Kennelliiton hallitus käsitteli marraskuun lopulla olleessa kokouksessaan videoilla esiintyneitä tilanteita.
Suurimman osan kohdalla se päätti, etteivät tilanteet anna aihetta toimenpiteille. Varsinais-Suomessa Mynämäellä syyskuussa 2022 olleen koetilanteen käsittelyn hallitus siirsi eettiselle lautakunnalle Turun Seudun Mäyräkoirakerhon (TSMK), kokeen ylituomarin ja vastaavan koetoimitsijan osalta.
Eettinen lautakunta päätti helmikuun lopussa antaa vastaavalle koetoimitsijalle huomautuksen. Ylituomarina toiminut mies määrättiin koe- ja kilpailukieltoon sekä toimintakieltoon luottamustehtävissä marraskuun 2025 lopulle asti.
Lautakunnan mukaan mies laiminlöi estää mahdollisuuden koiran ja ketun otteen syntymiseen.
Mies myönsi vastineessaan, että koira ja kettu pääsivät kohtaamaan ja että koira sai tilanteessa pistohaavoja. Koiran tilanteessa saama purema oli TSMK:n mukaan ”erittäin valitettava sääntörikkomus” ja tapaturma.
Eettinen lautakunta ei nähnyt moitittavaa tilanteessa, jossa ylituomari nosti koiran luolastosta hännästä ja ojensi sen eteenpäin hännästä ja kaulasta pidellen. Tilanteessa ei olisi ollut muuta mahdollisuutta saada koira nopeasti pois luolastosta, lautakunta katsoi.
TSMK:n osalta lautakunta päätti, ettei asia anna aihetta toimenpiteisiin. Sen mukaan yhdistyksellä ei ollut tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa koetapahtumiin. Asiassa jätettiin myös eriävä mielipide. Sen mukaan yhdistys ei voi välttää vastuutaan vetoamalla muiden koetilanteessa läsnä olleiden vastuuseen.
”Tilanne olisi kestämätön, jos yhdistys ei olisi vastuussa tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestämästään toiminnasta ja toimisi vain muodollisena kokeiden anojana”, eriävässä mielipiteessä sanotaan.
TSMK kritisoi vastineissaan Oikeutta eläimille -järjestöä siitä, että se on salakuvannut tilanteita ja julkaissut siitä materiaalia. Sen mukaan kokeissa ei täysin pystytä ehkäisemään tapaturmia, mutta silti kokeet nähdään hyödyllisinä.
”LUT-kokeisiin liittyvässä kohussa on kyse siitä, että kokeiden järjestäminen nykymuodossaan halutaan laajemman yleisön tarkastelun kohteeksi ja siten lopetettavaksi.
Kuten OE:n kuvaama videomateriaali osoittaa, kokeessa ei tällä hetkellä pystytä täydellisesti ehkäisemään tapaturmien aiheutumista. Koemuoto on kuitenkin hyödyllinen niin kauan kun luolametsästys on Suomessa sallittua.”
Luolakoiravideoiden tultua julkisuuteen viime keväänä Kennelliiton hallitus keskeytti taipumuskokeet ja käynnisti selvityksen kokeiden sääntöjen uudistamisesta.
Kennelliiton valtuusto päätti marraskuussa, että kokeet voidaan aloittaa uusilla säännöillä taas kesäkuusta alkaen. Päätös kokeiden jatkamisesta syntyi äänestyksen jälkeen yhden äänen erolla luvuin 58–57.
Päätöksenteossa vastakkain olivat Kennelliiton hallituksen esitys ja taipumuskokeen asiantuntijaelimenä toimivan kollegion esitys. Kennelliiton hallitus olisi lakkauttanut luolakoirien taipumuskokeet kokonaan.
Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Esa Kukkonen sanoi tuolloin STT:lle, että valtuusto jakautui päätöksessä hyvin voimakkaasti sekä hallituksen kannan taakse että luolakoiraharrastajien esityksen taakse.
Osa toi Kukkosen mukaan äänestystä edeltäneessä keskustelussa esille esimerkiksi sen, että jos Kennelliitto kokonaan kieltää koetoiminnan, saattaa se painua niin sanotusti maan alle valvonnan ulottumattomiin.
Joulukuussa Kennelliiton hallitus kertoi, että taipumuskokeiden järjestämisessä pyritään testaamaan vaihtoehtoisia malleja. Tulevaisuudessa taipumuskokeissa voitaisiin mahdollisesti käyttää robottieläimiä elävien kettujen sijaan.
Oikeutta eläimille -järjestö (OE) julkaisi viime vuoden maaliskuussa luolametsästyskoirien taipumuskokeista (LUT) salaa kuvattua videomateriaalia.
Kokeissa koiria laitetaan käytäviin, joissa niitä odottaa elävä kettu. Kennelliiton sääntöjen mukaan eläimet eivät olisi saaneet päästä ”otteeseen”. Videolla kuitenkin näkyi, kuinka kettu ja koira ottavat yhteen, jopa niin, että koira saa vammoja.
Kokeita oli kritisoitu jo ennen videoiden julkituloa. Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta antoi viime vuoden helmikuussa maa- ja metsätalousministeriölle kannanoton, jossa se ehdotti, että elävien kettujen käyttö kokeissa kielletään. Sen mukaan kettu kärsii tilanteissa tarpeettomasti pelosta ja stressistä sekä mahdollisesti kivusta.
Sidosryhmät koolle keskustelemaan
Maa- ja metsätalousministeriö kutsuu keväällä luolakoiratoimintaan liittyvät sidosryhmät koolle keskustelemaan nimenomaan elävän ketun käytöstä. Ministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullola sanoo, että tarkoitus on kartoittaa vaihtoehtoja.
Ministeriö muun muassa haluaa tietää lisää Kennelliiton ehdotuksesta siirtyä robottiketun käyttöön.
Pullolan mukaan yhtenä mahdollisuutena on kirjata elävien kettujen käytön kielto eläinten hyvinvointilakiin. Jos kielto on vain Kennelliiton säännöissä, se koskee ainoastaan liiton alaista toimintaa, mutta jättäisi ulkopuolelle muun harrastus- ja kilpailutoiminnan, hän huomauttaa.
”Jos halutaan laajemmin ottaa kantaa asiaan, se on lainsäädäntö, jossa kielto täytyy tehdä.”
Pullola sanoo, että sidosryhmien kanssa aiotaan keskustella elävien kettujen käytöstä kilpailutoiminnan ohella myös koirien harjoittamisessa.
”Kilpailujen lisäksi luolakoiria harjoitetaan samoilla ketuilla samoissa luolastoissa, mutta ketun kannalta se on yhdentekevää, onko kyseessä kilpailu vai harjoitus.”
Hirvikota 