Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan mukaan susien vierailut asutuksen lähellä tapahtuvat säännönmukaisesti yöaikaan.
Keskustelu susien vierailuista ihmisten elinympäristössä voimistui jälleen keskiviikkona, kun Espoon Kartanossa sijaitsevalla kylätiellä väitettiin liikkuneen suden. Asiasta uutisoi
Poliisin mukaan kyseessä oli susi, mutta paikallinen riistanhoitoyhdistys ei ole vahvistanut havaintoa. Myöskään tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta ei halunnut keskiviikkona vahvistaa havaintoa.
Kojola kuitenkin kertoo, että taajamissa tavatuista susista kirjataan nykyään yhä enemmän havaintoja.
Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että susikannan painopiste on siirtynyt viime vuosina kohti runsaampaa asutusta. Ilmiö korostuukin hänen mukaansa etenkin väkirikkaassa Etelä-Suomessa, jossa sudet tulevat nähdyksi nykyään useammin kuin 10–15 vuotta sitten.
Sudet loistivat poissaolollaan eteläisestä ja läntisestä Suomesta noin sata vuotta.
Noin kymmenen vuotta sitten ensimmäiset sudet asettuivat pesimään pitkän poissaolon jälkeen Varsinais-Suomeen, ja nyt niitä on sitten etelämpänäkin. Itä-Uudellamaalla on ollut susilauma jo toista vuotta, Kojola kertoo.
Luken arvion mukaan Suomessa oli vuoden 2016 helmikuun lopussa 200–235 sutta. Kojola huomauttaa, että susihavaintojen määrän kasvu ei ole suoraan suhteessa susikannan kasvuun.
Kojolan mukaan varsinkin keväällä asutuksen lähellä voi liikkua nuoria susiyksilöitä. Näin taas käy, kun nuorilla susilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa lisääntymisviettiään synnyinreviirillään.
Niillä on helposti pallo hukassa, kun ne ovat lähteneet vaeltamaan synnyinseudultaan ja etsivät omia elinalueita.
Voiko ihminen tehdä mitään, kun susi tulee välittömään elinympäristöön?
Se on asia, jolle on hyvin vaikea tehdä mitään. Mutta susien vierailut asutuksen lähellä tapahtuvat säännönmukaisesti yöaikaan.
Päiväkäynnit ihmisten ilmoilla ovat harvinaisia ja liittyvät melkein poikkeuksetta nuorten susien kokemattomuuteen, ja se vaihe menee ohi.
Sudet tottuvat käyttämään kyläteitä kulkureitteinään.
Tällä tavoin sudet säästävät energiaa kulkiessaan reviirin yhdestä osasta toiseen. Ihmisten pihojen läpi kulkemiseen ei liity mitään sellaista, että siellä olisi esimerkiksi houkuttimena jokin koti- tai lemmikkieläin, Kojola rauhoittelee.
Hirvikota 