Euroopan suurpetokantojen kehityksestä on julkaistu laaja tutkimus. Kun Eurooppaa, lukuunottamatta Venäjää, Valko-Venäjää ja Ukrainaa, katsotaan kokonaisuutena, karhujen, susien ja ilvesten määrien todettiin kasvaneen selvästi.
Euroopan yleisin suurpeto on karhu, joita laskettiin elävän maanosan alueella yhteensä noin 17 000.
Karhut olivat yleisimpiä Skandinaviassa ja Balkanin maissa.
Susia oli 12 000 ja ilveksiä 9 000. Ahmojen tilanne oli heikompi, niitä arvioitiin elävän Skandinavian pohjoisosissa kaikkiaan 1 250.
Tutkimuksen hämmästyttävin havainto oli, että suurpedot yleistyivät huolimatta siitä, että ihmisen vaikutus leviää yhä laajemmalle. Suurin osa pedoista elikin suojelualueiden ulkopuolella.
Tutkijat laskivat, että
Sudet asuivat alueilla, joiden keskimääräinen väestötiheys oli 37 asukasta neliökilometrillä.
Ilveksen asuma-alueilla oli keskimäärin 21 asukasta neliökilometrillä.
Suomen asukastiheys on 16 asukasta neliökilometrillä.
Joissakin tapauksissa susipopulaatio asui seudulla, jonka väestötiheys vastasi suurta kaupunkia.
Tutkimuksen mukaan Euroopan maista Belgiassa, Tanskassa, Hollannissa, Luxemburgissa ja Britanniassa ei ole yhtään elinkelpoista suurpetopopulaatiota. Tutkimus on julkaistu Science-tiedelehdessä.
Ihminen ja peto rinta rinnan
Tutkimusta johtaneen Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston apulaisprofesorin Guillaume Chapronin mukaan ihmisten ja petojen yhteiselon mahdollistuminen on suurelta osin seurausta EU:n hyväksymästä habitaattidirektiivistä. Se vaatii EU:n jäsenmaita suojelemaan harvinaisia eläinlajeja.
Direktiivin kautta petoja on suojeltava siellä, missä niitä on, eikä petoja suljeta vain aidatuille suojelualueille, tutkijat toteavat.
[Direktiivi] osoittaa, että ihmiset ovat halukkaita suojelemaan luontoa, ja kun poliittinen tahto on muunnettu vahvaan lainsäädäntöön, kuten habitaattidirektiiviin, on mahdollista saavuttaa tuloksia luonnonsuojelussa, Chapron täsmentää Guardian-lehden haastattelussa.
Pohjois-Amerikassa luonnonsuojelu merkitsee, että tietty alue jätetään koskemattomaksi ja siellä sudet ja karhut asuvat kaukana asutuksesta.
Mutta Euroopassa villiä luontoa ei juuri enää ole. Ratkaisun on oltava sellainen, että ihmiset ja pedot jakavat saman tilan, Chapron jatkaa The Verge -julkaisussa.
Muita syitä suurpetojen menestykseen ovat tutkimuksen mukaan poliittinen vakaus, saalislajien kantojen kasvu sekä taloudellinen tuki maatalouden tuotantoeläinten suojaamiselle sellaisilla keinoilla, jotka eivät merkitse petojen surmaamista.
Yhteenottoja tulee
Petojen asuminen ihmisten lähettyvillä aiheuttaa toki yhteenottoja, apulaisprofessori Chapron kertoo. Konflikteja on aina esimerkiksi metsästäjien ja maanviljelijöiden kesken.
Meidän ei pitäisi puhua ihmisten ja petojen välisistä konflikteista, vaan ihmisten kesken tapahtuvista konflikteista, jotka johtuvat eläimistä. Chapron pohdoskelee.
On tärkeää hallita konflikti, pitää se matalalla tasolla ja hoitaa esiin tulleet ongelmat. Sudet voivat olla hankalia naapureita, hän jatkaa.
Huolimatta petojen kasvaneesta määrästä, petojen hyökkäykset ihmisten päälle eivät ole lisääntyneet.
Tutkijat eivät löytäneet yhtään tapausta, jossa susi olisi hyökännyt ihmisen kimppuun. Karhujen tiedetään silloin tällöin hyökkäilevän. Kohteina ovat useimmiten metsästäjät tai retkeilijät, jotka eksyvät karhuemojen ja niiden poikasten väliin.
Suomessa karhulla ja ilveksellä hyvä tilanne, sudella ja ahmalla ei
Suomessa elää noin 1 500 karhua ja kanta on vakaa. Ilveksiä on vajaa 3 000 ja kannan on todettu kasvaneen ainakin Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Suden tilanne on vaikea, sillä ilmeisesti laittoman salametsästyksen takia jo ennestäänkin vähäinen kanta on kutistunut. Susia on nyt Suomessa noin 150.
Ahmoja oli viime vuoden lopussa 230 – 250.
Kanta kasvoi edellisvuodesta hieman, mutta laji on silti uhanalainen. Ahma on suurelti riippuvainen muiden petojen olemassaolosta, sillä se syö mieluiten muiden petojen jättämiä raatoja.
Europe shows that humans and large predators can share the same landscape.
Data from: Recovery of large carnivores in Europe’s modern human-dominated landscapes
Hirvikota 