VTT:n tutkimusryhmä teki ajoja eri hakelaaduilla osana Biolämpö-hanketta viime vuosikymmenellä.
Kuiva puu palaa parhaiten, mutta tulisijassa lämmön talteenottoa auttaa pieni määrä kosteutta.
Puulajin ja palakoostumuksen lisäksi vaihteli myös hakkeen kosteus. Lähinnä oli tarkoitus mitata, miten kosteus vaikuttaa puun polton hiukkaspäästöihin. Siinä sivussa karttui tietoa, miten lämpöä eri polttoaineilla syntyy.
Kattilaa ajettiin hyvin kuivalla alle 20 prosenttiin hakkeella. Kun saman hakkeen kosteusprosentti nostettiin 35:een, huomattiin yllättävä tulos. Kattilasta saatiinkin enemmän ulos lämpöä kuin rutikuivalla hakkeella. Ei paljon, mutta hieman kuitenkin.
Alkuun epäiltiin mittausvirhettä, mutta uudet poltot antoivat samat tulokset.
”Asia oli meillekin yllätys, koska yleisesti ajatellaan, että mitä kuivempaa poltettava puu on, sitä paremmin siitä saadaan lämpöä”, Puolamäki muistelee.
Kun kokeessa poltettiin myös äärimmäisen kuivaa 10 prosentin kosteudessa olevaa haketta, siitä saatiin talteen vähemmän energiaa kuin 25 prosentin kosteudessa.
Asia hämmästyttää, sillä vesi on palamisen lopputuote eikä polttoaine. Kemian lait eivät menneet uusiksi.
Kosteus laskee edelleen hakkeen tai klapien lämpöarvoa ja märkä puu tuottaa enemmän päästöjä kuin kuva.
Silti pieni määrä kosteutta auttaa lämmön siirtymisestä savukaasuista itse tulisijaan, mikä on lämmittämisen tarkoitus.
”Jos poltetaan liian kuivaa puuta, lämpö menee savukaasujen mukana laitteesta läpi.”
Tulokset havaittiin hakekattilassa, mutta Puolamäen mukaan ne on siirrettävissä myös klapilämmitykseen.
Mitä suuremmasta kattilasta on kysymys, vähemmän hyötyä puun kuivaamisesta saadaan, tiettyyn rajaan asti.
”Todella suurissa megawattiluokan kattiloissa voi olla, että osa vedestä hajoaa kuumuudessa vedyksi, mikä osaltaan voi lisää kattilan tehoa.”
Vaikka tietty määrä kosteutta auttaa kattilan sisäistä lämmönsiirtymistä, tulee tässäkin raja nopeasti vastaan.
”Hakkeelle noin 25 prosentin kosteus on lähellä optimia. Mutta kun hakkeen kosteus ylitti 35 prosenttia, lähtivät päästöt 500 kilowatin kattilalla jyrkkään kasvuun.”
Hirvikota 