiöt ennen parittelemista. Naaraat tulevat esiin viikkoa paria myöhemmin”, kertoo Joonas Gustafsson Suomen herpetologisesta … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , ,